Vantaan kaupungin Vanda stads invånartidning Julkinen tiedote Offentligt blad 26.10.2013 Kasvu luo menestystä Elinvoima Investoinnit Työllisyys tulevaisuuden tekijät Vantaalla 1
KUVAT SAKARI MANNINEN Sään ehdoilla puhdashuoneesta löytyy kuivio, jonka ilmankosteus on vain 20 prosenttia. Samuli käy töissä Kaivokselasta. Helsingissä opiskelleena ja asuneena Vantaalle muutto mietitytti, mutta asunto oli kohtuuhintainen ja työmatka lyheni merkittävästi. Lyhyt työmatka on kyllä tosi kiva juttu, ehtii olla kotona lastenkin kanssa, Katja Samuli kiittelee. Katja Samuli Televisiosäät Vaisalan avulla Vaisala tarjoaa havainto- ja mittaustuotteita meteorologian ja valittujen säästä riippuvaisten toimialojen sekä teollisuuden mittaustarpeisiin. Vaisalan teknologian avulla tehdään esimerkiksi television sääennusteita. Ilmatieteen laitokset ympäri maailman käyttävät Vaisalan valmistamia laitteita mittaamaan ilmakehän olosuhteita, jotta meteorologit voivat tämän tiedon perusteella tehdä sääkartat ja tutkakuvat televisioon ja verkkoon. Tiesääasemat ovat myös yksi Vaisalan kärkituote. Ne mittaavat tien nykyolosuhteita, muun muassa lämpötilaa, kosteutta ja vesi- tai lumipeitettä. Tiesääasemien tietoja käytetään ennustamiseen ja arviointiin, esimerkiksi sen päättämiseen, milloin kannattaa lähettää auraus- tai suolauskalusto liikkeelle. Lentoliikenteessäkin Vaisala on lentäjän apuna. Pilvien päältä lentäjä ei voi nähdä maan tuuliolosuhteita tai näkyvyyttä. Vaisalan teknologian avulla lentohenkilöstö saa tietää sääolosuhteet lentokentällä, jotta lennot pääsevät turvallisesti maahan. Vaisala vie lentosäähän liittyviä sovelluksia joka puolelle maailmaa, sillä lentoturvallisuus on kaikille tärkeää. Vastuullani ovat Euroopan ja Etelä-Amerikan palvelukokonaisuudet, kertoo Service Region Manager Vesa Koivula. Koivula on opiskeluaikojensa haavetyöpaikassa. Opiskellessaan Teknillisessä korkeakoulussa Helsingissä hän haki kaksi kertaa kesätöihin Vaisalalle. Vasta kolmannella kerralla tärppäsi. Nyt 25-vuotisen uransa aikana hän on ehtinyt nähdä Vaisalan liiketoimintoja laajasti, viettää jopa kaksi vuotta ulkomailla, ei kuitenkaan asuen. Työtehtävien puolesta vieraillen yhteenlaskettu aika on lähellä kahta vuotta. Puhdashuoneessa valmistetut anturit tarkastetaan huolella. Työpaikka omilla ehdoilla Kiinteistöpäällikkö Jouni Parhankangas mahdollistaa tiiminsä kanssa sen, että Vaisalan Vantaan toimipisteeseen työskennellään niissä olosuhteissa missä pitääkin. Tekemistä riittää, sillä tontti on 7 hehtaarin kokoinen, kerrosneliöitä 38 000. Vuonna 2011 valmistunut päärakennus hyödyntää Vaisalan omaa teknologiaa lämpötilan, kosteuden ja hiilidioksiidin mittauksessa. Kestävä kehitys on Vaisalalle tärkeää. Koko uusi rakennus lämmitetäänkin maalämmön voimin. Noin 200 metrin syvyyteen saakka porattuja kallioreikiä on Vaisalan tontilla 20 kappaletta. Yhteensä porausta tontilla on neljä kilometriä. Ainoa, missä vuonna 2011 rakennetussa uudisosassa käytetään kaukolämpöä, on käyttöveden lämmitys. Henkilöstön kuntosali on sen verran kovassa käytössä ja työmatkapyöräilijöitä paljon, ettei maalämmöstä riitä suihkuveden lämmitykseen, Jouni Parhankangas kertoo. Vaisalan kehittämät hiilidioksidimittarit optimoivat ilmastoinnin toimintaa. Ne tunnistavat hiilidioksidin määrän ilmasta ja antavat ilmanvaihdolle viestiä siitä, milloin ilmastoinnin pitää käynnistyä. Kun huoneet ovat tyhjillään palaverien välissä, ilmanvaihto hiljenee. Kaikki Vaisalan Vantaan tontilla olevat neliöt ovat sekä omia että omassa käytössä. Jos tilaa pitää uudelleenjärjestellä, tarpeisiin pystytään reagoimaan tarvittaessa lyhyelläkin varoitusajalla. Kun omistamme tilat ja käytämme niitä itse, ei tarvitse säästää väärissä paikoissa, Jouni Parhankangas sanoo. Uusiutuvaan energiaan on panostettu hankkimalla aurinkosähköjärjestelmä. Vantaan pääkonttorin uuden talon katolle ja eteläseinälle on sijoitettu kaikkiaan 700 neliömetriä aurinkopaneelia. Järjestelmä tuottaa vuodessa yli 80 megawattituntia sähköä suoraan taloon sähköverkkoon, mikä vastaa noin 15 prosenttia pääkonttorin vuotuisesta sähköntarpeesta. Aurinkosähköjärjestelmä on suhteellisen kallis investointi. Aurinkosähkön käyttäminen ei kuitenkaan vaadi kiinteistön sähköverkolta mitään erityisjärjestelyjä, vaan järjestelmä on toiminut jo yli kaksi vuotta ilman vikoja, Parhankangas kiittää. Hehtaarin verran testitilaa Oman tonttimaan lisäksi Vaisala on vuokrannut kaupungilta hehtaarin verran peltoa. Tyhjä tila tulee tarpeeseen, jotta uusinta sääteknologiaa pystytään testaamaan: sateen tulee ropista ja tuulen puhaltaa yhtä vapaasti kuin missä tahansa päin maailmaa. Sääpallo on tunnusomainen osa Vaisalan toimintaa, ja sellainen löytyy Kaivokselan vesitornin päältä. Pallo on kuitenkin vain kuori. Se, mitä sisältä löytyy, on vuosien kehitystyön tulos. Säätutka on yksi Vaisalan lippulaivatuotteista. Yksinkertaisimmillaan kyse on seuraavasta: antenni lähettää mikroaaltopulsseja, jotka takaisin tullessaan ovat tulkittavissa säästä kertovaksi ja säätä ennustavaksi tutkakuvaksi. Säätutkateknologiaa kehittänyt Vaisalan tiimi palkittiin vuonna 2011 Suomalaisen insinöörityön palkinnolla. Tutkan avulla pystytään erottamaan sateen olomuotoja: onko kyseessä raekuuro, lumisade tai peräti lintuparvi. Tutkakuvaa käytetään muun muassa sääennusteiden laatimisessa. Ilmatieteen laitos on tutkakuvien perusteella jopa voinut antaa maanviljelijöille varoituksia esimerkiksi isoista hyönteisparvista, tuotekehityspäällikkö Juha Salmivaara kertoo. Lähin Vaisalan Vantaalla kokoama säätutka on Kaivokselan vesitornin päällä, kauimmainen Uudessa- Seelannissa. Kaikkiaan Vaisalan tutkia on toimitettu yli 100 kappaletta 20 eri maahan. Työ vaikuttaa lyhyesti Kivistöön kaupunkikeskus Suunnittelualue sijaitsee Kehäradan Kivistön aseman ympäristössä. Lännessä alue rajautuu Hämeenlinnanväylään, idässä Vanhaan Nurmijärventiehen ja etelässä Tikkurilantiehen. Monipuolinen ja eri kulkutavoilla helposti saavutettava Kivistön kaupunkikeskus sisältää eri toimintoja, kuten kauppakeskuksen hypermarketteineen, erikoiskauppaa, palveluita, linja-autotermi-naalin ja asumista. Keskus toteutetaan vaiheittain ja ensimmäisessä vaiheessa se tulee olemaan kooltaan noin 60 000 ka-m2 ja loppuvaiheessa noin 150 000 ka-m2. Ensimmäisen vaiheen arvioidaan valmistuvan vuoden 2017 lopussa. kaavan nro 230800. Lisätietoja: Kaavoituspäällikkö Lea Varpanen p. 09 8392 2247 Kivistöön kaksi uutta rakennuspaikkaa Tontin 23-104-3 omistaja hakee asemakaavan muuttamista. Tontin käyttötarkoitus muutetaan ympäristöä häiritsemättömien teollisuusrakennusten korttelialueesta asuinpientalojen korttelialueeksi sekä rakennusoikeuden määrä tarkistetaan. Tontille esitetään kahta uutta rakennuspaikkaa sekä uusi tonttiliittymä. Tontilla sijaitsee suojeltava rakennus, Byändan torppa. Muutosalue sijaitsee osoitteessa Kylänpääntie 2.(nro 002199) Lisätietoja: Asemakaavasuunnittelija Hanna Tiira p. 09 8392 8786 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä Maankäytön ja ympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Kielotie 28 ja Myyrmäen yhteispalvelussa, Kilterinraitti 6 sekä internetosoitteessa http://www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_maankaytto Vantaa-kanava on auki Uusi Vantaa kanava on auennut osoitteessa www.vantaakanava.fi. Kanava tarjoaa suoran yhteyden päätöksentekoon. Kaupunginvaltuuston kokouksia voi jatkossa seurata netissä suorina lähetyksinä tai jälkikäteen arkistosta. Valtuustolähetysten lisäksi luvassa on ajankohtaista sisältöä uudistuksista, tapahtumista ja päätöksenteon taustoista. Marsin pinnalta Uuden-Seelannin rannikoille Vaisalan tuotteita on ympäri maailman. Vantaalle jo 1950-luvulla muuttanut yritys on painanut juurensa tiukasti kaupungin multaan. Seitsemän hehtaarin tontilla on niin Vaisalan pääkonttori, tuotantoa, tutkimusta ja tuotekehitystä, asiakaspalvelua kuin huoltotoimintaakin. JENNI JUSSLIN Mars-planeetalla mönkii tälläkin hetkellä Curiosity-niminen luotain, joka lähetettiin matkaan 2011 ja laskeutui Marsin pinnalle vuonna 2012. Suomessa valmistetut anturit ovat osa luotainta. Prosessi-insinööri Katja Samuli kertoo, että luotaimessa on Vaisalan valmistamat kosteus- ja paineanturit. Samankaltaisia on useissa tuotteissa, esimerkiksi sääpallojen perässä roikkuvissa radiosondeissa ympäri maailman. Kaikkiaan eri antureita valmistetaan Vaisalan Vantaan toimipisteessä 1,5 miljoonaa kappaletta vuodessa. Pelkistä Mars-luotaimiin tarkoitetuista antureista ei tulisi kovin isoa liiketoimintaa. Vantaalainen Samuli työskentelee antureiden parissa noin 30 henkilön tiimissä. Työympäristöstä tekee erikoisen sen täydellinen puhtaus. Päästäkseen valmistamaan antureita Samulin täytyy jättää ulkokenkänsä ja työtakkinsa laboratorion ulkopuolelle, vetää huppu päähän ja pukeutua siniseen suoja-asuun. Puhdashuoneessa valmistetaan muun muassa kosteus-, hiilidioksidi-, ja paineantureita, jotka liitettynä oikeaan mittalaitteeseen mahdollistavat esimerkiksi säähavaintojen tekemisen kautta maailman. Puhdashuoneen lämpötila, 22 astetta, ja kosteus, 40 prosenttia, on tarkkaan määritelty. Korkean luokan teknologia vaatii tarkat olosuhteet, joten Vesa Koivula Pelkästään yhteen maahan matkustaminen saattoi viedä 52 tuntia aikaa, siihen vielä työt päälle. Kun lähtee Etelä-Amerikkaan saakka, on järkevää käydä useassa maassa samalla. Käytännössä Koivula seuraa, että asiakkaan tilaama asia, esimerkiksi Vaisalan luoma palvelukokonaisuus lentosäätä koskien syntyy ja toimii kohdemaassa siten kuin pitääkin. Kansainvälisen työn luonteen vuoksi Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyys on ehdoton juttu. Kotoa Kivistöstä on kätevää kulkea niin kotiin kuin lentokentällekin. Näiden 25 vuoden aikana ei ole tullut vastaavaa työpaikkaa, joka menisi Vaisalan ohi. Jouni Parhankangas FAKTOJA VAISALASTA: Perustaja professori Vilho Väisälä, perustettu 1936 Muutti Vantaalle 1954 Vantaan uudelle rakennukselle myönnetty kansainvälinen kultainen LEED-energiasertifikaatti, Leadership in Energy and Environmental Design 30 toimistoa ympäri maailman. Henkilöstöä yhteensä 1400, joista Vantaalla n. 850 Liikevaihto 293 milj. euroa vuonna 2012 Liikevaihdosta 98 % tulee viennistä Pörssiyhtiö Täällä ollaan yhteisellä asialla, pohtii Vesa Koivula sitä, miksi on viihtynyt Vaisalalla jo 25 vuoden ajan. Pitkät työurat ovat Vaisalalle tyypillisiä. Henkilöstökyselyissä on selvinnyt, että työ muiden ihmisten elämään ja turvallisuuteen vaikuttavan teknologian sekä palveluiden ääressä koetaan motivoivaksi. Työt joustavat elämäntilanteen mukaan ja mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi osa-aika- ja etätyötä tuetaan. Myös nuoria näkyy Vaisalan käytävillä. Sekä ammattikorkeakoulu-, yliopisto- että ammattikouluopiskelijoita otetaan mielellään harjoittelijoiksi eri puolille taloa. Juha Salmivaara Klikkaa vantaa.fi/asukaslehti! Mikä lehdessä toimii, mistä haluaisit lukea lisää, mistä vähemmän? Liity lukijapaneelin jäseneksi osoitteessa vantaa.fi/asukaslehti. Lähetämme lehteä koskevan kyselyn muutaman kerran vuodessa. Vastaaminen vie aikaa noin kymmenen minuuttia. Vastanneiden kesken arvomme yllätyspalkintoja. Olethan huomannut, että myös asukaslehden juttuja voi lukea ja kommentoida samassa osoitteessa? Tutustu tarkemmin osoitteessa vantaa.fi/asukaslehti. 2 3
SAKARI MANNINEN Vantaa rakentaa elinvoimaa koko seudulle Vantaalla on monia elinvoimaisuutta vahvistavia tekijöitä: tilaa rakentamiselle, toimiva liikennejärjestelmä ja ennen kaikkea ihmisiä tekemään työtä. Kotikaupunkimme on kansainvälinen ympäristö, meillä yöpyy kolmanneksi eniten matkailijoita Suomessa ja lentoasema vaikuttaa myös kansainvälisten yritysten sijoittumiseen. PÄIVI RAINIO Suomi kipristelee taantuman kourissa. Vantaallakin se tuntuu. Kaupungin oma talous on tiukoilla, ensi vuoden budjettia tehdään kurinalaisesti talous- ja velkaohjelmassa pysytellen, jokaista palvelua tarkkaan harkiten. Myös investointeja karsitaan, jopa vanhoja kuten kouluja purkaen. Vantaan kasvu tuo elinvoimaa koko metropolialueelle Taantumasta huolimatta investoinnit Vantaalla ovat suuremmat kuin koskaan. Julkinen investointi on merkityksellistä erityisesti nyt, kun yksityinen raha on tiukassa, toteaa kaupungin elinkeinojohtaja Jose Valanta. Vantaalle on kasaantumassa noin kahden miljardin euron investointien potti: valtion panostus lentokenttäalueeseen, Kehärata ja Kehä kolmosen parantaminen. Nämä hankkeet kerrannaisvaikutuksineen ovat elvytystä parhaimmillaan, koska ne ovat metropolialueen kasvun pohja. Vantaa on luonnollinen paikka investoinneille. Meillä on tilaa, toimiva liikenneympäristö sekä lentoasema, joka on monen toiminnan keskus. Tutkimusten mukaan miljoona lentomatkustajaa tuo alueelle tuhat työpaikkaa. Vantaalla lentokentän ympäristössä on vielä huomattavasti rakentamiskelpoista maata. Aviapoliksen alue on kehittynyt seudulliseksi työpaikka-alueeksi, jossa käydään töissä niin kehyskunnista kuin pääkaupunkiseudultakin. Vantaan työpaikoista noin kolmannes on syntynyt Aviapolikseen. Alue houkuttelee niin teollisuuden, kaupan, majoituspalveluiden kuin logistiikankin alan yrityksiä. Sinne on sijoittunut merkittävä määrä kansainvälisessä omistuksessa olevia yrityksiä. Tulevan Aviapoliksen aseman ympäristö on vielä metsää, suunnitelmat rakentamisesta ovat tosin pitkällä. Lentoaseman tien varrella on käynnistymässä useita rakennushankkeita, joiden alta tiekin vaihtaa paikkaansa. Vantaa on luonnollinen paikka investoinneille. Tila antaa kaupungille mahdollisuuden sijoittaa työpaikkoja ja asuntoja joustavasti rinnakkain, luettelee Jose Valanta lentokentän ympäristön kehittämismahdollisuuksia. Paikka kansainväliselle yrittämiselle Kehärata ja Kehä III tuovat yrityksille kilpailuetuja: tavarat ja niitä tuottavat ihmiset liikkuvat sujuvammin metropolialueella ja eri puolille Suomea. Aviapoliksen liikekeskusalueet tulevat entistä paremmin saavutettavaksi koko metropolin asukkaille. Jose Valanta Osallistu ideointiin! Mitkä ovat mielestäsi vantaalaisen elinvoiman peruskivet ja miten niitä voisi vahvistaa? Minkälainen yrittäjyys toisi vantaalaisille työpaikkoja, missä vantaalaiset ovat parhaimmillaan? Anna kommenttisi elinvoimaohjelman valmisteluun asukaslehden verkkosivulla vantaa.fi/asukaslehti. Saavutettavuus on myös kansainvälistä. Tikkurilan asemasta tulee merkittävä linkki Pietariin, jos juna tulevaisuudessa pysähtyy siellä entistä useammin. Tikkurilan asemakeskus valmistuu hyvissä ajoin ottamaan vastaan myös Kehärataa käyttäviä lentomatkustajia, sanoo Jose Valanta. Lentoliikenteen matkustajamäärät ovat suhdanneherkkiä. Silti Vantaan lentoaseman matkustajamäärissä odotetaan edelleen voimakasta kasvua. Reitit niin Aasiaan kuin Pohjois-Amerikkaan ovat maamme lentoliikenteen vahvuuksia. Sujuva siirtyminen Euroopan kentiltä mannertenvälisille reiteille on Vantaalle myös haaste. Miten saamme matkalaiset viipymään Vantaalla tovin pidempään, tuumii Jose Valanta. Vantaalla on nyt erinomainen tilaisuus kehittää yritysmatkailua ja erilaisia oheispalveluja, joista täällä poikkeavat liikematkailijat voisivat nauttia. Nyt olisi tilaa uudelle yrittäjyydelle ja rohkeille avauksille miljoonien ihmisten matkustajavirrassa. Työtä kaikille vantaalaisille Vantaan työpaikkaomavaraisuus on noin 104 prosenttia, eli Vantaa tarjoaa enemmän työpaikkoja kuin Vantaalla on työvoimaa. Ennusteiden mukaan Vantaan työpaikkojen kasvu on seudun suurinta, mutta vielä tällä hetkellä Vantaan työttömyys on liian korkealla tasolla. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus on suuri. Kaupungin rooli työllisyyden edistämisessä tulee kasvamaan merkittävästi, kun valtio siirtää yhä enemmän vastuuta työllistämisestä kunnille. Elinkeinoelämän rakennemuutoksista johtuen työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät usein kohtaa. Työttömien koulutustaso voi olla vanhentunut, ammatillinen koulutus puuttua tai oman alan työpaikkojen määrä on merkittävästi vähentynyt tai ala on hävinnyt kokonaan Suomesta. Työttömyyden pitkittyessä myös kynnys palata työelämään kasvaa. Vantaalla toimii työvalmennuspajoja, joissa työttömät oppivat uusia työtaitoja, saavat henkilökohtaista valmennusta ja kannustusta työnhakuun sekä mahdollisuuden suorittaa erinäisiä kursseja, jotka lisäävät työllistymismahdollisuuksia, kertoo työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen. Anu Tirkkonen Haemme jatkuvasti uusia keinoja työllisyyden parantamiseksi. Erityisesti nuorten työllistyminen välittömästi ammattiin valmistumisen jälkeen on tärkeää. Siihen saatamme tarvita uusia tuki- ja kannustustoimia. Pitkäaikaistyöttömyyden torjumisessa keinona voisi olla esimerkiksi vastikkeellinen työllistäminen, jolloin sosiaaliturvan saanti on vahvemmin sidottu työllistymispyrkimyksiin. Viestimme on, että Vantaalla ei tarvitse olla pitkään passiivisesti työtön, työllisyyspalvelut tarjoavat paljon erilaisia mahdollisuuksia, sanoo Anu Tirkkonen. Vantaan elinkeino- ja työllisyyspoliittinen ohjelma, elinvoimaohjelma, käsitellään joulukuussa kaupunginvaltuustossa. Ohjelma sisältää tavoitteita ja keinoja kaupungin elinvoiman vahvistamiseksi. Ohjelman pääteemat ovat yrittäminen, asuminen ja työllistyminen. Elinvoimaohjelmaa valmistellaan Vantaan nykyisten vahvuuksien varaan sekä käynnistämällä uusia toimintatapoja. Ohjelman painopistealueita ovat muun muassa: Saavutettavuudeltaan ylivoimainen Tiivis ja eheä suurkaupunki Yrityspalveluiltaan ykkönen Aktiivista työllistämistä Kansainvälisen liiketoiminnan ja matkailun keskus Mainettaan parempi Tikkurilan asemanseudun rakentamista. SAKARI MANNINEN 4 cv9tn8dsbf 5
Investoinnit tuovat mukanaan kasvua Investoinneilla kaupunki panostaa tulevaisuuteen ja työntää kaupunkia kasvun uralle. PIRJO KIVISTÖ, VAPPU VIENAMO Vantaan sijainti pääkaupunkiseudulla, lento-, juna- ja maaliikenteen solmukohdassa luo meille vahvaa kasvupotentiaalia, erityisesti siinä vaiheessa, kun liikenneinvestoinnit ovat toteutuneet, kaupunginjohtaja Kari Nenonen ennakoi. Hyvä logistinen sijaintimme tukee yritystoimintaa. Kaupan kasvu on ollut merkittävää, ja uskon tämän jatkuvan edelleen. Liikennehankkeet Kehärata ja Kehä III :n perusparannus ovat kaupungin suuria investointeja. Kehäradan kokonaiskustannukset ovat 738 miljoonaa euroa, josta Vantaan osuus on 234 miljoonaa euroa. Vantaa investoi näihin hankkeisiin siksi, että niiden vaikutuspiirissä on runsaasti työpaikka- ja teollisuuskäyttöön soveltuvia maa-alueita. Lentoaseman ympäristössä on mainioita sijoittumispaikkoja yrityksille, jotka tarvitsevat paljon tilaa ja sujuvat liikenneyhteydet. Valmistuessaan Kehärata toimii paikallisliikenteen väylänä ja osana kaupunkirataa, jonka varrella asuu ja käy töissä kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kehäradan vaikutuspiirissä on Liikenneviras- ton mukaan 200 000 ihmistä. Vantaan alueelle rakennetaan ensi vaiheessa viisi uutta asemaa, joiden ympäristöön tulee asuntoja ja työpaikkoja. Tikkurilassa pysähtyviltä kaukojunista voi vaihtaa sujuvasti lentoasemalle meneviin Kehäradan juniin. Kehä III:n perusparantamisen toinen vaihe on hyvässä vauhdissa. Toisen vaiheen rakentamiskustannukset ovat 150 miljoonaa euroa, josta kaupungin osuus on 40 miljoonaa euroa. Kehä III:n ja Lentoasemantien liittymän perusparannus on jo alkanut, Porvoon- ja Lahdenväylien välillä työt käynnistyvät ensi vuoden alussa. Molemmat valmistuvat vuonna 2016. Vanhojen alueiden elinvoimasta huolehditaan Keskustojen kehittäminen on yksi kaupungin tavoitteista. Nykyiset keskukset, kuten Tikkurila, Koivukylä, Aviapolis-asema valmistuu ensi kesään mennessä. Korso, Hakunila ja Myyrmäki, ovat pysyneet lähes muuttumattomina rakentamisensa jälkeen. Kaikissa Vantaan keskustoissa on nyt meneillään kehittämishankkeita. Tikkurilan keskusta on tällä hetkellä Ratatien varressa kesän kynnyksellä valmistuva Skanskan asuintalo. SKANSKA LIIKENNEVIRASTO, MINNA ALANTIE työmaa-aidan ympäröimänä. Aidan sisälle on jo valmistunut kaksikerroksinen maanalainen pysäköintilaitos ja uusi valtuustosali, mutta paljon on vielä tulossa. Rakentaminen lisää asuntojen kysyntää Tikkurilassa. Aseman välittömään läheisyyteen on rakenteilla toimisto- ja liikekeskus Dixi, linja-autoterminaali, asemasilta, kolme kerrostaloa, pysäköintilaitos ja tori. Ensi vuonna alkavat yhden kerrostalon, kävelykadun, Tikkurilanpuiston sekä vesialtaan rakentaminen. Tikkurilan keskustan rakentaminen on Suomen suurimpia keskustauudistuksia. Investoinnin arvo on yli 300 miljoonan euroa. Investoinnit ovat pääosin yksityisiä. Radan viereen sijoittuvat rakennukset muodostavat Tikkurilan matkakeskuksen. Dixiin sijoittuu linja-autoterminaali sekä VR:n ja HSL:n lipunmyynnit sekä kaupungin yhteispalvelupiste. Asemasilta kahviloineen on matkustajien odotustila. Dixin ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2014 lopulla ja radan länsi- Dixin ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2014 lopulla ja radan länsipuolen Jokiniemeen yhdistävä asemasilta vuoden 2015 alussa. Dixiin sijoittuu linja-autoterminaali sekä VR:n ja HSL:n lipunmyynnit sekä kaupungin yhteispalvelupiste. puolen Jokiniemeen yhdistävä asemasilta vuoden 2015 alussa. Myyrmäen keskustaan on tarkoitus rakentaa kauppakeskus Myyrmannin laajennus, asuinkerrostaloja ja uusi tori. Samoin varaudutaan vanhusten palvelukeskuksen rakentamiseen. Linja-autoterminaali ja juna- Leinelä ja Kivistö ovat vetovoimaisia uusia alueita Leinelässä ja Kivistössä rakennetaan runsaasti asuntoja. Uudet asuntoalueet merkitsevät kaupungille investointeja, mutta myös uusia asukkaita ja verotuloja kaupungille. Vantaan asukasluku kasvaa noin 2300 henkilön vuosivauhtia. Leinelän mainio sijainti nostaa alueen yhdeksi Suomen eniten kiinnostusta herättäneisiin asuntoalueista. Leinelässä kaupungin suurimmat investoinnit on jo tehty. Katuja rakennetaan sitä mukaa, kun asuntorakentaminen etenee. Nyt rakenteilla olevan alueen valmistuttua asukkaiden määrä on noin 2500. Nyt alueella on valmiina noin 280 asuntoa, rakenteilla 90 asuntoa ja suunnitteilla lähes 140 asuntoa. Vehkalan alueelle valmistellaan uutta asemakaavaa, joka tullee käsittelyyn vielä tämän vuoden aikana. Kivistön rakentaminen on hyvä esimerkki kaupunkirakenteen tiivistämisestä ja nojautumisesta hyviin liikenneyhteyksiin. Kivistön keskustaan tulee muuttamaan 14 000 asukasta ja koko Kivistön alueelle 25 000 asukasta. Alueen läheisyydessä sijaitsevan Keimolanmäen asuntojen rakentaminen käynnistynee vuonna 2014. Asuntomessut järjestetään Kivistössä vuonna 2015. Lue Kivistöstä lisää tämä lehden sivulta 10. asema uudistetaan vuonna 2014. Martinlaakson keskustaan on valmistunut uusi ostoskeskus ja useita kerrostaloja. Aseman tuntumaan on suunnitteilla lisää kerrostaloja. Juna-aseman uudistustyöt tehdään vuosina 2014 2015. Koivukylän vanhan ostoskeskuksen myymäläpintaalaa on tarkoitus moninkertaistaa. Suunnitelmaan kuuluu myös nykyisen kirjaston siirtäminen vanhan ostoskeskuksen tiloista uuteen ostoskeskukseen. Tavoitteena on saada asuntorakentamista aseman viereen. Korson keskustan uudistaminen alkaa kaupungin järjestämällä suunnittelukilpailulla. Kilpailun pohjalta tullaan muuttamaan keskustan asemakaavaa, jonka jälkeen uudisrakentaminen voi alkaa. Dixi ja asemasilta palveluineen ovat valmiina Kehäradan liikenteen alkaessa. YIT 6 7
Bitit hallussa Pullantuoksuinen pitopalvelu Vantaankosken aseman kupeesta löytyy yhden Suomen vauhdikkaimman yrityksen koti. IT-alan palveluyritys 3 Step IT on vienyt tietotekniikan leasingpalvelun uusiin ulottuvuuksiin omalla kolmivaiheisella konseptillaan. Vantaalta löytyy monenlaista pienyrittäjyyttä. Yksi herkullisin esimerkki löytyy keskeltä Asolan vehreää omakotitaloaluetta Koivukylän junaseman kupeesta. FELIX SIIVONEN FELIX SIIVONEN Vantaalta vauhtiin polkaissut IT-palveluyritys 3 Step IT kiihdyttää kasvuun ja kansainvälisille markkinoille toimitusjohtaja Artti Aurasmaan johdolla. 3 Step IT on oiva esimerkki suomalaisen IT-ajattelun ja vantaalaisen logistiikkaosaamisen menestyksellisestä yhdistelmästä. 3 Step IT:n kolmivaiheisessa konseptissa yhdistyvät IT-laitteiden vuokraus, hallinnointi ja uusiminen. Yritys hoitaa siis laitehankintojen budjetoinnin ja rahoituksen, käytönaikaisen hallinnoinnin sekä laitteiden uusimisen. Sopimuskauden päätyttyä laitteet joko myydään tai kierrätetään jälkimarkkinoilla. Toimintamme kulmakiviä ovat asiakaslähtöisyys, 3 STEP IT Perustettu vuonna 1997 Liikevaihto 444 miljoonaa euroa vuonna 2012 Tytäryhtiöt 14 maassa, aktiivista kasvua 11 maassa Työntekijöitä 224, puolet Suomessa ja puolet ulkomailla Talouselämä-lehden Vuoden kannattavin ITkasvuyritys 2011 Asiakkaina muun muassa kuntia ja kaupunkeja, yliopistoja, valtionhallinnon virastoja, valtio-omisteisia yhtiöitä sekä sairaanhoitopiirejä vastuullisuus ja läpinäkyvyys. Me tähtäämme pitkiin, avoimiin asiakassuhteisiin ja uskomme, että myös käytetyllä tietotekniikalla on arvoa, valottaa toimitusjohtaja Artti Aurasmaa. Ja konsepti on toiminut. Vuonna 1997 perustettu yritys on kasvanut huimaa vauhtia. Viimeisen viiden vuoden aikana liikevaihto on lähes tuplaantunut 444 miljoonaan euroon. Alussa yritys pyöri vain muutaman työntekijän voimin, nyt työntekijöitä on jo lähes 250 ja tytäryhtiöitä 14 maassa ympäri maailmaa. Vantaalta kotietu Kovaa vauhtia kasvava ja kansainvälistyvä yritys on pitänyt juurensa visusti Vantaalla. Vantaan hyvät liikenneyhteydet ja sijainti kaiken keskellä ovat olleet meille alusta asti tärkeitä. Laitteet liikkuvat helposti Kehä III:lla, ja tuleva Kehärata helpottaa asiakkaiden saavutettavuutta. Olemme vahvasti kansainvälistyvä yritys, joten lentokentän läheisyys on luonnollisesti etu, Aurasmaa listaa. Lisäksi yritys työllistää noin sata vantaalaista, toimisto sijaitsee Vantaankoskella ja logistiikkakeskus myös Vantaalla Kehä III:n varrella. Täältä asiakkaamme eli suuret ja keskisuuret yritykset ja yhteisöt ovat parhaiten saavutettavissa. Kauttamme liikkuu vuosittain noin 150 000 laitetta, mikä tekee meistä suurimman toimijan myös IT-laitteiden jälkimarkkinoilla. Kasvua ja hyvää henkeä 3 Step IT:n toimiston energinen tunnelma on nähtävissä. Yritys on ollut seitsemän vuotta putkeen Suomen parhaiden työpaikkojen listalla. Pienet asiat toimistossa kertovat hyvästä hengestä: Humoristinen juoruilmoitustaulu huonoine photoshoppauksineen, toimiston oma maantiepyörä tai kahvinkeitintä kohden suunnattu nettikamera, josta kuka tahansa voi tarkistaa omalta koneeltaan, onko tuoretta tarjolla. Avoimuus näkyy myös. Esimerkiksi työntekijät ovat itse saaneet määritellä yrityksen arvomaailman. Positive & Passionate, Open & Honest sekä Learning everyday: nämä kolme arvoparia ohjaavat toimintaa. Tulevaisuudennäkymät ovat hyvät, sekä kansainvälistymisen että kasvun osalta. Liikevaihdon kasvutavoite on kova, noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2000 asetimme kunnianhimoiseksi tavoitteeksi miljardin markan liikevaihdon vuoteen 2005 mennessä. Tavoite toteutui 2007, ja asetimme saman tavoitteen euroissa vuoteen 2015 mennessä. Hieman olemme aikataulusta jäljessä, mutta kyllä miljardin euron liikevaihto varmasti jossain vaiheessa toteutuu, Aurasmaa vakuuttaa. Arkiaamuna rauhallisella Asolan omakotitaloalueella saattaa ohikulkijan nenään leijua odottamaton kardemummainen pullan tuoksu. Tuoksu johdattelee pienen matalan liiketilan luokse pensaiden ja lehtipuiden keskelle. Ikkunan teksti paljastaa, mistä on kyse: Vantaan pitopalvelu Eteisessä tervehtivät Neea Mutanen ja Milla Peltokangas, nuori omistajakaksikko. Ei varmaan tyypillisin yrityksen sijainti, Neea Mutanen nauraa jauhoinen kokintakki yllään. Mutta sijainnista huolimatta sisällä pienessä toimistossa ja keittiössä on vilkasta. Puhelin soi, tilauksia kirjataan, sähköposteja kilahtelee. Keittiössä leivotaan ja paistetaan pullia ja kakkuja kovaa vauhtia. Vapaata yrittäjyyttä Lukioaikaiset ystävykset ovat pyörittäneet kuuden työntekijän pitopalvelua vasta vuoden verran, edellinen omistaja perehdytti uusia omistajia lokakuusta jouluun ennen eläköitymistään. Kokkina työskennellyt Mutanen on vastuussa ruuanlaitosta, Peltokangas yrityksen hallinnosta. Yrittäjyydessä kiehtoo vapaus omaan päätöksentekoon, Mutanen miettii. Töitä saa paiskia, mutta oman yrityksen eteen tekee mielellään, Peltokangas lisää. Vantaan Uusyrityskeskuksesta kaksikko on saanut tukea ja kullanarvoisia neuvoja. Debyyttivuosi onkin sujunut mainiosti. Vanhat asiakkaat ovat pysyneet, uusia tullut lisää. Ja mikä tärkeintä, Tuotteet tehdään itse alusta alkaen. Pullapitkoa leikkaamassa omistajakaksikko Neea Mutanen ja Milla Peltokangas. toimiston seinällä roikkuvat Millan ja Neean varapäreet ovat koskemattomia. Henki on mielettömän hyvä. Pienessä yrityksessä kaikki auttavat kaikkia. Töitä on myös viikonloppuisin, mutta me kaikki joustamme työvuoroissa, Mutanen kertoo. Itsetehtyjä herkkuja Pienuus tuo joustavuutta toimitusajoissa ja valinnanvaraa tuotteissa. Taannoin asiakas toi itse kaatamansa hirven lihat, Vantaan pitopalvelu taikoi siitä ateriat. Kaksikko on myös panostanut laatuun, ja siksi pitopalvelu tekee kaiken itse alusta loppuun asti. Se vaatii työtä, mutta asiakkailta on tullut kiitosta. Pystymme tekemään oikeastaan mitä vain, kakuista salaatteihin. Ja riippuen kiireestä jopa parin päivän varoitusajalla, Peltokangas kertoo Myös sijainti Vantaan sydämessä on vahvuus. Asiakkaat koostuvat pääosin yksityishenkilöistä ja hautaustoimistoista, ja heitä löytyy paitsi lähistoltä myös koko pääkaupunkiseudulta. Me kuljetamme ruuat, joten Vantaan hyvät liikenneyhteydet joka suuntaan ovat ensisijaisen tärkeitä, Mutanen sanoo. Ja toisaalta tässä lähistöllä on paljon seurakuntasaleja, joissa monet järjestävät tapahtumia, Peltokangas miettii. Toiveikkaana tulevaan Työt ovat painottuneet viikonlopuille, joten pyrkimys on lisätä arkiasiakkaiden määrää. Mutasen ja Peltokankaan katse on erityisesti yrityksissä. Ja sieltä on jo nyt löytynyt uusia asiakkaita, Mutanen kertoo. Myös kiireisempi elämäntapa tuo meille lisää asiakkaita. Monet eivät ehkä ehdi enää itse tekemään juhliinsa tarjoiluja. Silti edelleen yksi tärkeimmistä on vantaalainen viidakkorumpu. Usein uudet asiakkaat ovat olleet jossain tapahtumassa, johon me olemme tehneet tarjoilut, Peltokangas kertoo. Yrittäjyydessä kiehtoo vapaus omaan päätöksentekoon. VANTAAN PITOPALVELU Perustettu vuonna 1979, Asolassa vuodesta 2000 Työntekijöitä 6, yksi oppisopimustyöntekijä Asiakkaat yksityishenkilöitä, hautaustoimistoja, pienyrityksiä www.vantaanpitopalvelu.fi www.facebook.com/ VantaanPitopalvelu 8 9
Kivistöön kohoaa kaupunki Euroopan kauneinta kauppakaupunkia, jossa helppoon saavutettavuuteen yhdistyy keskustamainen kaupunkirakenne ja aukiot, monipuoliset kevyen liikenteen reitit ja kohtaamispaikat, visioi Kivistön projektinjohtaja Reijo Sandberg. Arkkitehtipariskunta rakentaa Vantaan asuntomessuille VANTAAN KAUPUNKI SKANSKA Kodikas 1950-luvulta asti rakentunut pientaloalue Kivistössä saa rinnalleen uuden keskustan, josta tulee jopa 14 000 uuden asukkaan koti. Keskustaan rakennetaan Jumbon kokoinen kauppakeskus hypermarketteineen. MILLA HAMARI Kehärata nostaa Kivistön sijainnin uudelle tasolle. Yhtäkkiä ollaan vain kuuden minuutin junamatkan päässä lentokentästä, vartin päässä Tikkurilasta ja alle puolen tunnin päässä Helsingin keskustasta. Koskematon luonto on lähellä: Seutulan ja Vantaanjokilaakson upeat maalaismaisemat ja Petikon luontovirkistysalue tuhatvuotisine suoalueineen. Taiteilijan näkemys ensimmäisinä rakentuvista kortteleista. Kestäviä ratkaisuja rakentamiseen Ensimmäisiä asuinkortteleita ryhdytään rakentamaan Kehäradan Kivistön aseman läheisyyteen lähiaikoina. Kun Kivistö kuhisee asuntomessukävijöitä, on keskustan kortteleissa Kaupunkikeskus yhdistää luontevasti asumisen ja palvelut. Kaupunkikeskusta kehittävät Skanska ja NCC. Hypermarketteja kehittävät HOK-Elanto ja Ruokakesko. KIVISTÖSSÄ MYLLERRETÄÄN NYT TÄYSILLÄ Käynnissä on Kehäradan, Kivistön aseman sekä keskustan kerrostalokortteleiden katujen rakentamistyöt, jotka kaikki etenevät sujuvasti aikataulussa. Uudesta keskustasta itään rakennetaan Riipiläntien siltaa, jonka alta kehäradan junat tulevat hurauttamaan kesällä 2015. Kivistön Aviapoliksen ja Tikkurilan alueisiin luontevasti yhdistävä Tikkurilantien uusi läntinen osuus on juuri avattu liikenteelle. Lisätietoa käynnissä olevista työmaista löytyy verkosta: www.vantaa.fi/ kivistonkeskusta. tämän hetkisen arvion mukaan valmiina tai rakenteilla kaiken kaikkiaan noin 2500 asuntoa. Ensimmäisten joukossa valmistuu kohtuuhintainen ja energiatehokas kerrostalo. Rakentamisen laadusta ei tingitä, mutta neliöhintaa pysyy kohtuullisena muun muassa kompaktin kokoisten parvekkeiden ja saunattomien asuntojen ansiosta. Oma sauna ei ole välttämätön joka ostajalle. Sauna kuluttaa sähköä, vie neliöitä kodin muilta toiminnoilta sekä nostaa asunnon hintaa., kertoo rakennuttajapäällikkö Kari Kuittinen YIT:ltä. Kivistössä tavoitellaan kestäviä valintoja. Niitä ovat muun muassa energiatehokkaat talot sekä keskustan kotitalousjätteet keräävä maanalainen putkijätejärjestelmä. YIT toteuttaa Kivistön keskustaan useita kohteita. Yhtiö on yksi ensimmäisiin keskustakortteleihin kaupungin valitsemista rakentajakumppaneista. Yhteistyö rakentajien ja kaupungin kesken on alkanut jo alueen kaavoituksesta. Kaupunkielämää ja palveluja Kivistön aseman ympäristöön rakennetaan monipuolinen kaupunkikeskus, johon suunnitellaan hypermarketteja, linja-autoterminaalia, kauppapuistoa, viihde-, ja elämyspalveluita sekä erilaisia kulttuuritapahtumia. Kivistöstä kehitetään jopa koko Kivistöön rakentavat myös Lujatalo, Rakennustoimisto Pohjola, Avain Yhtiöt, T2H Rakennus sekä Skanska. T2H RAKENNUS Jalokivet inspiraation lähteenä Safiiriaukiota, Ruusukvartsinkatua ja Jaspiskujaa jalokivet seikkailevat Kivistön keskustassa. Jalokivien rikkaasta värimaailmasta on poimittu elementtejä myös ulkotilojen, kuten puistojen ja aukioiden suunnitteluun. Kivistön taiteen yhdeksi teemaksi nostimme kiven, kertoo Kivistön kaavoituspäällikkö Lea Varpanen. Asuintalot ja niiden kivijaloissa sijaitsevat liike- ja palvelutilat ilmentävät keskustamaista kaupunkikuvaa. Taide on luonteva osa kokonaisuutta. Taidetta voi olla vaikkapa rakennuksen muusta värimaailmasta poikkeava sisäänkäynti, rakennusten identiteettiä korostava grafiikka tai seinäelementin valaistu värilasi. Jokainen Kivistön rakentajakumppani on valinnut taiteilijan, jonka kanssa tekee yhteistyötä. Taide ei silti rajoitu pelkästään asuintaloihin, vaan esimerkiksi hulevesipainanteet sekä katupinnat voivat olla taideteoksia sinänsä. Kehäradan ratakaukaloa koristaa Kivistöön saavuttaessa graafinen betoni. Myös palvelurakennus Aurinkokivi, johon tulee päiväkoti, alakoulu, neuvola sekä yhteistiloja, on saanut teeman mukaisen nimen. Taideteos yhdistää asuintalot toisiinsa Parkkosen pyöräilyperhe odottaa innolla Vantaan Kivistöön tulevia pikapyöräteitä, joita pitkin työmatkat tulevat taittumaan mukavasti. Pikkuinen Nikolai on tottunut vauhtiin ja vaihtuviin maisemiin. Asuntomessukodista tulee nuorten suunnittelijoiden taidonnäyte. Elizaveta ja Jaakko Parkkonen rakentavat talonsa Kivistöön, jossa pidetään asuntomessut kesällä 2015. Arkkitehtipariskunta on pyöritellyt messutalon suunnitelmia jo vuoden verran, mutta nyt alkaa olla valmista. Meillä on tehty ehkä kahdeskymmenes viides versio suunnitelmista, mutta tämä viimeinen tuntuisi nyt olevan se lopullinen, Jaakko nauraa. Pariskunta pitää suunnitteluvaihetta ja kaikkea siihen liittyvää jumppaamista tärkeänä. Koska taloon ovat muuttamassa myös Jaakon eläkkeellä olevat vanhemmat, on heidänkin toiveensa pyritty huomioimaan suunnittelussa. Kotikaupunki Vantaa viehättää Vantaan Vapaalassa asuva Parkkosen perhe on tyytyväinen kotikaupunkiinsa. Koti Kivistössä on toiveiden täyttymys, sillä alueen liikenneyhteydet ja ulkoilumahdollisuudet houkuttavat. Autoa ei välttämättä päivittäin edes tarvita, sillä työmatkat kuljetaan pyörillä ja muuten reissataan junalla, Elizaveta sanoo. Ja hiihtoladut kulkevat ihan tontin vierestä, joten siitä on helppo hypätä suoraan ladulle, innostuu Jaakko. Reilun vuoden ikäiselle Nikolaipojalle Kivistö tarjoaa hyvän kasvuympäristön. Asuntomessualueelle on tulossa useita lapsiperheitä, joten samanikäisiä kavereitakin löytyy läheltä. Asuntomessurakentaminen on Jaakolle ja Elizavetalle ammatillisesti kiehtova kokemus. Jaakko on ollut opiskelijaryhmässä mukana suunnittelemassa ja rakentamassa vuonna 2011 Mäntyharjun loma-asuntomessuille toteutettua Luukku-taloa. Messurakentaminen on siis sen myötä tuttua. Remontoinnista pariskunnalla on kertynyt kokemusta. Oman talon idea lähti Jaakon diplomityönä tekemästä suunnitelmasta kaupunkialueelle tehtävästä tyyppitalosta, joka on ollut messutalon suunnittelun pohjana. Vantaan asuntomessujen teemat, rakentamisen laatu, elinkaari-ajattelu ja arjen sujuvuus muun muassa, tuntuivat istuvan yksiin meidän ajatusmaailmamme kanssa, Jaakko sanoo. Parkkosen perheen messutalon rakennusvaiheita voi seurata Jaakon ja Elizavetan pitämässä blogissa: http://www.asuntomessut.fi/ blog/talo-savukvartsi Keväällä päästään rakentamaan Messutalojen rakentaminen alkaa ensi keväänä. Sitä ennen on rakentajien hoidettava lupa-asiat kuntoon. Jaakko ja Elizaveta ovat jo käyneet keskustelemassa rakennusvalvonnan kanssa ja tavanneet alueen kaavoittajan, rakennuslupien jättämiseenkin on jo varattu aika. Yhteistyö Vantaan kaupungin kanssa on sujunut hyvin ja asiat ovat edenneet oikein mukavasti, kiittelee Elizaveta. Asuntomessurakentamisen aikataulu on tiukka ja talon pitää valmistua messuihin mennessä. Jaakko ja Elizaveta eivät usko aikataulun tuottavan ongelmia. Heillä on valittuna rakentamisen yhteistyökumppanit ja kun suunnitelmatkin nyt alkavat olla valmiina, niin rakentamisen aloittamista odotellaan hyvillä mielin. Hyvin suunniteltu kun on jo puoliksi tehty. KATI HARKOMA Asuntomessut pidetään Vantaan Kivistössä 10.7. 9.8.2015. Messujen teemana on sujuva ja turvallinen arki, joka näkyy muun muassa tehokkaina ja toimivina asuntojen pohjaratkaisuina. Lisätietoja asuntomessuista vantaa.fi/asuntomessut2015 tai asuntomessut.fi/vantaa-2015 KATI HARKOMA 10 11
Koulujen ja päiväkotien pihojen kunnostustalkoot yritysten kanssa etenevät HEIDI ÅKERBLOM Lapsiperhefoorumissa puidaan arjen turvallisuutta Lapsiperheille suunnattu asukasfoorumi järjestetään kaupungintalon valtuustosalissa 7. marraskuuta. Tapahtumaa on mahdollista seurata verkossa suorana lähetyksenä uudella Vantaa-kanavalla. Verkon kautta on mahdollista kommentoida tapahtumaa. Nuorisotyöntekijät mukana mopomiiteissä Mopomiittien ajokausi alkaa vapun jälkeen ja jatkuu aina lokakuun loppuun. Lapsiperhefoorumissa päättäjät, arjen asiantuntijat sekä asukkaat keskustelevat perheitä koskevista kysymyksistä, mutta myös lasten ääni tulee kuuluville. Paneelikeskustelun aikana lapsille on tarjolla touhupaja sekä sadutuspaja. Pajoissa lapset saavat käsitellä arjen turvallisuuteen Näky on vaikuttava. Monet ohikulkijat pysähtyvät ihmettelemään kilometrien mittaiseksi venähtänyttä letkaa. On mopoja, kevytmoottoripyöriä, mopoautoja ja mönkijöitä. Metelikin on aika ajoin korvia polttava. Viikonloppuisin kahden viikon välein järjestettävään mopomiittiin kokoontuu keskimäärin 500 noin 15 18-vuotiasta nuorta. Välietapeilla ihan vain hengaillaan, mutta mopoilijoiden joukosta löytyy myös ajotaitojaan esitteleviä taitureita. Mopomiittejä organisoivat koulutetut vetäjät eli leaderit, alan aktiiviharrastajat. Yhteistyötä tehdään myös pääkaupunki- liittyviä kysymyksiä esimerkiksi turvallisen koulupäivän rakennuspalikoita omista lähtökohdistaan. Tapahtuman päätteeksi lapset esittelevät pajojen tuloksia päättäjille, asiantuntijoille sekä yleisölle. seudun mopohankkeen ja viranomaisten kanssa. Vantaalle ja Helsinkiin sijoittuvista ajoreiteistä ja tapahtuman ajankohdasta sovitaan Facebookissa. Tapahtumat ovat sujuneet pääosin häiriöttä. Kesän mopomiiteissä myös kaupungin nuorisotyöntekijät ovat olleet nuorten tukena esimerkiksi muistuttamassa turvallisuusasioista. Mopomiitti on myönteistä toimintaa. Nuoret viettävät aikaa mukavan harrastuksen parissa, Vantaan nuorisoasiainpäällikkö Ari Tossavainen perustelee. MERVI TALONEN LAPSIPERHEFOORUMI Kaupungintalon valtuustosali, Asematie 7 7.11. kello 18 20 tai seuraa livenä verkossa: vantaakanava.fi Lastenhoitovaraukset: marjo. nurminen@vantaa.fi Tapahtumaan on mahdollista osallistua koko perheen voimin: touhu- ja sadutuspajojen lisäksi tarjolla on lastenhoitomahdollisuus. Lastenhoitoon täytyy varata paikka etukäteen. Kuka ajaa sinun asiaasi, nuori? ÄÄNESTÄ ehdokkaasi Vantaan nuorisovaltuustoon! ÄÄNESTYS käynnissä kouluissa 11. 15.11. ÄÄNIOIKEUTETTUJA ovat vuosina 1995 2000 syntyneet vantaalaisnuoret. LUE kaikki vaaleista: vantaa.fi/nuorisovaltuusto ANNIINA SIPPONEN Asfaltilla on hyvä hyppiä ruutua, mutta elämykset luonnossa luovat pohjaa ympäristön arvostamiseen. Onnenpuut kukoistavat Tikkurilassa lapsenpäivänä 20.11. Mitä onni on? Lapsenpäivänä Jokiniemen alakoulun neljäsluokkalaiset koristelevat Onnenpuut yhdessä kaupungin johtavien virkamiesten kanssa Lauri Lairalan aukiolla. Lapsenpäivän vietto alkaa YK:n Lapsen oikeuksien julistuksella ja Onnenpuiden koristelulla. Kaupunginjohto tuo tilaisuuteen tervehdyksensä klo 9.30. Kaupungin virkamiehet puolestaan koristelevat yhdessä lasten kanssa upeat Onnenpuut sekä kertovat, mitä heille onni elämässä merkitsee. Onnesta kertovat puut ovat yleisön nähtävillä Tikkurilan keskustassa aina klo 14 saakka. Illaksi ne siirtyvät lapsenpäivän juhlaan lasten ja nuorten kulttuuritalo Vernissaan, Tikkurilantie 36. Luvassa on ohjelmaa koko perheelle kello 16 20, myös viittomakielelle tulkattuna. Maksuttomassa tapahtumassa on esimerkiksi toiminnallisia työpajoja, Pessi-kuoron ja Niina Bellin konsertit sekä Tikkurilan Teatteri- ja Sirkuskoulun esitys. Lapsen päivän tapahtumia löydät lisää takasivun tapahtumakalenterista. Käy myös tutustumassa osoitteissa vantaa.fi/kulttuuri ja vantaa.fi/ nuorille HANNA NYMAN Kampanja koulujen ja päiväkotien pihojen viihtyisyyden lisäämiseksi etenee mukavasti. Uusia yrityksiä, jotka haluavat kantaa kortensa kekoon on ilmoittautunut mukaan. Viime syksynä jotkut yritykset halusivat käyttää joulukortti- tai lahjarahansa tähän lasten ja nuorten hyvinvointia lisäävään hankkeeseen. Kampanja on laajentunut ja nyt myös nuorisotilojen pihaalueet ovat mukana. Tämä kävi luontevasti, kun kampanjaan osallistuu Lassila & Tikanoja, jonka kanssa ensimmäisessä vaiheessa tuetaan lasten ja nuorten ympäristötietoisuuden lisäämistä kompostoinnin avulla. Yritys toimittaa Vantaalle 150 kpl Biojäkki-140 astiaa sekä siihen liittyvän koulutuksen ekotukihenkilöille. L & T tukee ympäristökasvatusta Liiketoimintapäällikkö Jukka Rantahakala Lassila & Tikanojalta kertoo, että yritys on jo pitkään tehnyt yhteistyötä Vantaan kanssa lajittelun ja kierrätyksen kehittämisessä kouluissa sekä päiväkodeissa. L&T:n tavoitteena on myös jatkossa olla hyvä yhteistyökumppani. L&T:llä on laajaa asiantuntemusta lajittelun ja kierrätyksen kehittämisestä. - onkin ilo nähdä, että ympäristötuotteitamme käytetään lajittelun ja kierrätyksen mahdollistajana. L&T haluaa jatkossakin tarjota täyden palvelupaketin, johon kuuluvat tuotteet, palvelut sekä koulutukset. Vanhempainyhdistykset mukana Monet vanhemmat ovat toivoneet, että pihat olisivat virikkeellisimpiä ja viihtyisämpiä. Esimerkiksi vanhempainyhdistyksiä on tarttunut haasteeseen ja hankkinut yhteistyökumppaneita omaehtoisesti. Ollaksen päiväkodissa vietettiin viihtyisiä pihatalkoita Fiskarssin välineillä ja Hakunilanrinteen koulussa maalattiin pihan asfaltille pelejä ja leikkejä. Siimapuiston päiväkodissa, jonka ideologiaan kestävä kehitys on sisäänrakennettu, on järjestetty monenlaista toimintaa ja tapahtumaa muun muassa Fiskarssin, Biolanin ja puutarha Tahvosten kanssa yhteistyössä. Lisäksi kampanja on poikinut muun muassa keinuja ja istutuksia. Mukana ovat myös Cramo Oy, Vantaanportin apteekki, Vantaan fysio - ja toimintaterapia/ Tmi Terapiapuu, Vantaan Taksi Oy ja Taxi Point Oy sekä Vantaan Sanomat. Lisätietoa: vantaa.fi/pihakampanja TEKSTI: TERHI KARHUNIEMI Avoin kirjasto on tätä päivää Pointin kirjastossa otetaan loppuvuodesta käyttöön Avoin kirjasto -konsepti, jonka avulla asiakkaat pääsevät käyttämään kirjastotilaa silloin, kun henkilökunta ei ole paikalla. Itsepalvelukirjastossa voi lainata, palauttaa, noutaa varauksia, käyttää tietokoneita ja kirjastotilaa vaikka kokoontumisiin. Kokeilu on Vantaan ensimmäinen ja tilan tekninen valmistelu on jo käynnissä. Useat iloitsevat pidemmistä aukioloista, mutta toisaalta pohditaan muuttuuko kirjasto levottomaksi. Kirjastotilan iltakäyttö lisääntyy. muutoksia tehdään, jos häiriöitä tulee. Uskon, että käyttäjien sosiaalinen valvonta toimii ja onhan tilassa lisäksi tekninen valvonta. Monet asiakkaat pitävät siitä, että näillä näkymin ikärajaa ei oteta käyttöön. Täten paljon lukevilla lapsilla mahdollisuus hakea lisää lukemista itsenäisesti myös viikonloppuisin Pointin toiminnanjohtaja Ritva Nyberg kertoo. Pointin kirjaston kävijämäärä on ollut nousussa jo vuosia. Palveluita säilytetään ja kehitetään Pähkinärinteen kirjaston ja nuorisotila Nurkan toiminta yhdistetään kirjaston tiloihin. Myös koulun iltapäiväkerho toimii kirjaston tiloissa. Kirjastopalveluiden johtaja Mikko Vainion luotsaama työryhmä laatii vuoden loppuun mennessä suunnitelman tilojen muunneltavuudesta monipuoliseen käyttöön. Suunnitelman taustalla on palveluiden turvaaminen alueen asukkaille. Vainion mukaan tiloihin haetaan parannusta esimerkiksi siirrettävillä seinillä ja huonekaluilla. Säästöjäkin saadaan, kun nuorten työpaja saa toteuttaa kiinnostavia sisustustöitä. Muutostöiden ansiosta tilojen muuntautuminen erityyppiseen toimintaan paranee. Laajennetuilla aukioloajoilla etsimme myös uusia toimintatapoja. Pienryhmille ja järjestöille avautuu mahdollisuus hakea käyttövuoroja arki-illoiksi iltapäiväkerhon tilaan, Vainio perustelee. Asukkaille järjestetään syksyn aikana tilaisuuksia suunnitelman etenemisestä. Palvelut ovat saatavilla muutostöiden ajan, ja nuorisotilan toiminta siirtyy uudistettuihin tiloihin vasta niiden valmistuttua. MERVI TALONEN, MINNA SAASTAMOINEN 12 13
Monta reittiä työhön Työttömyyteen pureudutaan Vantaalla erilaisten tuettujen työllistämismuotojen avulla. VANTAAN KAUPUNKI Palveluihin kuuluvat Petra ja Työraide tarjoavat tukea yrityksille, jotta yritykset eivät eksyisi byrokratiaviidakon syövereihin vaan saisivat haluamansa työntekijät nopeasti ja ilman sen suurempia pulmia. Nuorille duunia Kyllä me nuoret opitaan, kunhan vain joku kertoo, mitä pitää tehdä, sanoo 20-vuotias Junnu Mäkelä. Mäkelä oli ehtinyt olla vuoden työttömänä, kun hänelle tarjoutui tilaisuus todistaa väitteensä Sanssi-kortin ansiosta. Nyt hän kuljettaa työkseen näytteitä ja verta terveyskeskuksiin viitenä päivänä viikossa. Työ täytyy tehdä hyvin, sillä onnistuneet kuljetukset voivat parhaimmillaan pelastaa ihmishenkiä. Se oli se asenne, mikä ratkaisi, kun Junnulla ei ollut kokemusta alalta. Kuljetusala on sellainen, että annamme kolmenkymmenen tonnin työkalu käteen ja lähetämme matkaan. Siinä luottamuksen täytyy syntyä heti, kertoo Asta Terävä Appoint Finland Oy:stä. Terävä uskoo, että nuorten työllistäminen kannattaa. Kaupungin Petra-projektin kanssa toimittaessa Sanssi-korttilaisten työllistäminen on nopeutunut entisestään. Koko juttu meni todella helposti. Minä tarvitsin kuskin ja nuori tarvitsi Junnu Mäkelän käsissä paketit kulkevat turvallisesti perille. töitä. Ihan hetkessä sain oikean tyypin tänne, toteaa Terävä tyytyväisenä. Kaupunki kannustaa yrityksiä vastuullisuuteen Kaupunki kokeilee sosiaalisten kriteereiden käyttöä hankinnoissaan. Sosiaalisten kriteereiden avulla voidaan kannustaa yrityksiä palkkaamaan pitkäaikaistyöttömiä ja muita vaikeasti työllistyviä sekä edistämään työturvallisuutta ja työhyvinvointia. Sosiaalisten kriteerien käyttöä on testattu esimerkiksi puhtauspalveluiden hankinnassa. Sopimusehtoihin kirjoitettiin, että palveluntuottajan täytyy palkata työtön työnhakija. On tärkeää miettiä kriteerien toteuttamista käytännössä. Tässä tapauksessa palveluntarjoajan pitää ilmoittaa meille työllistetyn henkilön nimi ja työsuhteen kesto, kertoo hankintajohtaja Tiina Ekholm. Sosiaalisten kriteereiden käytöstä ei ole vielä strategialinjauksia, joten niiden käytöstä päätetään tapauskohtaisesti. Meidän täytyy miettiä, mitä tavoitteita voidaan edistää sosiaalisia kriteereiden avulla ja missä hankinnoissa se kannattaa tehdä. Esimerkiksi palveluiden kohdalla on helpompi ottaa tavoitteeksi työllistäminen. Tuotteiden osalta niiden eettisyys voi olla parempi lähtökohta. Joidenkin hankintojen kohdalla voi olla riski, että sosiaalisten kriteereiden käyttö nostaa hankinnan hintaa. Tämä on sellainen asia, jossa kokonaistaloudellisuus pitää ajatella nykyistä laajemmin. Ei tule katsoa pelkästään hankinnan kustannusta. Hankinnoilla voidaan edistää työllistymistä ja sitä kautta vaikuttaa kaupungin kokonaiskustannuksiin. Vantaalla tehdään julkisia hankintoja vuosittain noin 700 miljoonan euron edestä. Vuonna 2012 palveluja hankittiin noin 650 miljoonalla eurolla ja tavarahankintoja tehtiin noin 43 miljoonalla eurolla. Nuori työnhakija, hanki rohkeutta valmennuksesta! Oman rahan hankkimista varten pitää tehdä töitä. Monen nuoren mielessä voi kuitenkin pyöriä kysymyksiä: millaista työtä voisin tehdä? Uskallanko kysyä töitä, kun ei ole työkokemusta? Maksuton työvalmennus voi tuoda lisää rohkeutta. Maksuton Mä meen duuniin -työpaja tarjoaa vahvistusta, varmuutta ja uusia tapoja toimia. Kaksiosainen 15 20-vuotiaille nuorille suunnattu valmennus tutustuttaa työelämän pelisääntöihin. Kirnu Oy:n valmentaja Jaana Tuomilan mukaan ensivaikutelma on tärkeä. Ei ole yhdentekevää, miten istut tai seisot ryhdikkäänä, kättelet ja katsot työnantajaa silmiin. Pajassa vahvistat vuorovaikutustaitojasi ja vakuuttavaa esiintymistä, koska itsestäsi ja omasta osaamisestasi kertominen on olennaista. Lisäksi harjoittelet ansioluettelon ja työhakemuksen kirjoittamista, Tuomila kertoo. Vanhat kaupunkikortit poistuvat käytöstä Harvalla nuorella on kuitenkaan ihan selvillä, millaista työnhaku on. Siksi valmentaja käy esimerkein läpi myös niitä tilanteita, joita kannattaa välttää. Yksi tärkeimmistä taidoista on päästä tapaamaan työnantajaa. Omien kykyjesi hiominen puhelimessa tapahtuvaa ensikontaktia varten on varsin hyödyllistä. Onnistuminen vie eteenpäin Työnhaussa kyse on asenteesta, ja itselle sopivasta tehtävästä. Kaikki työt ovat tärkeitä ja merkityksellisiä, koska aina oppii uutta. Omaa unelmatyötä on vaikea päästä saman tien toteuttamaan, mutta palkkatuloilla voi toteuttaa haaveitaan. Keväällä järjestetty pilottityöpaja tuotti tulosta: 11 osallistujasta jopa yhdeksän löysi työpaikan. Tyytyväiset valmennettavat työllistyivät esimerkiksi Vantaan kaupungin nuorisopalveluihin ja vanhuspalveluihin, Alepaan, Itellaan ja Diakoniasäätiön palvelukeskus Foibeen. Työpajaan otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä 14 osallistujaa. Pienen ryhmäkoon etuna jokainen saa myös henkilökohtaista ohjausta. Pajassa opetetaan myös työelämästä yleisesti: positiivinen palaute ja kiitokset kantavat pitkälle. MERVI TALONEN MÄ MEEN DUUNIIN -TYÖPAJA Keskiviikkoisin 6. ja 13.11. klo 18 21, Vantaan nuorisopalvelut/koulutustila, Kielotie 20 C, 4. krs, 01300 Vantaa Työpaja on maksuton. Ilmoittautuminen ja lisätietoja: Nuorten tieto- ja neuvontapalvelu, projektikoordinaattori Heidi Åkerblom Puh. 050 314 5149 tai heidi.akerblom@vantaa.fi Järj. Vantaan kaupungin nuorisopalvelut ja Jaana Tuomila, Kirnu Oy Juuri oikeanlainen osaaja Keväällä 2013 vantaalaisella TietoWebillä oli pulma: kahden veljeksen muodostamaan yritykseen tarvittiin uusi osaava työntekijä. Työraiteen avulla Laakson veljekset löysivät Sri Lankasta Suomeen yli 20 vuotta sitten muuttaneen Harin, jonka he ottivat yritykseensä työkokeiluun toukokuussa. Pelotti, että joutuisin juoksemaan luukulta luukulle. Työraiteella he kuitenkin hoitivat kaikki paperityöt, minun ei tarvinnut kuin kirjoittaa nimi alle, kertoo Antti Laakso TietoWebistä. Työkokeilu on yrityksen kannalta riskitön tapa tutustua uuteen työntekijään, sillä siitä ei aiheudu työnantajalle palkkakustannuksia. Pienessä toimistossa on helppo kysyä neuvoa vierustoverilta. Jos ei olisi ollut mahdollisuutta työkokeiluun, emme olisi uskaltaneet lähteä mukaan. Kokeilu oli oleellinen seikka, koska meidän alalla teknologiat vanhenee niin nopeasti. Tässä voitiin testata osaaminen ja asenne. Työkokeilujakson jälkeen Hari palkattiin vakituiseen työsuhteeseen. Nyt uudessa työssään hyvin viihtynyt mies hoitaa päävastuullisena eräälle yrityksen asiakkaista toteutettavaa projektia. vantaa.fi/petra vantaa.fi/tyoraide Kaupunkikortit uudistuvat. Vanhat kortit poistuvat käytöstä vuoden 2013 loppuun mennessä. Kaupunkikortteja käytetään koululaisten välipalaruokailussa sekä eläkeläisten ruokailussa sopimusruokapaikoissa. Uudistustyö alkoi vuonna 2012. Vanhan kaupunkikortin voi käydä vaihtamassa uuteen yhteispalvelupisteessä. Mukaan tarvitaan virallinen henkilöllisyystodistus ja myös vanha kortti kannattaa ottaa mukaan. Koululaisten kannattaa ottaa mukaansa lisäksi valmiiksi täytetty ja huoltajan suostumuksella varustettu kaupunkikorttihakemus. Jos vanhalla kortilla on käyttämättömiä aterialippuja, ne korvataan asiakkaille. Tarkemmat ohjeet ja hakemuslomakkeet löytyvät osoitteesta vantaa.fi/ kaupunkikortti. Vantaan yhteispalvelupisteet: Korso: Monitoimikeskus Lumo, Urpiaisentie 14 Myyrmäki: Myyrmäkitalo, Kilterinraitti 6 Tikkurila: Ratatie 7 Vasemmalla vanha, käytöstä poistuva kaupunkikortti, oikealla uusi kaupunkikortti. 14 15
MARKKU LAPPALAINEN Eläkkeellä maistuu toisenlainen työ Joka toinen seniori haluaisi jatkaa työssäkäyntiä jossain muodossa myös eläkkeellä. Kaksi vantaalaista kertoo, mikä heitä motivoi huhkimaan eläkepäivillä. Töissä käyvä eläkeläinen Tuula Koli ehtii nauttia vapaa-aikanaan myös mummoudesta ja viidestä lapsenlapsestaan. Hyvä mieli joka päivä Markku Mäkinen, 70, hyppäsi eläkkeelle jäätyään nopeasti mukaan Laurea-ammattikorkeakoulun ja Vantaan kaupungin Senioriosaajakoulutukseen vuonna 2007. Koulutuksessa käytiin läpi vapaaehtoistoiminnan eri vaihtoehtoja ja nyt Mäkisen elämää jäsentävät päivittäin erilaiset auttamistoimet. Vapaaehtoistyössä tunnen olevani tarpeellinen ja se on minulle suuri ilo, Mäkinen innostuu. Voin tehdä asioita, joita en työelämän aikana ehtinyt. Nyt teen vain semmoista, mistä itse tykkään! Yksi tykästys Mäkisellä heräsi Asahi-terveysliikuntaan. Jotenkin se vaan nappasi kiinni. Laji auttaa lievittämään kipukohtia, mutta ennen kaikkea se auttaa löytämään henkisen tasapainon, Mäkinen miettii. Hän perusti oman Asahi-ryhmän senioreille ja ohjaa jo viisivuotista ryhmää vapaaehtoisena kerran viikossa. Mäkinen tekee aktiivisesti myös paljon muuta vapaaehtoistyötä vaimon mielestä jopa liikaakin. Viikoittain hän käy piristämässä erään vanhainkodin asukkaita vaikka viemällä heitä uimahalliin. Mäkinen on ollut myös mukana kehittämässä Vantaan Ikääntymispoliittista ohjelmaa, Viksua, sekä Seslonki-yhdistyksen kautta vapaaehtoistyön mallia yksityiselle palvelutalolle. Vaikka tahti on välillä tiukkaa, ei Mäkiselle ole tullut tunnetta, että tekemistä on liikaa. Olen pitänyt kiinni siitä, että minulla on yksi asia per päivä. Ei pidä lähteä kaikkeen mukaan - itselle sopivia toimintatapoja löytyy kyllä, Mäkinen kannustaa. MARKKU LAPPALAINEN Vapaaehtoistyöntekijä Markku Mäkisen Asahi-ryhmässä on saatu monet selkävaivat kuntoon. Tuula Koli, 67, käy muutamana päivänä viikossa aulaemäntänä ja HR-assistenttina henkilöstöyrityksessä. Ajattelin, että voisin hyödyntää itseäni vielä kun on vähän niin kuin järki tallella, Koli nauraa. Hän palasi palkkatöihin vuonna 2011, viisi vuotta eläkkeelle jäämisen jälkeen. Aiemmin viestinnän ja markkinoinnin johdossa työskennellyt Koli halusi eläkepäivilleen työn, jonka voi jättää päivän päätteeksi työpaikalle näin kun ei aina ollut. Kerrankin menin teatteriin illalla ja jouduin palaamaan toimistolle vielä esityksen jälkeen yhdentoista maissa. Työpuhelimeni sattui silloin soimaan, ja kun vastasin siihen aikaan, soittaja hämmentyi ja kysyi: Etkö olekaan puhelinvastaaja? Siihen rupeamaan en enää halunnut alkaa. Nyt Kolin viikkoa rytmittää 10 työtuntia muutamalle päivälle jaettuna, ja se tuntuu hyvältä määrältä. Työ on puolin ja toisin joustavaa: joskus Kolille saattaa tulla este, toisinaan häntä pyydetään ylimääräisiin vuoroihin. Ja heti aluksi sovittiin, että saan olla koko kesän paratiisissani eli mökillä Saimaan saaressa, Koli hymyilee. Koli nauttii ihmisten tapaamisesta ja kielitaidon harjoittamisesta. Hän suosittelee muitakin eläkeläisiä hakeutumaan erilaisiin ympäristöihin: Kannattaisi ajatella out of the box eikä lähteä samantyyppiseen työhön kuin aiemmin. Se avaa ihan toisenlaisia ovia ja oppii näkemään maailmaa laajemmin. Monessa projektissa vapaaehtoisena työskennellyt Koli ei käy töissä vain rahan takia. Työ antaa Kolille rytmiä ja sisältöä elämään sekä viiteryhmän, johon kuulua. Jos on pitkään yksin, voi huomata olevansa myös yksinäinen. Silloin kannattaisi hakeutua rohkeasti muiden pariin ja töihin, lähteä pois omasta pilttuustaan. Mutta siinä pitää olla itse aktiivinen, ei tämän ikäistä haeta kotoa, Koli pohtii. Mäkiselle vapaaehtoistyö tarkoittaa hyvän mielen tuottamista ja saamista. Minulle oli vaikeinta ymmärtää se, ettei vapaaehtoistyön tarvitse olla isoja asioita. Riittää, että juttelee, vie kahville se voi jo muuttaa jonkun vanhuksen päivän. Tämä vaatii vain ihmistä, ei viisastenkiveä. TUULIA HALTTUNEN AKTIIVISIA ELÄKEPÄIVIÄ VANTAALLA Tietoa senioreiden aktiivisesta elämästä on kerätty Ikäihmisten palveluoppaaseen sekä osoitteeseenvantaa.fi > Senioreille. Laurea-AMK:n ja Vantaan kaupungin Senioriosaajakoulutus auttaa senioreita hyödyntämään omaa osaamistaan vapaaehtoistoiminnassa. Seuraava koulutus on 4.2. 15.4.2014, lisätietoja saa numerosta 040 835 3379. Vapaaehtoiseksi voi ryhtyä myös ilman koulutusta. Katso alueesi yhteystiedot osoitteesta vantaa.fi > Senioreille > Vapaaehtoistyö Senioreiden keikkatöitä voi etsiä esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupunkien henkilöstöpalveluyhtiö Seuresta, seure.fi/tyonhakijalle/keikkailu-elakkeella Myös yksityisillä rekrytointiyrityksillä on omia senioriohjelmiaan. Joka toinen haluaa kääriä hihat eläkkeellä ET-lehden ja 15/30 Researchin syyskuun lopussa julkistetun tutkimuksen mukaan 51 prosenttia senioreista oli kiinnostunut jatkamaan työntekoa jossain muodossa myös eläkkeellä. Tutkimukseen osallistui 1003 suomalaista, joista 80 prosenttia oli yli 55-vuotiasta. Senioreiden elämä on tutkimuksen mukaan valtaosalla aktiivista ja täynnä toimintaa, ja moni koki myös elävänsä elämänsä parasta aikaa. Eläkkeelle jäädään yhä parempikuntoisena, joten työnteon jatkaminen eläkeiässä on monelle ajankohtainen kysymys. Kaksi kolmesta seniorista piti myös itse tekemistä hyvin tärkeänä; taito tehdä itse ei tuota vain tulosta, vaan lisää elämään sisältöä ja onnellisuutta. Turvallinen asuminen kotona Keskiviikkona 30.10.2013 klo 14.00 16.00 Myyrmäen terveysaseman auditoriossa, Jönsaksentie 4, 01600 Vantaa Tietoa turvallisesta kodista ja senioriasumisesta Ohjelma: Tilaisuuden avaus: johtava sosiaalityöntekijä Anneli Ojala, vanhusten avopalvelut Asumisen eri vaihtoehdot: erityisasumisen asiantuntija Elisa Ranta, maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Palveluasuminen Vantaalla: palvelutalojen päällikkö Outi Iharvaara, vanhusten avopalvelut Miten ehkäistä kaatumistapaturmia kotona: kotihoidon esimies Hanna Brotkin, vanhusten avopalvelut Kodin muutostyöt: toimintaterapeutti Kaisa-Maria Vuoristo, terveyspalvelut Vanhusten asuntojen korjaukset, rakennusmestari Henning Ekholm/ Timo Vänskä, Vanhustyön keskusliitto Tervetuloa! Järjestäjä Vantaan kaupungin vanhusten avopalvelut Asiointi neuvolan kanssa on nyt entistä helpompaa Vantaan neuvolat parantavat palvelunsa saavutettavuutta. Nykyisestä tunnin puhelinajasta siirrytään palvelemaan perheitä puhelimitse pitkin päivää. Lisäksi neuvolan aikoja voi varata sähköisesti. Jatkossa neuvoloiden puhelinaika on ma to klo 8 15 ja pe 8 13. Puhelinaikojen laajentamisen tekee mahdolliseksi se, että neuvoloiden puhelinpalvelut keskitetään. Aikaisemmin terveydenhoitajien henkilökohtainen soittoaika oli päivittäin Ikääntyvien neuvontaa ja palveluohjausta kehitetään Vantaalla on käynnistynyt ikääntyvien neuvonnan, palveluohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin kehittämishanke. Uutta näkökulmaa haetaan palvelumuotoilun avulla. VANTAAN KAUPUNKI Ohjausta kehitetään vanhuuden eri vaiheita elävien senioreiden näkökulmasta. Näin ollen hankkeella on kaksi kärkeä: ensinnäkin kehitetään koko ikääntyvälle väestölle suunnattua ohjausta yhteistyössä eri toimijoiden, mm. järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Toiseksi kehitetään haurastuvassa elämäntilanteessa oleville ikääntyneille keskitetyn palvelutarpeen arvioinnin toimintamallia. Hanke on sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama ja se toteutetaan yhteistyössä Hämeenlinnan, Lahden ja Heinolan kanssa. Yhteishanke on nimeltään Ikäpalo, ja kukin kaupunki kehittää toimintaansa hieman eri tavoin. Ikäpalo-hanke kestää runsaan vuoden. Sen yhteydessä haetaan uusia näkökulmia palvelumuotoilun avulla. Palvelumuotoilun menetelmiä käyttäen saamme ikäihmiset sekä eri organisaatiotasoilla olevan henkilöstön osallistumaan palvelujen kehittämiseen. Erityisesti palvelujen käyttäjien äänen kuuluminen on kehittämistyössä tärkeä, korostaa erityisasiantuntija Anne Aaltio. VAPPU VIENAMO tunnin mittainen. Puhelinpalvelussa vastaa terveydenhoitaja. Häneltä voi kysyä neuvoa raskauteen tai lapsen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa tai varata ajan neuvolaan. Mikäli puheluun ei pystytä soittohetkellä vastaamaan, voi puhelinjärjestelmään jättää takaisinsoittopyynnön. Varatun neuvola-ajan voi myös peruuttaa soittamalla neuvolan puhelinpalvelun puhelinvastaajaan vuorokauden ympäri. Yhteyden terveydenhoitajaan saa soittamalla puhelinpalvelun numeroon 09 8392 5900. Palvelu on avoinna ma to klo 8 15 ja pe klo 8 13. Sähköinen ajanvaraus: vantaa.fi/ eterveyspalvelut > Ajanvaraus. VANTAAN KAUPUNKI 16 17
Ekokompassilla kohti kestävää tulevaisuutta Ekokompassin avulla yritykset ja organisaatiot voivat rakentaa oman, toimivan ympäristöjärjestelmän. IRINA NIINIVAARA Ekokompassi on pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu kevennetty ympäristöjohtamisen toimintamalli. Nyt jo kahdeksalla vantaalaisella yrityksellä on Ekokompassi-sertifikaatti. Sertifikaatti tarkoittaa, että yrityksen ulkopuolinen ammattilainen, auditoija, on varmistanut Ekokompassin vaatimusten täyttyvän yrityksen toiminnassa. Ekokompassin rakentaminen päättyy hyväksyttyyn auditointiin, mutta työ ympäristön hyväksi jatkuu. Yritys raportoi ympäristötyön onnistumisesta vuosittain ja asettaa uudet tavoitteet seuraavalle vuodelle. Ympäristöjärjestelmä on yritysten ympäristöjohtamisen ydin. Keskeistä järjestelmässä on tärkeimpien ympäristövaikutusten tunnistaminen, tavoitteellisen ohjelman laatiminen sekä toteutumisen seuraaminen. Nämä tekijät yhdistävät erilaisia ympäristöjärjestelmiä. Ekokompassissa tärkeää on henkilökohtainen neuvonta ja työkalujen tarjoaminen yrityksen käyttöön. Ekokompassia käyttävät yritykset voivat olla hyvin erilaisia kuten kuljetusalaa edustava Hakonen Solutions Oy ja hotelli Airport Hotel Bonus Inn tai Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy ja Tikkurilan Paino Oy. Vantaalaisista yrityksistä Ekokompassin ovat valinneet myös GLO Hotel Airport, siivouspalveluja tarjoava H&A Team Oy, tapahtumapalvelujen Go Experience Oy sekä teollisuudelle kuljettimia toimittava Pluscon Oy. Ekokompassi rakennetaan yrityksen omista lähtö- Lokakuussa palkittiin kuusi vantaalaisyritystä Ekokompassi-tunnustuksella. kohdista. Tärkeitä syitä ympäristöjärjestelmän käyttöönottoon ovat asiakkaiden toiveet, tarve energian ja materiaalien käytön tehostamiselle sekä vastuulliselle liiketoiminnalle perustuva toiminta-ajatus. PÄIVI RAINIO Barbakicka för gemenskapens skull I norra och östra Vanda fungerar en svenskspråkig förening Barbakicka som har upprätthållit och förstärkt sammanhållningen mellan svenska invånare redan under 30 år. I korthet: Barbakicka är en förening som organiserar kulturhändelser för barn. FELIX SIIVONEN Men det är inte frågan om barnvaktsverksamhet. Hela familjen är alltid med. Utgångspunkten är att barnen gör allt fritt, föräldrarna betalar, säger Sara Koskinen som har varit med i Barbakicka sedan 2001. Föreningen firade sin 30:e födelsedag i maj. Barbakicka grundades i mitten på 80-talet, då sex svenskspråkiga familjer började organisera olika sport- och kulturevenemang för barn och deras familjer. De ville att småbarn och föräldrar kunde lära känna varandra innan barnen började skolan. Att lära känna andra svenskspråkiga familjer hjälpte dem att organisera skolskjutsar och diskutera eventuella problem i skolan. Det är också en viktig träffpunkt för nya familjer som flyttar till Vanda. Brett utbud av aktiviteter Vad är det som Barbakicka organiserar då? Det finns t.ex populär fredags-innebandy, simskolor, pysselkvällar, teaterbesök, vårutflykt och julfest. Eller vilken aktivitet som helst som medlemmarna vill. Simskolorna är mycket populära eftersom föräldrarna simmar med sina barn. Sählyklubben på fredagar har arrangerats länge. Och sen har vi traditionella evenemang som alla vill ha, t.ex luciatåg, julfest och vårturné. Nyligen hade vi en flickklubb. Vi försöker göra allt som medlemmarna vill, inom budgeten naturligtvis, säger Koskinen. I praktiken kan vem som helst bli medlem i Barbakickan, det finns medlemmar t.ex från Tusby. Många är med i föreningen i flera generationer, några tar med sig sina barnbarn. Föreningen vill dock främja det svenska språket: alla händelser är på svenska. Språkets roll förändras ständigt. Det finns tvåspråkiga familjer, barnen hör och lär sig engelska via t.ex. tv och mobilspel, Angry Birds och så vidare. Lärarna i svenskspråkiga skolor i Vanda är mycket aktiva med att barnen använder svenska i skolan. Vi försöker erbjuda en plats där man talar svenska på fritiden, säger Koskinen. Planer för hösten Det populära fredags-innebandy började igen i höst. Flickklubben började i slutet av september och har träffar varje vecka. De kommer att ha 1 2 pysselkvällar före jul och simskolor varje söndag till mitten av november. Kulturella turer kommer att bestå av minst en resa till teatern i höst för att titta på Djungelboken. Vi är verkligen flexibla med pro- grammet och det uppbyggdes på önskemål från medlemmarna. Barbakicka, föreningen för barnkultur i Korso r.f. Koskinen, Sara, 040 539 1741 Gäddvägen 27, 01490 Vanda FELIX SIIVONEN SAKARI MANNINEN Kaikki yrityspalvelut yhden katon alta Kauppakeskus Jumbon kupeessa sijaitseva Vantaan Leija on niin kaupungin yrittäjäpalveluiden, uusyrityskeskuksen kuin kauppakamarinkin kotisija. Yrittäjän ei tarvitse jäädä yksin. Muun muassa kaupungin yrityspalvelut, kauppakamari, Vantaan Yrittäjät, Vantaan Uusyrityskeskus, Finnvera sekä Uudenmaan ELY-keskus tarjoavat palveluja yrittäjäelämän tarpeisiin Yrityspalvelukeskus Leijassa. Kaupungin yrityspalvelut auttavat muun muassa toimitila-asioissa. Toimitilaa tai tonttia etsiville on tarjolla maksutonta palveluneuvontaa. Yrityspalvelut avustaa tontin ja toimitilan etsinnässä. Uusyrityskeskus palvelee yrityksen perustamista harkitsevaa tahoa kehittämään liikeideaansa kannattavaan suuntaan. Verkottumista yritysten kesken Jo toiminnassa oleville yrityksille verkostoitumismahdollisuuksia, ammatillista kehitystä ja neuvontapalveluja tarjoavat Vantaan Yrittäjät sekä Helsingin kauppakamarin Vantaan toimisto. Yrittäjäjärjestöt ovat aktiivisessa yhteistyössä myös kaupungin kanssa, hyvin tuloksin. Vantaan kauppakamarin johtaja Ari Tulensalo havainnollistaa: Kehä III:n ja sen rinnakkaisteihin panostaminen on ollut kaupungin ja yritystoiminnan kehittymiselle merkittävä panostus, ei välttämättä ymmärretä kuinka merkittävä. Kehäradan avaamista odotetaan yrittäjien parissa kovasti, Ari Tulensalo kuvailee. Yrityspalvelukeskus Leijan löydät kauppakeskus Jumbon lähettyviltä osoitteesta Elannontie 3, Vantaa. LISÄTIETOJA vantaanleija.fi vantaa.fi > Työ ja elinkeinot > Elinkeinopalvelut yrittajat.fi > Minustako yrittäjä > Yrityksen perustamisen vaiheet Mol.fi > Yrittäjyyspalvelut Finnvera.fi vantaanyrittajat.fi chamber.fi Svensk träff i Helsinge skola och gymnasium SVENSK TRÄFF bjuder i år på sång, musik och trevlig samvaro för hela familjen lördagen 9.11 kl. 9.30 13 i Helsinge skola, Övitsbölevägen 3. Dagens program består av att svenska föreningar i Vanda presenterar sin verksamhet kl. 9.30 12. Den unga sångaren Emilia Ekström, andra i The Voice of Finland 2013 intervjuas och uppträder i skolan kl. 10 10.45. Nya barnmusikorkestern Raka Bananer uppträder kl. 11.15 11.45 varefter vi gör en Tidsresa genom Helsinge kyrkoby med arkeolog Andreas Koivisto, som berättar om kyrkobyns historia från medeltiden till våra dagar kl. 12 12.15. KAFÉ, köruppvisning och eventuella andra framföranden. Man kan äta lunch till förmånligt pris. För alla elever i huset är dagen en skoldag. Arrangörer: Svenska kommittén, Helsinge skola och Helsinge gymnasium. Fritt inträde! Välkomna! på gång FÖRFATTARTRÄFF MED SONJA HELLMAN HBL-journalisten besöker Helsinge skola mån. 4.11 kl. 18 20.30, Övitsbölevägen 3. Arrangör: Vanda vuxenutbildningsinstitut DIKTER OCH DISKUSSION OM LIVET MED CLAES ANDERSSON Tis. 5.11 kl. 17.00, konserthuset Martinus foajé, Martinusvägen 36. En tvåspråkig diktafton med diskussion och lite musik. SVENSKA VECKAN KONSERT Tis. 5.11 kl. 18.30 i Vanda lantbruksmuseum, Maiju-salen, Nybackagränden 2. Arrangör: Vanda musikinstitut - svenska enheten SVENSKA DAGEN-FEST Ons. 6.11 kl. 18.00 i föreningslokalen Bygård, Ainogränden 9. Den traditionsenliga Svenska dagen -festen ordnas i år på Bygård. Utdelning av priset till årets Vandalax 2013. Kaffeservering. Arrangör: Helsinge-Tusby Ungdomsförbund r.f. DIKTER, ALLSÅNG OCH MUSIK I MYRBACKA KYRKA Ons 6.11 kl.13, Myrbacka kyrka, brasrummet, Strömfåravägen 1. Dikter, musik, allsång, kaffe och trevlig samvaro på Svenska dagen. Välkommen! Arrangör: Vanda västra diakoniförening EMIL 50 ÅR FIRAS MED SAGOR OCH MUSIK Tor. 7.11 kl. 9.45 10.30 i Dickursby bibliotek, Näckrosvägen 4. Förhandsanmälan: lisbet.muurinen@vantaa.fi FOLKMUSIKGRUPPEN ROSENFINK Fre 8.11, kl. 17 17.40, Myrbackahuset, Påltorget 3. ÖPPNA DÖRRAR PÅ SOTTUNGSBY BRANDSTATION Fre. 8.11 kl. 9 14, Sottungsby FBK, Tallkullavägen 1. MUMINTROLLEN PÅ SVÄNG MED BENNY TÖRNROOS/ MUUMIT Sön. 10.11 kl. 13 13.30, Fernissan, Dickursbyvägen 36. En tvåspråkig barnfestival på farsdagen kl.12-15. Arrangörer: Svenska kommittén och Tikkurilan kulttuuriviikko EN SVÄNGIG FARSDAGSKVÄLL MED MOSABACKA BIG BAND Sön. 10.11 kl. 15 16 i Vanda Lantbruksmuseum, Maiju-salen, Nybackagränden 2. Kaffeservering. Programmet i sin helhet: www.svenskaveckan.fi och www.vanda.fi/ svenskaveckan Alla föreställningar är gratis! 18 19
Matineaelokuvista tunnelmaa syksyyn MATKARAKASTAJAT Syksyn matineaelokuvasarjassa on katsottavana eurooppalaisia ja kotimaisia laatuelokuvia. Myös ohjaaja- ja tekijävierailuja sekä yleisökeskusteluja. Näytökset ja esitteet Bio Grand, Kielotie 7 sekä Kino Myyri, Kilterinraitti 6. Esitteitä myös kirjastoista ja yhteispalveluista. Liput: Bio Grand 6 e, Kino Myyri 6,50 e. Elokuvaesittelyt vantaa.fi/matineaelokuvat- KVARTETTI (ohj. Dustin Hoffman, S / 99 min) La 26.10. Bio Grand & Kino Myyri Ke 30.10. Bio Grand MITÄ IKINÄ HALUAT (ohj. Philippe Lioret, K-12 / 120 min) La 9.11. Bio Grand & Kino Myyri Ke 13.11. Bio Grand JAHTI (ohj. Thomas Vinterberg, K-12 / 115 min) La 2.11. Bio Grand ja Kino Myyri Ke 6.11. Bio Grand ANNA KARENINA (ohj. Joe Wright, K-12 / 130 min) To 7.11. klo 14 Bio Grand & Kino Myyri RAKKAUTTA ENNEN KESKIYÖTÄ BEOFRE MIDNIGHT (ohj. Richard Linklater, 108 min) La 16.11. Bio Grand & Kino Myyri Ke 20.11. Bio Grand MATKARAKASTAJAT (ohj. Pedro Almodóvar, K-16 / 90 min) La 23.11. Bio Grand & Kino Myyri Ke 27.11. Bio Grand ANNA KARENINA KVARTETTI poimintoja KOTISEUTU TIKKURILAN KULTTUURIVIIKKO Ke 6. su 10.11. Tikkurilan kulttuuriviikon aikana on runsaasti tapahtumia niin lapsille kuin aikuisille ympäri Tikkurilaa. Tarjolla niin musiikkia, teatteria kuin liikuntaakin ja paljon muuta! Esimerkiksi Vernissassa (Tikkurilantie 36) järjestetään 10.11. isänpäivän lastenfestivaali Isien ilot = Pilttien pidot klo 12 15. www.tikkurilankulttuuriviikko.fi MUSISOIDEN CORMAC CANNON & BREDA KEVILLE (IRLANTI) & SAMULI KARJALAINEN Su 29.9. klo 15 Konserttitalo Martinus, lämpiö, Martinlaaksontie 36. Cormac Cannon, irlantilainen säkkipilli, Breda Keville, viulu. Vieraana multi-instrumentalisti Samuli Karjalainen. Liput 10. Ennakkomyynti: Lippupalvelu. DUMARI JA SPUGET Ke 30.10. klo 19 Konserttitalo Martinus, Martinlaaksontie 36. Tuomari Nurmion uusi projekti uppoutuu Stadin slangiin. Dumarin lisäksi lavalla Make Hillilä rummut, Mitja Tuurala, kontrabasso ja Miikka Paatelainen, kitara ja steelkitara. Liput 25. Ennakkomyynti: Lippupalvelu. MAREK SABOGAL JUKKA KUOPPAMÄKI JA LEGENDA: JOULUA ODOTELLESSA To 21.11. klo 19 Konserttitalo Martinus, Martinlaaksontie 36. Jukka Kuoppamäen omia sävellyksiä sekä joululauluja. Liput 23/20. Ennakkomyynti: Lippupalvelu. VANTAAN MUSIIKKIOPISTON KONSERTIT Vantaan musiikkiopistossa runsaasti konsertteja syyskaudella. Tarkat ohjelmatiedot osoitteesta www.vmo.fi REKRYTOINTITILAISUUS SYYSREKRY TYÖNHAKIJOILLE JA TYÖNANTAJILLE To 31.10. klo 12 15, Vernissakatu 8 C, Infotila 1. krs.. Tervetuloa tutustumaan henkilöstöpalvelualan työnantajiin ja kouluttajiin. Tilaisuudessa voi markkinoida osaamista ja tutustua työnantajien tarjoamiin työmahdollisuuksiin. Työnantajat voivat haastatella työnhakijoita paikan päällä, joten ota CV:si mukaan. Järjestää Uudenmaan TE-toimisto/ Vantaa sekä Työraide. KUVATAIDE VANTAAN KUVATAIDEKOULUN LYHYTKURSSIT SYKSYLLÄ Vantaan kuvataidekoulu tarjoaa runsaasti lyhytkursseja syksyn aikana. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet vantaankuvataidekoulu.fi. Materiaalit kuuluvat kaikilla kursseilla kurssimaksuun. VANTAAN TAIDEMUSEO Harri Larjoston unista herätetyt, robotit ja naamiot Ke 9.10.2013 la 4.1.2014 Vantaan taidemuseo, Myyrmäkitalo, Paalutori 3. Tunnetun ja palkitun vantaalaisen valokuva- ja videotaiteilija Harri Larjoston uudet teokset ovat esillä Vantaan taidemuseon näyttelyssä. Ti, ke, pe 11 18, to 13 20, la 10 16, su, ma suljettu Vapaa pääsy. HARRI LARJOSTO SUOMI KUVAA -KOLLEKTIIVI Ke 9.10.2013 la 4.1.2014 Galleria Ikkuna, Paalutori 3, Vantaan taidemuseon ikkuna. Suomi kuvaa -kollektiivi haastaa näyttelyissään perinteistä valokuvan esittämisen traditiota kokeilevalla ja uusia muotoja etsivällä tyylillään. LAPSILLE SYYSBASAARI La 16.11. klo 13 16 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Koko perheen värikäs tapahtuma; esityksiä, työpajoja, musiikkia sekä basaarissa ruokia ja käsitöitä eri kulttuureista. Vapaa pääsy! Lisätiedot: www.vantaalla. tai Taidetalo Toteemi puh. 8393 5499, taidetalo.toteemi@vantaa.fi TAIKALAMPUT SYTTYVÄT! -PERHETAPAHTUMA Ke 20.11. klo 16 20 Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Vernissa, Tikkurilantie 36. Taikalamput syttyvät! -perhetapahtumassa on tarjolla ohjelmaa koko perheelle. Vapaa pääsy. PERHELAUANTAI: ROBOTTIPAJA La 30.11. klo 11 13, Vantaan taidemuseo, Paalutori 3. Työpajassa saavat tarpeettomat laatikot, tietokoneiden osat, johdot ja muu kierrätystavara uuden elämän rakentamanasi robottina. Robotit kuvataan ja kuvista ja robottitarinoista kootaan näyttely Myyrmäkitalon aulaan. Paja sopii kaikenikäisille, alle kouluikäiset vanhemman kanssa. Vapaa pääsy. KESKUSTELLEN KYLÄRUOKAILU Ti 29.10. klo 17.30 Koivukylän kirjasto, Hakopolku 2. Koivukylä Meidän kylä -projektin päättäjäisinä vietettävässä kyläruokailussa tarjolla on kasvissosekeittoa sekä keskustelua projektin saavutuksista. Tilaisuus on avoin kaikille. TAIDETORSTAI- KESKUSTELUILTA To 7.11. klo 18 19, Vantaan taidemuseo, Paalutori 3. Keskustelijoina kansanedustaja Pekka Haavisto ja mediataiteilija Harri Larjosto. Vapaa pääsy. TAIDE, ELÄMÄ, FILOSOFIA Ke 20.11. klo 18 20, Galleria K, Asematie 7 (kaupungintalon vieressä) Vierailijana kirjailija, dramaturgi Riikka Ala-Harja. Vetäjänä filosofian ja estetiikan tutkija Miika Luoto. Vapaa pääsy. LIIKUNTA UINNIN AVOIMET MASTERS SM-KILPAILUT Pe 25.10. su 27.10., Tikkurilan uimahalli, Läntinen Valkoisenlähteentie 50. Järjestää Uimaseura Poseidon ry yhteistyössä Suomen Uimaliiton kanssa. TONI HÄRKÖNEN KANSAINVÄLINEN VANTAA PAINICUP 2013, SUOMI CUPIN OSAKILPAILU La 9.11. su 10.11. Trio Sport Center, Tikkurilan Urheilupuisto, Läntinen Valkoisenlähteentie 52. SUOMEN SUURIN KÄSIPALLOTURNAUS AKTIA VANTAA CUP Pe 8. su 10.11. Myyrmäki-halli, Raappavuorentie 10; Myyrmäen Urheilutalo, Myyrmäenraitti 4; Energia-Areena, Rajatorpantie 23. Suomen suurin käsipallon sisäturnaus Vantaan Myyrmäessä. www.cup.atlashandball.com PERHEPEUHAT La 16.11. klo 8.30 11.30, Tikkurilan lukio, Valkoisenlähteentie 53. Su 24.11. klo 8.30 11.30, Lumo, Urpiaisentie 14. Vuoden viimeiset liikuntapalveluiden järjestämät liikunnalliset peuhapäivät alle kouluikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Vantaan kaupungin asukaslehti Vanda stads invånartidning Julkaisija Vantaan kaupunki Päätoimittaja Päivi Rainio Toimituspäällikkö Jenni Jusslin Ulkoasu Anitta Mäkinen Painos 101 000 ISSN 2323-8712 Painopaikka Sanomapaino Oy Jakelu Jakelujuniorit Oy Näköislehti vantaa.fi/asukaslehti Palaute asukaslehti@vantaa.fi