Paluun Logsetille ja metsäkoneiden pariin tehnyt Jukka Kivipelto määrittelee metsäkonealan vetovoiman näin: - Metsäkoneala on kuin pieni hiekkalaatikko, jossa on korkeat laidat. Kun sisälle joskus tipahtaa, sieltä ei enää pois pääse! Monen koneen suunnittelija palasi Logsetille Jukka Kivipellon kädenjälki näkyy kymmenissä metsäkonemalleissa Logsetille palannut Jukka Kivi- ja huimissa pakkasissa muistu- Finntrac kuihdutettiin konkurs- Kindai 8S -kuormatraktori oli pelto, 47, on yksi Suomen tun- vat elävinä mieleen Jukan sela- siin syksyllä 1988. valmis syksyllä 1988. netuimpia ja arvostetuimpia tessa kuva-arkistoja ja tallessa - Olisin päässyt töihin Norca- - Olimme ensimmäinen suo- metsäkoneen suunnittelijoita. säilyneitä kone-esitteitä, lehti- rille, mutta tein toisen ratkaisun, malainen valmistaja joka toi Hän on suunnitellut kolmella artikkeleita, piirustuksia ja ko- kertoo Jukka. - Saaren Pekalla hydrostaattis-mekaanisen voi- vuosikymmenellä toistakym- neiden käsikirjoja. oli ajatus ryhtyä valmistamaan mansiirron metsäkoneisiin, kai- mentä konemallia alusta loppuun ja ollut mukana parinkymmenen muunkin kone- Kaikki alkoi Finntracilta uudelleen metsäkoneita jälleen pieniä tela-alustaisia - ja hän houkutteli ja lopulta ylipuhui killa muilla oli vielä muunninvaihteistot. Täyshydrostaattejakin oli, mm. Norcarilla, mut- mallin suunnittelutiimissä. Jukan työura koneiden paris- minut mukaan, kertaa Jukka ta niissä ei veto hankalissa Virtaa riittää vieläkin. Us- sa alkoi vuonna 1986 kurikka- historiaa. oloissa riittänyt. kon, että minulla on vieläkin laisella Finntracilla. Finntrac Ehtoni oli kuitenkin, että Kindain vetovoima kesti ver- paljon annettavaa metsäkonei- valmisti pieniä tela-alustaisia aletaan tehdä oikeita koneita. tailun. 9.400 kiloa painavassa siin ja niiden tuotekehitykseen, koneita. Pekka Saari myi Finn- Saaren Pekan ja minun lisäkse- koneessa kantavuutta on 8 ton- sanoo Jukka. tracin SKOPin sijoitusyhtiö In- ni mukana Kindai Oy:ssä olivat nia ja vetovoimaa lähes12 ton- Jukan työuran lukuisista vä- terpolatorille ja se liitettiin ra- Pekka Sarkola ja Markku Polvi- nia. Ei ihme, että moni sanoo rikkäistä käänteistä löytyisi var- kenteilla olevaan metsäkone- Lohikoski. vieläkin Kindain olleen kymme- masti aineksia vaikka romaaniin tai elokuvakäsikirjoituk- ryhmään, johon sittemmin liitettiin myös Norcar ja Ponsse. Kindai uursi uraa nen vuotta aikaansa edellä, tuumii Jukka. Koneessa oli NAF:in seen. Kertomukset vaikkapa Uuden Norcar-metsäkoneryh- Jukka Kivipelto alkoi suunni- telit ja Ivecon moottori (89 kw). sattumuksista Siperian liejussa män pahnanpohjimmaisena tella konetta ja ensimmäinen 600 -sarjan renkailla koneen le- 54
veys oli 2,41 m. Ensimmäinen, tammelalaisen Kari Kangasniemen ostama, Kindai joutui tietysti myös Koneviestin legendaarisen toimittajan, Jorma Voutilaisen testiin talvella 1990 Tammelassa. Voutilainen otsikoi tekstinsä: Kindaista ei veto lopu (Koneviesti n:o 3 (9.2.1990). Voutilainen käy laajassa jutussa tuttuun tapaansa tarkoin läpi koneen tekniikan, hämmästelee vetovoimaa, ihastelee edistyksellistä hydrauliikkaa, kevyen koneen mahtavaa teho/painosuhdetta, ja nostaa tietysti esiin hydrostaattis-mekaanisen vedon edut. Vetovoimaa tunnusteltiin jyrkimmässä mäessä, mikä työmaalta löytyi. Täysi kuusitukkikuorma meni koskemattomalla uralla kohahtaen ylös 38 prosentin vastakaltevuudesta, vaikka koneessa oli ketjut vain telien takimmaisissa pyörissä. Vääntöä on niin pal- Koneen nimi Kindai oli tamperelaisen mainostoimiston keksimä. Se on Japanin kieltä ja tarkoittaa suomeksi käännettynä nykyaikaa ja/tai tulevaisuutta. Molempia ilmauksia käytettiin aikanaan koneen mainonnassa. jon, että telien etupäät hyppivät löytyi. Voutilainen moitti Kindain ulkonäköä, nosturin lyhyt- pystyyn. Suurin vaikeus oli saada pysymään puut kyydissä jyrkänteessä. Kiitettävä voima palvää ahtautta. tä pystypilaria, ja ohjaamon liejastui myös pehmeiköllä - Ensimmäisen koneen design Huonojakin puolia tietysti ja ohjaamon sisutus olivat tosiaan vielä varsin perinteisiä myöntää Jukka. Tuoteperhe kasvaa S8 ajokone oli ensimmäinen metsäkone, jonka Jukka Kivi- PALVELEVA HYDRAULIIKKAKESKUS Hytaflex Oy on hydrauliikka-alan tekninen maahantuoja, joka edustaa nimekkäitä eurooppalaisia, amerikkalaisia ja japanilaisia valmistajia. Kaikissa toiminnoissa huomioidaan ekologinen kestävyys. Ylivoimaisen taipuisat Bridgestonen spiraaliletkut yhdessä Largan liittimien kanssa kestävät yli miljoona sykettä Nyt myös maahantuontiohjelmassa Bridgestone 1- ja 2-kudosletkut, jotka ovat taivutus- ja kesto-ominaisuuksiltaan markkinoiden parhaimmat Faster on maailman johtava pikaliitinvalmistaja yli 3000 eri mallilla Faster on useimpien liikkuvan kaluston valmistajien ensiasennuspikaliitin Multifaster pikalukitusjärjestelmät vuotamattomilla Flat Face pikaliittimillä, jotka ovat kytkettävissä maksimi työpaineella Lisäksi mittavasta maahantuontivarastostamme: Erikoisletkut Nipat (BSP, JIC, ORFS, M, NPT jne.) SAE J518 kiintolaipat ja länget Putket, putkiliittimet ja putkenkiinnittimet Säiliötarvikkeet Sylinterit, lisä- ja käsisuuntaventtiilit Hydrauliset 700 bar teollisuustyökalut HYTAFLEX OY PL 1, Puulaakintie 5 40351 Jyväskylä Puh. (014) 334 6500, Fax (014) 334 6511 hytaflex@hytaflex.fi Qs UNI EN ISO 9001:2000 www.hytaflex.fi 55
pelto suunnitteli alusta loppuun saakka. Kun se oli saatu markkinoille Jukka Kivipelto istahti taas piirustuslaudan ääreen. Kindai-perhe kasvoi nopeaan tahtiin S 10 ajokoneella sekä H8 ja ja H 12 harvestereilla. Harvesteri pohjautui pitkälti ajokoneeseen, mutta ohjaamo alasvedettyine ikkunalinjoineen oli aivan uusi. H8 harvesterissa oli jo myös paralleelinosturi. 1991 Jukka Kivipelto jäi pois Kindailta ja myi osuutensa yhtiöstä Pekka Saarelle. 1992 Kindai Oy kaatui laman kourissa, mutta koneen tarina ei suinkaan vielä päättynyt. - Pekka pelasti sen, mitä pelastettavissa oli, osti konkurssipesän ja jatkoi uudella nimellä, kertoo Jukka. Vuoden 1992 loppuun mennessä Kindai-koneita valmistettiin kaikkiaan n. 25 kappaletta, monet niistä ovat edelleen päivittäisessä käytössä. Vapaaherrana vain hetken - Kun 1991 syksyllä lähdin Kindailta, ehdin olla vain muutaman hetken vapaaherrana. Sitten minuun otti yhteyttä Mauno Syrjä. Hän oli ollut aiemmin mm. metsäkonemyyjänä Kockumsilla. - Nyt hän oli mukana sijoittajaporukassa, joka oli päättänyt alkaa metsäkonevalmistuksen Virossa. Heillä oli valmiit ideat, valmiit myyntikanavat ja tehdas. Vain kone puuttui, ja suunnittelija, kertoo Jukka yhdestä lyhyestä elämänvaiheestaan. Syrjä onnistui värväyksessään ja aloin suunnitella heille konetta. Kolmannes saatiin tehtyä kun homma kaatui rahapulaan ja projekti keskeytyi. Kerran vielä Kindai Kindai palasi vielä pariksi vuodeksi Jukan elämään. - Elämä kuljettaa, naurahtaa Jukka sattumaa, joka vei hänet lopul- - Näissä on käsittämättömän paljo sellaisia teknisiä toteutuksia, jotka näkyvät vielä nykypäivän koneissa, tuumii Jukka Kivipelto selaillessaan vanhoja konepiirustuksia. Yksi täydellinen Kindain käsikirjakin on säilynyt. - Ajatteleppa, kaikki kuvat ja kaaviot on piirretty piirustuslaudalla, varaosakirjatkin piirretty käsin. ta pitkiksi jaksoiksi myös kauas joka oli tulossa Venäjältä kauppareissulta, kertoo Jukka. Sii- Venäjän syrjäseuduille, Baikaljärven itäpuolelle. Pietarista oli nä vaihdettiin muutamalla sanalla parin vuoden kulumiset, sinne kahdeksan tunnin lentomatka. ei sen enempää. - Olin tämän Syrjän homman - Viikon päästä Pekka soitti, tiimoilta Virossa juuri silloin kun että tule käymään. Hän oli saanut suuren kaupan Siperiaan. projekti jäi vaiheeseen. Tiesin, että homma loppuu tähän ja olin Kaikkiaan kyse oli 200 koneesta! Lopulta koneita toimitettiin tulossa viimeiseltä reissulta kuvien kanssa kotiin. sinne vähän toistakymmentä, - Odottelin aamulla Viru-hotellin alakerrassa, että aika ku- Venäjän moninaisten muutos- ennen kuin paketti hajosi uuden luisi ja pääsisin laivaan. Aulassa ten myötä. kävelin päin Saaren Pekkaa, - Se oli monikansallinen projekti, jossa oli mukana mm. italialainen telejätti, Se oli tehnyt koko tasavallan johdon kanssa satojen miljoonien kaupan teleliikenneverkkojen uudistamisesta, mutta venäläisiltä loppuivat rahat, selvittää Jukka jättiprojektia. Parin ensimmäisen koneen jälkeen Kindain ohjaamo uudistettiin. Sisustuksen muoviprofiilien - Joku oli keksinyt siinä vaiheessa, että otetaan tarvittava myötä kone näytti jo tehdastekoiselta. raha puusta, hakataan ja viedään Koreaan ja Japaniin. Oli siinä Suomesta Pöyrykin mukana kartoittamassa metsiä. Jukka lähti mukaan. Koneet piti suunnitella alusta lähtien uudestaan, koska NAF oli uudistanut teliakselistonsa, eivätkä ne enää sopineet vanhoihin malleihin. Myös tuotanto piti saada pystyyn. - Kaikki neljä mallia suunniteltiin uudestaan; rungot, kuormaaja ja hydrauliikka muuttuivat totaalisesti. - Silloin kehitettiin myös 12 tonnin ajokone. Parista viikosta tuli puoli vuotta Kesäkuun alussa 1994 ensimmäinen kuuden koneen sarja lähti matkaan. Erikoisuutena Jukka muistaa että koneiden mukana toimitettiin myös työmaaparakit kuljettajien asunnoiksi. Hakkuualueelta kun oli 350 kilometrin matka lähimpään kaupunkiin. - Viikkoa ennen juhannusta lähdin sinne ottamaan koneita vastaan ja käyttökouluttajaksi. Tarkoitus oli olla siellä pari viikkoa. Reissu kuitenkin venähti. Lopullisesti tulin sieltä pois vasta 1994 joulukuun alussa. - Olin siellä aina 7-8 viikon jaksoja ja välillä kotona viikon pari, muistaa Jukka. - Matkat sinne ja varsinkin sieltä pois eivät olleet yksinkertaisia juttuja varsinkaan talviaikaan kun lennot eivät pitäneet paikkaansa. Siellä oli tapana, että lento lähti vain, jos kone oli täynnä ja se selvisi vasta lentokentällä. Ja tietysti lipun vaihto seuraavalle lennolle oli vaivalloista, kun matkatoimisto ja lentoyhtiö pompottivat asiakasta edestakaisin. Sikatilalliseksi Jukka Kivipelto on kurikkalaisen maatilan poika. - Vanhemmat tulivat luopumiseläkkeen ikään ja minä oli sisaruksista vanhin. Olin jo aiemmin kieltäy- 56
tynyt kotitalon isännyydestä eikä nuoremmillakaan siihen ollut intoa. Perustelin ratkaisuani sillä, että elämäni on metallissa ja metsäkoneissa. Tulin Venäjältä 5.12. 1994, muistaa Jukka tarkasti. - Isä tuli itsenäisyyspäivänä käymään ja kysyi, mitä meinaat. Me päästään vuodenvaihteessa eläkkeelle. Osta ja viljele, kun ei haluttaisi ulkopuolisellakaan myydä. Ajattelematta sen enempää sanoin, että selvä. Vuodenvaihteessa tehtiin kaupat. Minusta tuli maanviljelijä, oli yhdistelmäsikala ja keskikokoinen maatila. Vielä Venäjälle - Mutta sitten kävi taas näin, sattuma astui peliin ja metsäkonemaailma kutsui. 1995 talvella venäläiset tarvitsivat varasosia koneisiinsa. Jukan kaveriksi lähti vanha tuttu, Kari Mikkilä, joka Finntracin jälkeen oli Venäjälle meneviä Kindai koneita lastattiin junaan Kurikan asemalta. Ensimmäisessä erässä lähti kuusi konetta. hoidellut talousasioita Norcarilla ja EPECillä. - Venäjältä tuli rahat ja me hommasimme Karin kanssa varaosia. - Varaosakauppojen aikaan joku venäläistä sai päähänsä, että aletaan tekemään metsäkoneita Venäjällä, viedään länsimaiset komponentit ja kasataan koneet siellä, kertoo Jukka. - He pyysivät minua kartoittamaan venäläisiä tehtaita. Pari kolme kuukautta aiemmin olin sanonut, että ikinä ei ikinä enää sinne, mutta niin vain lupauduin. Tein muutaman viikon esiselvitystä ja kävin mm. Kirovin traktoritehtaalla ja yhdellä junanvaunutehtaalla katsomassa mahdollisuuksia. Fomac syntyy Jukka luonnosteli kotona myös suunnitelmia ja piirustuksia uudesta konemallista, mutta lopulta miehet totesivat venäläisille, että ei onnistu. - Koneiden piirustukset olivat toimiston pöydällä levällään kun kurikkalainen metsäkone- yrittäjä Tapani Karppi tuli kahville. Hän katseli kuvia ja tuumi, että meinaako pojat taas ruveta tekemään koneita?. Tapani kysyi: - Mitäs se maksaa, jos teette minulle koneen? Jukka ja Kari laskivat illan, yön ja aamun. Seuraavana päivänä käteltiin kauppa. Konetta suunniteltiin ja kasattiin vuoden päivät pyhää arkea. Syntyi Fomac. - Kone on ajossa edelleenkin, ajotunteja on kertynyt jo yli 40.000, tietää Jukka. Fomacin valmistumisen aikoihin liittyy myös yksi pieni episodi, jonka jälkiä on tänä päivänä nähtävissä virolaisissa Metsis koneissakin. Virosta oltiin yhteydessä, esitettiin yhteistyötä ja pyydettiin suunnitteluapua. Kaveri Virosta kävi meillä ja kerroin että yhteistyö ei kiinnosta. Annoin vain koneen esitteet. Monet nyky-metsiksen ratkaisut ja mitoitukset viittaavat siihen, että tuo esite on luet- Pasi Lääninpää Oy Motomit IT mittalaitteet uusilla geneerisillä ohjelmilla, jotka toimivat uuden mittaus- standardin mukaan koneen ja hakkuupään merkistä riippumatta. Pasi Lääninpää Oy Pekantie 3 42300 Jämsänkoski 040 594 3100 www.konekauppias.fi 57
tu tarkkaan. Logsetin aikaan Fomac F112 kuormatraktori valmistui syksyn 1996 Himoksen Metko-näyttelyyn ja siellä alkoi taas uusi aikakausi. - Olin ajamassa konetta pois lavetilta ja irrottelin kiinnitysketjuja kun Logsetin Seppo Koskinen, Gustav Franzén ja Kristian Stén tulivat selän taakse: - Ai, teillä on uusi kone. He kiersivät konetta ja tuumivat, että nyt on vetovoimaongelmat ratkaistu. Logset tarvitsi 12 tonnin konetta täydentämään omaa silloin täyshydrostaattivetoista tuoteperhettään. - Pojilla oli mökki Himoksella ja illalla saunottiin, muistelee Jukka. - Siellä sitten sovittiin, että aletaan tehdä yhteistyötä. Pojilla oli markkinointikanavat, meillä kone. Fomaceja tehtiin vain tuo Fomac F 112 kuormatraktori sai ensiesittelynsä Metkossa 1996. Jatkossa siitä kehittyi Logset 6F. Ensimmäinen ja ainoa - Fomac-merkillä valmistettu kone on edelleen ajossa. yksi. Seuraava kone oli nimeltään jo Logset 6F, kone esiteltiin 8H Titan räjäytti pankin vuonitella Titan -harvesteria. Logset Elmiassa 1997. Väri oli vaihtunut ja moottorina oli Ivecon ti- - Vuonna 2003 Fomac fuusiden 2000 Metkossa. lalla Perkins. oitiin Logsetiin. Jukka Kivipelto - Valmistimme Kurikassa 6-7 jatkoi koneiden suunnittelua. Logsettia, mutta kun pojilla 2007 Logsetin kuormatraktoriperhe uudistui Titan sarjaksi ja myynti veti, meiltä loppui Kurikassa kapasiteetti. Sarjavalmistus siirrettiin Koivulahteen ja koneenohjausjärjestelmä ja pian valmistui Logsetin oma me Fomacilla keskityimme sisartuotteiden suunnitteluun. 2008 talvella Jukka jäi pois mittalaite. - Kun kuormatraktoriperhe Logsetilta ja siirtyi kesän aikana uusin saatiin valmiiksi, aloimme suun- haasteisiin. Uutta kokemusta kaivurimaailmasta Jukan työura vei maanrakennuskoneiden maailmaan. Hän lähti mukaan maanrakennuskoneiden lisälaitteita ja -varusteita valmistavaan Eurosteelryhmään. Logsetin tekniseksi johtajaksi Jukka siirtyi Eurosteel konsernin teknisen johtajan ja Rotoset Oy:n toimitusjohtajan paikalta. Hän jatkaa omistajana ja taustavaikuttajana Eurosteelissä. Jukka uskoo, että kokemuksista maarakennuskoneista on iso hyöty metsäkonepuolella. Tulevissa Venäjän projekteissa asennetaan paljon Logsetin kouria Volvon kaivurialustoihin. Kun tuntee peruskoneen sielunelämän, niin harvesterisovelluksiakin on paljon helpompi kehittää ja toteuttaa. Parasta hydrauliikka-alan palvelua puutavara-autoilijoille ja metsäkoneurakoitsijoille. Harapaisentie Euromarket Kaakkoiskaari Ruukintie Citymarket VT 6 Viipurintie Tehohydro Ruukintie 16, LPR 58 Aja reilusti pihaan. Meille mahtuu isokin puutavara-auto tai metsäkoneen kuljetuslavetti. Täyden palvelun hyrauliikkatalosta saat: Hydrauliikkaletkut ja -letkuasennelmat Hydrauliikkaventtiilit, -pumput ja moottorit Vaihtopatruunat hydrauliikkaan Puutavara nosturin tiivisteet Letkujen vaihdot odottaessi Pumppujen ja venttiileiden korjauspalvelut Palvelemme ma-pe klo 8-16.30. Puh. (05) 6158 100. www.tehohydro.fi mäntäpumput hydrauliikkaletkut mäntäpumput 1004 TH MetsaTrans 185x133 Hydrauliikka.indd 1 13.4.2010 08:57:26