Uusi kunta. Uuden kunnan kuvaus



Samankaltaiset tiedostot
Pietarsaaren seudun kuntarakenneselvitys Evijärvi Luoto Kruunupyy Pedersöre Pietarsaari Uusikaarlepyy

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Etelä-karjala. tilastoina 01/2015. Valokuvat: Arto Hämäläinen

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kuopion työpaikat 2016

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kuopion työpaikat 2017

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

Työpaikat ja työlliset 2014

TOIMIALAKATSAUS 2010

Kymenlaakso ennusteet

Vaasan muuttoliike

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

KUOPION TYÖPAIKAT

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toimialakatsaus 2011

Toimintaympäristön muutoksia

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

TOIMIALAKATSAUS 2010

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

Vaasan muuttoliike

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Työpaikat Vaasassa

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Kaupunginvaltuusto

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Toimintaympäristön muutokset

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

MAAKUNTAINFO. Etelä-Pohjanmaa. Merja Enlund

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot Jukka Tapio

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Työpaikat Vaasan seudulla

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Tilastokatsaus 12:2010

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2017, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla (heinä)

Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty

Aluetilinpito

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kainuu tilastoina Kuva: Samu Puuronen

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

Työpaikka- ja. Päivitetty

Mäntsälän maankäytön visio Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty

Transkriptio:

1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027 2029 2031 2033 2035 2037 2039 Uusi kunta Uusi kunta muodostuu Evijärven, Kruunupyyn, Luodon, Pedersören, Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kunnanosista. Uusi kunta on kaksikielinen kunta, jossa on n. 52 600 asukasta. Kunta kuuluu Pohjanmaan maakuntaan. Uuden kunnan kuvaus Uusi kunta sijaitsee Suomen länsirannikolla ja sen maapinta-ala on 2 824 km 2. Päärata Helsingistä kulkee kunnan läpi, rautatieasema on Pännäisissä ja pistoraide sitoo Pietarsaaren kunnanosan sataman ja teollisuuden päärataan. Kruunupyyn kunnanosassa sijaitsee Kokkola-Pietarsaaren lentokenttä, joka jaetaan huomattavasti suuremman alueen kanssa. Kunta rajoittuu pohjoisessa Kokkolaan, etelässä Vöyriin ja Kauhavaan ja idässä Kaustiseen, Veteliin ja Lappajärveen. Kunnan läpi kulkee valtatie 8 pohjoiseteläsuunnassa, valtatie 19 Tampereen-Helsingin suuntaan ja valtatie 13 Jyväskylän suuntaan. Kantatie 68 yhdistää Evijärven kunnanosan Pietarsaaren kunnanosaan (satamatie). Etäisyys pääkaupunkiin on tieverkkoa pitkin n. 475 km. Väestötiedot Kunnalla on kasvava väestö. Vuonna 2040 kunnassa odotetaan olevan yli 57 000 asukasta, väestömäärä lisääntyy siis n. 4 500 henkilöllä. Alueen väestömäärä lisääntyi 1980-luvulla ja kääntyi laskuun 1990-luvun taantuman jälkeen. Vuodesta 2003 alkaen väestömäärä on kuitenkin lisääntynyt ja Tilastokeskuksen mukaan sen odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessakin. Seuraava kaavio osoittaa uuden kunnan väestömuutokset vuosina 1980 2013. Vuosien 2014 2040 muutokset esitetään Tilastokeskuksen ennusteen (2012) mukaan. 300 200 100 0-100 -200-300 Syntyvyysluku on suuri ja kunnassa on huomattavasti suurempi osuus alle 20-vuotiaita kuin maassamme keskimäärin. Vuonna 2013 syntyvyys oli tuhatta asukasta kohden 12,2, koko maassa se oli 10,7. 1

Nykarleby / Uusikaarlepyy 17,5 % 59,7 % 22,8 % Jakobstad / Pietarsaari 16,3 % 60,7 % 23,0 % Pedersöre 23,8 % 60,1 % 16,1 % Larsmo / Luoto 29,1 % 57,5 % 13,4 % Kronoby / Kruunupyy 18,0 % 59,6 % 22,4 % Evijärvi 16,0 % 59,0 % 25,1 % Nya kommunen / Uusi kunta 19,5 % 59,9 % 20,6 % HELA LANDET / KOKO MAA 16,4 % 64,2 % 19,4 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 0-14 15-64 65+ Työikäisten osuus on uudessa kunnassa pienempi kuin koko maassa. Se johtuu lähinnä siitä, että lapsia on 3,1 prosenttiyksikköä enemmän, mutta myös siitä, että yli 65- vuotiaita asukkaita on 1,2 prosenttiyksikköä enemmän. Yllä olevasta kaaviosta näkyy lisäksi, että eri kunnanosien välillä on suuria eroja. Seuraavassa kuvataan uuden kunnan väestöpyramidia jaettuna viiden vuoden kohortteihin. Uusi kunta on merkitty sinisellä värillä, koko maan ollessa oranssinvärinen. 100-95 - 99 90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 Nya kommunen, Kvinnor / Naiset Uusi kunta, Män / Miehet Hela landet, Kvinnor / Naiset Koko maa, Män / Miehet Vuonna 2013 uuden kunnan väestöllinen huoltosuhde oli 66,9. Luku ilmoittaa, kuinka monta lasta ja vanhusta on sataa työikäistä kohden. 2

Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti 100 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 Befolkningsmässigt försörjningsförhållande - Väestöllinen huoltosuhde 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Koko maa - hela landet Evijärvi Kruunupyy - Kronoby Luoto - Larsmo Pedersöre Pietarsaari - Jakobstad Uusikaarlepyy - Nykarleby Nya kommunen - Uusi kunta Väestöllinen huoltosuhde on tulevaisuuden kansallinen haaste. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan ajat muuttuvat vaikeammiksi ja vuonna 2030 kansallisen luvun odotetaan olevan 71,2. Uuden kunnan tilanteen odotetaan olevan vieläkin vaikeampi, sillä huollettavia on 79,2 sataa työikäistä kohden. Yllä olevasta kaaviosta näkyy kunnanosien kehitys vuoteen 2040 saakka. Maantieteellisesti väestö jakautuu taajamiin ja jokilaaksojen varrelle. Väestömäärä on lisääntynyt eniten 20 km:n säteellä Pietarsaaren keskustasta, ja lisäyksestä vastaavat lähinnä lapsiperheet. Seuraavista kartoista näkyy selvästi, että lasten osuus on suuri Pietarsaaren ympärysalueilla, kun taas keskustassa on keskimäärin iäkkäämpää väestöä. Ikääntyneiden maantieteelliseen jakautumiseen vaikuttaa luonnollisesti vanhusten asumispalvelupaikkojen sijainti, mutta kartasta näkyy lisäksi, että Uudenkaarlepyyn, Pedersören, Evijärven ja Kruunupyyn kunnanosissa on haja-asutusta, jossa asuu enimmäkseen ikääntynyttä väestöä. 3

4

Väestönmuutosten maantieteellinen jakautuminen viimeisten viiden vuoden aikana. Uuden kunnan muuttoliikettä leimaa myönteinen kansainvälinen muuttoliike, nettomuuttoliikkeen ollessa negatiivinen Suomen rajojen sisäpuolella. Kasvava maahanmuutto on vaikuttanut myönteiseen nettomuuttoon kolmen viime vuoden aikana. 1000 800 600 400 200 0-200 -400-600 -800-1000 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Immigration - Maahanmuutto Emigration - Maastamuutto Inflyttning - Tulomuutto Utflyttning - Lähtömuutto Netto 5

Suomessa muuttoliikkeen suunta on kohti maan suurempia väestönkeskittymiä. Alla olevalla kartalla ilmenee, että tämä trendi on kasvanut huomattavasti vertailtaessa vuosia 2004 2008 ja 2009 2013. Esimerkiksi nettomuutto oli keskimäärin 47,2 vuodessa uuden kunnan alueelta Vaasaan, vastaavan luvun ollessa jopa 103,8 vuosina 2009 2013. Vastaavia trendejä on huomattavissa myös muuttoliikkeessä Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle ja Seinäjoelle. Asutusrakenne Uuden kunnan koko väestöstä 37 % asuu Pietarsaaren kunnanosassa. Toiseksi suurin kunnanosa on Pedersöre 21 %:n osuudellaan. Seuraavina ovat Uusikaarlepyy, Kruunupyy ja Luoto. Pienin kunnanosa on Evijärvi, jossa asuu 5 % väestöstä. Kunnan väestötiheys on 18,6 asukasta/km 2. Suomen väestötiheys on 17,9 asukasta/km 2. 6

Befolkning / Väestö 2013 Evijärvi 5 % Nykarleby / Uusikaarlepyy 14 % Kronoby / Kruunupyy 13 % Larsmo / Luoto 10 % Jakobstad / Pietarsaari 37 % Pedersöre 21 % Totalt / Yhteensä Jakobstad / Pietarsaari Larsmo / Luoto Pedersöre Nykarleby / Uusikaarlepyy Kronoby / Kruunupyy Evijärvi 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Tätorter / Taajamat Byområden / Kyläalueet Spridd bebyggelse / Haja-asutusalueet Taajamissa asuu yhteensä kolme neljäsosaa väestöstä. Kylissä asuu 14 % ja haja-asutusalueella 11 %. Yllä oleva kaavio osoittaa kunnanosien asutusrakenteen väliset erot. Pietarsaaressa ja Luodossa asuu taajamissa enemmän väestöä kuin kunnassa keskimäärin, kun taas muissa kunnanosissa on keskimääräistä enemmän kylä- ja haja-asutusta. Kyläasutus on ominaisinta Evijärven kunnanosalle. (Lähde SYKE, YKR/Hertta.) Elinkeinoelämä 7

Uuden kunnan elinkeinoelämää leimaa monipuolinen valmistusteollisuus: yritysten työpaikoista 42,3 % on valmistusteollisuudessa. Kauppa työllistää 11,8 % ja peruselinkeinot 12,2 %. Peräti 42,3 % Suomen turkisnahanmyynnin arvosta tulee uudesta kunnasta (Profur 2014). C Teollisuus A Maatalous, metsätalous ja kalatalous P Koulutus H Kuljetus ja varastointi N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta S Muu palvelutoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys L Kiinteistöalan toiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina ALKUTUOTANTO JALOSTUS PALVELUT 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 Kaaviosta ilmenevät uuden kunnan työpaikat. Värillä merkityt pylväät osoittavat yritysten työntekijämäärät vuonna 2012 ja harmaat pylväät työpaikkojen kokonaismäärän vuonna 2011. Erityisen vahvoja aloja ovat veneteollisuus, turkistarhaus sekä elintarvike-, muovi-, metalli- ja selluloosateollisuus. Seuraava kaavio osoittaa valmistusteollisuuden työpaikkojen jakauman. 8

Valmistusteollisuus, työpaikat 2012 Korjaus ja asennus 2 % Muu 1 % Muut koneet 8 % Veneet 11 % Elintarvikkeet 16 % Tekstiili, vaatteet, nahka 1 % Puutuotteet 5 % Sähkölaitteet 6 % Metallituotteet 11 % Teräs & metalli 8 % Kumi & muovi 11 % Paperi 12 % Mineraalituotteet 8 % Uudessa kunnassa on yli 4 000 yritystä ja nämä työllistävät n. 14 100 henkilöä. Noin 84 %:lla yrityksistä on alle 4 työntekijää. Luoto ja Evijärvi ovat kunnanosia, joissa esiintyy eniten mikroyrityksiä, joissa vain joka kymmenessä toimipaikassa on yli neljä työntekijää. Vastaava luku on Pietarsaaressa yksi viidesosa. Yritysten toimipaikat ja henkilöstö jaettuina kunnanosien kesken. Företag / Yritykset Verksamhetsställen Personal Personal / Verksamhetsställe År / Vuonna 2012 Toimipaikat Henkilöstö Henkilöstö / Toimipaikka Evijärvi 326 603 1,8 Kronoby / Kruunupyy 644 1737 2,7 Larsmo / Luoto 193 466 2,4 Pedersöre 861 2635 3,1 Jakobstad / Pietarsaari 1138 6423 5,6 Nykarleby / Uusikaarlepyy 887 2235 2,5 Nya kommunen / Uusi kunta 4049 14099 3,5 Företagsregistret Verksamhets- ingen 0-4 5-9 10-19 20-49 50-99 100-249 250-499 Yritysrekisteri ställen uppgift pers. pers. pers. pers. pers. pers. pers. 06-2014 Toimipaikat ei tietoja henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä Evijärvi 255 4 226 17 5 3 - - - Kronoby / Kruunupyy 488 4 423 32 16 9 3 1 - Larsmo / Luoto 229 4 206 9 7 2 1 - - Pedersöre 688 4 579 59 27 11 5 3 - Jakobstad / Pietarsaari 1 254 21 1 003 106 68 30 16 9 1 Nykarleby / Uusikaarlepyy 635 13 542 42 23 11 3-1 Nya kommunen / Uusi kunta 3549 50 2979 265 146 66 28 13 2 9

Huom: yllä olevaan taulukkoon eivät kuulu maatalousyritykset, joilla ei ole työntekijöitä, kokonaissumma vaihtelee sen vuoksi ensimmäiseen taulukkoon verrattuna. Kielellinen jakauma Väestöstä 71,3 % on ruotsinkielisiä, 24,5 % suomenkielisiä ja 4,2 % muita. 4 % Språk / Kielet 71 % 25 % Finskspråkiga / Suomenkieliset Svenskspråkiga / Ruotsinkieliset Övriga språk / Muut kielet Uuden kunnan visio Kunta on proaktiivinen, tehokas, hyvin hoidettu, ulospäin suuntautunut ja monikulttuurinen. Kunnassa onnistutaan ja voidaan hyvin. Työllisyys Työllisyysaste on selvästi maan keskiarvoa suurempi. Huoltosuhde on yli 100 %. Vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysaste oli 6,2 % verrattuna 11,3 %:iin koko maan osalta (TEM, 2014). Alla olevassa kuviossa vertaillaan työttömyysastetta kunnanosien välillä. 10

Pedersöre Nykarleby / Uusikaarlepyy Larsmo / Luoto Kronoby / Kruunupyy Evijärvi Nya kommunen / Uusi kunta Jakobstad / Pietarsaari 3,5 % 4,3 % 4,3 % 4,8 % 6,0 % 6,2 % 9,4 % 0,0 % 2,0 % 4,0 % 6,0 % 8,0 % 10,0 % Työpaikat ovat keskittyneet taajamiin suuremmassa määrin kuin väestö. Suurin keskittymä on Pietarsaaressa. Jalostus- (teollisuus, rakentaminen, sähkö- ja vesihuolto) ja palvelualojen työpaikkoja koskevissa kartoissa on otettu tietojen toimittajan sääntöjen vuoksi huomioon vain ne työpaikat, joissa on yli 10 työntekijää. 11

12

Uuden kunnan työssäkäyntivirrat kulkevat Pietarsaaren ja Kokkolan välillä sekä Pedersören, Luodon ja Pietarsaaren kunnanosien välillä. Kokkolasta käy enemmän väkeä työssä Pietarsaaressa kuin Pietarsaaresta Kokkolassa. Kruunupyystä työssäkäyntivirrat kulkevat sekä Kokkolaan että Pietarsaareen. Työssäkäyntikartta koskee Pietarsaaren seutua eikä siinä ole otettu huomioon työssäkäyntiä Evijärven kunnanosasta etelään ja itään päin. SWOT Vahvuudet Kaksi kieltä Väestörakenne Sosiaalinen pääoma, aktiivinen yhdistystoiminta, yritteliäisyys Energiahuolto Hyvät liikenneyhteydet/helppopääsyisyys Turvallinen ja luonnonläheinen asuinympäristö Monipuolinen, kansainvälinen elinkeinoelämä Yrittäjyys ja vahvat klusterit Korkea työllisyysaste Luonnonarvot ja saaristo 13

Hyvä harrastustarjonta Kuitu- ja verkkopalvelut Perusopetuksen koulurakenne Heikkoudet Keski- ja korkeakouluasteen koulutustaso on maamme keskiarvoa matalampi Kehittymätön joukkoliikenne Pulaa korkeasti koulutettujen työpaikoista Mahdollisuudet Saaristo ja luonto Elävä, avara maaseutu Yrittäjähenkisyys Kielitaito Vahvempi kansallinen edunvalvonta Monikulttuurisuus Globaalien verkostojen hyödyntäminen Yritysten valmius kansainvälistymiseen Uhat Väestömäärän väheneminen Ympäristön tuhoaminen Epäedulliset valtiolliset toimenpiteet Taloudelliset kriisit Yritystoiminnan lakkauttamiset ja siirrot Puutteellinen yhteenkuuluvuus Me-hengen puuttuminen Strategiset linjaukset Väestönkasvua kaikissa kunnanosissa Tehokas hallinto - kustannustehokas - laadukas Voimakas yhteenkuuluvuus - molempien kieliryhmien tarpeet huomioidaan palvelutuotannossa, häiriöherkättömällä käännöspalveluresursoinnilla - päätöksenteossa huomioidaan molempien kieliryhmien osallistuminen ja vaikuttaminen - kotouttaminen - yhteistoiminnalliset kehittämispyrkimykset Hyvien valtakunnallisten ja kansainvälisten liikenneyhteyksien turvaaminen - helppopääsyisyys turvataan ja sitä kehitetään 14

Kuntalaisten mahdollisuus osallisuuteen ja vaikuttamiseen turvataan päätöksenteon läheisyydellä - aktiivista yhdistystoimintaa tuetaan ja kannustetaan - kansalaisaktiivisuutta kannustetaan, esim. kyselyjen ja hanketukien kautta Yritysten mahdollisuus osallisuuteen ja kaupungin päätösten arvioimiseen turvataan tekemällä yritysvaikuttavuusarvioita päätöksenteon yhteydessä sekä - yrittäjien ja yritysten aktiivista yhdistystoimintaa tuetaan ja kannustetaan - yritys- ja yrittäjäaktiivisuutta kannustetaan, esim. kyselyjen ja hanketukien kautta Palvelutarjonta turvataan kaikissa kunnanosissa - päivähoito - esikoulu - perusopetus, vuosikurssit 1-6 - perusterveydenhuollon vastaanotto - vanhushuoltopalvelut Kehitetään yhteiskunnallinen ilmapiiri, joka kannustaa aloitteenteon rikkauteen ja yrittäjyyteen Toisen ja kolmannen asteen koulutus- ja innovaatiojärjestelmän vahvistaminen ja kehittäminen. Vahva kulttuuritarjonta molemmilla kielillä vahvistaa kuntalaisten viihtyvyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Maakunnan kattavin facilitointi maahanmuuttajien oman kulttuurin tuottamiseen ja esittämiseen parantaa kotouttamista ja vahvistaa kunnan asemaa kulttuurituotannollisesti mielenkiintoisena kuntana maakuntien välisessä kilpailussa. Vapaa-ajan toimintojen suuri tarjonta kaikilla osa-alueilla aktivoi asukkaita terveyttä edistäviin toimintoihin. Palvelut ovat asiakkaille suunnattuja ja ne tuotetaan kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Teknologian mahdollisuuksia hyödynnetään palvelutuotannossa, kustannustehokkuuden parantamisessa ja asukkaiden välisessä yhteistoiminnassa. Rakentamisen ja kaavoituksen periaatteet noudattavat Elämänlaatu 2040 -asiakirjan linjauksia. Konsernin tase optimoidaan strategisesta näkökulmasta huomioiden ennen kaikkea taseen keventämisen tuomat mahdollisuudet verotukselliseen kilpailukykyyn saada kuntaan uusia kuntalaisia. Kunta luo edellytykset yrittäjyydelle hyvän ja kaukonäköisen kaavoituksen ja tonttipolitiikan kautta. 15

Uuden kunnan peruslähtökohtana on, että kunta ei kilpaile vapailla markkinoilla yksityisten yritysten kanssa, kuitenkin huomioidaan uuden kunnan palvelustrategian linjaukset sekä mahdolliset markkinapuutetilanteet. Päätöksenteossa tarkistetaan päätöksen vaikutusta yrityksiin. Kunta arvostaa kolmannen sektorin työtä yhteiskunnallisesti aktivoivassa toiminnassaan sekä palveluntuottajana. Toimielimet 16

Kaksikielisyys - Esityslistat, pöytäkirjat ja liitteet molemmilla kielillä. - Henkilöstöllä oltava sellainen kielitaito, että asukkaita voidaan palvella näiden äidinkielellä - Kyltit Elinkeinopalvelut Kehittämisyhtiö Concordian tehtävänä on toimia yhdistävänä voimana ja katalysaattorina uuden kunnan kehittämisessä. Yhtiön tehtävänä on löytää uusia mahdollisuuksia ja tarjota hyvä kasvualusta kehitykselle ja kasvulle. Yrityskehittäminen ja alueellinen kehittäminen ovat Concordian perustehtäviä. Toimintaan kuuluvat pääasiallisesti yritysneuvonta ja yrityskehittäminen sekä strategisesti tärkeiden kehittämisyksiköiden toteuttaminen uuden kunnan strategian tavoitteiden mukaan. Concordialla on tärkeä koordinoiva rooli yhtiön yhdistäessä toimijoita yhteisten kehittämistoimenpiteiden puitteissa. Yhtiö rakentaa aktiivisesti verkostoja ja foorumeita, jotta asiakkaisiin ja sidoshenkilöihin luodaan laaja kontaktipinta, ja näin ollen saavutetaan menestystä yhteistyön kautta. 17

Omistajaohjaus ja kuntakonsernin johto Kunta ja sen tytäryhtiöt muodostavat kuntakonsernin. Kunnan tytäryhtiöt ovat yhtiöitä, joissa kunnalla on määräysvalta kirjanpitolain 1. luvun 5 :n mukaan. 18

Kunnanvaltuusto päättää kuntakonsernin toiminnasta ja taloudellisista tavoitteista, sekä konserniohjauksen periaatteista ja omistajapoliittisista linjauksista. Lisäksi valtuusto päättää kuntakonsernin sisäisestä tarkkailusta ja riskinkäsittelyn perusteista. Kunnanhallituksen tehtävänä on johtaa kuntakonsernia ja käyttää kunnan toimivaltaa konserniyhteisöissä, tytäryhtiöissä, osakkuusyhtiöissä ja muiden yhteisöjen omistajaohjauksessa. Hallitus valitsee kunnan edustajat niihin yhteisöihin, joissa kunta on jäsen tai omistaja. Uudelle kunnalle laaditaan omistajapoliittiset linjaukset, jotka sisältävät määräykset kunnan hankkimasta omaisuudesta sekä mihin tehtäviin hankintoihin kunta osallistuu omistajana tai sijoittajana. Samalla vahvistetaan omaisuuden tuottotavoitteet ja muut tavoitteet. 19