A. Äyräpää valok.levy E.O. n:o 945.

Transkriptio

1 Kertomus c. F. Mei.nanderin hautar,auniokaivauksi sta Laihian urhaastossa heinäkuussa Kertomukseen kuuluu 16 valokuvaa (levyt E.O. n:ot , neljä karttaa (n:ot 1-4) ja E.O:n luettelo n:o Entiset 1) tutkimukset: E. Chydenius Korsholman kihlak. siv ) J. R. spelin & Th. Schvindt 1896 ja Laihian kiinteät muinai sjiännökset. 3) A. Äyräpää valok.levy E.O. n:o 945. "Vaasan Entiset Lyseolai set" nimisen yhdistyksen kustannuksella ja toimeenpanosta ja 1'Iuinaistieteellisen toimikun11an määräyksestä toimitti allekirjoittanut C. F. einander heinäkuussa 1938 hautaraunio.tutkimuksia, joista tämä kertomus määräyksen mukaisesti on laaqi ttu. Keskikylästä Murhaastoon vievä tie haaraantuu n. 100 m ennen Murhaaston pohjoista metsänreunaa kahteen haaraan, joista oikeanpuolinen vie Isonkylän Peltomaahan, vasenpuolinen taas Kylänpään Hietarintaan. Tämän tienhaaran ympäristössä sijaitsee muutamia hautaraunioi ta, osittain Laihian kunnan maalla, osittain maanviljelijä atti Lehtolan maalla. Paikka kuuluu Ke:::kikylään. Rauniot ovat seuraavat (kts. kartta l)~ R. I. Pitkulainen raunio n. 9 x 3 m, suunta n. länsi-itä. Kts. kartta 2 ja alla. ;fatti Lehtolan maalla, hiekka pohjalla. (Äyräpää a). R. II. Pyöreä raunio n. 3 x 3 m. Matala. Kunnan maalla hi ekkapohj alla. R. II!. 1~eli sivuinen matala raunio. Kunnan maalla, hiekkapohjalla. (Kts. alla ja kartta 3.)

2 R I V. 11, 1 X 11 X 1, 5 m, keskel lä syvä kuoppa. Sano taan olleen avattu mutta jälleen täytetty (Chydenius). Kunn an maalla, hi ekkapohj alla. J. R. A. & Th. S. N ~ o I I). R v. Pieni maatunut raunio. Kunnan m1'lla, hiekkapohjalla. Kts. alla j-a kartta 4. (Äyräpää b ). R VI. R VI I. N:o V ~ n vieressä, ja samankaltainen kuin tämä. Kunnan maalla, hiekkapohjalla. (Äyräpää c). 11, 6 x 11, 9 x 1, 4 m, keskeltä kaivettu. Kunnan maalla, hie kkapohjalla. (J. R.l. & Th. S. N:o II ). Paitsi näitä mainitsee Chydenius vielä kolme pientä rauniota pohjoi seen R I :stä. Näitä rauniot ta ei kesällä 1938 voitu löytää, minkä vuoksi on luultavaa, että n e ovat hiekanotossa hävitetyt. Chydenius mainitse e 9 rauniota n. k. Vuorenohella 1 km etelään yllä mainitusta ryhmästä. Tällä hän l uultav8sti tarkoittaa eräitä pieniä r aunioita Murhaaston viljelysten eteläpuolella, jotka siis eivät kuulune käsiteltävään ryhmään. Näistä raunioista vali t tiin tutkittavaksi R I, R I II ja R V. Työhön ottivat paitsi allekirjoittanutta osaa ylioppil as Antti Oja ja 7 paikkakunnan työmi e stä. R I. Rauni o oli pitkul ainen, läntiseen p äähän suippeneva ja idässä pyöristetty, kyljelleen asetetut, siis laivanmuotoinen. Reunan muodo stivat set kivet. Läntisen maah an jonkun verran vaj onne et keskisuuruipään, "keulan" muodosti suuri kiintonainen kivi. Raunion l aidat olivat melkeinpä tasaisek si saumat ut, ja vain parissa paikassa s e oli raue nnut. Rauni on sisus oli kasat tu erisuuruisista kivistä. Rauniossa oli kolme kuoppaa, yksi länsiosassa, yksi keskellä ja yksi i t äosassa (kuopat ovat mer- kityt karttaan). Rauniota tutkittiin siten, että ensinn ä pii rret- tiin r aunion ääri v_ii vat ja pinnan epätasaisuudet, pinta punnittiin pitkittäi n ja no i ki t tain. minkä jälkeen sisusta tyhj e nnett iin kivistä. Tällöi n tul.i raunion rakenne melko sel västi näkyvi in.

3 Raunion itäosassa oli kaksi sisäidcäistä kivikehä.ä, joista s1sempi oli muoqostettu kyljelleen asetetuista laakakivistä. Sise!Illhän kehtin itäiein ki vi oli matala maakivi, muut paikoil leen asetettuja. Ulommasta kehästä lähti kaksi kiviriviä, jotka 9iättyivät terävään keulakiveen ja muodostivat siten räuuion länsiosaan reunan. Todennäköistä on 1 e~tä raunio ei alkuaan ole ollut lai vanmuo toinen, vaan saanut tämän muodon l i särakennuksen kautta. Epäiltäväi siis on, onko raunion laivamuoto katsottava ehdon tahdoi n tehdyksi. Rauni on pohj assa ei huomattu mitään muuta kiviladontaa kuin läpilänsiosan itäpuoliskossa, missä oli kaksi riviä n. 30 cm mittaisii=.ta kivistä. Näi tte n kivi en alla oli hiekkapohjaan kai vettu n. 20 cm syvä ja noin mi ehen pituinen kuoppa, mistä löytyi runsaasti poltettuja luita. Raunion itäosassa tavattiin yllä mainittujen kehien väliltä ka,~si eri ryhmtia pol tettuja luita. Raunioon 011 siis todennäkö i se eti haudattu kahdesti, mikä seikka tukee otaksumaa, että raunion länsiosa on itäosaa nuorempi. Mitäi.n metal.i.iesinettä ei haudasta tava:;tu, eikä myöskäiin kerärniikkaa. Pitkulaisia raunioita on tavattu pari muutakin Laihialta, rr. m. Rii tasaarel ta Laihian Kirkonkylästä (kts. c. F. Ivleina.iderin kaivauske~tomusta 1936 top. arkistossa). Laivanmuotoiset pronssikautiset hautarauniot ovat yleisiä Ruotsi ssa, ja viime vuonna niitä on tavattu hvenanmaaltakin. Ruotsissa oli pronssikaudella myöskin yleistä hautaraunioiden suurentaminen lisärakennuksilla. Koska ~urhaaston rauniot sijaitsevat melko kaukana joenlaaksosta, missä on ollut rautakautista asutusta, voidaan katsoa varmaksi, että kyseessä oleva hautaraunio on peräisin pronssikaudelta. Miltä pronssikauden j aksolta se on, ei voida päättää, koska metalliesineet puuttuu...raunio I II. Rauni o oli tehty oikeastaan vain neliöön asetetuista reunakivistä, joiden väliin oli ladottu harva kivitys. Rauniosta ei tavattu edes luitakaan.

4 Raunio V. Rauniossa ~li ympyriäinen reunakehä ja sen sisässä ylcsikerrok s i sta ki vila tomusta. ~i vien alta, ma.reenipohjaa vasta an löytyi poltett uja luita (kts. kartta 4). ' Muita löytöjä ei t ava ttu. Ei n äytä kannattavan jatkaa tä~ än hautarau nioryhmä n tutkimista. Sen sijaan näy t t :iä olevan syytä k J. i n ni ttää huomiota eräisiin toisiin Murhaa ston hautaraunioryhmi in. Helsingissä, tammikuun 20 p äivänä

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19