1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027 2029 2031 2033 2035 2037 2039 Uusi kunta Uusi kunta muodostuu Evijärven, Kruunupyyn, Luodon, Pedersören, Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kunnanosista. Uusi kunta on kaksikielinen kunta, jossa on n. 52 600 asukasta. Kunta kuuluu Pohjanmaan maakuntaan. Uuden kunnan kuvaus Uusi kunta sijaitsee Suomen länsirannikolla ja sen maapinta-ala on 2 824 km 2. Päärata Helsingistä kulkee kunnan läpi, rautatieasema on Pännäisissä ja pistoraide sitoo Pietarsaaren kunnanosan sataman ja teollisuuden päärataan. Kruunupyyn kunnanosassa sijaitsee Kokkola-Pietarsaaren lentokenttä, joka jaetaan huomattavasti suuremman alueen kanssa. Kunta rajoittuu pohjoisessa Kokkolaan, etelässä Vöyriin ja Kauhavaan ja idässä Kaustiseen, Veteliin ja Lappajärveen. Kunnan läpi kulkee valtatie 8 pohjoiseteläsuunnassa, valtatie 19 Tampereen-Helsingin suuntaan ja valtatie 13 Jyväskylän suuntaan. Kantatie 68 yhdistää Evijärven kunnanosan Pietarsaaren kunnanosaan (satamatie). Etäisyys pääkaupunkiin on tieverkkoa pitkin n. 475 km. Väestötiedot Kunnalla on kasvava väestö. Vuonna 2040 kunnassa odotetaan olevan yli 57 000 asukasta, väestömäärä lisääntyy siis n. 4 500 henkilöllä. Alueen väestömäärä lisääntyi 1980-luvulla ja kääntyi laskuun 1990-luvun taantuman jälkeen. Vuodesta 2003 alkaen väestömäärä on kuitenkin lisääntynyt ja Tilastokeskuksen mukaan sen odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessakin. Seuraava kaavio osoittaa uuden kunnan väestömuutokset vuosina 1980 2013. Vuosien 2014 2040 muutokset esitetään Tilastokeskuksen ennusteen (2012) mukaan. 300 200 100 0-100 -200-300 Syntyvyysluku on suuri ja kunnassa on huomattavasti suurempi osuus alle 20-vuotiaita kuin maassamme keskimäärin. Vuonna 2013 syntyvyys oli tuhatta asukasta kohden 12,2, koko maassa se oli 10,7. 1
Nykarleby / Uusikaarlepyy 17,5 % 59,7 % 22,8 % Jakobstad / Pietarsaari 16,3 % 60,7 % 23,0 % Pedersöre 23,8 % 60,1 % 16,1 % Larsmo / Luoto 29,1 % 57,5 % 13,4 % Kronoby / Kruunupyy 18,0 % 59,6 % 22,4 % Evijärvi 16,0 % 59,0 % 25,1 % Nya kommunen / Uusi kunta 19,5 % 59,9 % 20,6 % HELA LANDET / KOKO MAA 16,4 % 64,2 % 19,4 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 0-14 15-64 65+ Työikäisten osuus on uudessa kunnassa pienempi kuin koko maassa. Se johtuu lähinnä siitä, että lapsia on 3,1 prosenttiyksikköä enemmän, mutta myös siitä, että yli 65- vuotiaita asukkaita on 1,2 prosenttiyksikköä enemmän. Yllä olevasta kaaviosta näkyy lisäksi, että eri kunnanosien välillä on suuria eroja. Seuraavassa kuvataan uuden kunnan väestöpyramidia jaettuna viiden vuoden kohortteihin. Uusi kunta on merkitty sinisellä värillä, koko maan ollessa oranssinvärinen. 100-95 - 99 90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 Nya kommunen, Kvinnor / Naiset Uusi kunta, Män / Miehet Hela landet, Kvinnor / Naiset Koko maa, Män / Miehet Vuonna 2013 uuden kunnan väestöllinen huoltosuhde oli 66,9. Luku ilmoittaa, kuinka monta lasta ja vanhusta on sataa työikäistä kohden. 2
Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti 100 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 Befolkningsmässigt försörjningsförhållande - Väestöllinen huoltosuhde 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Koko maa - hela landet Evijärvi Kruunupyy - Kronoby Luoto - Larsmo Pedersöre Pietarsaari - Jakobstad Uusikaarlepyy - Nykarleby Nya kommunen - Uusi kunta Väestöllinen huoltosuhde on tulevaisuuden kansallinen haaste. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan ajat muuttuvat vaikeammiksi ja vuonna 2030 kansallisen luvun odotetaan olevan 71,2. Uuden kunnan tilanteen odotetaan olevan vieläkin vaikeampi, sillä huollettavia on 79,2 sataa työikäistä kohden. Yllä olevasta kaaviosta näkyy kunnanosien kehitys vuoteen 2040 saakka. Maantieteellisesti väestö jakautuu taajamiin ja jokilaaksojen varrelle. Väestömäärä on lisääntynyt eniten 20 km:n säteellä Pietarsaaren keskustasta, ja lisäyksestä vastaavat lähinnä lapsiperheet. Seuraavista kartoista näkyy selvästi, että lasten osuus on suuri Pietarsaaren ympärysalueilla, kun taas keskustassa on keskimäärin iäkkäämpää väestöä. Ikääntyneiden maantieteelliseen jakautumiseen vaikuttaa luonnollisesti vanhusten asumispalvelupaikkojen sijainti, mutta kartasta näkyy lisäksi, että Uudenkaarlepyyn, Pedersören, Evijärven ja Kruunupyyn kunnanosissa on haja-asutusta, jossa asuu enimmäkseen ikääntynyttä väestöä. 3
4
Väestönmuutosten maantieteellinen jakautuminen viimeisten viiden vuoden aikana. Uuden kunnan muuttoliikettä leimaa myönteinen kansainvälinen muuttoliike, nettomuuttoliikkeen ollessa negatiivinen Suomen rajojen sisäpuolella. Kasvava maahanmuutto on vaikuttanut myönteiseen nettomuuttoon kolmen viime vuoden aikana. 1000 800 600 400 200 0-200 -400-600 -800-1000 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Immigration - Maahanmuutto Emigration - Maastamuutto Inflyttning - Tulomuutto Utflyttning - Lähtömuutto Netto 5
Suomessa muuttoliikkeen suunta on kohti maan suurempia väestönkeskittymiä. Alla olevalla kartalla ilmenee, että tämä trendi on kasvanut huomattavasti vertailtaessa vuosia 2004 2008 ja 2009 2013. Esimerkiksi nettomuutto oli keskimäärin 47,2 vuodessa uuden kunnan alueelta Vaasaan, vastaavan luvun ollessa jopa 103,8 vuosina 2009 2013. Vastaavia trendejä on huomattavissa myös muuttoliikkeessä Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle ja Seinäjoelle. Asutusrakenne Uuden kunnan koko väestöstä 37 % asuu Pietarsaaren kunnanosassa. Toiseksi suurin kunnanosa on Pedersöre 21 %:n osuudellaan. Seuraavina ovat Uusikaarlepyy, Kruunupyy ja Luoto. Pienin kunnanosa on Evijärvi, jossa asuu 5 % väestöstä. Kunnan väestötiheys on 18,6 asukasta/km 2. Suomen väestötiheys on 17,9 asukasta/km 2. 6
Befolkning / Väestö 2013 Evijärvi 5 % Nykarleby / Uusikaarlepyy 14 % Kronoby / Kruunupyy 13 % Larsmo / Luoto 10 % Jakobstad / Pietarsaari 37 % Pedersöre 21 % Totalt / Yhteensä Jakobstad / Pietarsaari Larsmo / Luoto Pedersöre Nykarleby / Uusikaarlepyy Kronoby / Kruunupyy Evijärvi 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Tätorter / Taajamat Byområden / Kyläalueet Spridd bebyggelse / Haja-asutusalueet Taajamissa asuu yhteensä kolme neljäsosaa väestöstä. Kylissä asuu 14 % ja haja-asutusalueella 11 %. Yllä oleva kaavio osoittaa kunnanosien asutusrakenteen väliset erot. Pietarsaaressa ja Luodossa asuu taajamissa enemmän väestöä kuin kunnassa keskimäärin, kun taas muissa kunnanosissa on keskimääräistä enemmän kylä- ja haja-asutusta. Kyläasutus on ominaisinta Evijärven kunnanosalle. (Lähde SYKE, YKR/Hertta.) Elinkeinoelämä 7
Uuden kunnan elinkeinoelämää leimaa monipuolinen valmistusteollisuus: yritysten työpaikoista 42,3 % on valmistusteollisuudessa. Kauppa työllistää 11,8 % ja peruselinkeinot 12,2 %. Peräti 42,3 % Suomen turkisnahanmyynnin arvosta tulee uudesta kunnasta (Profur 2014). C Teollisuus A Maatalous, metsätalous ja kalatalous P Koulutus H Kuljetus ja varastointi N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta S Muu palvelutoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys L Kiinteistöalan toiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina ALKUTUOTANTO JALOSTUS PALVELUT 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 Kaaviosta ilmenevät uuden kunnan työpaikat. Värillä merkityt pylväät osoittavat yritysten työntekijämäärät vuonna 2012 ja harmaat pylväät työpaikkojen kokonaismäärän vuonna 2011. Erityisen vahvoja aloja ovat veneteollisuus, turkistarhaus sekä elintarvike-, muovi-, metalli- ja selluloosateollisuus. Seuraava kaavio osoittaa valmistusteollisuuden työpaikkojen jakauman. 8
Valmistusteollisuus, työpaikat 2012 Korjaus ja asennus 2 % Muu 1 % Muut koneet 8 % Veneet 11 % Elintarvikkeet 16 % Tekstiili, vaatteet, nahka 1 % Puutuotteet 5 % Sähkölaitteet 6 % Metallituotteet 11 % Teräs & metalli 8 % Kumi & muovi 11 % Paperi 12 % Mineraalituotteet 8 % Uudessa kunnassa on yli 4 000 yritystä ja nämä työllistävät n. 14 100 henkilöä. Noin 84 %:lla yrityksistä on alle 4 työntekijää. Luoto ja Evijärvi ovat kunnanosia, joissa esiintyy eniten mikroyrityksiä, joissa vain joka kymmenessä toimipaikassa on yli neljä työntekijää. Vastaava luku on Pietarsaaressa yksi viidesosa. Yritysten toimipaikat ja henkilöstö jaettuina kunnanosien kesken. Företag / Yritykset Verksamhetsställen Personal Personal / Verksamhetsställe År / Vuonna 2012 Toimipaikat Henkilöstö Henkilöstö / Toimipaikka Evijärvi 326 603 1,8 Kronoby / Kruunupyy 644 1737 2,7 Larsmo / Luoto 193 466 2,4 Pedersöre 861 2635 3,1 Jakobstad / Pietarsaari 1138 6423 5,6 Nykarleby / Uusikaarlepyy 887 2235 2,5 Nya kommunen / Uusi kunta 4049 14099 3,5 Företagsregistret Verksamhets- ingen 0-4 5-9 10-19 20-49 50-99 100-249 250-499 Yritysrekisteri ställen uppgift pers. pers. pers. pers. pers. pers. pers. 06-2014 Toimipaikat ei tietoja henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä henkeä Evijärvi 255 4 226 17 5 3 - - - Kronoby / Kruunupyy 488 4 423 32 16 9 3 1 - Larsmo / Luoto 229 4 206 9 7 2 1 - - Pedersöre 688 4 579 59 27 11 5 3 - Jakobstad / Pietarsaari 1 254 21 1 003 106 68 30 16 9 1 Nykarleby / Uusikaarlepyy 635 13 542 42 23 11 3-1 Nya kommunen / Uusi kunta 3549 50 2979 265 146 66 28 13 2 9
Huom: yllä olevaan taulukkoon eivät kuulu maatalousyritykset, joilla ei ole työntekijöitä, kokonaissumma vaihtelee sen vuoksi ensimmäiseen taulukkoon verrattuna. Kielellinen jakauma Väestöstä 71,3 % on ruotsinkielisiä, 24,5 % suomenkielisiä ja 4,2 % muita. 4 % Språk / Kielet 71 % 25 % Finskspråkiga / Suomenkieliset Svenskspråkiga / Ruotsinkieliset Övriga språk / Muut kielet Uuden kunnan visio Kunta on proaktiivinen, tehokas, hyvin hoidettu, ulospäin suuntautunut ja monikulttuurinen. Kunnassa onnistutaan ja voidaan hyvin. Työllisyys Työllisyysaste on selvästi maan keskiarvoa suurempi. Huoltosuhde on yli 100 %. Vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysaste oli 6,2 % verrattuna 11,3 %:iin koko maan osalta (TEM, 2014). Alla olevassa kuviossa vertaillaan työttömyysastetta kunnanosien välillä. 10
Pedersöre Nykarleby / Uusikaarlepyy Larsmo / Luoto Kronoby / Kruunupyy Evijärvi Nya kommunen / Uusi kunta Jakobstad / Pietarsaari 3,5 % 4,3 % 4,3 % 4,8 % 6,0 % 6,2 % 9,4 % 0,0 % 2,0 % 4,0 % 6,0 % 8,0 % 10,0 % Työpaikat ovat keskittyneet taajamiin suuremmassa määrin kuin väestö. Suurin keskittymä on Pietarsaaressa. Jalostus- (teollisuus, rakentaminen, sähkö- ja vesihuolto) ja palvelualojen työpaikkoja koskevissa kartoissa on otettu tietojen toimittajan sääntöjen vuoksi huomioon vain ne työpaikat, joissa on yli 10 työntekijää. 11
12
Uuden kunnan työssäkäyntivirrat kulkevat Pietarsaaren ja Kokkolan välillä sekä Pedersören, Luodon ja Pietarsaaren kunnanosien välillä. Kokkolasta käy enemmän väkeä työssä Pietarsaaressa kuin Pietarsaaresta Kokkolassa. Kruunupyystä työssäkäyntivirrat kulkevat sekä Kokkolaan että Pietarsaareen. Työssäkäyntikartta koskee Pietarsaaren seutua eikä siinä ole otettu huomioon työssäkäyntiä Evijärven kunnanosasta etelään ja itään päin. SWOT Vahvuudet Kaksi kieltä Väestörakenne Sosiaalinen pääoma, aktiivinen yhdistystoiminta, yritteliäisyys Energiahuolto Hyvät liikenneyhteydet/helppopääsyisyys Turvallinen ja luonnonläheinen asuinympäristö Monipuolinen, kansainvälinen elinkeinoelämä Yrittäjyys ja vahvat klusterit Korkea työllisyysaste Luonnonarvot ja saaristo 13
Hyvä harrastustarjonta Kuitu- ja verkkopalvelut Perusopetuksen koulurakenne Heikkoudet Keski- ja korkeakouluasteen koulutustaso on maamme keskiarvoa matalampi Kehittymätön joukkoliikenne Pulaa korkeasti koulutettujen työpaikoista Mahdollisuudet Saaristo ja luonto Elävä, avara maaseutu Yrittäjähenkisyys Kielitaito Vahvempi kansallinen edunvalvonta Monikulttuurisuus Globaalien verkostojen hyödyntäminen Yritysten valmius kansainvälistymiseen Uhat Väestömäärän väheneminen Ympäristön tuhoaminen Epäedulliset valtiolliset toimenpiteet Taloudelliset kriisit Yritystoiminnan lakkauttamiset ja siirrot Puutteellinen yhteenkuuluvuus Me-hengen puuttuminen Strategiset linjaukset Väestönkasvua kaikissa kunnanosissa Tehokas hallinto - kustannustehokas - laadukas Voimakas yhteenkuuluvuus - molempien kieliryhmien tarpeet huomioidaan palvelutuotannossa, häiriöherkättömällä käännöspalveluresursoinnilla - päätöksenteossa huomioidaan molempien kieliryhmien osallistuminen ja vaikuttaminen - kotouttaminen - yhteistoiminnalliset kehittämispyrkimykset Hyvien valtakunnallisten ja kansainvälisten liikenneyhteyksien turvaaminen - helppopääsyisyys turvataan ja sitä kehitetään 14
Kuntalaisten mahdollisuus osallisuuteen ja vaikuttamiseen turvataan päätöksenteon läheisyydellä - aktiivista yhdistystoimintaa tuetaan ja kannustetaan - kansalaisaktiivisuutta kannustetaan, esim. kyselyjen ja hanketukien kautta Yritysten mahdollisuus osallisuuteen ja kaupungin päätösten arvioimiseen turvataan tekemällä yritysvaikuttavuusarvioita päätöksenteon yhteydessä sekä - yrittäjien ja yritysten aktiivista yhdistystoimintaa tuetaan ja kannustetaan - yritys- ja yrittäjäaktiivisuutta kannustetaan, esim. kyselyjen ja hanketukien kautta Palvelutarjonta turvataan kaikissa kunnanosissa - päivähoito - esikoulu - perusopetus, vuosikurssit 1-6 - perusterveydenhuollon vastaanotto - vanhushuoltopalvelut Kehitetään yhteiskunnallinen ilmapiiri, joka kannustaa aloitteenteon rikkauteen ja yrittäjyyteen Toisen ja kolmannen asteen koulutus- ja innovaatiojärjestelmän vahvistaminen ja kehittäminen. Vahva kulttuuritarjonta molemmilla kielillä vahvistaa kuntalaisten viihtyvyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Maakunnan kattavin facilitointi maahanmuuttajien oman kulttuurin tuottamiseen ja esittämiseen parantaa kotouttamista ja vahvistaa kunnan asemaa kulttuurituotannollisesti mielenkiintoisena kuntana maakuntien välisessä kilpailussa. Vapaa-ajan toimintojen suuri tarjonta kaikilla osa-alueilla aktivoi asukkaita terveyttä edistäviin toimintoihin. Palvelut ovat asiakkaille suunnattuja ja ne tuotetaan kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Teknologian mahdollisuuksia hyödynnetään palvelutuotannossa, kustannustehokkuuden parantamisessa ja asukkaiden välisessä yhteistoiminnassa. Rakentamisen ja kaavoituksen periaatteet noudattavat Elämänlaatu 2040 -asiakirjan linjauksia. Konsernin tase optimoidaan strategisesta näkökulmasta huomioiden ennen kaikkea taseen keventämisen tuomat mahdollisuudet verotukselliseen kilpailukykyyn saada kuntaan uusia kuntalaisia. Kunta luo edellytykset yrittäjyydelle hyvän ja kaukonäköisen kaavoituksen ja tonttipolitiikan kautta. 15
Uuden kunnan peruslähtökohtana on, että kunta ei kilpaile vapailla markkinoilla yksityisten yritysten kanssa, kuitenkin huomioidaan uuden kunnan palvelustrategian linjaukset sekä mahdolliset markkinapuutetilanteet. Päätöksenteossa tarkistetaan päätöksen vaikutusta yrityksiin. Kunta arvostaa kolmannen sektorin työtä yhteiskunnallisesti aktivoivassa toiminnassaan sekä palveluntuottajana. Toimielimet 16
Kaksikielisyys - Esityslistat, pöytäkirjat ja liitteet molemmilla kielillä. - Henkilöstöllä oltava sellainen kielitaito, että asukkaita voidaan palvella näiden äidinkielellä - Kyltit Elinkeinopalvelut Kehittämisyhtiö Concordian tehtävänä on toimia yhdistävänä voimana ja katalysaattorina uuden kunnan kehittämisessä. Yhtiön tehtävänä on löytää uusia mahdollisuuksia ja tarjota hyvä kasvualusta kehitykselle ja kasvulle. Yrityskehittäminen ja alueellinen kehittäminen ovat Concordian perustehtäviä. Toimintaan kuuluvat pääasiallisesti yritysneuvonta ja yrityskehittäminen sekä strategisesti tärkeiden kehittämisyksiköiden toteuttaminen uuden kunnan strategian tavoitteiden mukaan. Concordialla on tärkeä koordinoiva rooli yhtiön yhdistäessä toimijoita yhteisten kehittämistoimenpiteiden puitteissa. Yhtiö rakentaa aktiivisesti verkostoja ja foorumeita, jotta asiakkaisiin ja sidoshenkilöihin luodaan laaja kontaktipinta, ja näin ollen saavutetaan menestystä yhteistyön kautta. 17
Omistajaohjaus ja kuntakonsernin johto Kunta ja sen tytäryhtiöt muodostavat kuntakonsernin. Kunnan tytäryhtiöt ovat yhtiöitä, joissa kunnalla on määräysvalta kirjanpitolain 1. luvun 5 :n mukaan. 18
Kunnanvaltuusto päättää kuntakonsernin toiminnasta ja taloudellisista tavoitteista, sekä konserniohjauksen periaatteista ja omistajapoliittisista linjauksista. Lisäksi valtuusto päättää kuntakonsernin sisäisestä tarkkailusta ja riskinkäsittelyn perusteista. Kunnanhallituksen tehtävänä on johtaa kuntakonsernia ja käyttää kunnan toimivaltaa konserniyhteisöissä, tytäryhtiöissä, osakkuusyhtiöissä ja muiden yhteisöjen omistajaohjauksessa. Hallitus valitsee kunnan edustajat niihin yhteisöihin, joissa kunta on jäsen tai omistaja. Uudelle kunnalle laaditaan omistajapoliittiset linjaukset, jotka sisältävät määräykset kunnan hankkimasta omaisuudesta sekä mihin tehtäviin hankintoihin kunta osallistuu omistajana tai sijoittajana. Samalla vahvistetaan omaisuuden tuottotavoitteet ja muut tavoitteet. 19