Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Luumäen kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kristiina Pihlajamäki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Anne Ukkonen Kunnanjohtaja 040 5454594 anne.ukkonen@luumaki.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 03.03.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - kunnanhallitus 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? - Näin suoraa keskittämislupausta ei tule antaa, koska se vaarantaa perus- ja lähipalvelut. 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä - Palveluiden keskittämisen vaikutukset tulee tarkoin tutkia. Lisäksi on otettava huomioon saavutettavuus keskitettyihin palveluihin, välimatkat, joukkoliikenteen ja taksien toimivuus, asiakkaalle aiheutuvat kustannukset asioinneissa sekä myös vaikutukset muihin maaseutukunnan palveluihin (apteekki yms.). Perustason palvelut on tuotettava lähellä asiakasta. Keskittämisessä on huomioitava koko palveluketju, ettei asiakkaalle tulee turhaa kulkemista edestakaisin (esim. lääkärissä käynti, laboratoria ja röntgen). Palvelut, joita tarvitaan harvoin esim. 1 2 kertaa elämän aikana voivat olla täysin keskitettyjä.
Kunnissa tulee panostaa perusterveydenhuoltoon ja hoitaa kuntalaiset mahdollisimman pitkälti omassa kunnassa, jotta kulkemistarve ja erikoissairaanhoidon menot vähenevät. Oppia voidaan ottaa yksityisiltä palvelun tuottajilta, joiden hoitoprosessit ovat nopeita. Esim. Attendon Rääkkylän malli. 11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? - Esim. Eksote malli, joka mahdollistaa Soten integraation. 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät?
14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Avoimet vastaukset: Joku muu, mikä - Yhtenäinen Sote alue on järkevin. Perusalue rikoo integraation ja aiheuttaa epäselvyyksiä. 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla.
17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Jo nyt on havaittavissa ongelmia kun yhtenäisellä sosiaali- ja terveysalueella on erilaisia malleja (Eksoten alueella, Imatra mukana vain erikoissairaanhoidon osalta). Täydellistä integraatiota ei synny, mikäli muodostetaan monia erilaisia alueita sosiaali- ja terveydenhuoltoalueen sisälle. Yksi Erva-alue riittää. Useamman Ervan kuntayhtymä tuo lisäbyrokratiaa. Toisaalta on hyvä olla taho joka estää sairaaloiden kilpavarustelua ja seuraa hoidon laatua. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisointi tulee tehdä mahdollisimman vähillä tasoilla ja mahdollisimman selkeäksi. Perustason alueet sote-alueen sisällä aiheuttavat samanlaisia ongelmia, kuin jo nyt on nähtävissä Eskoten alueella, liittyen Imatraan (kustannustenjako, osaoptimoinnin mahdollisuus, integraation haasteet eritasoisilla alueilla jne.).
Sote-alueiden yleiset edellytykset estävät Eksote-mallin jatkumisen. Kuntayhtymämalli tulee sallia jatkossakin sote-alueilla ilman väkiluvun rajoitusta (alle puolet koko alueen väestöstä). 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita?
mikään edellä olevista, koska - Lainsäädäntö ei mahdollista kuntien päätöstä jatkaa Eksotessa. 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää?
Avoimet vastaukset: Jollain muulla tavalla, millä - Säilytetään nykyinen kuntayhtymämalli 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? - Ei ole, koska kaikki kunnat osallistuvat palveluiden maksamiseen. 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? - Nykyinen kuntayhtymämalli on parempi. 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa?
- Nykyinen kuntayhtymämalli on parempi. 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? - Jos yksi Erva 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? - Tämä on tarkoituksenmukaista esim. ehkäistäessä sairaaloiden välistä kilpavarustelua
29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä - Kuntayhtymä tulee olla todellinen vaihtoehto. Ehdotetut kolmetasoa (perustaso, Sote-alue ja Erva) hankaloittavat sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä perus- ja erikoissairaanhoidon integraatiota. Äänivaltakysymykset on ratkaistava muilla keinoin, kuin sillä, ettei kuntayhtymää sallita jatkossa. Vastuukunnan otto-oikeuden rajoitukset ovat vastuukunnan näkökulmasta on ongelmallisia. Vastuukunta ei tällaisenaan voi toimia muutoin, kuin selkeällä tilaaja-tuottajamallilla. 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä - Selkeä tiedottaminen ja kanssakäynti kuntien kanssa edellyttää vastuuhenkilön nimeämistä STM:stä ja THL:stä. Nykyisellään on vaikea saada henkilöä kiinni, jonka vastuulla on kanssakäynti ja vastaaminen kuntien kysymyksiin._ 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? - Käytännössä testattu Eksote-alueella. Imatra maksaa käytön mukaan tarvitsemiaan erikoissairaanhoidon palveluita. Käytäntö on hankala ja asettaa Eksoteen kuuluvat kunnat ja Imatran eriarvoiseen asemaan.
33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä - On kiinnitettävä huomiota rahoitusperiaatteeseen. Valtio ei voi lisätä tehtäviä tai vähentää rahoitusta_rahoitusperiaatteen mukaisesti._ 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä - Ohjeet ja valvonta tulee painottua palvelunjärjestäjän toimintaan eikä lopullisen maksajan kontolle._ 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää?
38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? - Tulee olla valtakunnallinen yksi rekisterinpitäjä esim. KELA. 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä - Salassapitosäädökset eivät saa hankaloittaa potilaan moniammatillista hoitoa. 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva?
- Sote-lakiehdotus monimutkainen ja epämääräinen. Lakiehdotus vaatii vielä monia tarkennuksia ja vaikutusten analysointia. 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? ota kantaa 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? - Pirstaloittaa Sote-palveluita ja hankaloittaa integraatiota. Testattu käytännössä Eksote alueella, ei toimi. 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti?
- Henkilöstö on tottunut siirtymäsuojaan. Jos sitä ei ole, osa voi siirtyä muualle työhön. 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? - Käytännössä järjestely aiheuttaa sekavuutta ja lisätöitä, keskinäisessä kustannusten jaossa. 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? - Henkilöstön henkiseen jaksamiseen. Toimivien atk-ohjelmien ja tietoverkkojen toimintaan (tällä hetkellä tietoverkoissa ja järjestelmissä puutteita). _Asiat tulisi ratkaista valtakunnallisesti. Hoito- ja palveluprosessien läpikäynti ja tehostaminen esim. THL:n toimesta. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Sote- laki ehdotuksen sisältö tekee Paras lain mukaisen Eksoten kuntayhtymämallin mahdottomaksi. Toivomme työrauhaa Eksote-mallin edelleen kehittämiseen