K A L V O L A. EM 9726.

Samankaltaiset tiedostot
Tarkastuksia Kokemäellä p:nä kesäkuuta 1935.

Kirkonlaattia 11 (Niilo Lammelan maalla, ].:etsärannan tl.) sijaitsee Rantalan asuinrakennllksista (nyk. kylmillään) suoraan pohjoiseen 750 m.

Kertomus Tutkimuksi sta Tyrvännön Retulansaaren rautakautisessa kalmistossa toukokuussa v Kertomukseen

Kivikautinen asuinpaikka Janakkalan pitäjän Irjalan. Kesällä vuonna 1938 ilmoitti oikeusneuvo s lföller Kansalli

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI ( EKR.)

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Peruskartta: RAT.JAT.A Pinta-ala x y= z= s_7_._s 4.18 km Huittisten kirkolta et elään Suunta ja etäisyys kirkosta tms.

VAMMALA Kaukola Juvela

MAALAHTI KOPPARBACKEN. Rautakautisen kalmistoalueen koekaivaus. Tapio Seger 1985 Tiivistelmän tehnyt Mirja Miettinen

Loppi Kaartjärvi Antinniemi

Intendentti Jorma Leppäahon suorittama koekaivaus Huittisten pitäjän Sar:J.mun kylän Takkulnn kartanon pihapii=- rissä 6/8-8/

KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi

itä-kaakkoispuolella olevalla pellolla, kalliopohjaisella kumpareella, joka vieläkin on siellä havaittavissa. MyBskin löytötiedot

NAKKILAN VIIKKALAN KAIVAUSKERTOMUS 1980

SISÄLLYS Arkisto- ja rekisteritiedot 2 Karttaote kaivauspaikan sijainnista 3 1. Johdanto Alueen tutkimushistoria 4 2. Kohteen sijainti ja

DRAGSFJÄRD (ENT. HIITTINEN), KYRKSUNDET. Tutkimukset kappelialueelta - osaraportti Tiina Jäkärä Museovirasto Arkeologian osasto

Hämeenlinna Iittala Keikkala Kevyenliikenteen väylän inventointi Kreetta Lesell 2009

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

Lempäälä Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kivirauniot löytyivät Porin kaupungin mittaustoimiston suorittaessa palstoitusmittauksia Leppäkorven uudella asuntoalueella marras-joulukuun

Keiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen täydennys

PIELAVESI Lampaanjärvi Joensuu löytöpaikan arkeologinen tarkastus 2018

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

Kerimäki Raikuunkangas Vedenpullottamon suunnittelualueen inventointi Kreetta Lesell 2009

Pk Kauttua x= , y= , z=45-50

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS

ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden


VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv

Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Arkeologinen inventointi 14 Uusikaarlepyy ja Vöyri Storbötetin tuulivoimapuiston hankealue 7.11.

Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008


Loppi Jokila. Ranta-asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2008 M U S E O V I R A S T O. f

Ruotsinpyhtää Tesjoki Skårbäcksmossen, sotilasleiripaikan kartoitus ja koekaivaus

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI

HAUHON LUOTIAN RANTAKAAVA-ALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell f

Sisällys: Negatiiviluettelo 14 Dialuettelo 14

Sauvo Korvala. Vanhemman roomalaisajan löytökohteen koekaivaus. Marianne Schauman-Lönnqvist

Rautujärven pohjoisrantaa kuvattuna sen itäosasta länteen. Perustiedot

EURA KUKONMÄKI. Koekaivaus. Hanna-Mari Nieminen Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander 191J'

Lempäälä Sääksjärvi Kipinäaidan inventointi 2010.

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi. Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila. * ~/J!f!lQ~!!!!~fl[

Kertomus kolmen kiviröykki öhaudan tutkimisesta Porin mlk:n Tuoreniemessä o.

Laitila Hartikkalan-Kylänpään asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi. Jahtivoudintie 2 epäm. röykkiöiden ympäristön tutkimus 2006

raunioita" Tarjanteen rannoilla Ruoveden ). kivikautista asuinpaikkaa kaivamassa, tein sunnuntaina. syyskuun

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

OSASTOT A-D. Akaan hautausmaa OSASTO A

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS - lomake arkeologisen kohteen tarkastamiseen (ks. täyttöohje lopussa)

KUOPIO (ent. Riistavesi) Välisalmen Vaaru

Tampere Haihara Koekuopitus 2010

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

KVARTXÄRIGEOLOGINEN TUTKTHUS. Leteensuo

Kaavi Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005

Löydöt: KM (kvartsia, keramiikkaa, palanutta luuta) Kuvat: G-f'- 3'i - tv fb.3<?

tutkiminen Siuntion pitäjän Suitian kartanon maalla Ekebergan kalliolla 4/8 - J0/

NOUSIAINEN KUOKKALA Latomuksen kaivaus valtatie 8:n parantamisalueella

PYHTÄÄ Haasianiemi (meluvallin ja yksityistien linja)

korttelit 7-11, 25, 28 32, 34, 35, 37 39, 41, 42, 44 46, 52A, 52B, 52C,52D,52E, 53 56, 58 60, 65A, 66 70, 72, 73

VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg


A. Äyräpää valok.levy E.O. n:o 945.

VÖYRI KAURAJÄRVI ISTANKANGAS

e'cj'lzirf, rdo 21u/tCJ-~,tCU1

Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään.

SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE SAARINIEMENKATU HELSINKI POSTISIIRTOTILI VAIHDE

KIRSI LUOTO KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY KANGASALA PAKKALA TURSOLANTIEN VARHAISMETALLIKAUTISEN LÖYTÖPAIKAN TARKASTUS 2014

HAUHO Adenius Rautakautisen kalmiston ympäristön koekaivaus

Itäosan rantaosayleiskaava

RAISIO VANHA-VANTO Latomusten kaivaus Naantalin haaran maakaasuputkilinjalla Kreetta Lesell 2008

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

HUITTINEN, Loimakylä, Ylijaakela RN:o 5:92

Rengasmiekan ponnen löytöpaikka Isonkyrön pitäjin Ulvilan kylän Rinta- Ulvisen talon kasvitarhassa.

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1

Kivikautinen asuinpa i;;;:ka Kaustisten pitäj9.ssä, Hongisto n. (lev l.

Arkeologia. Siiri Tolonen,

VÄHÄKYRÖKAAVONTÖNKKÄ KM9520. FM Katariina Nurminen

Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä

Tampere Veijanmäenkatu 4 tarkkuusinventointi 2013

JÄMIJÄRVI Perämäki. Kivikautisen irtolöytöpaikan ympäristön koekaivaus. MUSEOVIRASTO Arkeologian osasto, koekaivausryhmä II Simo Vanhatalo 2004

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

YLI-II 59 KOTIKANGAS KIVIKAUTINEN ASUINPAIKKA

N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S

KOLARI Nuottajärvi 1. Ylisen Nuottalompolonvaaran kivikautinen

Inventointiraportti. Kurikka Ahvenlamminmäki Johanna Roiha

YLÖJÄRVEN SEURAKUNNAN MUISTOMERKKIOHJEET

Rääkkylä Oinaanniemen ranta-asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2018

Siilinjärvi-Maaninka Kevätön-Pyylampi yleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Laitila; Kakonkallio ja Kokonkalliot.

Transkriptio:

K A L V O L A. ==== ========= = Varhemman rautakauden kalmisto Kutilankylän?eltokutilan huvilapalstan maalla EM 9726. Hein~kuun 11 p~ivänä 1932 saapui Kansallisrruseoon joukko varhemman rautakauden esineitä sisältävä lähetys. Bsineet olivat löydetyt Kalvolan pitäjän Kutilankylän Peltokutilan huvilapalstan.,. alueelta. Ilmoituksen johdosta rauhoitettiin alue SL:CSl, ku"lne s joku Kansallismuseon virkamiehistä kävisi kyseess~olevaa löytöpaikkaa tarkastamassa. l'ui nais tieteellisen Toi riikunnan mä!:l.räykse s tä alle kir joi ttanu t 25-28 p : nä el o'i:::uu ta 1933 suoritti tarpeen vaatirra t tutkimukset. Tutkimuksiin otti osaa maisteri 3ven ~ndersson. reltokutilan huvila, jun~ca omistaa pienviljelijä 1.!ikko Korpula, sijaitsee korkealla kivikkokummulla, n. 150 m Äimä ärven rannasta, järven W- puolella. Huvilan ympäristö on tehty puutarhrucsi, jyri~t rint~et ovat ~uitenkin vielä koskemattoman nurmikon ~eitos - sa. N. 25-40 m huvilasta suoraan järvelle päin pistää kummusta F kieleke ONO- suuntaan (kts. ::artl.:aa). Täm~n kielekkeen yläp~.ästä, siinä olevasta kivirauniosta, olivat Korpulan lapset löytäneet yllänainitut esineet. Kyseess!:iolevaa :i;:iviraunion rajaa ei tarkalleen voitu mä1rtitä. Näytti silt~. että rau1io olisi rakennettu suuren, nykyään haljenneen silmäkivcn ympärille, mikä arvelu kuitenkin myöhe~min osoittautui ainoastaan osaksi ouceaksi. Peltokutilan rau'liossa oli nirn. ilmeisesti ollut useampia hautauksia, joiden kautta raunion alkuperäinen ul'::onäkö huooattavalla tavalla oli muuttu.rnt.

Herra Korpulan antamien tietojen mukaan olivat lapset löytäneet kyseessr:iolevat esineet suurin man lcivilohkareen vierestä, osalcsi sen päältäkin. Esineet olivat aivan likelhl. maanpintaa, ainoastaan ohuen multa- ja kivikerroksen peijtäminä. Tutkimus osoitti että kyseessäoleva, lasten löytamä hauta oli sekundrfrinen, sillä huomattavasti syve!nmältä, vielä kivien juureltakin, tavattiin vanhemman hautauksen j ~Hi.nnöksi ä. Viimeksi mainittu hautaus on kaikesta pä~ttg,en katsottava hautaryhmän vanhim.aksi hautaukse~si, sillä kiinteämmin kuin mikään muu liittyy t!imä yll~mainittuun keskuslciveen. Hautaraunion rakennelma onkin nähtävästi seuraavalla tavalla selitettävissä: Ensi~mäisen. roomalais- ja kansainvaellusaj&n raja-ajoilta peräisin olevan hautauksen hautarakennelman muodosti verrattain suppea, edellämainitun silmäkiven ympäri kasattu kiviraunio. N. 500-luvu j!hk' puolislc olla ja 6CO-luvun alussa otettiin vanha kalrr.i sto,jaikka uudestaan käytäntöön, kuitenkin kajoamatta itse hautaan. Osaksi aikaisemman raunion p~älle, osaksi.. sen viereen kasataan kiviä, ""._... joilla on tarkoitus peittää toisia hautauksia. Siten muodostuu s ai nvaellusaikamme maanalaisiin pol t tokal rr.i s toihl-mme_. 1'itä olstettuun vanhippaan hautaukseen tulee, emme kuitenkaan varmuudella voi sanoa, onko yksi tai kaksi vainajaa tähän haudattu. Palane et luunsirut niinkuiri löydötkin tavattiin niw. eri syvyyksistä (ero n. 50 cm) ja verrattain laajalta alueelta. Huomattavin osa keskittyi silrräkiven ia ee~ it~puolella olevaan f rotkoon, mutta vielä silmäkiven HNO- puolelta tavattiin hyvin runsaasti palaneita luunsiruja. Kuitenkin on mainit~ava, ett~ samaan pai 'rnlle kollektiivinen :polttokalmisto, joka on verrattavissa kani garhityyriin kuuluvia rannerenkaita löydettiin sekä yllämainitusta rotkosta ett~ ~yöskin silm~kiven N-puolelta. T9.h9.n vanhimpaan hautaukseen kuuluvat löydöt ovat kai esta p~jtt~en per!1isin naisen haudasta, mik!1 seikka myöskin viittaisi siihen, että löytöjen l aajasta levinneisyydestä huoli 1atta kyseessä olisi yksi ainoa hauta. Löydöist~. mainittakoon sormus sek!1 nelj!1 rannerenkaan katkelmaa selc9. pieni kivi-(pronssi?)kautinen vasarakirves.

Täm~n vanhimwan hautauksen yläpuolella sijaitsi se josta l{orpulan lapset olivat löyttineet (kts. m: 9521). hauta, Esine et olivat kertomuksen mukaan olleet yhdess!1 sikermäss!l yhtä keihästä lu1cuunottamatta, joka löydettiin silmäkivien eteläpuolella olevan ison kiven vierestä. Silmäki ven länsipuolella ulottui ki viraunio paljon laajemn alle kuin itapuolella. Kiviä oli täällä ladottu kahdessa ja kolmessa kerroksessa, kivet ~livat hyvin erikokoisia ja niiden välissä ja pä!::i.11!1 olt sepelintapai sta soraa. N. 2 m silmäkivestä W-suuntaan tuli vastaan hyvin rikaslöytöinen hautaryhmä etup~ässä ruudussa g 5. (Tämän ryhmän ja silmäkiven väliseltä alueelta puuttuivat löydöt täydellisesti). Esineet olivat kahdessa, pitk3.ssä, yhdens1rnntaisessa ryhm!lssä, jossa suuri joukko aseita sekä myökin naisen koruja. Ilmeisesti oli tähän useampia vainajia haudattu on rrerkillep ::.1.ntava, että löytöjen joukossa oli m. m. osia ainakin kahdesta kilvenkupurasta. ~inkäänlaista suljettua 1 samaan hautaan kuuluvaa ryhmää ei kuitenkaan voitu eroi ttaa. Sen j!hkeen kuin raunio oli l o..;i.t?uun tutkittu a:ine ttiin herra Korpulalle lupa tasoittaa paikka pihamaaksi. helsingissä joulukuun 12 p:nä 1933.