Päätös Nro 91/2013/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/124/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.11.2013 ASIA HAKIJA HAKEMUS Vatulan vedenottamon vedenottoluvan lupamääräysten muuttaminen, Ikaalinen Ikaalisten Vesi Oy Ikaalisten Vesi Oy on 30.12.2011 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan sekä 20.1.2012 ja 11.6.2012 täydentämässään hakemuksessa hakenut muutosta Vatulan vedenottamon vedenottolupaan. Lupaa haetaan pohjaveden ottamiselle uudesta vedenottokaivosta Ikaalisten kaupungin Vatulan kylässä sijaitsevalta, Ikaalisten Vesi Oy:n omistamalta tilalta Vesiharju 143-435-4-177. Uuden vedenottokaivon katsotaan olevan osa Vatulan vedenottamoa. Vedenottamolta otettavaan pohjaveden kokonaismäärään ei haeta muutosta. Vettä tullaan ottamaan kaivoista yhteensä 2 800 m 3 /d puolivuosikeskiarvona laskettuna. Lisäksi haetaan muutosta Länsi-Suomen vesioikeuden 28.3.1990 antamaan päätökseen nro 23/1990/2 siten, että päätöksessä käytetään sanamuotoa Ikaalisten Vesi Oy toimittaa vettä oman vedentarpeensa lisäksi yhdyskunnan vedensaannin turvaamiseksi Ikaalisten vesiverkkoon yhteydessä oleville lähikunnille tehtyjen vedentoimitussopimusten mukaisesti. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 12.4.2006 antamallaan päätöksellä nro 50/2006/3 muuttanut Länsi-Suomen vesioikeuden päätöstä nro 23/1990/2 siten, että Ikaalisten Vesi saa ottaa pohjavettä Ikaalisten kaupungin Vatulan kylään Harjunraikas nimiselle tilalle 143-435-19-1 rakennetusta ottamosta sekä saman kylän Vesiharjun tilalle 143-435-4-177 ja siihen liittyvälle Ylisen tilaan 143-435-4-178 kuuluvalle rasitusoikeusalueelle tehdystä pohjaveden ottamosta, joita pidetään yhtenä ottamona, yhdyskunnan veden- LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Ympäristölupavastuualue puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa
saannin turvaamiseksi Ikaalisten ja Vammalan kaupungeissa sekä Hämeenkyrön kunnassa. 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 2 luvun 2 ja 9 luvun 7 Koska hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa vuonna 2011, sovelletaan tässä päätöksessä 1.1.2012 kumottua vesilakia 264/1961. HANKETTA KOSKEVAT LUVAT HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Länsi-Suomen vesioikeus on 12.2.1986 antamallaan päätöksellä nro 8/1986/2 myöntänyt Ikaalisten Vesi Oy:lle luvan pohjavedenottamon rakentamiseen Vatulan kylässä sijaitsevalle, Ylisen tilasta 143-435-4-164 (rekisteriyksikkö lakannut 26.7.1979) hankkimalleen määräalalle ja samaan tilaan kuuluvalle rasiteoikeusalueelle sekä pohjaveden ottamiseen tästä Vatulan vedenottamosta enintään 1 500 m 3 /d puolivuosikeskiarvona laskettuna. Länsi-Suomen vesioikeus on 28.3.1990 antamallaan päätöksellä nro 23/1990/2 myöntänyt Ikaalisten Vesi Oy:lle luvan pohjavedenottamon tekemiseen Ikaalisten kaupungin Vatulan kylässä sijaitsevalle Harjunraikas nimiselle tilalle 143-435-19-1 ja veden ottamiseen siitä ja yhtiön samassa kylässä sijaitseville Vesiharjun tilalle 143-435-4-177 ja siihen liittyvälle Ylisen tilaan 143-435-4-178 (22.7.1996 alkaen Uusi-Ylinen 143-435-4-201) kuuluvalle rasiteoikeusalueelle tekemästä pohjavedenottamosta, joita on pidettävä yhtenä ottamona, yhteensä enintään 2800 m 3 /d puolivuosikeskiarvona laskettuna. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 12.4.2006 antamallaan päätöksellä 50/2006/3 muuttanut päätöstä 23/1990/2 siten, että Ikaalisten Vesi Oy:lle on myönnetty lupa ottaa pohjavettä Ikaalisten lisäksi myös silloisen Vammalan kaupungin ja Hämeenkyrön kunnan yhdyskunnan vedensaannin turvaamiseksi. Pohjavesialue Vatulan vedenottamo sijaitsee Vatulanharjun vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella numero 0214351 A, noin 8 km:n etäisyydellä Ikaalisten keskustasta lounaaseen. Vatulanharju on osa Hämeenkankaan jatketta. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 5,23 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala noin 4,02 km 2. Ympäristöhallinto on arvioinut pohjavesialueen kokonaisantoisuudeksi 3 500 m 3 /d. Pohjaveden virtaussuunnat ovat hankealueella vaihtelevat. Päävirtaussuunta on lännestä itään. Pohjavesi purkautuu laaja-alaisesti pohjavesialueen pohjoisreunalla olevien syöttöharjujen kautta Lant-
tumaankoskeen, Suninkoskeen ja Särkikoskeen. Vatulanharjun ja Tampinkankaan pohjoispuolella on useita kosteikkoja ja pieniä lähteitä, jotka ovat hakemuksen mukaan orsivesipurkaumia. Alueella tehdyn pohjavesiselvityksen (Suomen Pohjavesitekniikka Oy, 30.12.2011) mukaan orsivesipurkaumat vähentävät merkittävästi alueelta laskennallisesti hyödynnettävissä olevaa pohjavesimäärää. 3 Vatulan vedenottamo Nykyiset kolme vedenottokaivoa sijaitsevat Vatulan kylässä tiloilla Harjunraikas 143-435-19-1 (K3), Vesiharju 143-435-4-177 (K2) ja tilaan Vesiharju liittyvällä, tilaan Uusi-Ylinen 143-435-4-201 kuuluvalla rasitusoikeusalueella (K1). Kaivo 4 (K4), jota ympäristölupahakemus koskee, sijaitsee tilalla Vesiharju 143-435-4-177, noin 1 km:n etäisyydellä kolmesta vanhasta vedenottokaivosta luoteeseen. Kaivo K4 on ollut koepumppauskäytössä vuodesta 2009 lähtien. Pohjaveden virtaussuunta kaivon K4 ympäristössä on etelästä kohti pohjoista. Kaivon vedet on johdettu alkaloinnin jälkeen kulutukseen. Vatulan vedenottamon toiminnassa on pohjaveden pinnan alhaisuudesta johtuen ilmennyt toimintahäiriöitä. Vedenottamon antoisuus on alentunut erityisesti kuivina aikoina, eikä ottamolta ole saatu lupaehtojen mukaista vesimäärää. Kahden kaivon (K1 ja K2) vedenotto on jouduttu keskeyttämään, koska pohjavedenpinta on laskenut kaivojen siiviläputken yläreunan alapuolelle. Vedenotto on ollut vain yhden kaivon (K3) varassa. Kaivosta K3 saatavissa oleva vesimäärä on 1 000 1 500 m 3 /d. Ikaalisten Vesi Oy on teettänyt pohjavesitutkimuksen häiriöiden syyn selvittämiseksi ja vedenhankintaongelman ratkaisemiseksi. Tutkimusten perusteella päätettiin rakentaa uusi vedenottokaivo, K4. Veden tarve Ikaalisten kaupungin vedenkulutus oli vuonna 2011 noin 1 700 m 3 /d. Vedenkulutus on ollut kunnan jakeluverkon alueella hienoisessa kasvussa. Ikaalisten Vesi Oy on tehtyjen sopimusten puitteissa sitoutunut toimittamaan vettä Ikaalisten kaupungin alueella toimiville vesiosuuskunnille yhteensä 300 m 3 /d. Lisäksi Ikaalisten Vesi Oy on sitoutunut toimittamaan vettä nykyiselle Sastamalan kaupungille ja Hämeenkyrön Vesi Oy:lle tarvittaessa enimmillään 1 200 m 3 /d. Ympäristöolosuhteet Vatulan-Ulvaanharjun lähteiden ja pohjavesivaikutteisten soiden inventoinnissa (Pirkanmaan ympäristökeskus 2005) inventointialueen näyttävimmäksi kohteeksi todettiin Hopun lähde (Heinisuon lähde). Lähde sijaitsee noin 150 m kaivon K4 itäpuolella. Hopun lähdealueen pohjoisosa on runsasvetinen ja hyvin luonnontilansa säilyttänyt. Lähteen pääaltaan koko on lähes kymmenen aaria. Lähdealueen etelänpuoleinen osa on niukkavetinen. Hopun lähteen virtaamaksi on arvioitu inventoinnissa noin 2 000 m 3 /d.
Kaivon K4 vaikutusalueella ei ole muita pohjavesikerrokseen rakennettuja vedenottokaivoja. Hopun lähdealueelle on toteutettu vedenottoratkaisu, jonka avulla johdetaan orsivesilähteestä purkautuvaa vettä tilan Nevala I 143-435-5-10 tarpeisiin. Vatulanharju kuuluu harjujensuojeluohjelmaan ja on Naturaaluetta. Vedenottokaivot K1 ja K2 ovat suojellulla alueella ja vedenottokaivot K3 ja K4 suojellun alueen ulkopuolella. 4 Pohjavesiselvitys Hakemukseen on liitetty raportti kaivo K4:n koepumppauksesta Vatulanharjulla (Suomen Pohjavesitekniikka Oy 30.12.2011). Koepumppausjärjestelyjen suunnittelussa on käytetty apuna hakijan vuonna 1987 tekemiä aiempia pohjavesitutkimuksia Vatulanharjulla. Koepumppaus kaivosta K4 aloitettiin 18.11.2009 ja sitä jatkettiin kahden vuoden ajan. Kaivolta K4 rakennettiin yhdysjohto vedenottamolle, josta koepumppausvedet johdettiin alkaloinnin jälkeen kulutukseen. Pohjaveden pinnankorkeudet kaivon K4 vaikutusalueella olevissa havaintoputkissa laskivat kahden vuoden koepumppauksen aikana 2,2 2,6 m. Sääolosuhteista aiheutuvan pohjaveden pinnan laskun arvioitiin olevan noin 0,6 m. Koepumppauksen aikana kaivon K3 tuotto oli keskimäärin noin 900 m 3 /d ja kaivon K4 tuotto 1200 m 3 /d. Alueen antoisuutta vähentävät tutkimuksissa havaitut poikkeuksellisen laaja-alaiset orsivesiesiintymät. Kairausten yhteydessä havaittiin, että orsivesikerroksen alapuolella ja pohjavedenpinnan yläpuolella oli useiden metrien paksuinen kuiva hiekkakerrostuma. Yhdellä havaintoputkista mitattiin orsiveden pinnankorkeutta. Orsiveden pinnankorkeuden vaihtelu oli putkesta mitattujen tietojen mukaan suurimmillaan 72 cm. Pohjavesiselvityksessä on arvioitu, että pinnankorkeuden vaihtelu johtui sääolosuhteista, eikä kaivon K4 koepumppauksella ollut siihen vaikutusta. Kaivon K4 jatkuvaksi antoisuudeksi voidaan tutkimuksen perusteella arvioida 1200 m 3 /d normaaleissa sadantaolosuhteissa. Kaivon K4 lisääntynyt otto vähentää jonkin verran kaivon K3 alueelta jatkuvasti saatavaa vesimäärää. Kuitenkin sieltä arvioidaan saatavan enimmillään noin 1000 m 3 /d. Kaivoista voidaan koepumppauksen perusteella ottaa hetkittäin (vuorokausitasolla) suurempia vesimääriä kuitenkaan ylittämättä suurinta sallittua vesimäärää, joka on molemmissa kaivoissa 1500 m 3 /d. Suoritettu pitkäaikainen koepumppaus osoittaa, että sadantaolosuhteiden muutokset vaikuttavat pitkällä aikavälillä merkittävästi pohjaveden pinnankorkeuksiin ja sitä kautta kaivojen antoisuuteen. Laaja-alaiset orsivesiesiintymät purkautuvat Vatulanharjun ja Tampinkankaan viereisille kosteikoille ja soille. Tämä vähentää merkit-
tävästi alueelta laskennallisesti hyödynnettävissä olevaa pohjavesimäärää. Koepumppauksella ei ollut vaikutusta käytössä olleen vedenottokaivon K3 vedenlaatuun. Kaivon vesi on ollut hyvänlaatuista. Veden happipitoisuus on ollut korkea ja rauta- ja mangaanipitoisuudet alhaisia. Kaivon K4 veden laatu on ollut koepumppauksen aikana hyvää. Happipitoisuus on ollut yli 8 mg/l eikä vesi ole sisältänyt liuennutta rautaa tai mangaania. Veden ph on vaihdellut välillä 6,9 7,3. Koepumppauksella ei ollut havaittavissa olevaa vaikutusta orsivesiesiintymän pinnankorkeuksiin eikä ympäristön lähteisiin, kosteikkoihin ja tihkupintoihin. Niin ikään koepumppauksella ei ollut vaikutusta vesilain määrittämiin pienvesistöihin. Tarkkailu Länsi-Suomen vesioikeus on määrännyt Vatulanharjun pohjavedenottamon vedenottolupaa koskevan päätöksen nro 8/1986/2 lupaehdoissa Ikaalisten Vesi Oy:n luvansaajana pitämään kirjaa otetuista vesimääristä sekä tarkkailemaan vedenoton vaikutuksia pohjaveden korkeuteen ja Ilomäen lähteikköön sekä vedensaantiin silloisen Tampereen vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymän ohjelman mukaisesti. Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri on hyväksynyt 4.11.1986 tarkkailuohjelman toistaiseksi noudatettavaksi. Hakija on liittänyt hakemukseen esityksen Ikaalisten Vesi Oy:n Vatulanharjun vedenottamon uudeksi tarkkailuohjelmaksi. Vedenoton vaikutuksia ympäristöön tullaan tarkkailemaan ELYkeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. 5 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Ikaalisten kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 27.7.2012. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmältä, Ikaalisten kaupungilta ja Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta.
6 Lausunnot Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue katsoo, että uusi kaivo 4 hyödyntäisi todennäköisesti samaa Vatulanharjun pohjavesimuodostumaa kuin kaivot 1-3, joten lupa uuden kaivon 4 käyttöön voitaisiin antaa olemassa olevaan vedenottolupaan sisältyvänä, mikäli luvan myöntämisen edellytykset muuten täyttyvät. ELY-keskus ei näe estettä lupamääräyksen 1) sanamuodon muuttamiselle siten, että lähikuntia, joiden vedensaantia Vatulan vedenottamolla turvattaisiin, ei yksilöitäisi niiden nykyisillä nimillä. Vedenottoluvassa veden toimittamista ei kuitenkaan olisi tarkoituksenmukaista sitoa vesilaitosten välillä jo tehtyihin vedentoimitussopimuksiin, kuten hakijan esittämä uusi sanamuoto tarkoittaa. Vatulan-Ulvaanharjun lähteiden ja pohjavesivaikutteisten soiden inventoinnissa (Pirkanmaan ympäristökeskus 2005) inventointialueen näyttävimmäksi kohteeksi todettiin Hopun lähde (Heinisuon lähde). Lähteen pääaltaan koko todettiin lähes 10 aarin suuruiseksi. Hopun lähteen uhanalaisia eliölajeja ovat ainakin erittäin uhanalainen lähdesirvikäs, vaarantunut pyörörutavesiäinen ja vaarantunut kantopaanusammal. Lähdealue on inventoinnissa arvioitu näyttäväksi, runsasvetiseksi sekä valtakunnallista merkitystä omaavaksi kohteeksi. Ikaalisten Vesi Oy:n hakemus uuden kaivon käyttöönottamiseksi perustuu pohjavesiselvitykseen, jolla on pyritty selvittämään kaivon paikkaa ja antoisuutta pitkäaikaisella koepumppauksella. Hakemusasiakirjan liitekartassa 4 koko lähdealue on esitetty mahdolliseksi vedenoton vaikutusalueeksi. Koepumppauksen vaikutuksia kaivon 4 välittömässä läheisyydessä olevaan Hopun lähdealueeseen ja lähdealueella olevaan yksityiseen vedenottokaivoon ei ole kuitenkaan tarkkailtu eikä mm. lähdepuron virtaamia koepumppauksen aikana ole mitattu. Hakemusasiakirjassa ja sen täydennyksessä Hopun lähteen on esitetty olevan orsivesipurkauma. Edellä mainitussa ympäristökeskuksen inventoinnissa lähdepuron virtaamaksi on arvioitu 2 000 m 3 /d. Maaperäkartassa (nro 2122 08 Vatula) kyseisen lähteen virtaamaksi on merkitty 1 300 m 3 /d. Vuonna 1967 tehdyssä Tampereen maanviljelysinsinööripiirin lähdekartoituksessa Hopun lähteen virtaamaksi on arvioitu 950 m 3 /d (20.7.1967). Todettakoon lisäksi, että em. maaperäkartalle on merkitty 1 300 m 3 /d:n suuruinen lähdepurkauma noin 1,5 km:n etäisyydelle länteen Hopun lähteestä Tampinkankaan pohjoispuolelle (inventoinnin kohde J, Tampinnotko). Hopun lähdealueen arvioidun virtaaman perusteella kysymys on suurelta alueelta kertyvästä pohjavedestä. Pohjavesiselvityksen havainnot orsivedestä rajoittuvat yhteen orsivesiputkeen ja kairaustuloksiin muutamasta pisteestä. Lisäksi tutkimustiedot pohjavesimuodostumasta kaivon 4 ja lähdealueen yläpuolelta ovat suppeat etenkin ottaen huomioon sekä pumpattu huomattava vesimäärä että lähdealueen runsas virtaama. Kaivo 4:n ja toisaalta or-
sivesipurkaumaksi tulkitun lähteen vesien kertymäalueet ovat arvioimatta. Maastohavaintojen ja maastokartan perusteella merkittävä osa lähdealueesta ja myös alueella sijaitseva lähdekaivo sijaitsevat korkeuskäyrän +100 m alapuolisella alueella. Lähdekaivon tietoja ei ole kuitenkaan esitetty hakemusasiakirjoissa, joten mm. kaivon korkeusasema ei ole tarkkaan tiedossa. Koepumppausjakson aikana pohjavesipinnat lähdealuetta lähimmissä havaintoputkissa (esim. hp:t 0905 ja 0908) laskivat noin +102 m tasosta tasolle +99,5 m. Pohjaveden pumppausta kaivosta 4 on jatkettu raportoidun koepumppausjakson jälkeen noin 1 100 m 3 /d. Kesäheinäkuussa 2012 em. havaintoputkien pohjaveden pinnankorkeus on ollut korkeustasolla +99,28-99,36 m. ELY-keskus pitää mahdollisena, että vedenotolla kaivosta 4 on vaikutuksia Hopun lähdealueen virtaamaan ja sen myötä lähdealueen luonnontilaan. Hopun lähdealueen luontoarvoja ja vedenottohankkeen vaikutuksia lähdealueeseen ei ole hakemuksessa selvitetty riittävällä tavalla ja niitä tulee vielä selvittää ennen kaivon 4 vedenottoluvan ratkaisemista. Vedenotto on ollut käynnissä jo marraskuusta 2009 lähtien, eikä pohjavesimuodostuma ole luonnontilassa. Luotettavasti vedenoton vaikutusta voidaan tässä tapauksessa selvittää vain antamalla alueen pohjavesitilanteen palautua koepumppausta edeltäneeseen luontaiseen tilaansa ajankohdan yleinen pohjavesitilanne huomioon ottaen ja toteuttamalla uusi koepumppausjakso aikaisempaa perusteellisemmalla tarkkailulla. Lähdealueesta tulee ennen uutta koepumppausjaksoa tehdä luontoselvitys ja huolellinen lähdealueen kartoitus, jossa ilmenevät mm. eri purkautumispaikkojen ja lähdealtaiden sijainti, korkeudet, syvyydet ja virtaamat. Myös kaivosta 4 otettavan pohjaveden todennäköinen kertymäalue tulee selvittää. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä katsoo, että lupa voidaan myöntää normaalein lupaehdoin. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu kalataloudelle kompensoitavaa haittaa. Mikäli haittoja vastoin ennakko-odotuksia ilmenee, on niiden korvaamisesta sovittava vesialueen omistajan kanssa. 7 Ikaalisten kaupunginhallitus toteaa, että suoritetun koepumppauksen mukaan näyttää siltä, että vedenotosta ei aiheutuisi haittaa orsivesiesiintymissä oleville yksityisten kaivoille eikä lähteille tai muille vesiesiintymille. Näin ollen ei näyttäisi olevan estettä uuden kaivon käytölle. Vedenottamon jatkuvassa toiminnassa tulee kuitenkin huomioida, että ei vaaranneta yksityiskaivojen vedensaantia tai heikennetä niiden vedenlaatua. Tulee myös huomioida, että pohjaveden pidempiaikaisestakaan pumppauksesta ei aiheudu haittaa ympäristön lähteisiin, kosteikkoihin, tihkupintoihin tai muihin vesiesiintymiin.
8 Muistutukset ja vaatimukset Koska pohjavettä johdetaan laajalle alueelle, myös naapurikuntiin, veden johtamisessa tulee huomioida, että vedenotolla ei vaaranneta pohjaveden riittävyyttä ja johdettavan veden laatua. Vedenoton vaikutuksia pohjaveteen ja ympäristöön tulee riittävässä määrin tarkkailla. Erityisen tärkeää on pohjavedenpinnan korkeuksien jatkuva valvonta. Näin voidaan ennakoida ja estää haitalliset sekä usein pysyvät vedenlaadun heikentymiset. Hakijan esittämää Hopun lähteen (Heinisuon lähde) lähdeojan tarkkailua mittauspadon avulla pidetään periaatteessa kannatettavana ratkaisuna. Mittauspadon rakentamisessa tulee kuitenkin huomioida, että ei aiheuteta haittaa alueen luonnonolosuhteille. AA (tila Näkkä 143-435-2-27) muistuttaa, että tuleva vedenotto ei saa vaarantaa soran ja maa-aineksen ottoa Pihlajamäen tilalla eikä hänen osaksi omistamansa tilan Tampinkangas 143-435-2-25 alueella. Mikäli soran ja maa-aineksen ottoa rajoitetaan, muistuttaja vaatii, että Ikaalisten Vesi Oy korvaa tämän täysmääräisesti. Muistuttaja huomauttaa otettavan vesimäärän olevan suhteellisen suuri pohjavesialueen kokoon nähden sekä kyseenalaistaa veden myynnin naapurikuntiin. Liiallinen vedenotto lienee pilannut kaksi vedenottokaivoa. Uusiin taloihin tulisi rakentaa toiset linjat wc-tiloihin, jolloin pohjavettä säästyisi tulevillekin polville. BB (tila Metsä-Hoppu 143-435-1-40) omistaa tilan, jolla sijaitsee Hopun lähdealue. Inventointiasiakirjoista ilmenee, että Hopun lähde on poikkeuksellisen näyttävä ja runsasvetinen ja kasvillisuudeltaan monimuotoinen. Virtaaman on todettu olevan ainakin 2 000 m 3 /d. Antila muistuttaa, että lähteen yläpuolelle on tehty pohjavedenottokaivoja jo aiemmin. Toimenpiteet ovat alentaneet virtaamaa lähteessä. Tehdyistä toimenpiteistä ja niiden aiheuttamista haitoista ei ole aikoinaan ilmoitettu Antilalle, eikä vaikutuksia lähteen virtaamiin ja sen ympäristöön ole seurattu. Kartoituksissa on todettu, että pumppauksesta johtuen vedenpinnat ovat selvästi alentuneet ja osa kaivoista on kuivunut. Kaivon K4 alueella alenemat ovat poikkeuksellisen suuria. Näistä syistä tarvitaan nyt lisäkaivo muistuttajan lähteen läheisyyteen. Tarkoituksena on lisätä vedenottoa aina 3 500 m 3 /d asti. Syynä on erityisesti se, että nyt vettä toimitetaan Ikaalisten lisäksi lukuisiin pitäjiin aina Saastamoiseen saakka. Tuleekin selvittää, onko nykyisin voimassaolevia vedenottomääriä jo nyt ylitetty.
9 Alue, mihin uusi kaivo on suunniteltu, on nykyisin voimassaolevaa Natura-aluetta, jonne lisärakentamista ja kaivon tekemistä ei saa sallia. Vesihallitus on mitannut Hopun lähteen virtaamia kymmeniä vuosia sitten. Virtaamien suuret alenemiset ovat siten todettavissa. Muistuttajan aikomuksena on ollut aloittaa veden pullottaminen ja lähteen kaupallinen hyödyntäminen. Antila vaatii korvausta tähän mennessä tapahtuneesta virtaaman vähentymisestä. Hän vaatii myös selvitystä siitä, paljonko virtaama vähenisi, mikäli suunnitelma toteutettaisiin. Antilan käsityksen mukaan lähde kuivuisi kokonaan. Hakijan selitys Aluehallintovirasto on toimittanut lausunnot ja muistutukset hakijalle tiedoksi. Hakija on toimittanut selityksensä aluehallintovirastoon 18.9.2012. Hakija on todennut selityksessään olevansa valmis tarkentamaan lupaehtoja siten, että vedenoton määrä kaivosta K4 määritetään nykyisen vedenoton suuruiseksi eli arvoon 1 100 m 3 /d. Kyseisen ottomäärän ei ole havaittu koepumppauksissa aiheuttavan haitallista muutosta Hopun lähteen virtaamiin tai luontoarvoihin. Mikäli kaikesta huolimatta havaitaan, että hakijan vedenotto kyseisestä kaivosta aiheuttaa merkittävää haittaa Hopun lähteen virtaamiin ja luontoarvoihin, vedenotto kaivosta lopetetaan välittömästi. Hakija on valmis tarkkailemaan kustannuksellaan Hopun lähteen virtaamia ja teettämään lähteestä tarvittavat luontoselvitykset. Kyseiset kohdat lisätään tarkkailuohjelmaan. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle hakija vastaa, että ELYkeskuksen mainitsemassa Hopun lähteen luontoselvityksessä ei ole mainintaa erittäin uhanalaisista eläinlajeista, kuten lähdesirvikkäästä, eikä vaarantuneista pyörörutavesiäisestä tai kantopaanusammalesta. Ikaalisten Vesi Oy on valmis teettämään kustannuksellaan FT Jari Ilmosella perusteellisen selvityksen Hopun lähdealueen luontoarvoista ja vedenoton vaikutuksista niihin. Hakijan tietojen mukaan Hopun lähteessä ei ole tehty virtaamamittauksia. Kaikki esitetyt virtaamatiedot ovat silmämääräisiä arvioita. Arvioiden tarkka tekoajankohta ei ole tiedossa, joten esimerkiksi pintavesien osuutta arvioitujen virtaamien määrissä ei voida arvioida. Arviointipaikoista ei ole annettu tietoa. ELY-keskuksen kanssa tehdyn maastokatselmuksen yhteydessä sovittiin, että lähteen virtaaman mittaamiseksi Ikaalisten Vesi Oy rakentaa purku-uomaan mittauspadon.
Ikaalisten Vesi Oy:n Vatulan vedenottamolle on myönnetty ensimmäinen vedenottolupa vuonna 1986, jolloin kaivoista K1 ja K2 saatiin ottaa vettä yhteensä 1 500 m 3 /d. Ikaalisten Vesi Oy:lle myönnettiin vuonna 1990 muutos vedenoton lupamääräyksiin, jolloin otettava vesimäärä nostettiin arvoon 2 800 m 3 /d ja uusi kaivo K3 voitiin ottaa käyttöön. Kaivo K3 sijaitsee noin 500 m:n etäisyydellä kaivoista K1 ja K2 koilliseen. Päätöksen mukaan ottamot voitiin lukea yhdeksi vedenottamoksi. Lupakäsittelyt perustuvat alueella 1980-luvun alussa tehtyihin lukuisiin pohjavesitutkimuksiin ja useisiin erillisiin koepumppauksiin. Niiden yhteydessä havainnoitiin alueen luonteenpiirteisiin kuuluvat laajat orsivesiesiintymät ja niissä sijaitsevat yksityiset talousvesikaivot ja kartoitettiin vedenoton vaikutukset niin pohjavesi- kuin orsivesilähteisiin. Vatulan vedenottamolle myönnetyssä luvassa nro 23/1990/2 on arvioitu vedenoton vaikutuksia Hopun lähteessä sijaitsevaan lähdekaivoon. Vesioikeus on arvioinut, ettei Ikaalisten Vesi Oy:n Vatulanharjun vedenotto vaikuta hankkeesta muistutuksen tehneen Matti Hakalan vedenottoon. Silloinen Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri on ottanut kantaa yksityisten talousvesikaivon haltijoiden muistutuksiin toteamalla niiden olevan orsivesikaivoja ja että koepumppaus ei ole vaikuttanut niihin. Vesioikeus on aikaisemmissa lupapäätöksissä arvioinut Ikaalisten Vesi Oy:n vedenoton vaikutuksia orsiveteen, orsivesilähteisiin ja orsivedessä oleviin kaivoihin. Kalle Hakalan ilmoituksen mukaan hänen omistuksessaan oleva kaivo on toiminut ennen Ikaalisten Vesi Oy:n kaivon K4 käyttöönottoa ja sen jälkeen moitteetta. Hopun lähteessä oleva toinen kaivo on ollut poissa käytöstä pidemmän aikaa. Kaivon imuputki on nostettu kaivon ulkopuolelle. Orsivesilähdealueen purkupaikka vaaittiin ennen koepumppauksen aloitusta elokuussa 2009 ja vaaitusmittauksia tarkennettiin elokuussa 2012. Samaan aikaan tehtiin täydentäviä kairauksia lähdealueella ja asennettiin alueelle kaksi lisähavaintoputkea. Hakalan kaivon kohdalla lähdeuoman alla on tiivis savikerros, joka ei läpäise vettä. Lähdeuomaan vesi virtaa ylempänä sijaitsevista purkautumissilmäkkeistä ja -ojista, joiden pintojen korkeudet ovat mittausten mukaan +103.83 - +106.21. Samaan aikaan orsiveden pinnankorkeus läheisessä havaintoputkessa 0910 oli +108.38 ja pohjavedenkorkeus orsivesihavaintoputken vieressä olevassa havaintoputkessa 0908 +99.20. Ennen koepumppausta tehtyjen varmistusmittausten perusteella päätettiin lähteä mittamaan lähteen yläpuolisen orsiveden pinnankorkeutta ja pohjaveden pinnankorkeutta alueen havaintoputkissa. Mikäli orsiveden pinnankorkeus olisi laskenut luontaista vaihtelua enemmän, olisi lähteissä ja talousvesikaivossa käynnistetty tarkemmat mittaukset. Oheisessa kuvassa 1 on esitetty pohjavedenkorkeudet Ikaalisten Vesi Oy:n kaivon K4:n viereisessä havaintoputkessa 0905, pohjavesiputkessa 0908 ja orsivesiputkessa 0910. Pinnankorkeus orsivesikerroksessa on kaivon K4 vedenoton aikana vaihdellut enintään 71 cm ja pinnankorkeudet ovat tällä hetkellä lähes samassa 10
tasossa, kuin ennen koepumppausta. Pinnankorkeus on laskenut pohjavesikerroksessa vedenoton aikana enintään 3 m. Vedenpinnan lasku on tasaantunut vasta yli kahden ja puolen vuoden mittaisen pumppausjakson jälkeen. Kuvan 1 diagrammista ilmenee, ettei vedenotolla ole ollut havaittavaa vaikutusta orsivesikerroksen pinnankorkeuteen. 11 Kuva 1. Pinnankorkeus Hopun lähteen pohjavesi- (0905 ja 0908) ja orsivesikerroksen (0910) havaintoputkissa. Nyt vireillä olevassa lupahakemuksessa ei ole kyse vedenottoluvan suurentamisesta, vaan samalla pohjavesialueella tapahtuvan vedenoton hajauttamisesta. Vedenoton pistemäiset vaikutukset saadaan näin vähenemään. Hopun lähteikkö on ojitettu 1960-luvulla ja lähteen purku-uoma on siirtynyt alkuperäiseltä paikaltaan kaivettuun purku-uomaan, johon on sijoitettu myös talousvesikaivojen siirtoputkistot. Pirkanmaan ELY-keskus on 10.8.2012 antanut Ikaalisten Vesi Oy:lle kehotuksen keskeyttää pohjaveden ottaminen kaivosta K4, kunnes pohjaveden luontainen pinnantaso on palautunut ja suunnitelma uudesta koepumppauksesta tarkkailuineen on esitetty ELYkeskukselle. Hakija pitää esitystä käytännössä mahdottomana toteuttaa. Vatulan pohjavesialue ei ole luonnontilassa, koska siihen on kohdistunut lainvoimaisiin lupapäätöksiin perustuvaa vedenottoa vuodesta 1988 lähtien. Yksittäisen kaivon kertymäalueen määrittäminen on Vatulanharjun kaltaisessa esiintymässä käytännössä mahdoton suorittaa, koska kaivojen nopeasti vaihtuvat vedenottotilanteet muuttavat tilannetta kaivojen valuma-alueiden välillä sekä erillisten purkupaikkojen välillä. Koepumppausten ja vuodesta 1998 alkaneen vedenoton aikana on havaittu, että vedenpinnat ovat tasaantuneet vedenoton aikana hitaasti. On ennalta arvioitavissa, että kaivon K4 vaikutusalueella koepumppausta edeltävään tilaan palautuminen kestäisi ve-
denoton lopettamisen jälkeen vuosia. Hakija esittää, että koepumppausta jatketaan, lähdealueelle järjestetään virtaamien ja lähteiden mittaus ja alueen luonnonarvot kartoitetaan. ELY-keskuksen lausunnossa esitetty näkemys, jonka mukaan pohjaveden muodostuminen ja ottaminen eivät ole olleet alueella tasapainossa, perustuu väärinymmärrykseen. Kaivojen antoisuuden väheneminen johtuu pohjavesiesiintymän hydraulisista ominaisuuksista. Vatulanharju ei ole pitkittäisharju, vaan jäätikön reunaan muodostunut reunamuodostuma. Tavanomaista pitkittäisharjua pienemmästä vedenjohtokyvystä johtuen pohjaveden virtaaminen pohjaveden muodostumisalueelta kaivoille on hidasta. Laajoista ympäristöön purkavista orsivesiesiintymistä johtuen harjun muodostumisalueelle kertyy sadannasta tavanomaista vähemmän pohjavettä. Tästä johtuen vedenpinnat laskevat kaivoilla vedenoton vaikutuksesta tavanomaista harjua enemmän. Jotta alueen vesivarat voidaan hyödyntää ja suuret pistemäiset alenemat saadaan vältettyä, kaivoja joudutaan hajasijoittamaan harjuun tavanomaista vedenottoratkaisua laajemmalle alueelle. Kyse ei siten ole pohjavesialueen määrällisen kapasiteetin ylittämisestä. Pirkanmaan ELY-keskus on itse arvioinut kyseisen ottamopaikan antoisuudeksi 3 400 m 3 /d, mikä ylittää lainvoimaisessa vedenottoluvassa olevan lupamäärän, joka on 2 800 m 3 /d. AA:n muistutuksen johdosta hakija toteaa, että vedenottotoiminnassa noudatetaan lakia ja veden toimituksesta on määrätty asianmukaisesti vedenottoluvan lupaehdoissa. Nyt vireillä olevassa lupamääräysten muuttamiskäsittelyssä ajantasaistetaan voimassa olevan luvan myöntämisen jälkeen muuttuneet kaupunkien nimet. Vedenjakelun toimitusalueeseen ei haeta muutosta. BB:lle Ikaalisten Vesi Oy vastaa, että sen tietoon ei ole tullut yhdenkään talousvesikaivon kuivumista. Vedenoton määrään ei haeta korotusta, vaan vanhojen lupaehtojen kokonaisottomäärässä 2 800 m 3 /d pysytään. Vedenoton lupaehtojen kokonaismäärää ei ole missään vaiheessa ylitetty. Hakijan pohjavesikerrokseen kohdistama vedenotto ei estä eikä haittaa muistuttajan mainitsemaa Hopun lähteen veden käyttöä esimerkiksi veden pullottamiseen tai muuhun kaupalliseen tarkoitukseen, koska kyse on orsivesikerroksesta purkautuvan veden käytöstä, johon hakijan vedenotolla ei ole vaikutusta. Hakija ei ole käsityksensä mukaan aiheuttanut toiminnallaan korvattavaa vahinkoa tai edunmenetystä Juho Antilalle. 12 Täydennys Hakija on täydentänyt hakemustaan 28.9.2012 toimittamalla aluehallintovirastoon vastauksen Pirkanmaan ELY-keskuksen kirjeessä 10.8.2012 Ikaalisten Vesi Oy:lle esittämään kehotukseen keskeyttää vedenotto kaivosta K4 viimeistään 30.9.2012. Vastauksessa Ikaalisten Vesi Oy tuo esille aluehallintovirastoon 18.9.2012 toimittamassaan selityksessä mainittuja asioita koskien voimassaolevaa
vedenottolupaa, alueella tehtyjä pohjavesitutkimuksia ja Hopun lähdettä. Ikaalisten Vesi Oy tuli ensimmäistä kertaa syksyllä 2012 tietoiseksi Hopun lähteellä myöhemmin tehtyjen luontokartoituksien muuttuneista tuloksista, joissa olisi havaittu mm. erittäin uhanalainen lähdesirvikäs sekä vaarantuneet pyörörutavesiäinen ja kantopaanusammal. Hakija on ollut koepumppauksen ajan käsityksessä, ettei Hopun lähteellä esiinny uhanalaisia tai vaarantuneita eliöitä tai kasveja. Hakija haluaa myös huomauttaa, että Hopun lähteen luontoarvoja arvioitaessa tulisi ottaa huomioon lähteikköalueen laaja ojitus, lähteikköön rakennetut kaksi talousvesikaivoa vedensiirtoputkistoineen ja lähteikön purku-uoman siirto kaivettuun ojaan. Ikaalisten kaupungin oma vedentarve on tällä hetkellä noin 1 700 m 3 /d. Sastamalaan johdettavan veden tarve on noin 350-600 m 3 /d (sopimus enintään 1 200 m 3 /d). Kaivosta K3 on otettavissa vettä raakaveden laatua vaarantamatta enintään 1 100-1 400 m 3 /d sadannasta riippuen. Heinistön vedenottamolta pumpattavissa oleva vesimäärä on arviolta 150-250 m 3 /d. Heinistön raakaveden laadun ja antoisuuden selvittämistyö on käynnistymässä vuonna 2013. Käsittelytarpeesta ei ole vielä tietoa. Tällä hetkellä Ikaalisten Vesi Oy ei pysty tyydyttämään veden tarvetta käytössä olevista ottamoista, jos kaivo K4 poistetaan käytöstä. Ikaalisten Vesi Oy joutuu ottamaan Vatulanharjun vedenottamon kaivosta K4 enintään 250 m 3 /d suuruisen vesimäärän, vaikka sopimuksen mukaiset vedentoimitukset Sastamalaan lopetettaisiin. Heinistön vedenottamon käyttöön ottaminen edellyttää laajempia toimenpiteitä mahdollisine käsittelyineen. Parhaimmassa tapauksessa Heinistön vedenottamo saadaan otettua tilapäisesti käyttöön vuodenvaihteessa. Ikaalisten Vesi Oy esittää, että koepumppausta jatketaan kaivossa K4, lähteikköalueelle järjestetään virtaamamittaus pääuomaan kokonaisvirtaaman seuraamiseksi, lähteiden sijainti kartoitetaan, korkotasot määritetään ja alueen luontoarvot kartoitetaan sekä vedenoton vaikutukset lähteikön luonnontilaan arvioidaan täydennyksen liitteenä olevan, FT Jari Ilmosen laatiman päivitetyn tutkimussuunnitelman mukaisesti. Luontoselvitys esitetään toimitettavaksi ELY-keskukselle 30.11.2013 mennessä. Ikaalisten Vesi Oy ei pidä perusteltuna ja käytännössä toteuttamiskelpoisena ELY-keskuksen esitystä uuden koepumppauksen suorittamisesta Vatulanharjun kaivosta K4. Hakija pitää ELYkeskuksen kehotuksen aiheuttamia seurauksia kustannuksiltaan ja aikataulultaan kohtuuttomina. Vedenoton keskeyttäminen kaivosta K4 aiheuttaisi Ikaalisten Vesi Oy:lle kestämättömän tilanteen. Seurauksia aiheutuisi paitsi Ikaalisten, myös Sastamalan kaupungin vedenkäyttäjille. 13
Ikaalisten Vesi Oy pyytää ELY-keskukselta vastausta kirjelmäänsä 31.10.2013 mennessä ja pyytää samalla huomioimaan, että vedenoton lopettaminen kaivosta K4 voisi tapahtua aikaisintaan ensi vuodenvaihteessa. Hakija on täydentänyt hakemusta 11.1.2013, 14.1.2013, 17.1.2013 ja 21.1.2013 tarkentamalla tietoja vedenottamon lupatilanteesta sekä esittämällä vaihtoehtoisen suunnitelman kaivo K4:n vaikutusten selvittämiseksi. Hakija esittää, että mikäli aluehallintovirasto katsoo tarpeelliseksi lisätutkimusten suorittamisen kaivon K4 vaikutusalueella, kaivon ympäristöön asennetaan 6-8 lisähavaintoputkea pohjaveden virtauskuvan tarkentamiseksi. Hopun lähteestä purkautuvat vesimäärät mitataan lähteeseen asennetun mittauspadon avulla. Havaintoputkien asennukset ja pohjaveden virtausmittaukset tehdään ennen sulamiskautta eli huhtikuun alkuun mennessä. Vedenoton vaikutukset Hopun lähdealueen luontoarvoihin selvitetään filosofian tohtori Jari Ilmosen laatiman tutkimusohjelman mukaisesti. Luontoselvitys tehdään heti kasvukauden alussa eli toukokesäkuussa. Luontoarvoja varmistava kartoitus tehdään kasvukauden loppuvaiheessa. Keväällä tehdyn luontoselvityksen jälkeen vedenotto kaivosta K4 keskeytetään ja aloitetaan tehostettu pohjaveden pinnankorkeuksien ja Hopun lähteen virtaamien seuranta. Mikäli tutkimustulokset ovat odotetunlaiset, vedenotto aloitetaan uudelleen noin kaksi kuukautta sen keskeyttämisen jälkeen. Raportti tehdyistä tutkimuksista ja vedenottamon uusi tarkkailuohjelma laaditaan vuoden 2013 syyskuun loppuun mennessä. 14 Kuitenkin, mikäli aluehallintovirasto hakijan tavoin tulkitsee kaivosta K4 tapahtuvan vedenoton olevan lainvoimaisten lupaehtojen mukaista, luopuu Ikaalisten Vesi Oy vedenottohakemuksensa kaivon K4 vedenottoon liittyvästä osuudesta. Lausunto Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue on 15.2.2013 antanut lausunnon hakijan aluehallintovirastoon toimittamien täydennysten johdosta. ELY-keskus korostaa, että pohjavedenottohankkeen lupahakemusmenettelyssä tulee hakemusasiakirjoissa selostaa hankkeen vaikutusten arvioimista varten mm. vaikutusalueen laajuus, vaikutusten suuruus sekä alueella vallitseva luonnontila ja vedenoton vaikutus siihen. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun alueella sijaitsee suojelullisesti arvokas luontokohde. Ikaalisten Vesi Oy esittää täydennyksessään, että Länsi-Suomen vesioikeus on jo käsitellyt vedenoton vaikutukset Hopun lähteeseen päätöksessään 1990. ELY-keskus toteaa, että vesioikeus on tuolloin käsitellyt silloisen hakemuksen mukaisen vedenoton vaiku-
tusta Hopun lähteeseen, mutta ei nyt haetun kaltaista pohjavedenottoa lähteen vieressä. Ikaalisten Vesi Oy esittää aluehallintovirastolle voimassa olevasta vedenottoluvasta tulkintaa, jonka mukaan vedenotto uudesta kaivosta K4 tapahtuisi lainvoimaisen vedenottoluvan puitteissa. ELYkeskus katsoo, että voimassa oleva lupa koskee tuolloin hakemusasiakirjoissa kuvattua hanketta ottaa pohjavettä kaivoista K1, K2 ja K3. Todettakoon myös, että vedenottoluvan mukainen vedenottamo on tullut rakentaa viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. ELY-keskuksen näkemys on, että pohjaveden ottaminen kaivosta K4 lupahakemuksen vaatimaa koepumppausta lukuun ottamatta edellyttää vesilain mukaista lupaa. ELY-keskus katsoo, että Ikaalisten Vesi Oy:n esittämä vaihtoehtoinen tapa selvittää uuden vedenottokaivon vedenoton vaikutusta voi vastata vain osittain lupakäsittelyn kannalta avoinna oleviin kysymyksiin. Laajempi havaintoputkiverkosto parantaisi pohjaveden pinnan seurantaa vedenoton aikana ja mittapadolta tapahtuva virtaamamittaus mahdollistaisi lähdealueen virtaamamuutosten havainnoinnin. ELY-keskus kuitenkin katsoo, että esitetyllä noin kahden kuukauden vedenoton keskeytyksellä ei pystytä todentamaan pohjavesimuodostuman ja mm. lähdepurkaumien tilaa ennen pohjavedenvedenoton aloittamista kaivosta K4. Vesilain mukaisessa hakemusmenettelyssä arvioidaan mm. hankkeen vaikutukset ympäristölle, joten lähtötilanne tulee todentaa. Lähdealue on poikkeuksellisen laaja. ELY-keskus katsoo, että lähdealueesta tulee tehdä koko lähdealueen kattava kartoitus, jossa esitetään mm. altaiden, tihkupintojen, norojen ja ojien sijainti sekä norojen ja ojien virtaamat. Vedenpintojen korkeudet ja altaiden syvyydet tulee myös esittää. Kartoituksen jälkeen hakijan täydennyksessä esittämää luontoarvojen selvitystä (Jari Ilmonen) tulee tarkentaa arvioimalla suunnitellun näytteenotto- ja seurantalinjojen riittävyys. ELY-keskus katsoo, että tällaisen selvityksen tekemiseksi ja vedenoton vaikutusten selvittämiseksi vedenotto tulee keskeyttää, kunnes alkuperäinen tilanne on palautunut, ja toteuttaa uusi koepumppaus sen jälkeen riittävällä seurannalla. ELY-keskus harkitsee valvontatoimenpiteitä Vatulanharjun vedenoton saattamiseksi voimassa olevan luvan mukaiseksi. 15 Hakijan selitys Ikaalisten Vesi Oy on toimittanut aluehallintovirastoon selityksen 13.3.2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen 15.2.2013 antaman lausunnon johdosta. Hakija korostaa edelleen, että lupahakemuksessa on kysymys lainvoimaisen vedenottoluvan lupamääräysten muuttamisesta. Vedenottoa pyritään jakamaan tasaisemmin pohjavesialueelle, jotta paikalliset pohjavedenpinnan alenemat pienenisivät. Voimassa olevien lupaehtojen mukaan vedenotto on määritelty tilakohtaisesti.
Länsi-Suomen vesioikeuden antaman lupapäätöksen 23/1990/2 perusteella Ikaalisten Vesi Oy:llä on oikeus rakentaa tarvittava määrä kaivoja tiloille Harjunraikas 143-435-19-1, Vesiharju 143-435-4-177 sekä Ylisen tilaan (143-435-4-178) kuuluvalle rasitusoikeusalueelle ja ottaa niistä vettä päätöksen mukaisin lupaehdoin. Kaivot K3 ja K4, joista vettä tällä hetkellä otetaan, sijaitsevat tiloilla Vesiharju 143-435-4-177 ja Harjunraikas 143-435-19-1. Hakijan näkemyksen mukaan ELY-keskuksen vaatimukset pohjavesialueen palauttamisesta luontaiseen tilaan ja uuden koepumppausjakson toteuttamisesta tämän jälkeen ovat ylimitoitettuja ja perusteettomia. Nykyisen vedenottoluvan mukainen vedenottomäärä 2 800 m 3 /d edellyttää yli 3 km 3 :n valuma-alueen muodostumista vedenottokaivojen ympärille. Laskennallisesti tälle alueelle kuuluvat kaikki vedenottamon kaivot. Niiden välinen suurin etäisyys on 1,2 km. Kaivon K4 vedenoton vaikutuksia on selvitetty poikkeuksellisen pitkän koepumppauksen ja perusteellisen seurannan avulla. Pohjavedenpintoja on seurattu yhteensä 22 pisteessä. Hakija on käsityksensä mukaan toiminut Vatulanharjun vedenhankinnan toteutuksessa hyvässä yhteistyössä Pirkanmaan ELYkeskuksen kanssa. Ennen kaivonpaikkatutkimuksia tai koepumppauksen aikana Pirkanmaan ELY-keskus tai mikään muu taho ei ole maininnut Ikaalisten Vesi Oy:lle huolesta pohjavesikerrokseen kohdistuvan vedenoton vaikutuksista Hopun orsivesilähteeseen. Pirkanmaan ELY-keskus on toimittanut lupaprosessin aikana sisällöltään ristiriitaisia lausuntoja hakemukseen liittyen. Kun Hopun lähteen todelliset luontoarvot havaitaan 2,5 vuotta kaivon K4 koepumppauksen aloittamisen jälkeen, voidaan tästä päätellä, että koepumppaus ei vaaranna lähteen luontoarvoja merkittävästi. Jos hakija olisi tiennyt ELY-keskuksen kirjelmässään 10.8.2012 esittämät vaatimukset etukäteen, olisi kaivo K4 jätetty toteuttamatta jo kustannussyistä. 16 Täydennys Ikaalisten Vesi Oy on täydentänyt hakemusta 19.6.2013 Jari Ilmosen laatimalla raportilla Hopun lähteikön luontoarvojen selvityksestä. Lähteikön luontoarvoja on kartoitettu 18.5.2013. Lähteiköstä havaittu sammallajisto oli varsin tavallista, mutta edustavaa. Lähteikköön tuleva vesi oli mitatun sähkönjohtokyvyn perusteella ioniköyhää, karua, ja lajisto on sekä alueelle että Hopun lähteikön kaltaiselle vesikemialle tyypillistä. Uhanalaisia tai silmällä pidettäviä sammallajeja ei havaittu. Pohjaeläinten suhteen lajistosta ei voitu sanoa juuri mitään ennen näytteiden tarkempaa analysointia, mutta lajihavaintoja tehtiin uhanalaisia lajeja etsimällä.
Siiviläetsinnällä kerättiin yhteensä 16 yksilöä paljain silmin vesiäisiltä näyttäviä hyönteisiä, joista 15 osoittautui vaarantuneeksi luokitelluiksi pyörörutavesiäisiksi. Näitä noin 3 mm:n mittaisia mustia kovakuoriaisia näkyi yhden tihkupinnalla sijaitsevan, noin 0,1 m 2 :n kokoisen altaan reunamilla useita, samoin lähteikön latvalla sijaitsevan altaan kasvillisuuden seassa. Näiden altaiden lisäksi saatiin yhteensä kaksi yksilöä havaintopaikkojen alapuolisesta norosta ja pääpuron kasvillisuuden seasta. Lähdesirvikkäästä löydettiin etsinnän tuloksena vain yksi tyhjä toukkasuojus pääpuron kasvillisuudesta. Laji on kuitenkin pyörörutavesiäistä vaikeampi havaita ja sen esiintyminen varmistunee pohjaeläinnäytteiden läpikäymisen jälkeen. Tarkempi lajiluettelo ja yhteisöjen kuvaus tehdään, kun pohjaeläinnäytteet on määritetty ja yhteisöaineisto analysoitu. Vasta tällöin voidaan vertailla lähteikön lajistoa yhteisötasolla muihin eteläsuomalaisiin lähteikköihin. Tämän vertailun perusteella voidaan arvioida, miten hyvin lähteikön havaintohetken yhteisökoostumus vastaa luonnontilaisten vastaavien lähteikköjen yhteisöjä. Maastohavaintojen perusteella vaikuttaa siltä, että lähteikkö on nykytilassaan, lähteikön ja sen ympäristön maankäytön aiheuttamasta luonnontilan heikentymisestä huolimatta edelleen merkittävä ainakin pyörörutavesiäisen elinympäristönä. Havaintojen perusteella arvioituna lajin populaatio lähteikössä on vahva. Myös sammallajisto on edelleen edustavaa. Lähteikön tila ei kuitenkaan saisi heikentyä enää nykyisestä ja siihen purkautuvan veden määrä ja korkeustaso on pyrittävä säilyttämään. 17 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Ikaalisten Vesi Oy:lle luvan pohjaveden ottamiseen vedenottokaivosta K4 Ikaalisten kaupungin Vatulan kylässä sijaitsevalta tilalta Vesiharju 143-435-4-177. Uuden vedenottokaivon voidaan katsoa olevan osa Vatulan vedenottamoa. Tiloilla Vesiharju 143-435-4-177 ja Harjunraikas 143-435-19-1 sekä tilaan Uusi-Ylinen 143-435-4-201 kuuluvalla rasitusoikeusalueella sijaitsevalta Vatulan vedenottamolta otettavan pohjaveden kokonaismäärä saa olla enintään 2 800 m 3 /d puolivuosikeskiarvona laskettuna. Ikaalisten Vesi Oy saa toimittaa vettä oman vedentarpeensa lisäksi yhdyskunnan vedensaannin turvaamiseksi Ikaalisten vesiverkkoon yhteydessä oleville lähikunnille tehtyjen vedentoimitussopimusten mukaisesti. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja tämän päätöksen lupamääräyksiä. Toimintaa koskevat tarkistetut lupamääräykset kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti:
18 Lupamääräykset 1) Kaivosta K4 saa ottaa vettä korkeintaan 1 100 m 3 /d puolivuosikeskiarvona laskettuna. 2) Vedenottamoa on käytettävä siten, ettei kenellekään aiheudu siitä enempää haittaa kuin vedenhankinnan järjestämiseksi on välttämätöntä. Veden tuhlausta on vältettävä. 3) Vedenottamo on varustettava näytteenottohanoilla ja luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. Luvan saajan on pidettävä kirjaa otetuista vuorokausittaisista vesimääristä (m 3 /d) ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla. 4) Luvan saajan tulee tarkkailla otettavan pohjaveden määrää, laatua ja korkeutta ja veden ottamisen ympäristövaikutuksia ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelmassa on oltava suunnitelma sekä Ilomäen että Hopun lähteikön veden määrän tarkkailusta. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava ELY-keskukselle kolmena kappaleena ja myös sähköisessä muodossa kahden kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailuohjelmassa tulee käsitellä riittävän laajasti otettu veden määrä, pohjaveden pinnan ja laadun seuranta vedenottamolla, vedenoton vaikutusalueella sekä alueen kaivoissa ja lähteissä. Tarkkailuohjelmassa tulee myös riittävällä tarkkuudella käsitellä tarkkailutulosten raportointi. Tarkkailupisteiden koordinaattitiedot (YK-järjestelmässä) tulee ilmetä ohjelmasta. 5) Tarkkailutulokset tulee toimittaa vuosittain viimeistään helmikuussa Pirkanmaan ELY-keskukselle sähköisessä muodossa. 6) Jos tarkkailun perusteella pohjavesialueella havaitaan haitallisia pohjavedenkorkeuden tai pohjaveden laadun muutoksia, on otettavan pohjaveden määrää pienennettävä siten, ettei haittoja enää ilmene. 7) Vesilain 11 luvun 12 :n 2 momentin nojalla oikeutetaan tilan Ilomäki 143-435-4-147 omistajat saamaan Vatulan vedenottamosta vettä enintään 1,5 m 3 /vrk ja tilan Uusitalo 143-435-4-122 omistajat, joiden omistama kaivo sijaitsee tilalla Ilomäki 143-435-4-147, enintään 1 m 3 /vrk. Tiloille toimitettavan veden hinta vastaa kulloinkin annettavan veden osuutta ottamon käyttökustannuksista. Luvan saajan on pidettävä kunnossa kyseisille kiinteistöille rakennettu vesijohto. Tämä lupamääräys on voimassa niin kauan, kuin vedenottamo on käytössä. 8) Vedenottamon mahdollinen varavoima tulee toteuttaa niin, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa.
9) Vedenottokaivot on aidattava ja varustettava selvästi näkyvillä tauluilla, joista käy ilmi ottamon omistaja ja tarpeelliset yhteystiedot. Vedenottamoalueella ei saa harjoittaa muuta kuin vedenottoon kiinteästi liittyvää toimintaa. 10) Hakija on velvollinen korvaamaan veden ottamisesta mahdollisesti aiheutuvan vahingon, haitan tai muun edunmenetyksen. Mikäli vedenottamon käyttämisestä on seurauksena veden saannin estyminen tai huomattava vaikeutuminen, luvan saajan on, ellei asiasta ole sovittu, viipymättä korvattava aiheuttamansa vahinko tai korvaukseen oikeutetun alueen omistajan tai muun erityisen oikeuden nojalla vettä ottavan niin vaatiessa hyvitettävä vahinko vesilain 11 luvun 12 :ssä säädetyin toimenpitein. 19 11) Hakijan on pidettävä pohjaveden ottamoon, pohjavesien tarkkailuun ja vedenottamoalueeseen kuuluvat rakenteet ja laitteet kunnossa sekä alueen muiltakin osin mahdollisimman puhtaina. Kaikki pohjavedenottoa varten tarpeelliset aineet ja tarvikkeet on sijoitettava ja varastoitava niin, etteivät ne aiheuta vaaraa pohjavedelle. Perustelut Vedenottamolta otettavaan pohjaveden kokonaismäärään ei haeta muutosta. Uuden vedenottokaivon K4 voidaan katsoa olevan osa Vatulan vedenottamoa. Otettavan veden määrä on rajattu tasolle, joka tehtyjen pohjavesiselvitysten perusteella on alueelta pumpattavissa ilman haitallisia vaikutuksia ympäristön tilaan. Pohjaveden ottaminen on tarpeen hyvälaatuisen juoma- ja talousveden saannin turvaamiseksi ja toimitusvalmiuden takaamiseksi alueella. Pohjaveden ottamisesta ei lupamääräykset huomioon ottaen aiheudu asutus- tai elinkeino-oloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista eikä muuta vesilain 2 luvun 5 :ssä tai 9 luvun 8 :ssä tarkoitettua seurausta. Vedenotosta saatava hyöty on hankkeesta johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Luvan myöntämisen edellytykset ovat siten olemassa. Korvattava päätös Saatuaan lainvoiman tämä päätös korvaa Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 8/1986/2, jota Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on muuttanut päätöksillä nro 23/1990/2 ja nro 50/2006/3. Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän ja Ikaalisten kaupunginhallituksen lausunnot sekä AA:n ja BB:n muistutukset huomioon lupamääräyksistä ja ratkaisun perusteluista ilmenevällä tavalla.
20 Aluehallintovirasto on tämän päätöksen lupamääräyksellä 4 velvoittanut hakijan tarkkailemaan otettavan pohjaveden määrää, laatua ja korkeutta ja veden ottamisen ympäristövaikutuksia ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla. Aluehallintovirasto katsoo, että kun vedenoton vaikutuksia pohjaveteen ja vedenottamon ympäristöön seurataan tarkkailuohjelman ja lupamääräysten 5 ja 6 mukaisesti, vedenoton mahdollisilta haitallisilta vaikutuksilta vältytään. KÄSITTELYMAKSU 3 660 euroa. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan pinta- ja pohjaveden ottamisesta talousvedeksi (yli 500 m 3 /d) koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 3 660 euroa. Lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Jos kuitenkin asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan asian käsittelyn vaatimaa työmäärää, peritään taulukon mukainen maksu. Kokonaismaksuksi tämän asian käsittelystä tulee näin 3 660 euroa. Vesilaki (264/1961) 2 luvun 3, 14a, 9 luvun 5-8, 11 luvun 12 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista 1145/2009 Päätös Ikaalisten Vesi Oy Jäljennös päätöksestä Ikaalisten kaupunki Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä.
21 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ja Ikaalisten kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla.
22 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeudelta. Riitta Lähdemäki Leena Erving Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Riitta Lähdemäki. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Leena Erving. LE/TKa LIITE Valitusosoitus