JÄSENKIRJE 2/2015 Joulukuu 2015
Sisältö Puheenjohtajan puheenvuoro: Kulttuuri ja sivistys 2 In Memoriam: Asko Vilkuna 4 Kansatieteen päivät 2016 7 Uutisia ja ilmoitusasioita 14 c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki http://www.ethnosry.org Ethnos-jäsenkirje 2/2015 Sähköinen verkkojulkaisu ISSN 1796-0959, verkkojulkaisu 1796-0967 Joulukuu 2015 Toimitus ja taitto: Maija Mäki Kansikuvat: Etukannessa jouluista tunnelmaa Pohjois-Suomesta. Takannessa unkarilaisia tuikkuja. Kuvat: Helena Ruotsala. Ethnos ry:n hallitus: Puheenjohtaja: Katriina Siivonen, puh. 040 831 0016, katriina.siivonen(at)utu.fi Varapuheenjohtaja / julkaisusihteeri (Ethnos-toimite): Aura Kivilaakso, puh. 040 512 0061, aura.kivilaakso(at)gmail.com Sihteeri: Milja Jokelainen, 040 827 2882, sihteeri(at)ethnosry.org Taloudenhoitaja: Mikko Kero, puh. 040 575 9997, mikko.kero(at)kellomuseo.fi Tiedotussihteeri: Maija Mäki, puh. 050 379 7471, maija.j.maki(at)utu.fi Seminaarisihteeri: Sanna Tawah, puh. 040 805 3397, sanna.tawah(at)jyu.fi Julkaisusihteeri (Ethnologia Fennica): Inkeri Hakamies, puh. 050 573 9295, inkeri.hakamies(at)gmail.com Museoyhdyshenkilö: Mari Immonen, puh. 050 586 4512, mari.immonen(at)saunalahti.fi Kansainvälisten asioiden sihteeri: Ann-Helen Sund, puh. +45 5018 1518, ansund(at)abo.fi 1
Puheenjohtajan puheenvuoro: Kulttuuri ja sivistys Katriina Siivonen Suren päätöksiä ja keskusteluja, joissa viedään koulutukselta ja laajalta sivistykseltä toimintamahdollisuuksia ja vähätellään niiden merkitystä. On vaikea löytää keskusteluyhteyksiä, kun asia polarisoituu sivistystä väheksyviin ja sitä puolustaviin, pelkistetyn hyödyn tavoittelijoihin ja niihin, jotka näkevät, että sitä hyötyäkään ei pitkällä tähtäimellä tule ilman sivistyksen tuoman laajan maailman ymmärryksen pohjaa. Laajaa ymmärrystä tarvitaan alalta kuin alalta, humanisteilta, luonnontieteilijöiltä, taloustieteilijöiltä, yhteiskuntatieteilijöiltä, kasvatustieteilijöiltä, lääketieteilijöiltä, ihan kaikilta. 2 Tuntuu siltä, että nykyisin vahvana ja monenlaisissa yhteyksissä ilmenevä sivistyksenvastaisuus ei kumpua vain kaiken kuristavista säästötoimista, vaan jostakin syvemmältä. Ehkä se nousee muutaman sukupolven takaisesta, selkäytimeen iskostuneesta hädästä ja puutteesta ja sen näkökulmasta tarpeettomiksi katsotuista akateemisista puuhista, jotka ovat irrallaan arjen kovuudesta, eivätkä tuo nykymaailmassa innovaation innovaatiota talouden rattaita ja välitöntä hyödyn tavoittelemista vauhdittamaan. Tämä näkökulma jättää havaitsematta tieteelliset, maailman ymmärrystä laventavat innovaatiot. Niitä sivistyksen puolesta puhuvatkin tulevat vastustaneeksi, kun haluavat heittää romukoppaan innovaation käsitteen kaikkiaan. Niin kuin maailman haluttaisiin pysähtyvän tähän, eikä mitään uutta enää tarvittaisi. Oletan että taloudellinen hyöty keskeisenä tavoiteltavana arvona voi olla monenlaisten ihmisten johtoajatus. Se on vallan ja hallinnan väline globaalilla tasolla, silloin ihmisillä, joilla rahan valtaa jo on yllin kyllin. Ja se on puutteessa ja puutteen tunteessa asia, johon halutaan keskittyä, ja joka myös nujertaa vallan alle. Niin voi käydä niilläkin, joilla ei nyt puutetta nyky-yhteiskunnassa ole. Nämä rahan hyötyyn tähtäävät toimet yhdistyvät tällä hetkellä monessa, niin ristiriitaisia kuin ovatkin keskenään. Näen nämä kulttuurisina asioina, jotka vaikuttavat kaikessa taustalla. Niitä ei ehkä edes huomata, eivätkä ne käy relevanteiksi argumenteiksi missään päätöksenteon yhteyksissä.
Niiden esille kaivaminen nostaa pahimmassa tapauksessa esille vahvoja tunnetason vastakkainasetteluja. Jossain tapauksessa esille nostaminen voi olla myös vapauttavaa. Millä pystyisi pääsemään sellaiseen keskusteluun, jossa pystyisi käsittelemään näitä syvempiä asioita? Taiteen keinoin on jotakin tehtykin, esimerkiksi Lahdessa Fellmanin pellolla vuonna 2013. Vuoden 1918 vankileirin paikalle kokoontui lukuisa joukko ihmisiä muistamaan ja halaamaan. Sadan vuoden takaiset asiat koskettavat yhä, siitä kertoo esimerkiksi Helsingin Sanomien artikkeli (29.4.2013) koreografi Hanna Brotheruksen performanssista Fellmanin pellolla: http://www.hs.fi/kulttuuri/ a1367121231235. Namibian koulutuksen, taiteiden ja kulttuurin ministeriä Katrina Hanse-Himarwaa, joka kytki avajaispuheessaan aineettoman kulttuuriperinnön namibialaiseen sananlaskuun. Sen mukaan se, joka haluaa kulkea nopeasti, kulkee yksin, ja se, joka haluaa päästä pitkälle, kulkee yhdessä muiden kanssa. Sivistynyttä puhetta. Toivotan rauhaisaa joulua kaikille ethnoslaisille. Myös humanistisella tutkimuksella pystytään tuomaan ymmärrystä ja perspektiiviä tähän kaikkeen. Pidetään äänemme esillä tästä, kuten esimerkiksi Lahden kaupunginmuseossa on tehty Fellmanin pellosta: http://www.lahdenmuseot.fi/ museot/fi/taidemuseo/fellmanninpuisto/1918/. Terveisinä Namibiasta Unescon aineettoman kulttuuriperinnön hallitustenvälisestä kokouksesta, missä tätä kirjoitan, siteeraan lopuksi 3
In Memoriam: Asko Vilkuna Outi Fingerroos Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen, etnologian professori Asko Kustaa Juhani Vilkuna syntyi 17. marraskuuta 1929 Nivalassa ja kuoli Jyväskylässä 85-vuotiaana 13. joulukuuta 2014. Hautaan siunaaminen tapahtui 3. tammikuuta 2015 Jyväskylän kaupunginkirkossa. Lämminhenkinen muistotilaisuus vietettiin Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa. Paikalla oli lukuisa joukko Asko Vilkunan sukulaisia, kollegoita ja tuttavia. Asko Vilkuna valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1953 ja väitteli (FL väit.) vuonna 1956 (FT 1958). Saksan- Asko Vilkuna. Kuva Janne Vilkunan kotialbumista. 4
kielinen väitöstutkimus Das Verhalten der Finnen in heiligen Situationen (FF communications 164) ilmestyi Suomalainen Tiedeakatemian kustantamana vuonna 1956. Suomalaisen ja vertailevan kansanelämän professoriksi Asko Vilkuna valittiin Jyväskylän yliopistoon vuonna 1964. Jyväskylässä opetettiin tässä vaiheessa sekä suomalaista ja vertailevaa kansatiedettä että suomalaista ja vertailevaa kansanrunouden tutkimusta. Oppiaineen nimi muutettiin 1970-luvulla etnologiaksi, ja opetustarjontaan lisättiin myös kulttuuriantropologia. Yhteydet museoinstituutioon ovat olleet kaikkina aikoina vireät. Jyväskylään muuttaessaan Asko Vilkuna oli poikkeuksellisen kansainvälinen ja kielitaitoinen tutkija. Hän tunsi modernin pohjoismaisen ja eurooppalaisen etnologian. Ennen professuuriaan Vilkuna toimi suomen kielen lehtorina Lundissa vuodet 1955 1964. Ruotsista Jyväskylään lainautuikin pohjoismaisen etnologian malli, jossa yhdistyvät kansanelämän fyysisten ja henkisten ominaisuuksien tarkastelu. Lisäksi Vilkuna oli viettänyt pitkiä jaksoja Itävallassa (1953 54) ja Unkarissa (1961). Asko Vilkuna oli näkyvä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hänellä oli 5 merkittävä toimija valtakunnallisessa korkeakoulupolitiikassa, sillä hän oli opetusministeriön apuna toimivan korkeakouluneuvoston jäsen vuodesta 1970 ja puheenjohtaja kymmenvuotiskauden 1973 1983. Korkeakouluneuvoston keskeisiin tehtäviin on aina kuulunut korkeakoulujen suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvä taustatyö. Erityistä huomiota neuvosto kiinnitti Asko Vilkunan aikana korkeakouluopetuksen alueelliseen jakautumiseen ja tehtävien jakoon korkeakoulujen kesken. Keski-Suomessa Vilkuna tunnetaan ehkä parhaiten yliopistorakentajana. Hän toimi Jyväskylän yliopiston rakentamisen neuvottelukunnan puheenjohtajana vuodet 1969 1986 ja jäsenenä eläkkeelle jäämiseensä eli vuoteen 1993 asti. Näinä vuosina Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampusalueelle rakennettiin muun muassa tiedekirjasto ja hallintorakennus. Jyväsjärven rantaan nousivat Mattilanniemen ja Ylistönrinteen uudet kampukset. Villa Ranan isännäksikin Asko Vilkunaa kutsuttiin, sillä rakennushistoriallisesti arvokas, arkkitehti Yrjö Blomstedtin suunnittelema jugendhuvila suojeltiin etnologien käyttöön pitkälti Asko Vilkunan ponnistelujensa ansiosta.
Tutkijana Vilkuna oli aikansa visionääri. Yhtäältä hän oli kansallisten tieteiden jatkaja, mutta toisaalta Jyväskylässä irrottauduttiin kansallisten tieteiden perinteisestä oppiainejaottelusta jo varhain. Tutkijat tarttuivat nopeasti maaseutuyhteisöjen ulkopuolisiin tutkimuksen teemoihin, kuten talonpoikaiskulttuurin murrokseen, kaupungistumiseen ja erilaisten innovaatioiden tarkasteluun. Asko Vilkunan perintönä etnologia löysikin oman, suomalaisittain erityisen identiteettinsä. Vilkuna oli taitava myös rekrytoinneissaan, mikä takasi sen, että osaaminen välittyi myös seuraaville sukupolville. Asko Vilkuna julkaisi ja opetti käsittämättömän paljon. Tutkimukset ovat kestäneet hyvin ajan hammasta. Ne käsittelivät mm. ihmisen elämänkaarta, tapakulttuureita, materiaalista kulttuuria, innovaatioita ja maakunnallisia identiteettejä. Kirjoituksia leimasi suomalainen ja vertaileva ote ja pohjoismaisen etnologian tuntemus. Tutkimuksista merkittävimpiä ovat monografiansa Suomalaisen karjasuojan vaiheita (Suomen Muinaismuistoyhdistys, 1960), Karjan kesäsuojista ja laiduntamisesta Pohjanmaalla (Suomen Muinaismuistoyhdistys, 1961), Kalannimistä kulttuurintutkimuksen lähteenä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1965) ja Tavan takaa. Kansatieteellisiä tutkimuksia tapojemme historiasta (Jyväskylän yliopisto, 1989). Asko Vilkunan puoliso oli kauhavalaissyntyinen kansatieteilijä, filosofian maisteri Irma Vilkuna (s. Palos). Hänen poikansa Kustaa H. J. Vilkuna (s. 1966) ja Janne Vilkuna (s. 1954) toimivat Jyväskylän yliopistossa museologian ja Suomen historian professoreina jatkaen näin Vilkunoiden pohjalaisen suvun vahvaa akateemista perinnettä. 6
IX Kansatieteen päivät 17.-18.3.2016 Turku Liikuttava tieto? Kulttuurinen ymmärrys ja vuoropuhelu Etnologinen tutkimus liikuttaa, vaikuttaa ja osallistaa. IX Kansatieteen päivien teemoina ovat kulttuurinen ymmärrys ja vuoropuhelu, erityisesti tutkimustiedon rakentumisen, hyödyntämisen ja jakamisen kautta tarkasteltuna. Kulttuurin tutkija toimii monimuotoisella kentällä, jossa usein käytännön toiminta ja tutkimus kohtaavat. Tällöin kulttuurista tietoa rakentuu ja rakennetaan yhtäaikaisesti useiden eri toimijoiden näkökulmista. Keitä etnologinen tutkimus tavoittaa ja miten vuoropuhelua syntyy? Miten vuoropuhelua ja kulttuurisen ymmärryksen rakentumista voi käsitteellistää? Entä miten etnologinen tutkimus lähestyy näitä ilmiöitä käytännössä eri toimintakentillä? Mikä esimerkiksi on museoiden rooli kulttuurisen ymmärryksen rakentamisessa ja välittämisessä? Mitä keinoja museoilla on yhteiskunnallisesti vaikuttavan vuoropuhelun käynnistämisessä, ylläpitämisessä ja tallentamisessa? Etnologisen tutkimuksen tuottama tieto on monin tavoin ainutlaatuista tieteen kentässä. Miten etnologinen tutkimus osallistuu ja vaikuttaa tieteiden rajapinnoilla ja välimaastoissa? Millä tavoin kansatiede voi toisaalta yhdistyä ja toisaalta erottautua tieteen kentillä ja käytännön toimijan rooleissa? Miten etnologisen tutkimuksen tulokset vaikuttavat yhteiskuntaan? Entä millainen rooli kansatieteellä tulisi olla yhteiskunnallisen keskustelun kentillä? On kyse vallasta, sen rakenteista ja vaikutusmuodoista. Keskeiseen rooliin IX Kansatieteen päivillä nousee kansatieteen vaikuttavuus sekä kulttuurisen tiedon roolit yhteiskunnassa ja päätöksenteossa. Järjestäjät: Ethnos ry, Turun yliopiston kansatieteen oppiaine, Åbo Akademin pohjoismaisen etnologian oppiaine, Aboa Vetus & Ars Nova -museot jaturun museokeskus. 7
Kansatieteen päivien pääpuhujat: Cecilia Fredriksson on etnologian professori Lundin yliopistosta Ruotsista palvelutieteiden laitokselta (Institutionen för service management och tjänstevetenskap, Samhällsvetenskapliga fakulteten, Lunds universitet). Hänen tutkimusalaansa on kulttuurin ja kulutuksen tutkimus. Palvelutieteiden laitoksella toimii monitieteinen kulutustutkimuksen keskus, jossa hyödynnetään tutkimuksellisesti monia eri tieteenaloja, kuten etnologiaa, insinööritieteitä, logistiikkaa, markkinointia ja johtamista. Keskuksessa tutkitaan kulutuskulttuuria, kulutuskäyttäytymistä, logistiikkaa, aluesuunnittelua ja verkossa tapahtuvaa kuluttamista. Professori Fredriksson on tutkinut kulutusta oppimisprosessina, kulutukseen liittyviä asenteita sekä modernin kulutuksen kaksijakoisuutta, johon vaikuttavat sukupuoli, yhteiskuntaluokka ja etnisyys. Professori Fredrikssonin viimeisin julkaistu tutkimus käsitteli nk. kestävää kauppaa ja sen arvoa lisääviä käytänteitä. Professori Beate Binder on eurooppalaisen etnologian ja monitieteisen sukupuolentutkimuksen professori Humbold-yliopistosta Saksasta (Zentrum für transdisziplinäre Geschlechterstudien 4 an der Humboldt-Universität zu Berlin). Professori Binder on tutkinut sosiaalisia kategorioita, sukupuolten välisen vuorovaikutuksen sekä sukupuolen ja kulttuurin teoreettisia käsitteitä ja menetelmiä. Hänen nykyinen tutkimuksensa lähestyy kulttuuriantropologian, sukupuolen tutkimuksen ja eurooppalaisen etnologian näkökulmista kaupunkien tilaa, käytäntöjä, muistia, toimintatapoja ja kulttuuria jälkikolonialistisessa maailmassa. Lisäksi yksi pääpuhujista on vaihtunut, tässä tietoja uudesta pääpuhujasta päivillä: Museotoimenjohtaja Kristina Ahmas on väitellyt viime vuonna otsikolla Norsunluutornin purkajat - jaettu johtajuus ja kollektiivinen asiantuntijuus museossa. Hän tarkastelee johtamisen alan väitöskirjassaan miten jaettu johtajuus ja kollektiivinen asiantuntijuus rakentuvat museossa, joka edustaa suljettuun asiantuntijuuteen perustuvaa tietoorganisaatiota norsunluutornia. Kansatieteen päivien alustavaan ohjelmaan voit tutustua seuraavilla sivuilla. Ilmoittautuminen päiville käynnistyy 11.1.2016! Seuraa tiedottamista sekä Ethnos ry:n kotisivuilla että facebookissa. 8
9
10
11
12
Jäsenmaksu 2015 Ethnos ry ei lähetä jäsenmaksusta enää erillistä maksukuittia, vaan maksusta tiedotetaan Ethnos-tiedotteessa. Ethnologia Fennica lähetetään vain kunakin vuonna jäsenmaksunsa maksaneille jäsenille. Jäsenmaksun tulee olla maksettuna Ethnos ry:n vuosikokoukseen osallistuessa. Maksetaan tilille: FI9180001300952844 Viite: 20116 Viesti: Jäsenmaksu + vuosi 2015 + oma nimi Maksu: Varsinainen jäsen 23 euroa, opiskelijajäsen 13 euroa Eräpäivä: HETI Mahdollisiin tiedusteluihin vastaa taloudenhoitaja Mikko Kero, puh. 040 575 9997, mikko.kero@kellomuseo.fi 13
Etnologinen tapahtumakalenteri 17.-18.3.2016 IX Kansatieteen päivät, Turun yliopisto ja Åbo Akademi. 22-24.5.2016 4th Nordic Conference for Rural Research, University of Akureyri, Iceland. Call for Papers käynnissä 1.12.2016 asti, http://ruralities.org/. Seuraava Ethnos-tiedote / jäsenkirje Tiedottamista tullaan ensi vuoden aikana kehittämään, joten tiedotteiden ja jäsenkirjeiden ajankohtia ei toistaiseksi ole tarkemmin tiedossa. 14
Ethnos ry. 2015 Ethnos ry. c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6 00170 Helsinki