Muistio 1(7) 11.4.2013 Määräys kansallisen ilma-aluksen miehityksestä OPS M1-20 Määräyksen tausta ja säädösperusta Määräys annetaan ilma-aluksen miehistöä koskevan ilmailulain 60 :n nojalla, jonka mukaan Liikenteen turvallisuusvirasto antaa, tietyt edellytykset huomioiden, lentoturvallisuuden edellyttämät tarkemmat määräykset lentotehtävän edellyttämästä ilma-aluksen päälliköstä, ohjaamomiehityksestä ja muusta miehityksestä. Määräyksen taustalla on nk. lentomiehistöasetuksen eli siviili-ilmailun lentomiehistöä koskevien teknisten vaatimusten ja hallinnollisten menettelyjen säätämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 nojalla 3 päivänä marraskuuta 2011 annetun komission asetuksen (EU) N:o 1178/2011 liitteiden I-IV soveltamisen käynnistyminen 8.4.2013, minkä seurauksena on tarve selkiyttää asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävien kansallisen sääntelyn piirissä olevien ilma-alusten miehitystä koskevia vaatimuksista. EU:n komission lentomiehistöasetuksen myötä Suomessa siirrytään lentomiehistön lupakirjavaatimuksissa kahteen rinnakkaiseen säädöstöön. Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASAn tyyppihyväksynnän piiriin kuuluvilla ilma-aluksilla toimittaessa sovelletaan lentomiehistöasetusta, kun taas kansalliseen toimivaltaan kuuluvilla nk. Annex II ilma-aluksilla sekä valtion ilma-aluksilla toimittaessa sovelletaan ilmailulakia ja sen nojalla annettuja kansallisia ilmailumääräyksiä. Lähtökohtaisesti lentomiehistöasetuksella annetut lupakirjavaatimukset ovat vaatimustasoltaan vähintään yhtä tiukat kuin kansalliset vaatimukset. Näin ollen on pidettävä epätarkoituksenmukaisena, että lentomiehistöasetuksen mukaisen lupakirjan haltijan olisi Annex II ilma-aluksilla tai valtion ilma-aluksilla toimiessaan hankittava lisäksi erillinen kansallinen lupakirja. Ilma-alusten miehityksestä annetun määräyksen muutoksella vahvistetaan, missä määrin lentomiehistöasetuksen mukaiset lupakirjat hyväksytään toimintaan kansallisilla ilma-aluksilla ja samalla muutoinkin selkiytetään Annex II ilma-alusten ohjaamomiehistöä koskevia vaatimuksia. Määräyksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät miehittämättömät ilma-alukset ja liitimet. Samalla tarkennetaan miehitysvaatimuksia koululennoilla, tarkastuslennoilla sekä koelennoilla. Määräyksen valmistelu Suomen ilmailuliitto ry on toimittanut Trafiin työryhmänsä esityksen Annex II ilma-alusten ohjaajien lupakirjavaatimuksista. Tämän lisäksi työryhmän puheenjohtajana toiminut Esko Ruohtula on toimittanut Trafiin oman esityksensä. Määräyksen valmistelussa on otettu huomioon kummatkin esitykset kuitenkin niin, että määräykseen ei oteta mukaan sisältövaatimuksia lupakirjojen myöntämiselle. Näistä säädetään kansallisella tasolla edelleenkin PEL-sarjassa. Määräys on valmisteltu Liikenteen turvallisuusvirastossa työryhmässä johon kuuluvat Susanna Metsälampi, Tuire Simonen, Hannu Martikainen, Jari Lyytinen ja Jukka Hirviniemi. Valmistelussa on pyydetty yksilöidysti kommentteja liikennelääketieteen yksiköstä eräiltä muilta asiantuntijoilta. Lisäksi määräysluonnoksesta on pyydetty kommentteja Trafin sisäisellä lausuntokierroksella, jonka perusteella saadut, lähinnä liikennelääketieteen yksikön kommentit on huomioitu määräysvalmistelussa. Liikenteen turvallisuusvirasto
2(7) Määräysluonnoksesta on pidetty ulkoinen lausuntokierros ja siitä on pyydetty lausuntoa yleisesti Liikenteen turvallisuusviraston internetsivuilla. Lisäksi lausuntoa on pyydetty erikseen Suomen ilmailuliitto ry:ltä ja Suomen moottorilentäjien liitolta (AOPA Finland). Lausuntoaikana 1.3.2013-22.3.2013 lausunnon antoi yhteensä 11 lausunnonantajaa: Suomen Ilmailuliitto ry, Suomen Moottorilentäjien Liitto AOPA Finland, Nordic Avia Oy, Iin ilmailukerho, Gyrokoulutus Oy sekä eräät yksityishenkilöt. Lausuntokierroksesta laadittu kommenttitaulukko on perustelumuistion liitteenä. Arvio määräyksen vaikutuksista Uusien EU:n lupakirjavaatimusten voimaantulo ja niiden vaikutus olemassa oleviin kansallisiin määräyksiin on herättänyt paljon kysymyksiä niin Liikenteen turvallisuusviraston asiakkaissa kuin myös viraston sisällä. Määräyksellä yhtäällä vahvistetaan, missä määrin kansallisilla ilma-aluksilla toimittaessa EU:n vaatimusten mukaiset lupakirjat hyväksytään, toisaalta selkiytetään vanhentunutta ja kirjavaa kansallista määräyskenttää. Määräyksellä varmistetaan ilmailun turvallisuutta yksiselitteisten ja ajantasaisten miehitystä koskevien vaatimusten osalta. Määräyksellä pyritään vähentämään lupakirjaviranomaisten työtä sen johdosta, että selkeän määräyksen myötä kyselyt vähenevät ja tasapuolinen kohtelu voidaan varmistaa. Määräyksellä ei ole merkittäviä vaikutuksia ympäristöön eikä esteettömyyteen. Yksityiskohtaiset perustelut/keskeisimmät muutokset Määräyksellä kumotaan ilmailumääräys OPS M1-20 (14.2.1996), ilmailumääräys PEL M4-1 (16.5.2007), ilmailumääräyksen PEL M2-1 (15.12.1999) 2.2 ja 5 kohta, ilmailumääräyksen PEL M2-41 (20.12.2007) 2.5 kohta, ilmailumääräyksen PEL M2-46 (5.5.2009) 2.5 kohta, ilmailumääräyksen PEL M2-50 (20.12.2007) 2.5 kohta, ilmailumääräyksen PEL M2-70 (5.5.2009) 2.5 kohta ja ilmailumääräyksen PEL M2-80 (5.5.2009) 2.5 kohta. Annettavaan OPS M1-20 määräykseen on koottu ilmaalusryhmittäin ohjaamomiehistöä koskevat vaatimukset lupakirjojen ja lääketieteellisten kelpoisuustodistusten osalta. Soveltamisala: soveltamisalan ulkopuolelle on rajattu miehittämättömät ilmaalukset, joiden osalta ei ole vielä olemassa lupakirjavaatimuksia. Lisäksi soveltamisalan ulkopuolelle on rajattu liitimet, joita koskeva kansallinen määräys on kohtuullisen hyvin ajan tasalla ja joilla lentämiseen ei edellytetä lupakirjaa. Lääketieteelliset kelpoisuustodistukset: käytännössä Suomessa ei ole enää puhtaita kansallisia lääketieteellisiä kelpoisuustodistuksia. Luokan 1 ja 2 lääketieteellisiin kelpoisuustodistuksiin on sovellettu nk. JAR-lääketieteellisiä kelpoisuustodistuksia, jotka syrjäytyvät EU:n lentomiehistöasetuksen myötä nk. EASA -lääketieteellisillä kelpoisuustodistuksilla. Luokan 4 lääketieteelliseen kelpoisuustodistuksen myöntämiseen on sovellettu luokan 2 JAR-lääketieteellisiä kelpoisuusvaatimuksia kuitenkin niin, että luokan 4 todistus on ollut voimassa pidempään. Nk. EASA-LAPL lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen vaatimukset ovat lievemmät kuin nykyisessä luokan 4 lääketieteellisessä kelpoisuustodistuksessa. Tässä tilanteessa nähdään tarkoituksenmukaisimmaksi ja yksinkertaisimmaksi siirtyä soveltamaan myös kansallisessa ilmailussa EU:n lääketieteellisiä vaatimuksia. Siirtymäsäännöksellä varmistetaan, että ennen määräyksen voimaantuloa myönnetyt kansalliset lääketieteelliset kelpoisuustodistukset kelpaavat kuitenkin niiden voimassaoloajan päättymiseen saakka. Poikkeuksista määrätään koululentojen, tarkastuslentojen ja koelentojen osalta. Liikenteen turvallisuusvirasto
3(7) Määräyksen aikataulu Ensinnäkin karsitaan käytännössä turhia lento-oppilaan lupakirjoja niin, että lentooppilaan lupakirjaa edellytetään vain sellaiselta ilma-aluksen päällikkönä lentävältä oppilaalta, jolla ei ole entuudestaan mitään lentolupakirjaa. Lisäksi määräyksessä vahvistetaan vallitseva käytäntö koululentojen, tarkastuslentojen ja koelentojen miehityksestä. Lisäksi säilytetään nykyiseen OPS M1-20 määräykseen sisältyvä poikkeus, joka liittyy ilma-aluksen vähimmäismiehitykseen ja lentämisestä saatavaan lentokokemukseen. Lähtökohtaisesti lennolta voi saada lentokokemusta vain niin monta ohjaajaa, kuin mikä on ilma-aluksen vähimmäismiehistön lukumäärä. Jos ilma-aluksen ohjaamomiehistö on suurempi kuin kyseisen ilma-aluksen vähimmäismiehistö, saavat kaikki ohjaamomiehistön jäsenet laskea lentokokemuksen hyväkseen kuitenkin, jos miehistön vähimmäisvaatimuksesta poikkeava määrä perustuu ilma-aluksen omistajan, haltijan tai käyttäjän asettamaan lentotoiminnalliseen vaatimukseen, joka on esitetty Liikenteen turvallisuusviraston hyväksymässä ilma-aluksen omistajan, haltijan tai käyttäjän lentotoimintakäsikirjassa. Määräys tulee voimaan 12.4.2013. Määräyksestä viestiminen Määräyksestä on tiedotettu julkisen lausuntokierroksen yhteydessä yleisesti sekä sidosryhmille. Lisäksi lausuntopyyntö on julkaistu Liikenteen turvallisuusviraston nettisivuilla. Valmis määräys julkaistaan sähköisesti Finlexissä ja Liikenteen turvallisuusviraston verkkosivuilla. Liikenteen turvallisuusvirasto
KOMMENTTITAULUKKO Määräys OPS M1-20 Kansallisen ilma-aluksen miehitys (TRAFI/2716/03.04.00.00/2013) Perustelumuistion liite Kohta Kommentti Trafi Otsikko Uusi otsikkoehdotus: EASA-asetuksen liitteen II tarkoittamien ilmaalusten miehitys. Määräyksen otsikkoa muutettu ja lisätty määritelmiin kansallisen ilma-aluksen määritelmä kuten määräyksessä PEL M3-4. EASA-viittausta ei ole syytä ottaa otsikkoon, kun on kyse kansallisesta määräyksestä. 3 Perusperiaate on, että esim. N-kirjalla saisi lentää suomalaista konetta jatkossa, niinkö? Nyt sitten myös TMG:tä saisi lentää N-kirjalla, mikäli TMG kelpuutus on voimassa? Eihän näillä ICAO kirjoilla ole välttämättä TMG kelpuutusta määriteltynä, vai? 3 Määräyksessä tulisi vahvistaa, miten/minkä vaatimusten mukaan kansallisen lupakirjan jatkaminen tapahtuu tulevaisuudessa sekä miten uusi kansallinen lupakirja EASA PART FCL lupakirjan perusteella myönnetään henkilölle, joka hakee kansallista tyyppikelpuutusta, jota 3.1, 3.3, 3.5, 3.7 ja 3.8. ei voi kirjoittaa EASA FCL lupakirjaan. Tulkintavaikeuksia aiheuttava muotoilu LAPL-lupakirjoja koskien. 3.1 Määräyksessä tulisi huomioida lentomiehistöasetuksen part fcl subpart e mukaiset multi-crew pilot licencet asetettaessa ns. kansallisille ilma-aluksille vaatimuksia lentokoneiden ohjaamiseen. 3.2 Määräyksen tietojen perusteella suomalaisen ultrakevytlentäjän ei ole mahdollista jatkaa SAFA-tarkastuksen jälkeen lentoa ulkomailla. Määräystä muokattu tältä osin siten, että ICAOn lupakirjojen tulee olla suomalaisten lupakirjamääräysten mukaisesti hyväksyttyjä (PEL M1-4). Lupakirjoista määrätään PEL M1-1:ssä, ei tarpeen määrätä tässä määräyksessä. Määräykseen jätetään viittaus asetuksen rajoituksiin niiden laajuuden ja muutosmahdollisuuden vuoksi. Tällä pyritään turvaamaan määräyksen tarkoituksena oleva EU:n normiston soveltaminen myös kansallisen sääntelyn piiriin kuuluvilla ilma-aluksilla lennettäessä. Näin ollen lupakirja- ja muut rajoitukset ovat yhtälailla voimassa lennettäessä EASAasetuksen soveltamisalaan kuuluvia ilma-aluksia kuin kansallisia ilma-aluksia. Suomessa ei tällä hetkellä ole kansallisen sääntelyn piirissä olevia useamman ohjaajan ilma-aluksia. Tarvittaessa voidaan tapauskohtaisesti tyyppikelpuutuksen yhteydessä myöntää MPL. Suomalainen UPL eikä ilma-alus ei ole voimassa/kelpaa Suomen ulkopuolella ilman erillistä validointia. Direktiivin mukaan SAFA-tarkastuksia ei tarvitse tehdä alle 5700 kg eikaupallisille koneille. Ei ole tarvetta muuttaa määräystä tältä osin. Page 4 of 7
5(7) 3.2 Kuten SIL:n työryhmä on aiemmin esittänyt, ultrakevyillä ilmaaluksilla lentämiseen tulisi olla edellytyksenä ultrakevytlentäjän lupakirja. Vaihtoehtoisesti kohdan tekstiä tulisi muuttaa siten, että ultrakevyiden ilma-alusten lentämisen edellytyksenä muilla kuin ultrakevytlentäjän lupakirjalla olisi vähintään 2 tuntia koululentoja sekä ilma-aluksen lento- ja huolto-ohjekirjan sisällöntunteminen, lennonopettaja vahvistaa nimikirjoituksellaan näin saavutetun ultrakevytlento-oikeuden lupakirjan haltijan lentopäiväkirjaan. 3.2 UPL lentokoulutus tulisi suorittaa hyväksytyn koulutusohjelman mukaisesti hyväksytyn UPL koulutusorganisaation alaisuudessa. Koulutuksesta täytettävä koulutustodistus, josta kopio toimitettava Trafiin. 3.2 Määräykseen tulisi lisätä myös muut EASA Part-FCL lupakirjat käyttöoikeuslaajennuksineen, joiden käyttöoikeus käsittää moottoroidut, eipainopisteohjatut kevyet ilma-alukset. 3.2 Määräystä tulee muuttaa siten että EASA-LAPL(A) lupakirja ei kelpaisi ultran käyttöön. Parempi vaihtoehto olisi että säilytettäisiin Ultra kansallisena lupakirjana kokonaisuudessaan näin vältyttäisiin siltä että olisi monia eri mahdollisuuksia millä konetta voi lentää. Ultraa tulisi saada lentää vain kansallisella lupakirjalla samoin kuin Autogyroakin. Ultrakevytlentokoneen lentämisen edellytyksenä muilla kuin UPL-lupakirjalla on asetettu lisäedellytyksiä, jonka katsotaan riittävän pätevyyden saavuttamiseksi. Näin ollen uuden määräyksen nojallakaan muut kuin UPL eivät suoraan anna kelpoisuutta ultrakevyiden lentokoneiden lentämiseen. M2-70 määräyksen mukaisesti tyyppikoulutukseen sisältyy vaatimus ilma-aluksen lento- ja huolto-ohjekirjan tuntemisesta. Määräystä muutettu tältä osin kuten PEL M2-70 määräyksen 9.1.2 kohta niin, että lento-oikeutta voidaan hyödyntää tarvittaessa myöhemmin ultrakevytlentäjän lupakirjan myöntämiseksi. TMG variaatioineen poikkeaa ultrakevyistä lentokoneista niin oleellisesti, että olisi vaikeaa määritellä koulutusvaatimuksia. Määräystä ei ole syytä muuttaa tältä osin. Ultrakevytlentokoneen lentämisen edellytyksenä muilla kuin UPL-lupakirjalla on määräyksessä asetettu lisäedellytyksiä, jonka katsotaan riittävän pätevyyden saavuttamiseksi. Näin ollen uuden määräyksen nojallakaan muut kuin UPL eivät suoraan anna kelpoisuutta ultrakevyiden lentokoneiden lentämiseen. EASA lupakirjoissakin TMG-tasolla lennetään useilla eri lupakirjoilla. EASA-LAPL(A) lupakirjan koulutusvaatimukset ovat tiukemmat kuin UPL:ssa. 3.3 Asianmukaisen lupakirjan ja TMG luokkakelpuutuksen ja kahden tunnin koululentovaatimuksen lisäksi henkilön tulisi osoittaa tuntevansa koneen lentokäsikirjan ja huoltojärjestelmän. 3.3 Ristiriita: ohjaajalla ei olisi oikeutta lentää mopulla (TMG:llä), vaikka hänellä on lupakirjassaan TMG-kelpuutus voimassa, mutta ei ole lentopäiväkirjassa merkintää oikeudesta. Määräystä ei ole muutettu tältä osin. M2-70 määräyksen mukaisesti tyyppikoulutukseen sisältyy vaatimus ilma-aluksen lento- ja huolto-ohjekirjan tuntemisesta. Määräystä muokattu lausunnon mukaisesti. Page 5 of 7
6(7) 4.1 ensimmäinen virke 4.1 toinen virke 4.1 toinen virke Lupakirjan perusteella on voitava todeta (ks. myös ilmailulaki), onko ohjaajana toimivalla henkilöllä oikeus lentää ko. ilma-aluksella. EASAaikakaudella tulee oppilaan yksinlennoille määräämiseen opettajan tekemä kuittausmerkintä (käytännössä mukana kuljetettavaan syllabukseen tai lentopäiväkirjaan). Nykyiset TRG M1-1 tai TRG M1-7 eivät tällaista käytäntöä tunne. Miten Nummelasta lähtenyt GPL-lupakirjan omaava MGPL-oppilas voi Pirkkalassa 15.4.2013 todistaa, ettei hän ole itse ottanut Grob G109:ää itsekseen, vaan että hän on koulutuksessa toista lupakirjaa varten? Tutustumiskursseilla on käytetty omaa terveydentilan ilmoitusta. Tutustumiskurssia ei kaikissa koulutusmuodoissa ole. Yksinlentovaiheessa MED siis viimeistään vaadittaisiin. On totta, että ilmailuviranomaisen ei ole tarkoitus olla kuluttajasuoja-asiamies, mutta merkittävien kustannusten välttämiseksi raskaissa lupakirjoissa on yksiselitteisesti vaatimus MED:in hankkimisesta ennen koulutuksen aloittamista. Sama ajattelumalli on ollut TRG M1-1:ssä lentokoulutukseen. Kannatan, että kouluttajilta ainakin tiedustellaan, missä määrin he näkevät tarpeelliseksi suojata oppilaita terveydentilan vuoksi tapahtuvilta koulutusten keskeyttämisiltä ja rahariidoilta. Ristiriita PEL M2-1:n 1a) kohdan kanssa. 4.2 Kohdan soveltamisalaa tulisi laajentaa sellaisiin EASA-asetuksen liitteen II ilma-aluksiin, jotka ovat uusia mutta eivät ole uutta tyyppiä tai vanhan tyypin modifikaatioita. Uuteen tai modifioituun ilma-alustyyppiin ei voi saada mistään koulutusta eikä vanhaankaan tyyppiin välttämättä saa Suomessa tyyppikoulutusta, jolloin koelentoihin tulisi olla viranomaisen antama valtuutus. Uusi tekstiehdotus. 4.3 Lisäysehdotus: Lennolla jolla annetaan lentokoulutusta ohjaavalle ohjaajalle, tai tarkastuslennolla, kun päällikkönä toimii koulutusta antava lennonopettaja tai tarkastuslentäjä, molemmat osapuolet saavat laskea lentokokemuksen hyväkseen. Määräyksen TRG M1-7:n 9.4 kohdan mukaisesti opettaja saa toimia muissa tehtävissä mutta hänen tulee olla tavoitettavissa koulutuksen aikana koulutuspaikalla. Asiaa on riittävästi säännelty em. määräyksessä, ei tarvetta muuttaa määräystä OPS M1-20 tältä osin. Lääketieteellistä kelpoisuustodistusta ei vaadita etukäteisesti EU:n sääntelyn mukaan ja tarkoituksena on yhdenmukainen linjaus EU:n sääntelyn kanssa. Lääketieteellisten kelpoisuusvaatimusten täyttyminen kuuluu oppilaan vastuulle. Kouluttajilla on mahdollisuus tiedottaa vaatimuksista, useat kouluttajat varoittavat jo nykyisin etukäteen lääketieteellisten kelpoisuusvaatimusten täyttämisestä. OPS M1-20 tarkentaa PEL M2-1:n määräyksiä. Muutetaan määräystä siten, että kumotaan ainoastaan PEL M2-1:n 5 kohta ja 1 b) kohta jätetään edelleen voimaan, jolloin ristiriitaisen tulkinnan mahdollisuus vähenee. Määräystä muokattu lausunnon perusteella siten, että mahdollisuuksia koelentoihin uusilla ilma-aluksilla on laajennettu. Uutta viranomaisen valtuutusvaatimusta ei pidetä tarkoituksenmukaisena. Määräystä muokattu ehdotuksen mukaisesti kohdassa 4.3.. 4.3 Ristiriita OPS M1-11:n kanssa. SIL:in ehdotuksen perusteella tehty lisäys kohtaan 4.3, muutoin ei syytä muuttaa määräystä. 4.3 Tekstiehdotus: Ohjaamomiehistön vähimmäismäärän ylittävät ohjaamomiehistön jäsenet saavat laskea lentokokemuksen hyväkseen TRG M1-1 kieltää tarkkailijoiden lentokokemuksen hyväksilaskemisen, ei syytä muuttaa tätä määräystä. Page 6 of 7
7(7) Määräyksen laajentaminen lentolupakirjojen tai kelpuutusten hankintaan tai uusintaan liittyvillä koulu- ja tarkastuslennoilla. EASA-asetuksen liitteen II tarkoittamien ilma-alusten luokka- ja tyyppikelpuutukset; uusi määräysehdotus. Muut lausuntokierrosvaiheessa tehdyt muutokset 3.2 Määräykseen tehty lisäys siitä, että määräyksen PEL M2-70 kohta 9.1.3 ja 9.2.3. lisäoikeudet ovat voimassa ultrakevyitä lentokoneita myös muilla kuin UPL:llä lennettäessä. 3 Lisätty maininta siitä, että asianmukaisen luokka- tai tyyppikelpuutuksen lisäksi myös lento-oikeuden on oltava voimassa. Muutostiedot Lääketieteelliset kelpoisuustodistukset PEL M2-41, PEL M2-46, PEL M2-50, PEL M2-70 ja PEL M2-80, kaikissa kohta 2.5, sisältävät vaatimuksen siitä, että hakijalla on oltava voimassa oleva lääketieteellinen kelpoisuustodistus lupakirjaa haettaessa. Kohdat kumotaan. Ehdotuksen sisältö kuuluu pääosin PEL-sarjan ilmailumääräyksiin; ehdotusta tarkastellaan myöhemmässä vaiheessa PEL-määräyksiä uudistettaessa. Ilmailulaki edellyttää, että ilma-aluksen päälliköllä on lupakirja ja lääketieteellinen kelpoisuustodistus. Ei ole tarvetta säätää asiasta myös määräyksellä. Page 7 of 7