Viherala lisää terveyttä ja hyvinvointia

Samankaltaiset tiedostot
KESTÄVÄN YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN KRITEERIT. Yhteinen toimintamalli viheralalle. Viherpäivät Emilia Weckman maisema-arkkitehti MARK

KESTÄVÄN YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN TOIMINTAMALLI. VIHERYMPÄRISTÖLIITTO Kestävä ympäristörakentaminen- työryhmä

KESTÄVÄN YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN TOIMINTAMALLI

KESTÄVÄN YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN TOIMINTAMALLI

KESTÄVÄN YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN TOIMINTAMALLI

Kestävä kehitys puutarha-alalla

Viherympäristöliitto ry

Piha ja muuttuva ilmasto Seppo Närhi, pääsihteeri, Viherympäristöliitto ry

Vihervuodet

Puistopuutarhurin ammattitutkinnon ja puistomestarin erikoisammattitutkinnon perusteiden päivitys. Hanna Tajakka Konsulttipalvelu Viher-Arkki

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009

1. YLEISTÄ 2. HALLINTO. Viherympäristöliitto ry: Vuosikertomus 2016

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Kestävän ympäristörakentamisen (KESY) toimintamalli

Kestävä matkailu Suomen arktisen strategian prioriteettina

Loimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

Kaupunkistrategia Oulu Kaupunginvaltuuston työpaja Kaupunginjohtaja Päivi Laajala

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

KESY kunnossapitourakoinnissa

Tampereen HyTe-malli

Kestävän viherhankkeen prosessi

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Ennakoiva ja tiedolla johdettu kunta työpajan tulokset. USO 5 Uuden sukupolven organisaatiot

Hankintaopas. tukea hankinta-asioissa päättäjille, hankkijoille ja tarjoajille

Kansliapäälliköiden näkemyksiä tuleville vuosille Jouni Varanka, VNK, Strategiaosasto

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla -hankkeen tuloksia

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? Taulun Kartano

Viherrakentamisen reunaehdot lainsäädännöllinen toimintaympäristö

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

VUOSIKERTOMUS Metsä- ja viherpäivät Hämeenlinnassa

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

Uudet puutarha-alan ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon perusteet Anne Liimatainen

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

HAJAUTETTU HULEVESIEN HALLINTA Kokemuksia Espoosta

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Luonto lisää liikettä

HYTE oppimisverkoston kansallinen foorumi

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Työkykypassi 3.0. Opiskeluhyvinvoinnin kehittämispäivät Lauri Sundell, EDUPOLI Maria Käkelä, SAKU ry

Keski-Suomen perhekeskustoiminnan pelikirja

Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet

Ekologisen näkökulman vahvistaminen suunnittelussa uusi työkalu käyttöön

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Työpaja

VIHERYMPÄRIST RISTÖLIITTO. Sisulla ja sydämellä ympäristön parhaaksi!

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Sosiaalinen kestävyys osana kestävää kehitystä Tiina Laurila gsm

Sosiaalinen kuntoutus liikkeessä Jyväskylä

Maaseudun kehittämisohjelma

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Kuinka tuottaa hyvinvointia ja tukea luonnon monimuotoisuutta luontopohjaisilla ratkaisuilla?

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Saldo Käteiskassa

Ajankohtaista liikuntatoimesta ja oppilaitosrakentamisesta

Kulttuuri osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Varsinais-Suomen SoTe- ja makuuudistuksessa. Karoliina Luukkainen

Elinkeino-ohjelman painoalat

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

Mistä kunnan elinvoima rakentuu? Kaavoitus

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Ruokamuutos-seminaari Changing Food ERA

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Perhekeskustoimintamallin kohtaamispaikka

Kestävä kehitys haastaa vapaan sivistystyön pedagogiikan Vapaan sivistystyön päivät Varkaus

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?

Miksi muuntojousto on tärkeää jataas ajankohtaista? Harri Hakaste, YM Muuntojouston uusi tuleminen rakennusfoorumi, RTS

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

Tampereen uusi strategia: miksi, milloin ja miten?

Mikä on kansallinen kaupunkipuisto ja miten selvitystyötä Helsingissä tehdään. Tilannekatsaus syyskuu 2017

Ylitarkastaja Heli Heimala ESAVI. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue, ESAVI, Heli Heimala

Terveysmetsä luonto hyvinvoinnin edistäjinä

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

LAPPI- SOPIMUS

Jyväskylän strategiapäivitys. Kaupunginvaltuuston seminaari Kehitysjohtaja Harri Hyvönen

Tarvitaan laajapohjainen kasvuohjelma

Espoon Avoimen osallisuuden malli

Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä

Kestävä metsätalous mitä se on ja onko sitä?

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Lea Konttinen

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Viherympäristöliitto ry Viestintästrategia

Ympäristöosaamisen merkitys tulevaisuudessa

University of Helsinki Designing the Future

Yritystyöpajat ja tilaaja-tuottajapäivä

VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö

Transkriptio:

Viherala lisää terveyttä ja hyvinvointia

Muuttuva toimintaympäristö Uhat vai mahdollisuudet Heikkoudet vai vahvuudet ILMASTONMUUTOS BIODIVERSITEETTI IKÄJAKAUMA KAUPUNGISTUMINEN KESTÄVÄ KEHITYS KAUPUNKIEN YKSITYISTÄMINEN ESTEETTÖMYYS SAAVUTETTAVUUS ERIARVOISTUMINEN TYÖVOIMAPULA MAAHANMUUTTO POLARISAATIO

Ihminen osa ekosysteemiä

VIHERYMPÄRISTÖLIITON KESTÄVÄ YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN (KESY) TYÖRYHMÄ Emilia Weckman, pj (MARK) Seppo Närhi, siht. (VYL) Hanna Hentinen (MAS) Sari Paalijärvi (VIPU) Mikko Jaakkola (VYRA) Tiina Kaskiaro (Rakennustuoteteollisuus ry) Sami Kiema (SPY) Timo Koski (KPS) Pia Kuusiniemi (MARK) Karolina Linden (MAS) Jaana Matilainen (Rakennustieto Oy) Anu Riikonen (SPY) Tuula Råman (RALA) Anu Sarkkinen (VYRA) Sari Suomalainen (VIPU) Taina Suonio (PR) Jaani Turunen (Rudus Oy) Jyri Uimonen (TVY) Sirpa Väisänen (Rakennustieto Oy) Laura Yli-Jama (KPS)

Kestävän ympäristörakentamisen tarkoituksena on hallinnoida, suunnitella, rakentaa ja ylläpitää ympäristöä siten, että vältetään, lievennetään tai estetään rakentamisen haitallisia vaikutuksia.

MIKSI? GLOBAALIT YMPÄRISTÖONGELMAT ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN KAUPUNGISTUMISEN LIEVEILMIÖT KESTÄVÄN KEHITYKSEN SAAVUTTAMINEN

Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan poikkitieteellistä kulttuurista muutosprosessia, johon sisältyvät ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Kestävää kehitystä edistettäessä pyritään kokonaisvaltaiseen kulttuuriseen muutokseen, jossa pidetään kiinni ihmisarvosta, vaalitaan elämän perustan muodostavien ekosysteemeiden elinvoimaisuutta ja huolehditaan vakaasta taloudesta Kuva: Sitran strategia 2012, Paula Laine (www.slideshare.net/sitrafund/paula-laine-sitran-strategia-252012)

MITEN? TOIMINTAMALLI JA OHJEET Tavoite: luoda toimintamalli joka määrittää kestävän kehityksen mukaiset, suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvat toimintaperiaatteet, toimenpiteet ja käytännönläheiset ohjeet ympäristörakentamishankkeen tilaamiselle, suunnittelulle, rakentamiselle ja kunnossapidolle.

2015 VIHERPÄIVÄT TAMPERE - TYÖPAJA 2015 - KESTÄVÄ YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN (KESY) TYÖRYHMÄ PROJEKTIT: 2015-16 Kestävän viherhankkeen prosessi Selvitystyö (KESY1) 2016 KAURIALAN LIIKENNEPUISTO - Koerakentamishanke 2016- Kestävän ympäristörakentamisen kriteerit, toimintamallin kehittäminen (KESY2 ja KESY3)

2015-16 Kestävän viherhankkeen prosessi Selvitystyö Hanna Tajakka, Konsulttipalvelu Viherarkki Kestävän(kehityksen(haasteet Suunnittelu( ratkaisut Tilaajan1 tahto Osaaminen Toimintatavat1ja1 työmenetelmät HAASTEITA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOTEUTUMISEN NÄKÖKULMASTA Kestävän viherhankkeen prosessi -Selvitysraportti 8/2016 Viherympäristöliitto Hanna Tajakka, Konsulttipalvelu Viher-Arkki

2016 KAURIALAN LIIKENNEPUISTO, Hämeenlinna - Koerakentamishanke Valmistui kesällä 2016 https://www.youtube.com/watch?v=md-w-fykwn4

2016- Kestävän ympäristörakentamisen kriteerit, toimintamallin kehittäminen (http://www.nlgreenlabel.nl) PROJEKTITYÖRYHMÄ Hanna-Maria Piipponen, maisema-arkkitehti MARK Hanna Tajakka, MMK Emilia Weckman, maisema-arkkitehti MARK Seppo Närhi, Viherympäristöliitto De professional s van NL Greenl abel DeNL Professional Dat is een echte professional met een groen hart. Levende tuinen gemaakt met duurzame materialen, dat is het motto! Het handboek de Levende Tuin van de Vereniging Hoveniers en Groenvoorzieners staat centraal. NL Greenlabel ondersteunt en adviseert deze professionals om het duurzame karakter van hun werkzaamheden en toegepaste materialen en producten te waarborgen. Dienstenenproducten Bij de professionals kunt u terecht voor advies, ontwerp, aanleg en onderhoud. Per professional worden de diensten en producten genoemd die zij leveren. Vind uw pr of essional Zoekgebied TYÖPAJAT Lepaa, elokuu 2016 ViherTek, Marraskuu 2016 Gustavelund, Joulukuu 2016 Viherpäivät, Helmikuu 2017 Lepaa, elokuu 2017 Tulossa: lokakuu 2017 ja marraskuu 2017

Kestävän ympäristörakentamisen kriteerit - toimintamallin kehittäminen VIHERALAN YHTEINEN TOIMINTAMALLI KESY 1 (2015-16): Kestävän viherhankkeen prosessi - Selvitystyö KESY 2 (2016-17): YLEISET TAVOITTEET JA TOIMINTAPERIAATTEET AIHEESEEN LIITTYVÄT LAIT, ASETUKSET JA OHJEET KESY 3 (TOUKOKUU 2017-): TOIMENPITEET TEHTÄVITTÄIN KÄYTÄNNÖNLÄHEISET OHJEET

Kestävän ympäristörakentamisen kriteerit - toimintamallin kehittäminen 5 KRITEERITEEMAA 1: Toimintaperiaatteet paikan vesiolosuhteiden vaalimiseen 2: Toimintaperiaatteet paikan maaperä- ja kasvillisuusolosuhteiden vaalimiseen 3: Toimintaperiaatteet käytettävien raaka-aineiden, materiaalien ja tuotteiden tuotantoon, valintaan ja kierrätykseen kestävällä tavalla 4: Toimintaperiaatteet energiansäästön, ilmansuojelun ja ympäristönsuojelun edistämiseen 5: Toimintaperiaatteet ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Potentiaaleja Kansanterveys Liikunta edistää terveyttä Kasvillisuuden monipuoliset vaikutukset. Luontomatkailu Liikunta Liikunta- ja viheralueiden monipuolisuus Eri käyttäjäryhmät huomioiva toteutus Saavutettavuus Etäisyys asunnosta Esteettömyyden ja muut rajoitteet huomioiva suunnittelu

Kohti parempaa ympäristöä Tutkittua tietoa hyödynnettävä Päättäjiä valistettava ja hyviä päätöksiä vaadittava Hyvä ympäristö syntyy yhteistyöllä

Potentiaalit todeksi

Potentiaalit todeksi

Potentiaalit todeksi

Luontomme on mahdollisuus Kiteytys Puhdas luonto, puhdas vesi Toimiva infrastruktuuri Luotettavuus, täsmällisyys, sopimuksista kiinni pitäminen Mahdollisuus kasvattaa liiketoimintaa Luontomatkailu iso mahdollisuus Luontoon ja kaupunkivihreään liittyvät terapiapalvelut lisääntyvät Uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja perinteistä matkailutoimintaa tukevaa toimintaa Suomalaisen omaleimaisuuden, paikallisuuden, paikallisten materiaalien ja osaamisen nostaminen esille Paikallisen identiteetin luominen ja vahvistaminen Viheralan ammattilaisten palveluiden hyödyntäminen: maisemasuunnittelijat ja -arkkitehdit, viher- ja ympäristörakentajat

Viherympäristöliitto ry, Viljatie 4 C, 00700 HELSINKI www.vyl.fi info@vyl.fi Kirjakauppa: kauppa.vyl.fi +358 9 584 166 (Puutarhaliiton keskus)