power 1 14 ABB Oy:n asiakaslehti Robotisoituva automatiikka Eino-myrskyn tuomat opit 06 Pohjois-Karjalan Sähkön käytöntukijärjestelmästä oli hyötyä Asiantuntija direktiiviä tekemässä 14 Esa Virtanen mukana muuntajadirektiivin valmistelutyössä Tampere satsaa fiksuun sähköön 16 Älyverkkoteknologia tehostaa vianpaikannusta ja ehkäisee verkon vikoja
Pääkirjoitus 04 Tuoteuutuudet Esittelyssä muun muassa uusi johdonsuojakatkaisija. 06 Eino-myrsky ja käytöntukijärjestelmä Pohjois-Karjalan Sähkön kauko käyttö- ja käytöntukijärjestelmää testattiin Eino-myrskyn aikana. power 1 14 Tauno Heinola Toimitusjohtaja ABB Oy Teollisen työn automatisoinnin tiimoilta käydään parasta aikaa vilkasta keskustelua. Viekö uusi teknologia ja automaatio työt suomalaisilta vai onko se teollisten työpaikkojen säilymisen edellytys Suomessa? Näihin kysymyksiin löytyy vastauksia esimerkiksi Uudenkaupungin autotehtaasta, jossa 200 ABB:n robottia on mukana valmistamassa A-sarjan Mersuja. Ilman robotteja Uudessakaupungissa ei näitä autoja tehtäisi, autotehtaalta todetaan. Teknologian kehitys tuo talouskasvua ja automaation avulla varmistamme sen, että pysymme kilpailussa mukana. Robotit hoitavat raskaan, monotonisen tai terveydellisesti haastavan työn. Samalla ihmisen työpanos vapautuu tehtäviin, jotka sisältävät vähemmän rutiinia, vaativat enemmän osaamista ja luovat uutta. Automaation ohella energiatehokkuuden parantaminen tunnustetaan laajasti yhdeksi ratkaisevista teollisuuden menestystekijöistä tulevaisuudessa. Tästä huolimatta toimenpiteissä paikoin viivytellään, mikä on ongelma niin kilpailukyvyn kuin ympäristönkin näkökulmasta. Kysymys on valinnoista, sillä energiakustannuksia leikkaava ja päästöjä vähentävä teknologia on jo olemassa. Esittelemme tässä lehdessä yhden innostavan esimerkin. Kaivosjätti LKAB on käärinyt hihat tavoitteenaan viidenneksen parannus toiminnan energiatehokkuuteen vuoteen 2020 mennessä. Ruotsin suurimmalle sähkönkäyttäjälle tavoite on kunnianhimoinen, mutta saavutettavissa ABB:n energianhallintajärjestelmän avulla. Maailma muuttuu paremmaksi projekti kerrallaan. Antoisia lukuhetkiä! ABB power 1 14 ABB:n asiakaslehti 31. vuosikerta Julkaisija: ABB Oy, Viestintä Päätoimittaja: Jaana Nikkari, 010 22 44627, jaana.nikkari@fi.abb.com Toimituskunta: Heidi Hautala, Marja Hawas, Jonna Helenius, Tua Kauppala, Taina Lahtinen, Antti Lehtelä, Leena Munde, Irene Saarnio, Matti Vaattovaara, Antti Vuorivirta Tilaukset ja osoitteenmuutokset: www.abb.fi/asiakaslehti, p. 010 22 23123 Toimitustyö ja konsepti: Zeeland Paino: SP-Paino, 2014 Painosmäärä: 12 100 ISSN: 1799-5213
Sisältö 20 Energianhallintaa LKAB:n kaivosyhtiö seuraa energiankäyttöään ABB:n työkalun avulla. 10 Robotit kasvun takeena Valmet Automotiven autotehtaalla Uudessakaupungissa robotit tekevät hitsaus- ja liimaustyöt. Robottien tekemä työ turvaa myös ihmisten työn autotehtaalla. Uutiset 4 Uusi suojarelesarja Relion 620 Kahdennettu kommunikaatio takaa katkeamattoman viestinnän. 5 Clionet-pilvipalvelu Clionet-pilvipalvelu suojareleiden tietojen tallentamiseen Asiantuntija 14 Muuntajadirektiiviä tekemässä Tutkimusjohtaja Esa Virtanen on toiminut asiantuntijan roolissa, kun EcoDesigndirektiiviä on räätälöity koskemaan myös muuntajia. Tämä lehti julkaistaan myös sähköisenä Issuu-palvelussa osoitteessa issuu.com haulla ABB Suomi. Lisäksi slidesharemerkillä merkityt jutut esityksinä tai pdf:nä osoitteesta slideshare.net/abbsuomi. Lehden edelliset numerot on arkistoitu abb.fi-sivustolle. Samasta paikasta voit myös lukea kaikki lehden jutut. ABB Suomi Twitterissä! twitter.com/abbsuomi Kestävä kehitys 19 Sähköbussi ladataan pysäkillä Uuden teniikan avulla sähköbussi pystytään lataamaan pysäkkikäynnin aikana. Mitä ihmettä 23 Pakokaasusta sähköä Konttialusten hukkalämmön talteenottojärjestelmän avulla saadaan sähköä laivalle. ABB power 1 14 3
Uutiset Kemissä ladataan nyt sähköautoja Suojareleiden myyn ti tykki sai isoveljen Suojareleiden Relion -tuoteperhe on saanut uuden jäsenen. Uusi Relion 620 -sarja perustuu Relion 615 -sarjaan, jonka laitteita on maailmanlaajuisesti myyty jo yli 150 000. Merkittävää 620-sarjan laitteissa on muun muassa kahdennettu kommunikaatio, joka takaa katkeamattoman viestinnän. Tämä ominaisuus tekee laitteista erittäin luotettavia. 620-sarja on myös pikkuveljeään joustavampi, sillä laitteiden toiminnallisuutta voidaan muokata muuttuvien tarpeiden mukaan. 620-sarjan laitteet soveltuvat kaikkien sähkönjakelujärjestelmien suojaukseen, ohjaukseen, mittaukseen ja valvontaan niin verkkoyhtiöissä kuin teollisuudessakin. Lisätietoja: Markus Kortesluoma, 050 33 52 721 Uudet helpot, nopeat ja turvalliset johdonsuojakatkaisijat S200S-sarjan uusilla johdonsuojakatkaisijoilla kytkentä on työkaluvapaan jousiliitintekniikan ansiosta nopeampaa ja helpompaa kuin perinteisillä ruuviliittimillä varustetuilla johdonsuojakatkaisijoilla. Johtimet voidaan kytkeä ja irrottaa ilman työkaluja helppokäyttöisen ja varmatoimisen vipukytkimen ansiosta. Koska liittimet on asennettu viistosti, on asennusnäkyvyys ja kytkettävyys esteetön. Liittimet soveltuvat kaikenlaisille johtimille. Johdonsuojakatkaisijassa on erillinen jännitteen mittauspiste, josta kuorman puolen jännitetaso voidaan helposti ja turvallisesti mitata. Uutuustuote sopii yhteen kaikkien ABB pro M compact -tuotteiden kanssa. Lisätietoja: Tom Arnold-Larsen, p. 010 22 24354 Hyödyt: Helppo, nopea ja turvallinen johdotus kuorman puolen jousi liitintekniikan ansiosta Sopii kaikentyyppisille johtimille Esteetön asennusnäkyvyys viistosti asennettujen liittimien ansiosta Lapin ensimmäinen sähköautojen latausasema avattiin marraskuussa Kemissä. Latausasema on Terra Smart Connect SC Duo. Sen avulla voidaan tehdä sekä pikalataus että hitaampi peruslataus. Latausasema toimii Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä. ABB ja ammattikorkeakoulu tekevät laajaa yhteistyötä, ja koululle ollaan rakentamassa uusinta tekniikkaa käyttävää sähkövoimalaboratoriota. Sähköautojen latausasema on osa yhteistyötä. Aila Petäjäjärvi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta kertoo, että kasvavaan trendiin halutaan mennä mukaan. Pohjois-Suomessa on useita sähköautoihin liittyviä kehittämishankkeita, hän kertoo. Lisätietoja: Jukka A. Mäkinen p. 050 33 22255 Pistorasia USB-laturilla Jussi- ja Impressivo -kalustesarjat täydentyvät 1-osaisella maadoitetulla uppoasennettavalla pistorasialla, johon on integroitu USB-teholähde. Laitteella voi myös ladata esimerkiksi matkapuhelimen ja muiden laitteiden akkuja. Latauslaite on yhteensopiva USB-, ipod- ja iphone-laitteiden kanssa ja siinä on elektroninen oikosulku- ja ylikuormitus suojaus. Lisätietoja: Ari Hartikainen, 050 33 54 225 Uudet puhallinkonvektoriohjaimet Uusi puhallinkonvektoriohjain FCA/S1.2.2.1 on suunniteltu huonekohtaiseen lämmitykseen ja jäähdytykseen. Laitteella voi ohjata 3-nopeuksista puhallinta ja kahta 0 10 V:n ohjauksella olevaa moottoriventtiiliä. Laitetta käytetään KNX-termostaatin kanssa. Lisätietoja: Lars Sandström, 050 33 54 269 4 ABB power 1 14
Tuoteuutuudet Ainutlaatuinen pilvipalvelu rele tiedon suojaksi Vähenevä tieto vanhan sukupolven suojareleistä ja uuden sukupolven modernien suojareleiden monipuolistuneet toiminnallisuudet kasvattavat tarvetta suojareletiedon säilyttämiseen. Esimerkiksi releiden konfiguraatiot ja asettelut ovat usein vaikeasti jäljitettävissä ja hajallaan henkilöstön tietokoneiden kovalevyillä tai CD:llä. ABB on tuonut markkinoille edistyksellisen informaation jako- ja varmuuskopiointipalvelun suojareleiden teknisen dokumentaation turvaamiseksi ABB:n elinkaaripalvelujen ajalle sekä asiakkaan toiminnan tehostamiseksi. Clionet -Data Care on web-pohjainen ABB:n pilvipalvelu suojareleiden tietojen tallentamiseen ja jakamiseen. Informaation jakaminen ja varmuuskopiointi on mahdollista reaaliaikaisesti missä ja milloin vain. Yksilöllisten käyttöoikeuksien avulla pystytään hyödyntämään suojareleiden informaatiota yhdessä alihankkijoiden kanssa. Clionet -Data Care -palvelua ja asiakkaan toimintaa tukee myös webpohjainen Clionet Online Service -palvelu, jossa on ohjeista, käsikirjoista, teknisistä muistiinpanoista, koulutusmateriaaleista ynnä muista dokumenteista peräisin olevaa yksityiskohtaista tietoa ja yli 500 kysymys-vastausparia keskijänniteverkkojen suojareleistä. Palvelu on rekisteröityneiden käyttäjien saatavilla ilmaiseksi internetissä: abb-clionet.custhelp.com Lisätietoja: Timo Niemi, puh. 050 334 2195, Janne Sillanpää, puh. 050 334 3360 Tehoa vesivoimaan Pohjolan Voiman Iijoen vesivoimalaitosten perusparannusohjelma on saatu päätökseen. Pahkakosken vesivoimalan perusparannuksen valmistumisen myötä Iijoen neljästä vesivoimalasta saadaan nyt parhaimmillaan 20 megawattia lisää tehoa. Paremman hyötysuhteen ansiosta voimalaitokset tuottavat kotimaisella uusiutuvalla vesivoimalla noin 20 gigawattia enemmän vihreää sähköä, joka soveltuu erinomaisesti säätövoimaksi sähköverkon käyttöön. Niin Pahkakosken kuin Kierikin ja Maalismaankin voimalaitosten sähkö- ja automaatiojärjestelmien uusinnasta vastasi ABB. ABB:n koeteltu tekniikka takaa laitosten korkean käytettävyyden. Uuden tekniikan ansiosta esimerkiksi Pahkakosken vesivoimalaitoksen elinkaari jatkuu parikymmentä vuotta. Uutta tuulivoimaan ABB on tuonut tuulivoimamarkkinoille nyt myös nopeakäyntisen 7 MW:n kestomagneettigeneraattorin. Tuotesarja on tarkoitettu täyden tehon taajuusmuuttajaa käyttäville tuuliturbiineille offshore-käyttöön. Vaativissa meriolosuhteissa kaikkein tärkeintä on luotettavuus. Uusi generaattori perustuukin hyviksi havaittuihin ratkaisuihin ja vaatii vain vähän huoltoa. Generaattori on pienikokoinen ja sen hyötysuhde on markkinoiden korkeimpia myös alhaisilla tuulen nopeuksilla. Tämä mahdollistaa maksimaalisen energian vuosituotannon ja alhaiset elinkaarikustannukset. Vakioitu perusrakenne takaa laadukkaan sarjatuotannon ja lyhyet toimitusajat. Muunneltavien liityntäpintojensa ansiosta generaattori soveltuu hyvin eri turbiinivalmistajien vaatimuksiin. Lisätietoja: Raimo Sakki p. 050 332 3249 Sähköauton lataukseen ABB on tuonut markkinoille Terra 53 CJG -sähköautojen latausaseman, joka soveltuu kaikkien täyssähköautojen lataukseen. Asemasta löytyvät kaikki kolme erilaista sähköautojen latausstandardia: CCS, CHAdeMO ja AC. Terra-asemat ovat OCPP (Open Charge Point Protocol) -yhteensopivia, joten lataus voidaan laskuttaa esimerkiksi Virta.fi:n kautta. Tällöin lataus laskutetaan sähkölaskun yhteydessä. Terra 53 CJG soveltuu hyvin esimerkiksi huoltoaseman yhteyteen tai levähdysalueelle valtateiden varteen. Rinnakkaismalli Terra 23 CJG soveltuu pidempikestoiseen asiointilataukseen, esimerkiksi ostoskeskusten ja pysäköintitalojen yhteyteen. Lisätietoja: Jukka A. Mäkinen p. 050 33 22255 ABB power 1 14 5
PKS & MIcroSCADA Pro DMS 600 Eino-myrsky opetti Käytöntukijärjestelmä tiukassa testissä 6 ABB power 1 14
Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/abbsuomi Pohjois-Karjalan Sähkön (PKS) kaukokäyttö- ja käytöntukijärjestelmää testattiin vaikeissa olosuhteissa marraskuisen Eino-myrskyn aikana. Teksti Pentti Väistö Kuvat Vastavalo ja Pentti Väistö Operaattori Olli Turuselle Eino oli ensimmäinen myrsky Pohjois-Karjalan Sähkön käytönvalvomossa. Turunen on ollut PKS:n palveluksessa vakinaisesti vuoden. Tapania hän ei kohdannut, joten Einosta tuli hänen myrskytuttavuuksistaan ensimmäinen, mutta tuskin viimeinen. Kollegat voivat lyödä pöytään monia muitakin myrskynimiä. Aluksi oli aika tuskainen olo, että miten sähköt saadaan palautettua. Loppujen lopuksi kaikki meni hyvin. Jos myrskyn hoitamisesta ja järjestelmän toimimisesta pitää arvosana antaa, niin se on hyvä, Olli Turunen summaa tyynenä ensimmäisen myrskyn jälkeen. Muutamaa pientä ongelmaa lukuun ottamatta järjestelmät toimivat hyvin, DMS600-käytöntukijärjestelmä selvisi hyvin perustehtävästään, mutta liitynnöissä muihin järjestelmiin oli pieniä ongelmia, kertoo suunnittelija Matti Karhinen PKS:n käyttökeskuksessa Joensuussa. Einoon osattiin varautua Kun ensimmäiset viat ilmestyivät käytöntukijärjestelmään kello kuuden jälkeen aamulla, PKS:llä tiedettiin, mitä edessä on ja miten toimitaan. Heti aamulla neljä käytönvalvojaa aloittivat työnsä rajaamalla vikoja. Tässä työssä vikaantunut verkonosa kytketään eroon kaukokäyttöerottimilla ja palautetaan sähköt mahdollisimman monelle asiakkaalle. PKS on viime vuosina lisännyt voimakkaasti verkostoautomaatiota. Sen avulla on onnistuttu merkittävästi nopeuttamaan sähkön palauttamista asiakkaille. Kun rytäkkä alkaa, tuntuu hetken lohduttomalta, mutta kokemuksesta tiedän, että kaikesta selvitään, niin monta myrskyä olen urani aikana kokenut, Matti Karhinen sanoo. Eino-myrskyssä pitkään jatkunut kova tuuli ja marraskuun pimeys viivyttivät korjaustöiden aloittamista. Ongelmaksi nousi sekin, että työryhmäautojen polttoainetankkauksissa uhkasi tulla vaikeuksia. Polttoainepumput eivät toimineet kaikilla haja-asutusalueilla. Täällä PKS:llä ja urakointiyhtiössämme Enerkessä on vielä jäljellä talvisotahenkeä, töitä tehdään siihen asti, että kaikille saadaan sähköt palautettua mahdollisimman nopeasti. Välillä joudumme taluttamaan kavereita ovelle, että malttavat lähteä lepäämään, Matti Karhinen kertoo. Operaattori Olli Turunenkin paiski myrskyn aikana töitä useammassa vuorossa. Teimme töitä kahdeksan tunnin jaksoissa, jotta väsymys ei vaivaisi ja tarkkaavaisuus herpaantuisi. Kahdeksan tunnin jälkeen kotiin nukkumaan, sitten taas takaisin töihin. Tein pari yötäkin töitä. Uni tuli töiden jälkeen ihan hyvin, ei sitä tarvinnut odotella. Itse en kärsinyt sähkökatkoksista asunnossani, ja vaikka olisin kärsinytkin, niin ei olisi haitannut. Hiljaisuudessa ja pimeässä on hyvä nukkua, kun on ollut kahdeksan tuntia puhelimessa, Olli Turunen naurahtaa. Käytöntukijärjestelmä tekstiviestipalvelun sydän Matti Karhinen vaikuttaa olevan itse rauhallisuus, joten on helppo uskoa, että hän hallitsee tilanteen myös myrskyn silmässä. On näitä myrskyjä aina ollut. Nykyään ne vaan nousevat näkyvämmin julkisuuteen, kun me kaikki olemme niin riippuvaisia sähköenergian saannista. Totta, esimerkkejä riittää: kylmälaitteet joissakin joensuulaisissa myymälöissä rapsahtivat rikki, junat pysähtyivät Joensuun ja Pieksämäen välillä ja myöhästelivät pahasti myös Karjalan radalla ja Nurmeksen suunnassa. Heinäveden terveyskeskuksessa sähköt olivat poikki kuusi tuntia. PKS käytti Eino-myrskyn aikana ensimmäistä kertaa tekstiviestipalvelua suoraan kuluttajille. Tekstiviestit ilmoittivat kuluttajal- ABB power 1 14 7
PKS & MIcroSCADA Pro DMS 600 01 02 le sähkönjakelun häiriöistä, niiden korjaamisesta ja sähkön palautumisesta. Näitä viestejä sinkoili kuluttajille Einon aikana kaikkiaan yli 200 000 kappaletta. Käytöntukijärjestelmä on tekstiviestipalvelun sydän, ja se toimi yllättävänkin hyvin. Kuluttajilta saamamme palaute on 99-prosenttisesti ollut myönteistä, Matti Karhinen sanoo tyytyväisenä. Hannu-Tapani oli paljon pahempi PKS käytti ABB:n käytöntukijärjestelmää myös Tapani-myrskyn aikana vajaat kaksi vuotta sitten. Tapani tosin vaihtui Pohjois-Karjalassa Hannuksi, sillä se vyöryi maakuntaan vasta 28. päivänä joulukuuta 2011. Hannu-Tapani oli Einoon verrattuna täysin eri luokkaa. Kun Einon aikana 30 prosenttia PKS:n jakeluverkosta oli ilman sähköä, niin Tapanin aikana luku oli yhdeksänkymmentä, Karhinen vertailee. Einon jälkeen sähköt saatiin palautettua 20 kv:n keskijännitelinjoille pääosin päivässä, siitä pienjännitelinjoille kolmen päivän aikana. Tapanin aiheuttamien vikojen korjaaminen keskijännitelinjoilla kesti 3 4 vuorokautta, ja pienjännitelinjojen vikoja korjattiin vielä kahden viikon kuluttua. Käyttökeskuksen työtä Eino-myrskyn aikana voi mittailla myös erilaisilla luvuilla. Vian korjauksessa oli enimmillään 125 työntekijää. He olivat yhteydessä käyttökeskukseen, joka johtaa vian selvitystä ja ohjaa korjausryhmät vikapaikoille käyttäen apunaan käytöntukijärjestelmää. Matti Karhisen mukaan esimerkiksi käytöntukijärjestelmän raportointi toimi Einon aikana Tapania paremmin. Pieniä viilauksia kuitenkin yhä tarvitaan. Yli 12 tuntia kestäneiden ja siten kuluttajalle korvattavien vahinkojen raportteihin 03 tuli jostain syystä sellaisiakin, jotka eivät ole korvaukseen oikeutettuja, sanoo Matti Karhinen. Älyverkko kehittyy Tulevaisuudessa DMS 600 -käytöntukijärjestelmää kehitetään juuri siihen suuntaan, mihin esimerkiksi Matti Karhinen Pohjois-Karjalan Sähköstä toivoo. Vastaisuudessa järjestelmä pystyy entistä tehokkaammin löytämään viat ja myös automaattisesti erottamaan niitä. Myös häiriöaikojen ja korjaustoimien vaatima aika tiedetään paremmin, sanoo kehityspäällikkö Jussi Ahola ABB:ltä. Älyverkon kehittyminen tuo Aholan mukaan hyötyä paitsi sähkön toimittajalle myös loppuasiakkaalle. Etäluettavat älymittarit välittävät paljon tietoa suoraan kuluttajapisteestä. Yhdessä käytöntukijärjestelmän kanssa vikapaikan tarkennus ja myös sähkön laatu paranevat. Lisäksi älyverkko lisää sähköturvallisuutta, sillä se ilmoittaa välittömästi häiriöistä jopa kotitaloustasolla ja pystyy näin estämään suurtenkin vahinkojen synnyn, Jussi Ahola sanoo. Suomi on älyverkkojen ja siihen liittyvän käytöntukijärjestelmän kehittämisessä maailman kärkimaa. Aholan mukaan ensiaseman uudenlaisten ratkaisujen innovointiin tarjoaa Suomelle ominainen sähkönjakeluverkko. Meillä on paljon eri kokoisia sähköyhtiöitä, PKS on näistä yksi hyvä esimerkki. Suomen erikoisuus on myös se, että meillä on muuhun maailman verrattuna paljon avojohtoverkkoja. Etumme on myös se, että asiakkaamme haluavat osallistua hyvin avoimesti käytöntukijärjestelmien kehittämistyöhön, Jussi Ahola sanoo. 01 Vasemmalta Olli Turunen, Jari Laeslehto ja Matti Karhinen vaihtavat kokemuksia MicroSCADA PRO DMS 600:n toimivuudesta. 02 Kuvassa punaisella näkyy sähkötön johtolähtö. 03 Vasemmalta Matti Karhinen, Jari Laeslehto ja Jukka Karjalainen seuraavat Olli Turusta (toinen vas.), joka tekee kytkentäsuunnitelmaa käyttäen apunaan käytöntukijärjestelmää. MicroSCADA Pro DMS 600 MicroSCADA Pro DMS 600 -käytöntukijärjestelmällä hallitaan koko sähkönjakelujärjestelmää. Se sisältää perinteisten SCADAtoimintojen lisäksi maantieteellisen verkkonäkymän sekä edistyneet jakeluverkoston hallintatoiminnot koko jakeluverkon alueella. DMS 600:n avulla voidaan hallita kaikki verkon tilanteet yhdellä järjestelmällä. Lisätietoja: abb.com/substationautomation 8 ABB power 1 14
Figure 2 Teksti miljoonaa käskyä millisekunnissa ABB:n ohjelmoitavien logiikoiden prosessorit pystyvät käsittelemään jopa kaksi miljoonaa käskyä millisekunnissa. Suoritusnopeus on yli tuhatkertainen verrattuna 1990-luvun alun prosessoreihin. Olli Manninen Prosessoreiden nopeuden kasvu mahdollistaa eri sovellusalueiden ohjaukset, kuten koneautomaation, liikkeenhallinnan ja koneturvallisuuden yhdellä ohjelmoitavalla logiikalla (PLC) keskitetysti. Se tuo kustannussäästöjä. AC500-prosessorin suorituskyvyn ansiosta enää ei tarvita erillisiä liikkeenohjaimia esimerkiksi akseleiden millisekuntitason synkronointiin. Yhden ohjelmointiympäristön ansiosta sovellusten muuttaminen, hallinta ja ylläpito on yksinkertaisempaa, mikä lisää tehokkuutta ja vähentää kustannuksia, ABB:n PLC-asiantuntija Mika Kuukasjärvi sanoo. ABB AC500 -prosessori ja Automation Builder -ohjelmointiympäristö skaalautuvat joustavasti moneen tarpeeseen. Avointa CoDeSys-ydintä käyttävä Automation Builder sisältää tarvittavat työkalut ABB:n logiikka-, turva- ja käyttöliittymätoimintojen sekä taajuusmuuttajien, liikkeenohjaimien ja robottien ohjelmointiin. Massiivisia, reaaliaikaisia ohjauksia ei tarvitse enää hajauttaa usealle PLC:lle. Panostamme nyt erityisesti koneautomaation PLC-ratkaisuihin laitevalmistajille. AC500 vastaa asiakkaiden kasvaviin tarpeisiin reaaliaikaisuudesta ja nopeudesta paremmin kuin aiemmin käytetyt prosessiautomaation ratkaisut, Kuukasjärvi sanoo. ABB ohjelmoitavien logiikoiden suorituskyvyn kehitys Käskyä/ms 2 000 000 500 000 100 000 10 000 3 000 1 000 500 ABB:n PLC-sovellustiimi ja tuotehallinta ovat keskittyneet Helsinkiin ja Jyväskylään. PLC:n tekninen tuki ja Service kattavat koko Suomen. 1980 1990 2000 2010 2014 Vuosi ABB power 1 14 9
Teema Roboteilla tehoa automaatioon Teollinen automaatio ja robotit ovat yrityksille suuri mahdollisuus. Autonrakentajille ne toivat lisää töitä. Teksti Pertti Suvanto Kuvat Jussi Partanen 10 ABB power 1 14
Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/abbsuomi Kokoonpanolinjan robotit liimaavat tuuli- ja takalasit paikoilleen. ABB power 1 14 11
Teema 01 Ilman robotteja Uudessakaupungissa ei A-sarjan Mersuja tehtäisi. Autojen sopimusvalmistuksessa teollisuusautomaatio ei ole itseisarvo, mutta se on välttämättömyys. Pasi Rannus Daimler-projektin johtaja Valmet Automotive 01 Valmet Auotomotiven hitsausprosessi edustaa alan uusinta tekniikkaa. 02 Valmet Auotomotiven Daimler-projektin johtaja Pasi Rannus 03 ABB:n IRB 6640 -teollisuusrobottien käsittelykyky on 175 230 kiloa ja ulottuma 2,8 metriä. 04 ABB:n Robotics-liiketoiminnan johtaja Timo Toissalo Valmet Automotiven tehdassaleissa ahertaa 200 ABB:n modernia robottia valmistamassa Mercedes-Benzin uuden A- sarjan autoja. Suunnitelma on valmistaa yli 100 000 autoa vuosina 2013 2016. Vuonna 2012 solmittu sopimus oli suurin Suomessa tehty robottikauppa. Robotit vastaavat uudella linjalla muun muassa pistehitsauksesta, liimauksesta ja materiaalinkäsittelystä. Valmet Automotiven Daimler-projektin johtajalla Pasi Rannuksella on mittavalle robottipuistolle yksinkertainen selitys: robotit varmistavat omalta osaltaan luotettavan, laadukkaan ja tehokkaan autonvalmistuksen. Ilman robotteja Uudessakaupungissa ei A-sarjan Mersuja tehtäisi. Autojen sopimusvalmistuksessa teollisuusautomaatio ei ole itseisarvo, mutta se on välttämättömyys. Kyse on tuottavuudesta, kilpailukyvystä, toimitustäsmällisyydestä ja laatuvaatimuksista. Robotit ovat tae siitä, että meillä on töitä. Robotit ovat edellytys teollisten työpaikkojen säilymiselle Suomessa ABB:n robottiliiketoiminnan johtaja Timo Toissalo tarttuu sanaan työ. ABB on toimittanut Suomeen jo yli 2 000 ja maailmanlaajuisesti yli 200 000 robottia. Jo ensimmäisiä koneita aikanaan kammoksuttiin ja pelättiin, että koneet vievät työpaikat. Toissalon mukaan teollisesta vallankumouksesta lähtien teknologian kehitys on kuitenkin ollut keskeisin syy talous kasvulle. Automatisoituminen on tuonut mukanaan vaurautta. Teknologian ke hitys luo uutta hyvinvointia ja kiihdyttää taloutta. Ilman uutta robottilinjaa Uuteenkau- 02 punkiinkaan ei olisi tullut autonrakentajille satoja uusia työpaikkoja. Robotit ovat edellytys teollisten työpaikkojen säilymiselle Suomessa, muuten työpaikat siirtyvät halvemman työvoiman maihin. Samaa mieltä on Rannus. Teollisessa valmistuksessa automaatio ja robotit ovat pikemminkin suuri mahdollisuus. Teollisessa tuotannossa ilman ihmisiä ei ole robotteja ja ilman robotteja ei ole ihmisiä. Työn sisältö ja vaativuus muuttavat vain muotoaan. Tylsät työt siirtyvät roboteille Rannus ja Toissalo ovat samaa mieltä myös siitä, että perinteinen teollinen vaihetyö on Suomessakin häviävä luonnonvara. Samoin kuumissa, kylmissä tai terveydellisesti haastavissa olosuhteissa ihmistyö korvataan roboteilla. Uusille sukupolville ajatus elämänurasta vaihetyöläisenä on vieras. Asiakkaamme juustotehtaassa juustojen pakkaajiksi ei tahtonut saada enää työntekijöitä, koska työ oli kylmää, märkää ja työperäisiä sairauspoissaoloja oli paljon. Kun pakkaaminen automatisoitiin roboteilla, työnkuva muuttui. Työpaikoista tuli erittäin haluttuja, Toissalo kertoo. Rannus sanoo, että haasteena on löytää robottisolun hoitajiksi oikeanlaisia ihmisiä. Rakettitiedettä työ ei kuitenkaan ole, eikä sitä voi oppia koulun penkillä. Meillä vaatimuksena on ammatillinen peruskoulutus, hyvä asenne ja oppimishalu. Työn ja laitteiden opetus annetaan täällä. Vanhat konkarit siirtävät osaamisensa uusille työntekijöille. Parhaita robottiosaajiamme ovatkin 20 30-vuotiaat kaverit. Oppiminen on nopeaa, kun he ovat kasvaneet pleikkareidensa kanssa. 12 ABB power 1 14
Robotit ovat edellytys teollisten työpaikkojen säilymiselle Suomessa, muuten työpaikat siirtyvät halvemman työvoiman maihin. Timo Toissalo Robotics-liiketoiminnan johtaja ABB 03 Osaamista myös autoalan ulkopuolelle Valmet Automotiven tehtaalla lähes kaikki ABB:n robotit on asennettu korihitsaamoon, joka rakennettiin täysin uusiksi. Hitsaamolinja onkin autotehtaalla aina mallikohtainen. Hitsaamolinjan automaatioaste on yli 90 prosenttia. Valmet Automotiveen on kertynyt osaamista, jota myydään myös autoteollisuuden ulkopuolelle. Tuotteen ja tuotantoprosessin samanaikaisen suunnittelun ja vahvan projektinjohtaminen ansiosta yritys on pystynyt käynnistämään myös uuden A-sarjan tuotteen valmistuksen nopeasti ja tehokkaasti. Robottiohjelmat ja robottien opettaminen ovat yksi osa meidän ydinosaamistamme. Robottijärjestelmän suunnittelu voidaan toteuttaa virtuaalisesti 3D-maailmassa ja mallintaa tuotantosolun optimaalinen layout, Rannus sanoo. Vaikka tehdashalli oli vielä tyhjä, 80 90 prosenttia suunnittelutyöstä oli jo tehty. Robottien asennusvaiheessa säästettiin näin paljon aikaa, Toissalo muistuttaa. Mitä Uuteenkaupun kiin toimitettiin? ABB:n Automotivelle toimittamat robotit ovat pääasiassa IRB 6640 -teollisuusrobotteja, joiden käsittelykyky on 175 230 kiloa ja ulottuma 2,8 metriä. ABB:n ja Valmet Automotiven Mercedes- Benzin A-sarjaa valmistavien robottien kunnossapitosopimus sisältää robottien ennakkohuollon, paikan päällä olevan teknisen tuen sekä ympärivuorokautisen vasteaikapalvelun. 04 Robottiyhdyskunta rakentaa laadukkaan korin Valmet Automotiven upouusi hitsaamo on kuin häivähdys tieteiselokuvasta. Valtavan hallin lukuisissa soluissa kaksisataa kookasta oranssia robottia ahertaa millintarkkaa tehtäväänsä: ne noutavat makasiinista osan, hakevat hitsaustyökalun, hitsaavat ja siirtävät linjalla eteenpäin. Jotkut robotit levittävät liimasaumaa. Täällä valmistuvat Mercedes- Benzin A-sarjan autojen korit. Liittämismenetelmiä ovat pistehitsaus, laserhitsaus ja liimaus. Hitsipisteitä on tuhansia. A-sarjan hitsausprosessi edustaa alan uusinta tekniikkaa. Se koostuu alustalinjasta, korilinjasta sekä asennus- ja viimeistelylinjasta. Lisäksi valmistetaan keula, perä ja keskilattia sekä luukut, ovet ja sivut erillisissä esikokoonpanosoluissa. Nämä syöttävät esikokoonpanot päälinjalle. Alustalinjalla yhdistetään etu- ja takaosa sekä keskilattia. Korilinjalla runkoon liitetään sisä- ja ulkosivut sekä katto. Asennus- ja viimeistelylinjalla koriin tulevat ovet, lokasuojat sekä etu- ja takaluukku. Hitsaamon robottilinjojen tulee olla käytettävissä 90-prosenttisesti jokaisena tuotantopäivänä. Näin korit valmistuvat suunnitellusti. Koska robottien työtehtävät liittyvät toisiin- Korilinjalla runkoon liitetään sisä- ja ulkosivut sekä katto. Hitsaamo on täysin uudistettu A-sarjan tuotantoa varten. sa, yksittäisten laitteiden käyttöaste nousee 97 prosenttiin, Pasi Rannus sanoo. Rannuksen mukaan asiakas edellyttää valmistettujen autojen korkeaa laatua ja toimitusten täsmällisyyttä. Valmet Automotive onkin solminut ABB:n kanssa mittavan sopimuksen A-sarjaa valmistavien robottien ennakkohuollosta, paikan päällä olevasta teknisestä tuesta sekä ympärivuorokautisesta vasteaikapalvelusta. ABB power 1 14 13
Asiantuntija Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta osoitteesta slideshare.net/abbsuomi Muuntaja direktiivien asiantuntija Energiaa käyttävien tuotteiden EcoDesign-direktiivi laajenee vuonna 2015 koskemaan muuntajia. Tutkimusjohtaja Esa Virtanen ABB:ltä on ollut asiantuntijana vaikuttamassa säädösten sisältöön. Teksti Anne Kytölä Kuva Mikko Lehtimäki Euroopan komission ekosuunnitteludirektiivi pyrkii edistämään kestävää kehitystä. Tuotteiden suunnittelua ja tuotekehitystä ohjaavilla säädöksillä varmistetaan, että markkinoille päätyy energiatehokkaita laitteita. Laitevalmistajien on ajateltava ympäristöä ja tuotteen elinkaarta jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa. Ohjeet koskevat tuoteryhmiä EcoDesign-direktiivi tuli voimaan vuonna 2009. Direktiivi ohjaa energiatehokkuuteen tuoteryhmäkohtaisilla säädöksillä. Säädöksillä ohjataan muun muassa kylmäsäilytyslaitteiden, valaisutuotteiden, televisioiden, sähkömoottorien sekä teollisuustuulettimien valmistusta. Vuonna 2015 direktiivin piiriin tulevat muuntajat. ABB:n tutkimusjohtaja Esa Virtanen on seurannut muuntajia koskevien säädösten valmistelua alusta asti ja vaikuttanut valmistelutyöhön asiantuntijalausunnoillaan. Konsultit tekivät työryhmää varten selvityksiä muuntajien tekniikasta. Virtanen seurasi työryhmän työskentelyä, luki raportteja ja otti kantaa työryhmän tekstiehdotuksiin. ABB kehitti työkalun suunnittelun avuksi Heinäkuun alussa 2015 voimaan astuvat säädökset eivät aiheuta muutoksia ABB:n muuntajiin. Energiatehokkuus on ohjannut valmistusta tähänkin asti. Olemme koko ajan parantaneet muuntajien hyötysuhdetta ja kuluttaneet muuntajien valmistuksessa mahdollisimman vähän materiaaleja, Virtanen kertoo. ABB on kehittänyt suunnittelijoiden ja myyjien avuksi työkalun, koska direktiivi on monimutkainen ja vaikeasti tulkittava. Vaikka direktiivi kattaa periaatteessa kaikki muuntajat, se sisältää listan muuntajista, joita säädökset eivät koske. Energiatehokkuutta ei ole reguloitu esimerkiksi uunimuuntajilta, tasasuuntajamuuntajilta, moottoreiden käynnistysmuuntajilta, koestusmuuntajilta eikä offshore-lauttojen muuntajilta, vaan ne suunnitellaan siten, että kokonaisuus on energiatehokas. Kehittämämme työkalu varmistaa, että kaikilla muuntajien tuotantoprosessiin osallistuvilla on samanlainen tulkinta direktiivistä, Virtanen sanoo. Parhaista materiaaleista voi tulla kilpailua Säädökset kohdistuvat erityisesti muuntajien häviöihin, koska suurin osa niiden ympäristökuormituksesta aiheutuu häviöistä. Muuntajien koko ja paino kasvavat, koska niihin on käytettävä enemmän materiaaleja, Esa Virtanen ennustaa. Korkeatasoisista sydänlevyistä voi tulla pula, mutta ABB on tiivistänyt yhteistyösuhteitaan ja näin varmistanut sydänlevyjen saannin. ABB varautuu siihen, että säädökset ulotetaan direktiivin tiukentuessa koskemaan myös nyt poikkeuslistalla olevia muuntajia. Mitä muuntajarintamalla tapahtuu juuri nyt? Ekosuunnitteludirektiivi laajenee koskemaan muuntajia 1.7.2015. Säädösten standardeja kirjoitetaan parhaillaan. ABB on mukana tässä työssä. Säädökset tiukentuvat 1.7.2021. Aikataulua ja vaatimuksien toteutettavuutta arvioidaan 2018. Nämä kysymykset ovat vielä ratkaisematta: Saako käytettyjä muuntajia myydä? Mitä säädöksiä sovelletaan korjattuihin ja huollettuihin muuntajiin? Saako uudelleen käämittyjä muuntajia käyttää? ABB informoi aktiivisesti asiakkaitaan tulossa olevista muutoksista. Direktiivi kieltää valmistuksen lisäksi myös ottamasta käyttöön säädösten vastaisia tuotteita. Direktiivi on tullut yllätyksenä sähköverkkoyhtiöille, Esa Virtanen kertoo. EU valmistelee lisädirektiiviä, joka vaatii energiatehokkuutta myös sähköverkoilta. 14 ABB power 1 14