TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2017-31.12.2019 RÄÄKKYLÄN KUNTA Y-tunnus: 0169967-7 Osoite: Kinnulantie 1, 82300 Rääkkylä Toimiala: 84110 Julkinen yleishallinto Tilikausi: 1.1. - 31.12. Yhteyshenkilö: Salme Soininen, puh. 040 105 3002 Eläkevakuutusyhtiö: Keva Tapaturmavakuutusyhtiö: Pohjola Työterveyshuollon palvelun tuottaja: Rääkkylän työterveyshuolto, Attendo Oy Kinnulantie 22 82300 RÄÄKKYLÄ Puh. 043 826 3711 Työterveyshuollon esimies: Anneli Riistakoski Työterveyshoitaja: Arja Holttinen Työterveyslääkäri: Jani Lappi Työfysioterapeutti: Miia Hirvonen Työterveyshuollon työterveyshoitaja on tavattavissa Rääkkylässä keskiviikkoisin ja torstaisin. Puhelinaika on klo 9.00-10.00. Hoitajalle voi jättää myös soittopyynnön lääkäreiden vastaanottoon Rääkkylään, Lääkäriasema Resetti Oy:n tai sähköpostiin: arja.holttinen@resetti.fi. Ajanvaraus työterveyslääkärille ja fysioterapeutille hoitajan kautta. Rääkkylän kunta Rääkkylän kunta on perustettu 1874. Asukkaita kunnassa on n. 2300. Rääkkylän kunnassa on työntekijöitä yhteensä 80, joista vakinaisia 61. Työnantaja huolehtii uusien työntekijöiden ja työstä poislähtevien ilmoittamisesta työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon palvelut eivät ole käytettävissä työntekijän palkattomalla loma-ajalla kuten hoito-, opinto- tai vuorotteluvapaan aikana.
Rääkkylän kunta tuottaa itse päivähoidon sekä perus- ja esiopetus-, vapaa-aika-, nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Terveystoimen palveluista järjestämisvastuussa on Siun Sote, palvelujen tuottajana on ulkoinen yhteistyökumppani. Sosiaalipalvelut tuottaa Siun Sote. Keski-Karjalan muiden kuntien kanssa kunta järjestää maaseutupalvelut, osan elinkeinopalveluista, kansalaisopiston sekä musiikkiopiston palvelut. Painopistealueina kunnassa on kuntalaisille tarkoitettujen palvelujen kehittäminen ja työllisyyden edistäminen. Kuntatyöntekijöillä on altisteina fysikaaliset (melu) ja kemialliset altisteet (maalit, orgaaninen pöly) lähinnä teknisen työn opettajilla. Fysikaalisia altisteita kuten melu on musiikin opettajilla ja keittiötyöntekijöillä. Keittiö- ja siivoustyöntekijöillä työ kuormittaa myös fyysisesti. Suurella osalla työntekijöistä työ sisältää näyttöpäätetyötä, mikä kuormittaa niska-hartiaseutua, selkää sekä näköä. Psykososiaalisia kuormitustekijöitä voi esiintyä kaikilla toimialoilla sekä esimies- että työntekijätasolla. Monen työntekijän työ on sosiaalista, vuorovaikutukseen perustuvaa asiakastyötä, missä mm. aikapaine, ajoittainen kiire, sekä organisaatio-/työtehtävämuutokset ovat mahdollista. Työterveyshuollon sopimuksen laajuus: Työterveyshuollon toiminta perustuu työterveyslakiin (1383/01) ja VNP:n (1484/01) mukaiseen hyvään työterveyshuoltokäytäntöön. Työterveyshuolto sisältää lakisääteisen ennaltaehkäisevän terveyden hoidon sekä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Työterveyshuollon yhteistyön tavoitteet: 1. Terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen, varhaisen eläköitymisen estäminen varhaisen tuen mallin aktiivinen käyttäminen 2. Työssä jaksamisen ja työssä jatkamisen tukeminen - Työkykyä ylläpitävä ohjaus ja neuvonta terveystarkastusten yhteydessä - Työfysioterapeutin aktiivinen käyttäminen neuvonnassa ja ohjauksessa 3. Työympäristön turvallisuuden ja terveellisyyden sekä työturvallisenasenteen edistäminen 4. Työsuojeluyhteistyö
Työsuojelun tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot ja tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä. Työsuojelu on jatkuva prosessi, jossa työympäristön tilaa tarkkaillaan, muutosten vaikutukset ennakoidaan ja epäkohdat korjataan. Työpaikan ja työympäristön työturvallisuudesta vastaa työnantaja. Työsuojeluhenkilöstä tekee yhteistyötä esimiesten, työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa työsuojelutoimikunnan kokouksiin tai aluehallintoviraston työsuojelutarkastuksiin työpaikalla. Työsuojeluhenkilöstö: Työsuojelupäällikkö: Jyrki Kymäläinen Työsuojeluvaltuutettu: Sisko Päivinen, Erja Pakarinen ja Teemu Honkanen Työauojeluvaravaltuutettu: Leena Väyrynen, Hillevi Holopainen ja Minna Käyhkö ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA (KL I) Työpaikkaselvitys Työpaikkaselvitykset tehdään yhteistyössä työnantajan edustajan ja tarvittaessa työsuojeluorganisaation kanssa. Työpaikkaselvityksiä tehdään työtä aloitettaessa, työpaikan (-kohteen) olosuhteiden muuttuessa, työmenetelmien ja työtilojen suunnittelussa sekä työperäisten haittojen selvittämiseksi. Työpaikkakäynnit toteutetaan viiden (5) vuoden välein, tarvittaessa aiemmin. Tarvittaessa tehdään myös suunnattuja työpaikkaselvityksiä. Suunnatuissa työpaikkaselvityksissä voidaan käyttää työterveyshuollon ammattilaisen lisäksi asiantuntijoita kuten työterveyspsykologia tai -fysioterapeuttia. Tiedottaminen Tietojen anto työn terveydellisistä vaaroista sekä ohjaus niiden välttämiseen toteutetaan työterveyshenkilöstön ja työhön perehdyttäjän yhteistyönä. Terveyskasvatuksella ohjataan työntekijöitä terveellisiin ja virikkeellisiin elintapoihin sekä vastuuseen omasta terveydentilasta ja -hoidosta. Työterveystarkastukset Työhönsijoitustarkastus Työhönsijoitustarkastus tehdään kaikille työhön tuleville työsuhteen kestäessä yli 4 kk. Esimiehellä on velvollisuus ja vastuu, ilmoittaa uusista työntekijöistä työterveyshuoltoon. Esimies vastaa, että tarkastus tulee tehtyä. Tarkastuksen suorittaa työterveyshoitaja ja tarvittaessa työterveyslääkäri. Tarkastuksella pyritään varmistamaan, ettei henkilöä sijoiteta hänelle sopimattomaan työhön. Riskitekijät, nykysairaus ja päälöydös kirjataan. Päätetään
mahdollisista jatkotoimenpiteistä ja ajoitetaan seuraavan terveystarkastuksen ajankohta. Tarkastuksen sisältö: Haastattelu: yleistila, sukuanamneesi, sairaustiedot Paino, pituus, vyötärön ympärys, verenpaine ja pulssi Näkö, kuulo Laboratoriokokeet: pieni verenkuva, sokeri, rasva-arvot, maksakoe. Salmonellanäyte keittiötyössä työskenteleviltä. Keuhkojen toimintakoe (spirometria) teknisen työn opettajilta Työkykyä arvioivia mittareita (audit, bbi-15, diabetesriski, työkykyindeksi) voidaan käyttää tarvittaessa Perusrokotuksen tarkistaminen (jäykkäkouristus-kurkkumätä), työhön liittyvät rokotukset Tarkastuksen suorittaa työterveyshoitaja ja tarvittaessa lääkäri Tarvittaessa ohjaus työfysioterapeutin terveystarkastukseen Tutkimuksia voidaan täydentää lääkärin tarpeelliseksi katsomilla tutkimuksilla. Terveydenseurantatarkastukset Työterveyshuolto kutsuu henkilöstön terveystarkastukseen 1-5 vuoden välein. Pääsääntöisesti työterveystarkastukseen kutsutaan alle 50-vuotiaat viiden vuoden ja yli 50-vuotiaat kolmen vuoden välein. Työntekijät jotka altistuvat orgaaniselle pölylle tai melulle, tehdään terveystarkastuksia kolmen vuoden välein. Tarkastuksen sisältö on samanlainen kuin työhönsijoitustarkastus. Lisäksi työntekijä voidaan kutsua työstä lähtötarkastukseen, kun hän eläköityy. Näyttöpäätetyö Noudatetaan Rääkkylän kunnan ohjetta erikoislasien hankinnasta: Ennen näyttöpäätetyössä tarvittavien erikoislasien (näyttöpäätelasit) hankintaa tulee työterveyshuollon selvittää työpisteen ergonomia ja pyrkiä muuttamaan ne työntekijälle sopivaksi yhteistyössä työnantajan kanssa. Mikäli ergonomiakorjauksilla ei saada aikaan korjausta, työnantaja on velvollinen hankkimaan erikoislasit. Tarpeen arviointi tehdään jos näyttöpäätetyö muodostaa yli 50 % työntekijän työajasta, työpisteessä on tehty ergonomiakartoitus ja mahdolliset korjaukset, optikko tai silmälääkäri on antanut tutkimuksen perusteella lausunnon erikoislasien tarpeesta. Lausunnon perusteella kunnanjohtaja tekee päätöksen työntekijän erikoislasien hankinnasta. Kunta korvaa erikoislasien hankinnasta yhteensä enintään 300 euroa. Vajaakuntoisten terveystarkastus Vajaakuntoisille työntekijöille suoritetaan tarvittaessa tihennettyjä tarkastuksia työkyvyn seuraamiseksi ja ylläpitämiseksi. Hoitoon ja kuntoutukseen ohjaus tapahtuu työnjohdon,
työterveyshoitajan ja -lääkärin sekä työfysioterapeutin kanssa. Tartuntalakiin perustuva terveystarkastus Työnantajalle on tartuntatautilain (583/86) 20 :n mukaan annettava selvitys elintarviketyöntekijän terveydentilasta tartuntatautien, kuten salmonelloosin leviämisen ehkäisemiseksi. Helposti pilaantuvia elintarvikkeita ja niiden käsittelypintoja toistuvasti käsitteleville henkilöille tulee tehdä salmonellatarkastus työhön tullessa. Tarkastukset rajataan niihin henkilöihin, joiden työsuhde kestää vähintään kuukauden. Lyhytaikaisia työntekijöitä on opastettava turvallisissa työtavoissa ja valistettava tartuntatautien leviämisen vaaroista siten, että ne, joilla on siihen perusteltua aihetta, voivat hakeutua tarkastukseen. Tarkastus tehdään myös silloin, kun työntekijä palaa vähintään neljän vuorokauden pituiselta matkalta Pohjoismaiden ulkopuolelta. Tarkastus sisältää terveydenhuollon ammattilaisen haastattelun sekä harkinnan mukaan ulosteen salmonellatutkimuksen. Laboratoriotutkimus on aiheellinen, mikäli henkilö on viimeisen kolmen kuukauden kuluessa ollut Pohjoismaiden ulkopuolella. Siihen voi olla myös aihetta, mikäli elintarviketyöntekijällä tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuvilla on ollut ripulioireita viimeisen kuukauden kuluessa. Työfysioterapeutin palvelut Työfysioterapeutin palvelut voivat kohdistua yksilöön tai työyhteisöön. Tavoitteena on työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen sekä työn ja työpaikan ergonomian selvittäminen ja kehittäminen. Tavoitteena on saada työyhteisö kehittämään työtään, työympäristöään ja itseään. Työfysioterapeutin neuvontaan voi hakeutua työterveyslääkärin tai - hoitajan lähettämänä, 1-3 kertaa/oire. Työfysioterapeutin toimintaan kuuluu työfysioterapeutin suorittama tarkastus, ohjaus ja neuvonta, työympäristöön kohdistuvat ergonomia-selvitykset sekä erilaiset fyysistä toimintakykyä kartoittavat testaukset. Työterveyspsykologin palvelut Työterveyspsykologin palvelut voivat kohdistua yksilöön tai työyhteisöön. Tavoitteena on työntekijöiden työkyvyn ylläpitämisen ja kehittymisen tukeminen. Työterveyspsykologin terveystarkastukseen ohjautuu henkilö, jolla psyykkinen tai sosiaalinen kuormitus uhkaa työkykyä. Esimerkiksi työuupumusoireilu tai muu kuormittuneisuuden kokemus voivat olla tarkastuksen syitä. Lähetteen työterveyspsykologille antaa työterveyslääkäri tai -hoitaja. Työterveyspsykologi neuvoo ja ohjaa työntekijöitä kuormittavien tilanteiden purkamisessa ja hallinnassa. Esimiehet voivat saada ohjausta arkensa vaikeiden johtamistilanteiden käsittelyyn silloin, kun kysymyksessä on alaisen työkykypulman havaitsemiseen tai sen puheeksi ottamiseen liittyvät asiat. Myös työsuojeluvaltuutetut voivat saada neuvontaa ja ohjausta työntekijöiden ja työyhteisöjen työkykyä uhkaavien asioiden käsittelyyn. Yksilöneuvontaa ja ohjausta voi yhdellä lähetteellä antaa 1-3 kertaa. Mikäli työterveyslääkäri tai -hoitaja näkee tarpeelliseksi, voi hän kirjoittaa jatkolähetteen. Neuvontaa ja ohjausta
voidaan antaa myös ryhmille työkyvyn hallintaan ja kehittämiseen liittyvissä asioissa. Työterveyshuolto ostaa työterveyspsykologin palvelut TietoTaito Group Suomi Oy:ltä. Työkykyä ylläpitävä toiminta Työkykyä ylläpitävä toiminta toteutetaan työpaikalla ensisijaisesti työpaikan sisäisin toimenpitein, ja sen suunnittelussa huomioidaan toimenpiteet ja tarpeet. Työterveyshuollon toimenpiteet tähtäävät työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen. Työpaikkaan kohdistuvat toimet liittyvät ergonomiaan, työhygieniaan ja työturvallisuuteen. Työyhteisöön kohdistuvat toimet ovat työilmapiirin kartoitukseen ja ongelmien ratkaisuun liittyviä toimenpiteitä. Ensiapuvalmius Pääsääntöisesti Rääkkylän kunnan työpaikkojen ensiapuvalmiustason tarve on vähäinen. Työnantaja huolehtii ensiapuvalmiuden ylläpidosta. Tarvittaessa voidaan käyttää työterveyshuollon asiantuntemusta. Ennaltaehkäisevä päihdetyö Ennaltaehkäisevä päihdetyö, alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen ja mini-interventio sisältyvät työterveyshuollon lakisääteiseen toimintaan (Kelan korvausluokka I). Mini-interventio on työterveyshuollon väline ennalta ehkäisevään päihdetyöhön. Alkoholin käyttö otetaan puheeksi kaikissa terveystarkastuksissa työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan vastaanotoilla. Hoitoonohjausmallina käytetään Rääkkylän kunnan voimassa olevaa mallia. Työkyvyn hallinta, varhainen tuki ja kuntoutus Käytetään Rääkkylän kunnan varhaisen välittämisen mallia. Työterveyshuolto osallistuu yhteistyössä muiden tahojen kanssa työnantajalle itsehoitoa tukevan työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun. Työkyvyn varhaisen tukemisen mallissa työnantaja keskustelee tarvittaessa työntekijänsä kanssa työn keventämisen mahdollisuuksista työpaikalla sekä yhdessä työntekijän kanssa etsii ratkaisuja työkyvyn parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Työnantaja tai työntekijä ottaa yhteyttä työterveyshoitajaan mm. jos sairauspoissaolot lisääntyvät, pitkältä sairaslomalta työhön paluuta suunniteltaessa tai jos jaksamisessa tai työssä selviytymisessä tapahtuu muutoksia. Tarvittaessa työterveyshenkilöstö ohjaa työterveyshuoltoon kuuluvan kuntoutukseen. Kuntoutustarpeen arviointi tapahtuu yleensä terveystarkastusten yhteydessä. Kelan kuntoutuskurssin jälkeen terveystarkastus tehdään erillisen suunnitelman mukaan.
Sairauspoissaolorajat: Esimies ottaa asian puheeksi työntekijän kanssa jos sairauspoissaoloja on sairauden vuoksi lyhyen ajan (1kk) sisällä ja/tai hänellä on viimeisen kolmen (3) kuukauden aikana kolme kertaa lyhyempiä tai pidempiä poissaloja tai, kun poissaoloja kertyy vuoden aikana 30 kalenteripäivää tai 20 kalenteripäivää yhtäjaksoisesti. Tarvittaessa järjestetään työterveysneuvottelu, missä ovat läsnä työntekijä, esimies, työterveyshuolto ja tarvittaessa myös työsuojelu tai luottamusmies. Sairauspoissaolo esimiehen luvalla/omalla ilmoituksella: 1-3 päivää, esimies voi ohjata työntekijän työterveyshuoltoon Sairauspoissaolo terveydenhoitajan/sairaanhoitajan todistuksella: 1-3 päivää. Erikseen alkaneeksi ilmoitetun epidemiatilanteen aikana terveydenhoitaja/sairaanhoitaja voi kirjoittaa sairauspoissaolon 1-7 päivää. Edellä mainittujen poikkeuksia lukuun ottamatta työkyvyttömyydestä on aina esitettävä lääkärintodistus. SAIRAANHOITO (KL 2) Työnantajalla on ennaltaehkäisevän työterveyshuollon lisäksi myös sairaanhoidon työterveyshuoltosopimus. Työterveyshuollon sairaanhoitopalveluista saa Kelan korvausta vuosittaiseen enimmäismäärään asti. Työterveyshuollollisesti painotettu yleislääkäritasoinen sairaanhoito sisältää lääkärin ja työterveyshoitajan vastaanoton sekä tarpeelliseksi katsotut laboratoriokokeet ja röntgen- sekä UÄ-tutkimukset. Lääkärin suorittamat pientoimenpiteet ovat mahdollisia. Erikoislääkärikonsultaatiot x1/työterveyslääkärin lähetteellä, kunnan maksusitoumuksella, hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä. Tietojen antaminen ja salassapito Työterveyshenkilöstö toimii oman alansa puolueettomana asiantuntijana ja sitä sitovat salassapitovelvollisuudesta annetut säädökset. Työnantajalla on oikeus saada työterveyshuoltotehtävissä toimivilta henkilöiltä sellaisia näiden asemansa perusteella saamiansa tietoja, joilla on merkitystä työntekijän terveyden ja työpaikan olosuhteiden terveellisyyden kehittämisen kannalta. Muissa tapauksissa yksilöä koskevia terveystietoja voidaan antaa vain asianomaisen henkilön luvalla. Dokumentointi: Tietojen dokumentointi ja tietojärjestelmä: Mediatri ja Dynamic Health
Laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta Työntekijöiden terveydentilaa ja työkykyä Työperäisiä ja työhön liittyviä sairauksia Työntekijöiden sairauspoissaoloja Tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteuttamista Asiakastyytyväisyyttä Terveystarkastusten yhteydessä tehdään työterveyssuunnitelmia Vajaakuntoisen työkyvyn edistämisen suunnitelmia tehdään Tehdään kuntoutusuunnitelmia Terveystapaamisissa tehdään henkilökohtaisen tilanteen mukaisia suunnitelmia Päihdehaittojen ehkäisy on esillä terveystarkastuksissa Työpaikkaselvitykseen liittyy toimenpide-ehdotuksia Työpaikan ja työterveyshuollon hallintatavat ovat käytössä Toimintasuunnitelman toteutumisen seuranta Vuosittain työterveyshuollon toteutumisen seurannan ja arvioinnin yhteydessä Yhteisneuvotteluissa Työpaikan johdon ja yhteistyöhenkilöiden kanssa Kustannukset ja maksut Työterveyshuollon palveluista peritään kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaiset maksut. Työperäiseksi epäiltyjen sairauksien kustannuksista vastaa tapauskohtaisesti työnantajan vakuutusyhtiö, mikäli tutkimukseen lähettäjä on ko. oman työterveyshuollon lääkäri. Rääkkylässä..2017 Työnantaja Työterveyshuollon esimies Työterveyshoitaja Työsuojelutoimikunta. 2017 Toimintasuunnitelma on päivitetty / 2017