18. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIA- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Ympäristötekniikan osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Helge Lemmetyinen huone FC224, puhelin 3115 2565 email: lemme@cc.tut.fi. Osaston kanslia, osastosihteeri Kirsti Karjalainen huone K1447, puhelin 3115 2226 email: kirsti.karjalainen@tut.fi. Osaston opintoneuvoja, huone FC232, puhelin 3115 2002 email: opintoym@cc.tut.fi. http://www.tut.fi/units/ymp/ymp/index.htm Ympäristötekniikka 18.1. Tavoitteet 215 energiatekniikan koulutusohjelma on luonnontieteisiin ja tekniikkaan painottuva poikkitieteellinen tiedekorkeakoulun opinto-ohjelma, jossa erikoistutaan ympäristöä säästäviin tuotanto- ja energiatekniikoihin, teollisuuden ja yhdyskuntien jätevirtojen käsittelyyn, saastuneen ympäristön kunnostukseen sekä ympäristönhallintajärjestelmiin. Ympäristötekniikan osasto ylläpitää ja kehittää korkeatasoista opetusta ja tutkimusta. Päämääränä on jatkuvasti uudistuva eri tekniikan ja tieteen aloja yhdistävä opetus- ja tutkimustyö, joka antaa kansallisesti ja kansainvälisesti vastauksia ja toimivia ratkaisumalleja aikamme ympäristöhaasteisiin. Tutkimustyössä kiinnitetään huomiota uusiutuviin ja ympäristöpäästöjä vähentäviin tuotantotekniikoihin ja energialähteisiin, materiaalien säästöön ja kierrätykseen sekä luonnonmukaisiin puhdistusmenetelmiin. Tietotekniikan osaaminen muodostuu yhä merkityksellisemmäksi. Sen opiskelua suositellaan ja tätä varten ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelman tarpeisiin on valmistettu tietotekniikansivuaine. energiatekniikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa tutkijoita ja korkean tason ammattilaisia, jotka analysoivat ja arvioivat ympäristökysymyksiä, toteuttavat ympäristöhaittojen synnyn ennaltaehkäisyä, kehittävät ja suunnittelevat laitteita ja menetelmiä sekä toimivat johtamis- ja asiantuntijatehtävissä. Osaston tavoitteena on kannustaa ja motivoida opiskelijoita opinnoissaan mahdollisimman hyviin suorituksiin. 18.2. Tutkinnon rakenne Ympäristötekniikan osastolta valmistuu ympäristötekniikan diplomi-insinöörejä kahdelta opintosuunnalta: ympäristötekniikan opintosuunnalta ja energiatekniikan opintosuunnalta. Opiskelija valitsee opintosuunnan koulutusohjelmakohtaisten opintojensa valinnan yhteydessä. Tuotantotalous
216 Ympäristötekniikan opintosuunnan pääaineita ovat kemia, vesija jätehuoltotekniikka sekä ympäristöbiotekniikka. Energiatekniikan opintosuunnan pääaineita ovat lämpö- ja virtaustekniikka sekä voimalaitos- ja polttotekniikka. Paperinjalostustekniikan tai turvallisuustekniikan pääaineekseen valinneiden opintosuunnan ratkaisevat koulutusohjelmakohtaiset opinnot. 18.3. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Perusopinnot ovat kaikissa koulutusohjelmissa pääosin samat. Löydät luettelon vaadittavista opinnoista opinto-oppaan alkupuolelta. energiatekniikan koulutusohjelman opiskelijoille ovat kemian opintojaksot 3500121 Laaja kemia 1 3 3500122 Laaja kemia 2 3 (yhteensä 6 ov), pakollisia. Lukiossa yhden kurssin kemiaa lukeneet, tai ne opiskelijat, jotka tuntevat kemian perustietonsa heikoiksi, voivat suorittaa opintojakson 3500100 Peruskemia 2 ennen yllämainittuja opintojaksoja. Kieliopintoja sisällytetään perusopintoihin 6 ov (2 ov toinen kotimainen kieli sekä vieraasta kielestä 2 ov peruskurssi ja 2 ov jatkokurssi). Perusopinnoissa matematiikan valinnaisista opintojaksoista suositellaan valittavaksi ympäristötekniikan opintosuunnalla erityisesti 73050 Tilastomatematiikka 3 ja 73128 Tilastolliset monimuuttujamenetelmät 3 Energiatekniikan opintosuunnalla suositellaan valittavaksi ensisijaisesti 73040 Vektorianalyysi 3 tai 7303021 Laaja vektorianalyysi 4 sekä 73050 Tilastomatematiikka 3 tai 7303031 Laaja tilastomatematiikka 4 Insinöörit ja teknikot Insinöörin tutkinnolla voidaan korvata perus- ja koulutusohjelmakohtaisista opinnoista enintään 60 ov. Saman alan AMK-insinööreille voidaan kuitenkin harkinnan mukaan korvata enintään 80 ov perusopinnoista sekä koulutusohjelmakohtaisista ja aineopinnoista. Teknikoille korvataan enintään 20 ov. Opiskelijan on ilmoitettava korvaushakemuksessa pääaine, jota hän suunnittelee opiskelevansa ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelmassa. Mikäli pääainevalinta muuttuu ilmoitetusta, on korvaushakemus tehtävä uudelleen. Päätöksen asiasta tekee osastonjohtaja kuultuaan osaston laitoksia. Päätöksessä ilmoitetaan korvattu opintoviikkomäärä, ne koulutusohjelmakohtaiset opintojaksot sekä ne aineopinnot joita aikaisempi tutkinto ei korvaa. Kaikkien insinöörien ja teknikoiden on suoritettava perusopintoihin kuuluvat matematiikan opintojaksot.
217
218 18.4. Koulutusohjelman yhteiset aineopinnot, 40-42 ov Koulutusohjelmakohtaiset opinnot antavat opiskelijoille perustiedot koulutusohjelman pääaineista. Niihin kuuluvat yhteiset opintojaksot, 27-28 opintoviikkoa, ja lisäksi joko energiatekniikan tai ympäristötekniikan opintosuunnan opinnot, 13-14 opintoviikkoa. Yhteiset opintojaksot, 27-28 ov 23725 Teknillisen mekaniikan perusteet 3 II 24200 Koneenpiirustus ja CAD-perusteet 1) 3 II 25400 Energiatekniikan perusteet 2 II-III 25850 Ilmansuojelu 2 I-II 2504100 Teollisuuden prosessit 3 III 3101000 Turvallisuustekniikan perusteet 2 II-III 3105010 Ympäristöriskien analysointi 3 III 58501 Sovellusohjelmat 1) 2 II 59102 Ympäristönsuojelutekniikan perusteet 3 II 76331 Automaatio- ja säätötekniikka 4 II-III 8100100 Ohjelmointi I 3 I-II 1) Opintojakso 24200 on pakollinen energiatekniikan opintosuunnassa mutta vaihtoehtoinen opintojakson 58501 kanssa ympäristötekniikan opintosuunnassa. Energiatekniikan opintosuunnan opinnot, 14 ov 2501010 Termodynamiikan perusteet 3 II-III 25300 Lämmönsiirron perusteet 3 III 7471010 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ympäristökysymykset 2 II 7473011 Sähköntuotanto ja sen ympäristövaikutukset 3 II 79103 Sähkötekniikka 3 I-II Ympäristötekniikan opintosuunnan opinnot, 13 ov 35111 Laboratoriotyöturvallisuus- ja työtavat 1 I-II 35120 Epäorgaanisen kemian työt 3 II 3500300 Orgaaninen kemia 3 II 59512 Ympäristöoikeuden perusteet 2 II 35152 Fysikaalinen kemia 1 2 II 3500123 Laaja kemia 3 2 II 18.4.1. Bio- ja ympäristötekniikka Laitoksen johtaja, professori Jaakko Puhakka, huone FC322, puhelin 3115 2966 email: jaakko.puhakka@tut.fi Vesi- ja jätehuoltotekniikassa perehdytään teollisuuden ja yhdyskuntien vedenhankinnan, jätevesien käsittelyn ja jätehuollon suunnittelu-, käyttö- ja tutkimustehtäviin sekä pilaantuneen ympäristön kunnostamiseen. Ympäristöbiotekniikassa erikoistutaan bioteknisten menetelmien kehittämiseen ja soveltamiseen jätevesien ja jätteiden käsittelyssä, pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistuksessa sekä ympäristöystävällisessä teollisessa tuotannossa. Laitokselta valmistuvat sijoittuvat teollisuuteen, suunnittelu- ja urakointiyrityksiin, ympäristöhallintoon, kuntiin, kansallisiin ja kansainvälisiin järjestöihin ja organisaatioihin sekä opetus- ja tutkimuslaitoksiin. Vesi- ja jätehuoltotekniikan sivuaine, 12-13 ov 59102 Ympäristönsuojelutekniikan perusteet* 3 59220 Vesi- ja viemärilaitokset 3 59233 Vesitekniikan fysikaaliset ja kemialliset operaatiot 3 59400 Jätehuolto 2 59500 Teollisuuden vesi- ja ympäristökysymykset 2
Ympäristöbiotekniikan sivuaine, 12-13 ov 59102 Ympäristönsuojelutekniikan perusteet* 3 TaY P2 Biokemia 2 59302 Mikrobiologia 2 59315 Ympäristöbiotekniikan operaatiot 2 59319 Instrumentaalianalytiikka 2 59400 Jätehuolto 2 * Pakollinen muille kuin ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelmassa opiskeleville, jotka valitsevat tämän opintojakson sijasta toisen alla olevista opintojaksoista: 59250 Sovellettu limnologia 2 59340 Päästöjen ympäristövaikutukset 2 Vesi- ja jätehuoltotekniikka, pääaine 31 ov 59212 Hydromekaniikka 3 TaY P2 Biokemia 2 59302 Mikrobiologia 2 5903100 Reaktorin suunnittelu ja mallinnus 1) 2 59233 Vesitekniikan fysikaaliset ja kemialliset yksikköoperaatiot 3 59315 Ympäristöbiotekniikan operaatiot 2 59400 Jätehuolto 2 5903220 Ympäristötekniikan laboratorioharjoitukset 3 59220 Vesi- ja viemärilaitokset 3 59650 Laitossuunnitteluprojektit 4 59411 Jätehuollon fysikaaliset ja kemialliset operaatiot 2 59600 Ympäristötekniikan seminaari 3 1) alkaa syksyllä 2003 Pääaineen vesi- ja jätehuoltotekniikka pakollinen sivuaine 15 ov Pakolliset opintojaksot 7 ov 3500400 Orgaanisen kemian työt 1 3 219 59202 Hydrologia 2 59500 Teollisuuden vesi- ja ympäristökysymykset 2 Valinnaiset opintojaksot, valitaan vähintään 9 ov 5902400 Vesitekniikan fysikaalisten ja kemiallisten operaatioiden jatkokurssi 3 5906061 International Water Policy and Management 2 5906065 Management Options of Water Services 2 59009760 Teknologian kehitys ja yhteiskunta 2 59250 Sovellettu limnologia 2 5905130 Ympäristölainsäädännön luvat 2 59340 Päästöjen ympäristövaikutukset 2 59610-13 Ympäristötekniikan erikoistyö 2 5 14103 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet R 3 3105000 Ympäristöjohtaminen 2 35157 Fysikaalinen kemia 2 2 5407000 Pohjavedet 2 55222 Ympäristögeotekniikka 3 57995 Ympäristötalous 2 5802100 Paikkatietoanalyysi 3 Ympäristöbiotekniikka, pääaine 30 ov Pakolliset opintojaksot 24ov TaY P2 Biokemia 2 5903000 Laaja mikrobiologia 4 59312 Ympäristöbiotekniikan laboratorioharjoitukset 3 59315 Ympäristöbiotekniikan operaatiot 2 59335 Haitta-aineiden biotekninen käsittely 3 5903011 Instrumental Bioanalytic 2 5903020 Biocatalysis and Enzymology 2 5903050 Biotekniikan seminaari 3 5903220 Ympäristötekniikan laboratorioharjoitukset 3 Valinnaiset opintojaksot, valitaan vähintään 6 ov 5903055 Biotekniikan erikoistyö 2-5
220 35157 Fysikaalinen kemia 2 2 59250 Sovellettu limnologia 2 59340 Päästöjen ympäristövaikutukset 2 Pääaineen ympäristöbiotekniikka pakollinen sivuaine 15 ov Pakolliset opintojaksot 8 ov 3500400 Orgaanisen kemian työt 1 3 59233 Vesitekniikan fysikaaliset ja kemialliset operaatiot 3 5903100 Reaktorin suunnittelu ja mallinnus 2) 2 Valinnaiset opintojaksot, valitaan vähintään 7 ov 59202 Hydrologia 2 59220 Vesi- ja viemärilaitokset 3 59250 Sovellettu limnologia 2 5905130 Ympäristölainsäädännön luvat 2 59340 Päästöjen ympäristövaikutukset 2 59400 Jätehuolto 2 59411 Jätehuollon fysikaaliset ja kemialliset operaatiot 2 59650 Laitossuunnitteluprojektit 4 5909760 Teknologian kehitys ja yhteiskunta 2 5407000 Pohjavedet 2 55222 Ympäristögeotekniikka 3 5802100 Paikkatietoanalyysi 3 2) alkaa syksyllä 2003 18.4.2. Energia- ja prosessitekniikka Laitoksen johtaja, professori Risto Raiko, huone K1431, email: risto.raiko@tut.fi. Energia- ja prosessitekniikassa perehdytään energian tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen tuottamiseen ja käyttöön sekä erilaisten prosessilaitteiden ja järjestelmien suunnitteluun. Sovellusalueet ovat hyvin laajat alkaen energian tuotantolaitoksista ja -laitteista päätyen energian siirtoon, jakeluun ja käyttöön. Energian käytön osalta pääaineiden keskeisiä alueita ovat laitteiden lämpö- ja virtaussuunnittelu sekä järjestelmien erityisesti LVI- ja jäähdytysjärjestelmien suunnittelu. Opetuksessa laajan teoreettisen perustan lisäksi keskeistä on ATK-suunnitteluohjelmien käyttö. Energia- ja prosessitekniikassa on kaksi pääaonetta lämpö- ja virtaustekniikka sekä voimalaitos- ja polttotekniikka. Molemmat muodostuvat yhteisistä pakollisista opintojaksoista ja yhdestä valinnaisesta painotuksesta. LVI- ja jäähdytystekniikka, Pakolliset opintojaksot, 14 ov Valinnaiset opintojaksot Pakolliset yhteiset opintojaksot, 17 ov Prosessilaitteet, Pakolliset opintojaksot, 18 ov Valinnaiset opintojaksot Lämpö- ja virtaustekniikan pääaine, 30 ov Sovellettu virtaustekniikka, Pakolliset opintojaksot, 17 ov Valinnaiset opintojaksot Voimalaitostekniikka, Pakolliset opintojaksot, 17 ov Valinnaiset opintojaksot Polttotekniikka, Pakolliset opintojaksot, 20 ov Valinnaiset opintojaksot Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaine, 34 ov Pääaineen yhteiset pakolliset opintojaksot, 17 ov 25111 Teknillinen termodynamiikka 1) 4 25200 Virtausoppi 3 25300 Lämmönsiirron perusteet 3 25305 Lämmönsiirron jatkokurssi 3 25330 Lämpötekniikan mittaukset 2 25400 Energiatekniikan perusteet 2 1) voidaan korvata kursseilla 35152 Fysikaalinen kemia I ja 35157 Fysikaalinen kemia II Mikäli näitä opintojaksoja sisältyy koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin, on tilalle valittava pääaineen valinnaisia opintojaksoja niin, että pääaineen opintoviikkomäärä tulee täyteen.
Lämpö- ja virtaustekniikan pääaine Vastuuhenkilöt: professori Antero Aittomäki (prosessilaitteet) huone K1423,email: antero.aittomaki@tut.fi professori Timo Kalema (LVI- ja jäähdytystekniikka) huone K1426, email: timo.kalema@tut.fi professori Reijo Karvinen (sovellettu virtaustekniikka) huone K1429, email: reijo.karvinen@tut.fi Lämpö- ja virtaustekniikan pääaineen tavoitteena on perehdyttää energian tuotannossa sekä käytössä tärkeiden laitteiden ja järjestelmien perusteisiin ja suunnitteluun. Pääaineen painotus voidaan valita kolmesta eri vaihtoehdosta: LVI- ja jäähdytystekniikka prosessilaitteet sovellettu virtaustekniikka Lämpö- ja virtaustekniikka, pääaine, vähintään 35 ov LVI- ja jäähdytystekniikka LVI-tekniikan opetuksen painopisteenä on rakennusten ja yhdyskuntien energiankulutuksen analysointi eri tasoisilla malleilla ja rakennusten sisäilmaston mitoitusmenetelmät. Rakennuksen sisäilmastolla tarkoitetaan ilman puhtautta sekä lämpötila- ja kosteus-olosuhteita. LVI-teknisen mitoituksen tavoite on toimivan, taloudellisen järjestelmän suunnittelu. Opetuksessa keskitytään mm. rakennusten energiajärjestelmien, lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteiden ja ulkovaipan lämmöneristyksen mitoitukseen. LVItekniikan mitoitusmenetelmät ja analysointityökalut ovat lämmönsiirron ja virtausopin sovellutuksia. Jäähdytystekniikka (ns. kylmätekniikka) on tilojen, tuotteiden, laitteiden ja prosessien jäähdyttämistä koneellisesti. Jäähdytystekniikan opintojaksoissa perehdytään jäähdytysprosessien toimintaperiaatteisiin, laitteistojen mitoitukseen ja tärkeimpiin 221 käyttösovellutuksiin. Yksi tärkeä ja lisääntyvä käyttöalue ovat lämpöpumppujärjestelmät, joiden erikoispiirteisiin myös paneudutaan. Opetus painottuu mitoitus- ja suunnitteluharjoituksiin. Pakolliset opintojaksot, 14 ov 25513 LVI-tekniikka 3 25601 Jäähdytystekniikka 1 3 25602 Jäähdytystekniikka 2 3 25861 Prosessien simulointi 2 2508600 Prosessien optimointi 3 Valinnaiset opintojaksot Laitoksen kaikki muut opintojaksot ja 72420 Aerosolifysiikka 3 76231 Automaation laitetekniikka 2 76331 Automaatio- ja säätötekniikka 4 8100210 Fortran-kieli 1 Sivuaineiksi sopivat mm. koneensuunnittelu, matematiikka, ohjelmistotekniikka, säätötekniikka ja turvallisuustekniikka. Prosessilaitteet Tavoitteena on opettaa tärkeimpien energian tuotannossa ja käytössä esiintyvien perusprosessien teoria ja mitoitus sekä järjestelmien toiminta yhdessä usean laitteen kokonaisuudessa. Perusilmiöitä ja -prosesseja käsitellään mm. termodynamiikassa, lämmönsiirrossa ja virtausopissa. Kokonaisuuksien toimintaa tarkastellaan mm. prosessien optimoinnissa ja simuloinnissa sekä prosessilaitteiden suunnittelussa. Teorian lisäksi perehdytään mitoitukseen, simulointiin ja optimointiin käytettäviin tietokoneohjelmistoihin. Esimerkkejä prosesseista ja laitteista ovat lämmönsiirtimet, höyrystimet ja lauhduttimet, kolonnit, sekoittimet, suodattimet, erottimet, kuivauslaitteet, pumput ja puhaltimet, putki- ja kanavaverkostot, elektroniikan jäähdytys sekä jäähdytyskoneistot ja lämpöpumput.
222 Pakolliset opintojaksot, 18 ov 25210 Kitkallinen virtaus 3 25220 Virtauskoneet 3 25857 Prosessilaitteet 3 25861 Prosessien simulointi 2 2508600 Prosessien optimointi 3 75415 Teollisuusprosessien mittaukset 4 Valinnaiset opintojaksot Laitoksen kaikki muut opintojaksot ja 7605400 Teollisuusprosessien mallintaminen ja säätörakenteet 3 8100210 Fortran-kieli 1 Sivuaineiksi sopivat mm. fysiikka, koneensuunnittelu, matematiikka, mittaustekniikka, ohjelmistotekniikka, säätötekniikka, paperinjalostustekniikka ja teknillinen mekaniikka. Sovellettu virtaustekniikka Sovelletun virtaustekniikan painotus on tarkoitettu syvällisestä teoriasta ja tutkimuksesta kiinnostuneille. Painotus antaa valmiudet vaativien lämmönsiirto- ja virtausongelmien tutkimiseen mm. nykyaikaisia numeerisia menetelmiä käyttäen. Pakolliset opintojaksot, 17 ov 25210 Kitkallinen virtaus 3 25211 Virtausten numeerinen laskenta 4 2502150 Virtauksen turbulenssi-ilmiöt 4 25220 Virtauskoneet 3 25321 Konvektiivinen lämmönsiirto 3 Valinnaiset opintojaksot Laitoksen kaikki muut opintojaksot ja 23580 Lämpöjännitykset ja viruminen 4 23610 Yleinen elementtimenetelmä 4 7303035 Vektorianalyysin jatkokurssi 3 7303050 Differentaaliyhtälöt 3 73110 Numeerinen analyysi I 3-4 73132 Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät 3 7305050 Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi 3 76450 Mallinnus ja simulointi 3 8100210 Fortran-kieli 1 Sivuaineiksi sopivat mm. fysiikka, matematiikka, mittaustekniikka, ohjelmistotekniikka, säätötekniikka, teknillinen mekaniikka. Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaine Vastuuhenkilöt: professori Risto Raiko (voimalaitostekniikka) huone K1431, email: risto.raiko@tut.fi professori Antti Oksanen (polttotekniikka) huone K1428, email: antti.oksanen@tut.fi Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaine voidaan painottaa kahteen eri alueeseen: polttotekniikka voimalaitostekniikka Voimalaitos- ja polttotekniikan opetus koostuu alan yleisistä teoreettisista perusteista ja sovelluksista sisältäen mm. seuraavia erikoistumisalueita: - energiatalous - energiatekniikan informaatiojärjestelmät - höyry- ja ydinvoimalaitokset, kaasuturbiinit, polttomoottorit - yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) sekä kaukolämmitys - uudet voimalaitos- ja polttotekniikat kuten kaasutus, leijutekniikka ja paineistettu poltto - uusiutuvat energialähteet - ilmansuojelutekniikka, päästöt, ilmastonmuutos
- höyrykattilat, polttimet sekä eri polttoaineet ja -tavat - palamisen aineen- ja lämmönsiirto - palamisen perusilmiöt, hallitsevat teoriat ja termodynamiikka, reaktiokinetiikka - polttoprosessit ja palamisen päästöt - polttoprosessien ja reaktiivisten virtausten numeerinen mallinnus ja simulointi, polton aerodynamiikka - palamisen ja turbulenssin vuorovaikutus Pääaine antaa pätevyyden energia-alan tutkimus-, tuotekehitys-, konsultointi-, käyttö- ja myyntitehtäviin mm. energiayhtiöissä, kattila- ja poltinteollisuudessa, suunnittelutoimistoissa sekä energia- ja tutkimuslaitoksissa. Sopivalla sivuaineen valinnalla, kuten teollisuustalous, tutkinto antaa erinomaiset valmiudet energia-alan johtotehtäviin. Vaadittavat sivuaineet saa kukin itse valita vapaasti, mutta suositeltavia sivuaineita ovat seuraavat: Koneensuunnittelu, energia- ja prosessiteollisuuden kunnossapito-, paperinjalostus-, sähköenergia-, automaatio- ja säätötekniikka, teknillinen mekaniikka, teollisuustalous, turvallisuustekniikka sekä kemia. Voimalaitos- ja polttotekniikka, pääaine, vähintään 34 ov Voimalaitostekniikka Pakolliset opintojaksot, 17 ov 2504010 Energiatalous 3 7475010 Energiatalouden case-harjoitukset 1 25411 Höyrytekniikka 3 25420 Voimalaitostekniikka 3 25441 Polttotekniikka 3 25861 Prosessien simulointi 2 25870 Ammattiaineseminaari 1) 2 25871 Ammattiaineseminaari 1) 4 1) vaihtoehtoisia 223 Polttotekniikka Pakolliset opintojaksot, 20 ov 25210 Kitkallinen virtaus 3 25411 Höyrytekniikka 3 25441 Polttotekniikka 3 25453 Tulipesämallinnus 4 25460 Reaktiiviset virtaukset 5 25870 Ammattiaineseminaari 2) 2 25871 Ammattiaineseminaari 2) 4 2) vaihtoehtoisia Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaineen valinnaiset opintojaksot Edellisten ryhmien opintojaksoja voi ottaa myös toisen jatkeeksi valittaessa valinnaisia opintojaksoja tai niitä voi valita alla olevista opintojaksoista, jotka on ryhmitelty eri painotuksin helpottamaan valintaa. Ryhmittelyä voi itse vapaasti myös muuttaa tai laajentaa, jos katsoo sen opintojensa kannalta järkeväksi. Kaksi ensimmäistä ryhmää painottaa opintoja lisää voimalaitos- tai polttotekniikan suuntiin muiden painottaessa puolestaan koneensuunnitteluun, kunnossapitotekniikkaan, kemiaan, fysiikkaan ja matematiikkaan, jotka kaikki vahvistavat ja laajentavat osaamista molemmilla alueilla. Valinnoista voi keskustella myös opetuksen vastuuhenkilöiden kanssa. Vaihtoehtoisia jaksoja voi valita myös laitoksen muista opintojaksoista. Voimalaitostekniikka 2508600 Prosessien optimointi 3 73050 Tilastomatematiikka 3 73124 Operaatiotutkimus 3 76231 Automaation laitetekniikka 2 79150 Energian varastointi- ja uudet energialähteet 3 3103005 Luotettavuus- ja riskianalyysi 3
224 Polttotekniikka 25470 Palamisen erityiskysymyksiä 4 35152 Fysikaalinen kemia 1 2 35157 Fysikaalinen kemia 2 2 73050 Tilastomatematiikka 3 73128 Tilastolliset monimuuttujamenetelmät 3 76450 Mallinnus ja simulointi 3 Koneensuunnittelu 2403010 Koneensuunnitteluopin perusteet 3 24601 Tuotekehitysoppi 3 2401000 Kevyet konerakenteet 3 Kunnossapitotekniikka 2408000 Käyttövarmuuden suunnittelu 3 2408010 Kunnossapidon erityistyö 3 24850 Tuotantolaitoksen kunnossapito 2 24860 Kunnonvalvontamenetelmät 2 Teollisuustalous 2900040 Johdatus kansantaloustieteeseen 2 2902010 Yrityksen talous 2 Kemia 3500300 Orgaaninen kemia 3 35152 Fysikaalinen kemia 1 2 35157 Fysikaalinen kemia 2 2 35195 Pinta- ja katalyyttikemia 1 2 35196 Pinta- ja katalyyttikemia 2 1 Fysiikka 72211 Termofysiikka 3 72420 Aerosolifysiikka 3 Matematiikka 25105 Lämpötekniikan matemaattiset apuneuvot 2 7303050 Differentiaaliyhtälöt 3 73109 Matriisilaskenta 1 3 73131 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt 3 73132 Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät 3 Sivuaineet Laitoksella on kolme sivuainetta. Energia- ja prosessitekniikan sivuaine tarjoaa yleiset alan perustiedot. Voimalaitos- ja polttotekniikan sivuaine painottuu ko. alan perusteisiin ja sovellutuksiin. LVI- ja jäähdytystekniikan sivuaine on tarkoitettu esim. rakennustekniikan opiskelijoille. Mikäli jokin sivuaineen opintojakso sisältyy koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin, sen tilalle on valittava muita laitoksen opintojaksoja niin, että sivuaineen opintoviikkomäärä tulee täyteen. Energia- ja prosessitekniikka, sivuaine 14 ov Vastuuhenkilö professori Risto Raiko huone K1431, email: risto.raiko@tut.fi 25111 Teknillinen termodynamiikka 4 25200 Virtausoppi 3 25300 Lämmönsiirron perusteet 3 25330 Lämpötekniikan mittaukset 2 25400 Energiatekniikan perusteet 2 Voimalaitos- ja polttotekniikka, sivuaine, 17 ov 25111 Teknillinen termodynamiikka 3) 4 25300 Lämmönsiirron perusteet 3 25400 Energiatekniikan perusteet 2 25411 Höyrytekniikka 3 25441 Polttotekniikka 3 25850 Ilmansuojelu 2 3) voidaan korvata kursseilla 35152 Fysikaalinen kemia I ja 35157 Fysikaalinen kemia II
LVI- ja jäähdytystekniikka, sivuaine, 15 ov Vastuuhenkilö professori Timo Kalema huone K1426, email: timo.kalema@tut.fi 2501010 Termodynamiikan perusteet 3 25300 Lämmönsiirron perusteet 3 25513 LVI-tekniikka 3 25601 Jäähdytystekniikka 1 3 2508600 Prosessien optimointi 3 18.4.3. Kemia Laitoksen johtaja, professori Helge Lemmetyinen, huone FC224, email: lemme@cc.tut.fi. Kemian pääaineen tavoitteena on luoda vahva kemian asiantuntemus toimia itsenäisesti ja yhteistyössä muiden alojen asiantuntijoiden kanssa erilaisissa hallinnon, tutkimuksen ja teollisuuden insinööritehtävissä. Koska ammattikäytäntöön liittyy olennaisesti elollinen luonto, painottaa koulutus orgaanisten ja bioorgaanisten materiaalien tuntemista, teollisten prosessien kemiallisen taustan ja niiden ympäristövaikutuksien ymmärtämistä sekä monipuolisten analyysimenetelmien opiskelua. Kemian sivuaine, vähintään 15 ov Pakolliset opintojaksot, 5 ov 3500400 Orgaanisen kemian työt 1 3 35157 Fysikaalinen kemia 2 2 Valinnaiset opintojaksot, vähintään 10 ov 3500700 Polymeerikemian työt 3 35106 Ympäristökemia 2 35145 Orgaanisen kemian työt 2 3 35151 Fysikaalisen kemian työt 4 35160 Polymeerikemia 3 35185 Analyyttiset mittausmenetelmät 3 35200 Spektroskopia 4 225 Kemian pääaine, vähintään 35 ov 3500400 Orgaanisen kemian työt 1 3 3500700 Polymeerikemian työt 3 3500810 IR-spektroskopia * 1 3500820 Kromatografia (GS-MS, HPLC) * 2 3500830 Differentiaalinen pyyhkäisykalorimetria * 1 3500840 NMR-spektroskopia * 1 3500900 Kemian seminaari * 3 3501200-3501203 Kemian erikoistyö * 1-4 35105 Metallien kemia * 2 35106 Ympäristökemia 2 35145 Orgaanisen kemian työt 2 3 35151 Fysikaalisen kemian työt 4 35157 Fysikaalinen kemia 2 2 35160 Polymeerikemia 3 35185 Analyyttiset mittausmenetelmät * 3 35195 Pinta- ja katalyyttikemia 1 2 35196 Pinta- ja katalyyttikemia 2 1 35200 Spektroskopia * 4 35210 Valokemia * 3 TAY P2 Biokemia * 2 59302 Mikrobiologia * 2 59319 Instrumentaalianalytiikka 2 * Vaihtoehtoisiapäristötekniikka 18.4.4. Paperinjalostustekniikka Laitoksen johtaja, professori Antti Savolainen, huone FC217, email: anttiv@cc.tut.fi. Paperinjalostustekniikan pääaine antaa perustiedot paperinvalmistuksesta sekä valmiudet paperin jalostus- ja pakkausteollisuuden käyttö-, suunnittelu- ja tuotekehitystehtäviin. Perinteisen tuotevalmistusnäkökulman laajentaminen ympäristöä säästävään taloudelliseen materiaali- ja prosessihallintaan on pape-
226 rinjalostustekniikan lähtökohtana. Työnantajina ovat paperi- ja paperikoneteollisuus, paperinjalostus- ja pakkausteollisuus sekä alan insinööritoimistot ja tutkimuslaitokset. Suositeltavia sivuaineita ovat teknillinen mekaniikka, koneensuunnittelu, lämpö- ja virtaustekniikka, voimalaitos- ja polttotekniikka, muovitekniikka, säätötekniikka, mittaustekniikka, tuotantotalous, vesi- ja jätehuoltotekniikka, kemia, ympäristöbiotekniikka, turvallisuustekniikka ja paperikoneautomaatio. Paperinjalostustekniikan sivuaine, 15 ov 3305100 Massanvalmistustekniikka 4 III 3305120 Paperitekniikka I 3 III 33513 Paperitekniikka II 4 III 3305130 Päällystystekniikka 4 III Paperinjalostustekniikan pääaine, 31 ov 3305100 Massanvalmistustekniikka 4 III 3305120 Paperitekniikka I 3 III 33513 Paperitekniikka II 4 III 33515 Paperinjalostustekniikka I 4 IV 33516 Paperinjalostustekniikka II 4 IV 33524 Paperitekniikan erikoistyö 3 IV 33556 Paperinjalostustekniikan laboratoriotyöt 3 IV 3305130 Päällystystekniikka 4 III 33586 Graafinen tekniikka 2 IV Paperinjalostustekniikan laitos järjestää kaksi englanninkielistä paperinjalostuksen erikoisopintojaksoa. Opintojaksot ovat osa tohtorinkoulutusohjelmaa International Ph.D. Programme in Pulp and Paper Science and Technology ja soveltuvat jatko-opiskelijoille, joilla on alalle sopiva pohjakoulutus. Maksimiopiskelijamäärä opintojaksolle on 15 (Ph.D. -ohjelmassa olevat ovat etusijalla). Opintojaksot ovat: 330500 Rheology in Paper Converting 5 33541 Surface Behaviour in Paper Converting 5 18.4.5. Sähköenergiatekniikka Sähkötekniikka ja terveys-laboratorio Vastuuhenkilö, professori Leena Korpinen huone SC209.3, email: leena.korpinen@cc.tut.fi Tehoelektroniikan laitos Vastuuhenkilö, professori Heikki Tuusa, huone SF210, email: heikki.tuusa@cc.tut.fi Sähkömagnetiikan laitos Vastuuhenkilö, lehtori Risto Mikkonen, huone SC312, email: risto.mikkonen@cc.tut.fi Sähköenergiatekniikan pääaine antaa tietoja sähköenergian tuotannossa, jakelussa ja käytössä tarvittavista sähkövoimajärjestelmistä. Opintojaksot luovat perusvalmiuksia työskentelyyn voima- ja sähköyhtiöiden palveluksessa. Sivuaine, vähintään 12 ov Pakolliset opintojaksot, 7 ov 79150 Energian varastointi ja uudet energialähteet 3 7473020 Erikoistyö sähköenergiatekniikan ympäristökysymyksistä 2 7705111 Sähköenergiatekniikka 2 Valinnaiset opintojaksot, vähintään 5 ov 25411 Höyrytekniikka 3 77121 Sähköturvallisuusmääräykset 2 79105 Sähkömateriaalioppi 3 2504010 Energiatalous 3 7475010 Energiatalouden case harjoitukset 1 7702200 Teollisuuden sähköenergiajärjestelmät ja häiriöt 3 7705020 Sähköverkkotekniikan perusteet 4 7801000 Tehoelektroniikan perusteet 2 7801451 Sähkömoottorit 3 7801600 Valaistustekniikan perusteet 3 7901510 Piirianalyysi II 3
Sivuaine antaa perustietoja sähköenergiatekniikan keskeisiltä osa-alueilta. Pääaine, vähintään 24 ov Pakolliset opintojaksot, 14 ov 25411 Höyrytekniikka 3 79150 Energian varastointi ja uudet energialähteet 3 2504010 Energiatalous 3 7475010 Energiatalouden case -harjoitukset 1 7473020 Erikoistyö sähköenergiatekniikan ympäristökysymyksistä 2 7705111 Sähköenergiatekniikka 2 Valinnaiset opintojaksot, vähintään 9 ov 25420 Voimalaitostekniikka 3 77121 Sähköturvallisuusmääräykset 2 7801500 Sähkömoottorikäytöt 3 79105 Sähkömateriaalioppi 3 7702200 Teollisuuden sähköenergiajärjestelmät ja häiriöt 3 7705010 Sähköverkon komponentit 4 7705020 Sähköverkkotekniikan perusteet 4 7705060 Sähkönjakelutekniikka 4 7801000 Tehoelektroniikan perusteet 2 7801451 Sähkömoottorit 3 7801600 Valaistustekniikan perusteet 3 7901510 Piirianalyysi II 3 7901520 Sähkömagneettiset kentät ja aallot I 3 227 18.4.6. Turvallisuustekniikka Laitoksen johtaja, professori Kaija-Leena Saarela, huone FB334, email: saarela@cc.tut.fi Tuottava, häiriötön ja turvallinen toiminta on jokaisen työyhteisön perusedellytys. Turvallisuustekniikan pääaine antaa valmiudet tunnistaa ja analysoida tuotantoon ja työhön liittyviä ympäristöjä terveysvaaroja, arvioida tuotteen elinkaaren aikaisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia, estää ja pienentää vahinkoja sekä lisätä tuotannon kokonaisturvallisuutta. Lisäksi pääaine antaa pohjan johtaa yrityksen turvallisuus- ja ympäristötoimintaa sekä riskienhallintaa. Luettelo turvallisuustekniikan opinnoista löytyy tuotantotalouden koulutusohjelman kohdalta. 18.5. Pääaineopintoja tukevat sivuaineet Opiskelijana valitset pääainetta tukevat sivuaineet joko koulutusohjelman laitosten aineiden joukosta tai tässä kappaleessa esitellyistä vaihtoehdoista, jotka on suunniteltu erityisesti ympäristötekniikan pääaineopiskelua varten TTKK:n ja Tampereen yliopiston opintojaksoista. Sivuaineen valinnasta, erityisesti mikäli tarkoituksena on valita se tästä suosituksesta poiketen, on opiskelijan sovittava pääainelaitoksen kanssa. Hyvä ammattitutkinto syntyy valitsemalla pääaineen lisäksi 1-3 ammattikuvan kannalta tarkoituksenmukaista opintoja laajentavaa sivuainetta. Teoreettisten perusteiden hallinta luo parhaat mahdollisuudet selviytyä laaja-alaisesti erilaisista tehtävistä. Voit myös valita sivuaineen TTKK:n eri koulutusohjelmista. Lisäksi on mahdollisuus sisällyttää tutkintoon opintoja muista korkeakouluista. energiatekniikan koulutusohjelman opiskelijoille suositellaan opintoja erityisesti ympäristöpolitiikasta ja -oikeudesta (Tampereen yliopiston Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos ja Julkisoikeuden laitos). Lisätietoja soveltuvuuksista ja ammattikuvista saat opintoneuvojalta sekä laitosten opettajilta. Voit sisällyttää saman opintojakson ainoastaan yhteen sivuaineeseen. Mikäli sama opintojakso kuuluu useampaan opintokokonaisuuteen, sivuaineita täydennetään valinnaisilla tai vaihtoehtoisilla opintojaksoilla. Tarvittaessa korvaavat opintojaksot hyväksytään laitoksen vastuuhenkilön kanssa. Osaston omien
228 laitosten antama sivuaineopetus on esitetty aikaisemmin opinto-oppaassa. Konstruktiotekniikka Vastuuhenkilö professori Asko Riitahuhta huone K 1232, email: asko.riitahuhta@tut.fi Konstruktiotekniikan sivuaine antaa koneensuunnittelun perustiedot. Kevyet ja kierrätettävät rakenteet mahdollistavat energian käytön minimoimisen. Tuotekehityksen kursseissa tarkastellaan tuotteen ja järjestelmien elinkaaren vaiheita eri näkökulmista. Sivuaine, 12 ov 2403010 Koneenosaopin perusteet 3 24601 Tuotekehitysoppi 3 2401000 Kevyet konerakenteet 3 24610 Tuotekehitysprojektit 3 Kunnossapitotekniikka Vastuuhenkilö professori Seppo Virtanen huone K 1231, email: seppo.virtanen@tut.fi Kunnossapitotekniikan sivuaine antaa valmiudet metsä-, energia- ja prosessiteollisuuden kunnossapidon suunnittelu- ja kehitystehtäviin sekä riskien hallintaan. Sivuaine, 12 ov 2408000 Käyttövarmuuden suunnittelu 3 24850 Tuotantolaitoksen kunnossapito 2 2408010 Kunnossapidon erityistyö 3 24860 Kunnonvalvontamenetelmät 2 3103000 Riskien hallinta 2 Liikenne- ja kuljetustekniikka Vastuuhenkilö professori Jorma Mäntynen, huone FA210, email: jorma.mantynen@tut.fi. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät ovat koko yhteiskunnan toimivuuden edellytys. Liikennejärjestelmien tulisi toimia tehokkaasti, taloudellisesti ja mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaen. Liikennetuotannon ja logistiikan opetuksessa perehdytään liikenne-, maankäyttö- ja ympäristöpolitiikkaan, liikennetalouteen sekä kaupan ja teollisuuden toimialojen logistisiin kysymyksiin. Sivuaineen opintojen tavoitteena on lisätä opiskelijoiden valmiuksia eri toimialojen logististen toimintojen ja julkishallinnon liikennesektorin ympäristövaikutusten hallinnassa sekä liikennealan yritysten ympäristöhallinnassa. Sivuaine, 15 ov 5601010 Liikenne- ja kuljetustekniikan perusteet * 2 5604020 Liikennetalous 3 5604110 Liikenteen ympäristövaikutukset 3 5605010 Logistiikan johdantokurssi 3 5605200 Tie-, raide-, vesi- ja ilmaliikenne 4 * Suositellaan opiskeltavaksi ennen muita opintojaksoja. Mallintaminen ja simulointi Vastuuhenkilö professori Pentti Lautala, huone SD310, email: pentti.lautala@tut.fi. Luonnon omien ja ihmisten luomien järjestelmien ymmärtämiseen ja ohjaamiseen tarvitaan usein dynaamista mallintamista ja simulointia. Mallintamisen ja simuloinnin sivuaine pyrkii antamaan tarvittavat teoreettiset edellytykset ja näkemykset teollisuuden ja tutkimuksen mallintamistehtäviin. Tärkeitä sovellusalueita ovat mm. prosessiteollisuus ja energiantuotanto. Sivuaine, valitaan vähintään 15 ov 2508600 Prosessien optimointi 3 25861 Prosessien simulointi 2 73110 Numeerinen analyysi I 3-4 73128 Tilastolliset monimuuttujamenetelmät 3 7605400 Teollisuusprosessien mallintaminen ja säätörakenteet 3
76370 Identifiointi 3 76400 Säädön suunnittelu 4 76450 Mallinnus ja simulointi 3 8100110 Ohjelmointi II 3 Mittaustekniikka Vastuuhenkilö professori Jouko Halttunen, huone SH211, email: jouko.halttunen@tut.fi. Prosessin hallinnassa tarvittavia mittausteknisiä menetelmiä käyttäen saadaan tietoa prosessin kulusta. Mittaustekniikan sivuaineen opinnot painottuvat anturitekniikkaan, pyrkimyksenä antureiden soveltaminen mahdollisimman luotettavan informaation saamiseksi. Mittaustekniikan haastavana osana voidaan nähdä myös ympäristömittaukset, joissa saatetaan käsitellä hyvinkin pieniä pitoisuuksia. Sivuaine, vähintään 15 ov Pakolliset opinnot, 10 ov 35185 Analyyttiset mittausmenetelmät 3 75116 Mittaustekniikka 3 75401 Anturit 4 Valinnaiset opinnot, vähintään 5 ov 25330 Lämpötekniikan mittaukset 2 2803010 Elektronimikroskopia 3 2803040 NDT-tekniikan perusteet 2 71502 Bioanturit 2 73128 Tilastolliset monimuuttujamenetelmät 3 75310 Mittausignaalien analyysi 4 75415 Teollisuusprosessien mittaukset 4 75500 Sähköiset mittausmenetelmät 4 Prosessiautomaatio Prosessiautomaation sivuaine löytyy opinto-oppaasta automaatio- ja säätötekniikan laitoksen kohdalta. 229 Teknillinen mekaniikka Teknillisen mekaniikan sivuaine löytyy opinto-oppaasta konetekniikan kohdalta. Tietotekniikka Vastuuhenkilö lehtori Hannu Ahlstedt, huone K1430, email: hannu.ahlstedt@tut.fi Tietotekniikan opintoja suositellaan kaikille opiskelijoille. Seuraavan kokonaisuuden lisäksi tutkintoon voidaan suoraan sisällyttää ohjelmistotuotannon sivuaine tai tietotekniikan sivuaine. Näistä poikkeava kokonaisuus on hyväksytettävä erikseen. Sivuaine, vähintään 17-18 ov 25872 Teknisen laskennan menetelmät (MATLAB) 2 73110 Numeerinen analyysi I 3-4 73270 Hypermedian perusteet 3 8005343 Tekotodellisuus 3 8100110 Ohjelmointi II 3 8102000 Ohjelmistotuotannon peruskurssi 2 8100210 Fortran-kieli 1 Yhdyskuntatekniikka Vastuuhenkilö professori Tuula Tuhkanen, huone FC324, email: tuula.tuhkanen@ tut.fi. Yhdyskuntatekniikan perusopintoja suositellaan perustiedoksi teknisen yhdyskuntainfrastruktuurin ja ympäristöhallinnon aloille aikoville tai ympäristöbiotekniikassa saastuneiden maa-alueiden kysymyksiin erikoistuville. Sivuaine, vähintään 15 ov 14103 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet R 3 5401050 Insinöörigeologian perusteet 2 54110 Ympäristögeologia 3 54141 Maa- ja kallioperän rakennusgeologia 2
230 55106 Pohjatutkimukset 2 55222 Ympäristögeotekniikka 3 5702240 Yhdyskuntatekniikan talous 3 5802000 Kaukokartoitus ja ympäristö-tietojärjestelmät 3 59202 Hydrologia 2 Voimalaitosten ympäristö- ja turvallisuuskysymykset Vastuuhenkilöt: professori. Risto Raiko, huone K1431, email: risto.raiko@tut.fi ja professori. Leena Korpinen, huone SC209.3, email: leena.korpinen@tut.fi Energian tuotannon suunnittelussa ja käytössä on yhä tärkeämmäksi tekijäksi muodostunut ympäristökuormitusten minimointi sekä turvallisuusasioiden entistä parempi huomioiminen. Tämä sivuaine antaa perustiedot energiantuotantoon liittyvistä ympäristövaikutuksista sekä turvallisuuskysymyksistä ja niiden analysoinnista. Lisäksi sivuaine tarjoaa tietoa sähkön tuotantoon liittyvistä ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Sivuaine, vähintään 14 ov 25400 Energiatekniikan perusteet 2 25850 Ilmansuojelu* 2 7471010 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ympäristökysymykset* 2 7473011 Sähkön tuotanto ja sen ympäristövaikutukset* 3 3103005 Luotettavuus- ja riskianalyysi 3 7473020 Erikoistyö sähköenergiatekniikan ympäristökysymyksistä 2 Sivuainetta suositellaan täydennettäväksi seuraavilla kursseilla: 25411 Höyrytekniikka 3 3103000 Riskienhallinta 2 3103015 Prosessiautomaation turvallisuus 2 3103010 Koneiden ja laitteiden turvallisuus 2 Mikäli * merkityt kurssit sisältyvät jo energiatekniikan opintosuunnan koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin, korvataan ne suositeltavilla kursseilla. Ympäristötekniikan materiaalit Vastuuhenkilö professori Tuomo Tiainen, huone K3428, email: tuomo.tiainen@cc.tut.fi. Energiatuotannon ja teollisuusprosessien kehittäminen ympäristön kannalta suotuisiksi riippuu ratkaisevasti materiaalien kyvystä kestää muuttavissakin olosuhteissa. sivuaineen tavoitteena on perehdyttää opiskelija eri materiaaliryhmien perusominaisuuksiin, niiden karakterisointiin ja hallintaan sekä materiaalien käyttäytymiseen ympäristötekniikan sovellusalueilla. Sivuaine, vähintään 15 ov Pakolliset opinnot, 9 ov 28001 Materiaalien kierrätys 2 2802030 Korroosio ja kuluminen 4 28111 Materiaalit ja materiaalin valinta 3 Valinnaiset opinnot, vähintään 6 ov 2804060 Moderni terästeknologia 2 28209 Kevyet ja erikoismetallimateriaalit 2 2801040 Metallit 3 2804010 Metallien faasimuutokset ja lämpökäsittelyt 3 2805840 Muovimateriaalit ja niiden tekniset sovellukset 3 2801030 Keraamit 2 2808900 Puun materiaalioppi 2 Teollisuustalous Vastuuhenkilö professori Markku Pirjetä, huone FB217, email: markku.pirjeta@tut.fi.
Teollisuustalouden opintoja suositellaan kaikille opiskelijoille. Teollisuustalouden sivuaineen tarkoituksena on tarjota kattava näkemys talouden, markkinoinnin ja johtamisen perusteista. Näiden tunteminen on hyödyllistä riippumatta siitä, millaisiin työtehtäviin opiskelija valmistumisensa jälkeen sijoittuu. Myös pitkän sivuaineen suorittaminen on mahdollista Sivuaine, 15 ov 2900040 Johdatus kansantaloustieteeseen 2 2901010 Tuotannonohjaus 3 2901030 Laatujohtaminen 2 2902010 Yrityksen talous 2 2905011 Markkinointi 3 2906010 Puheviestintä ja neuvottelutaito I 1 2907010 Yritysorganisaatiot ja ihmisten johtaminen 2 231