Opetusalan ajankohtaisia oikeustapauksia 7.10.2014
Oulun HAO 20.12.2013 13/0607/1 Perusopetus - Kuljetus esiopetukseen - Matka kotoa suoraan esiopetukseen - Esiopetuksen järjestämispaikka - Esiopetuksen järjestäminen päiväkodissa - Päivähoidon tarve Oliko kaupunki velvollinen järjestämään aamuisin maksuttoman kuljetuksen kotoa esiopetukseen esiopetuksen oppilaalle, joka oli myös päivähoidon tarpeessa, kun esiopetus ja päivähoito järjestettiin samassa paikassa kaupungin ylläpitämässä päiväkodissa. Oikeus perusopetuslain 32 :n 1 momentin mukaiseen koulumatkaetuun on lain esitöistä ilmenevästi yhtäläinen kaikille esiopetuksen oppilaille opetuksen järjestämispaikasta riippumatta. Esiopetuksen ja päivähoidon järjestäminen samassa paikassa ei poista esiopetusta saavan oppilaan oikeutta maksuttomaan kuljetukseen tai riittävään avustukseen, mikäli matka tehdään kotoa suoraan esiopetukseen. Esiopetus päiväkodissa järjestettiin klo 8.30 ja 12.30 välisenä aikana. Esiopetuskuljetusta koskevan hakemuksen mukaan oppilas saattoi kulkea aamuisin esiopetukseen linja-autolla vanhemman sisarensa kanssa, eikä oppilas tällöin ollut aamuisin päivähoidon tarpeessa ennen esiopetuksen alkamista.
KHO:2013:159 Kunnallisvalitus - Valituskelpoisuus - Tosiasiallinen hallintotoimi - Valituskielto - Muutoksenhakutie - Opetuksen julkisuus - Opetuksen seuraamisen rajoittaminen Peruskoulun rehtori oli perusopetuslain 19 :n nojalla rajoittanut henkilön oikeutta päästä seuraamaan opetustunteja. Rehtorin päätöksestä voitiin tehdä kuntalaissa tarkoitettu oikaisuvaatimus ja sen jälkeen kunnallisvalitus hallintooikeuteen, rajoitus voitiin määrätä vain määräajaksi. Kun asia ei koskenut perusopetuslaissa tarkoitettua oppilasta koskevaa asiaa, johon haetaan muutosta perusopetuslain 42 :n nojalla, valitus tuli tutkia kunnallisvalituksena.
KHO:2013:162 (10.10.2013/3221) Perusopetus - Erityinen tuki - Henkilökohtainen avustaja - Hallintovalitus - Valitustie - Hallinto-oikeus Aluehallintovirasto Oppilaalle annettiin perusopetuslain 17 :ssä tarkoitettua erityistä tukea, joka muodostui erityisopetuksesta ja muusta perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Samalla oli päätetty, että oppilaalle ei myönnetä henkilökohtaista avustajaa. KHO: perusopetuslain 42 :n 1 momentti huomioon ottaen henkilökohtaista avustajaa koskevaan päätökseen haetaan muutosta hallinto-oikeuteen tehtävällä valituksella. Henkilökohtaisesta avustajasta päättäminen erityistä tukea koskevan päätöksen yhteydessä ei vaikuttanut valitustiehen.
ApOKA, OKV/15/50/2012, 19.11.2013 Opiskelija - Vahingonkorvaus - Apulaisrehtorin menettely siivoustyön teettämisessä oppilaalla Koulun apulaisrehtori oli sopinut koulun oppilaan äidin kanssa, että pojat siivoavat sotkut viikonlopun aikana. Toiselle pojalle, joka ei ollut koulun oppilas, oli sattunut siivoamisessa vakava tapaturma ikkunalasin mennessä rikki. Apulaisrehtori oli voinut vahingonkorvauslain säännösten mukaan sopia alaikäisen koulun oppilaan vanhemman kanssa siitä, että oppilas siivoaa aiheuttamansa vahingon. Apulaisrehtorin olisi kuitenkin tullut huolehtia oppilaan työturvallisuudesta. Tehtävä olisi tullut suorittaa valvotusti ja antaa siihen riittävä opastus ja välineet.
KHO:2014:47, 2551/3/13 Perusopetuslaki - Iltapäivätoimintaan ottaminen - Muutoksenhakutie - Kunnallisvalitus - Hallintovalitus EHA1-luokalla ollutta oppilasta ei otettu koulun maksulliseen iltapäivätoimintaan, koska kunnan AP/IP-toiminnan toimintasuunnitelman mukaan ko. oppilaan iltapäivätoiminnan järjestää sosiaalitoimen alainen kunnan vammaispalvelut. Iltapäivätoimintaan ottamista koskevaan päätökseen oli tullut hakea muutosta kunnallisvalituksella (ei hallintovalituksella AVI:in).
KHO 5.9.2014/2613, 3030/3/13 Perusopetus Koulukuljetus Maksuton kuljetus Kuljetusta tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus Oppilaalla oli oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen liian rasittavan koulumatkan takia. Oppilaan huoltaja oli itse halunnut huolehtia oppilaan kuljettamisesta. Kunnan sivistysosaston osastosihteeri oli myöntänyt huoltajalle avustuksen, jonka määrä oli laskettu Helsingin Seudun Liikenne -kuntayhtymän koululaisen matkalipun hinnan perusteella. POL 32 :n 1 momentin esitöiden mukaan avustusta voitiin pitää riittävänä, jos kuljettamisesta ja saattamisesta aiheutuvat välttämättömät ja välittömät menot korvataan huoltajalle. Koululaisen matkalipun hinnan perusteella laskettua avustusta ei pidetty perusopetuslain 32 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla riittävänä korvaamaan huoltajalle kuljettamisesta aiheutuvia välttämättömiä ja välittömiä kustannuksia.
ApEOA 3263/4/10, 7.11.2011 Leirikoulumatkaa ei voitu evätä ennakoitujen kurinpitoongelmien perusteella Eduskunnan oikeusasiamies on useissa ratkaisuissaan (mm. AOA 27.4.2009, dnro 1788/4/07 ja 11.8.2010, dnro 1697/4/09) tähdentänyt, ettei oppilaan kurinpidossa voida käyttää muita kuin perusopetuslaissa tarkoitettuja kurinpitokeinoja. Luokkaretkelle poisjättämisestä ilmoittaminen huoltajalle kahta viikkoa ennen luokkaretkeä pidetyssä koulun yleisissä pihatalkoissa ei ole salassa pidettävän oppilashuoltoasian luonteenkaan kannalta sopiva menettelytapa. Menettelystä olisi tullut sopia oppilaiden ja huoltajien kanssa hyvissä ajoin etukäteen. Perusopetuslaissa ei ole säädetty mahdollisuutta evätä oppilaan oikeutta osallistua opetukseen varotoimena mahdollisen häiriökäyttäytymisen tai vaaran aiheuttamisen perusteella.
ApOKA dnro OKV/230/1/2013, 24.03.2014 Toimivatko julkiset ja julkisesti rahoitetut peruskoulut ja lukiot perustuslain yhdenvertaisuus- ja uskonnon ja omantunnon vapaussäännösten sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisesti järjestäessään uskonnon harjoittamista kouluajalla. EIT:n tulkintakäytännössä negatiiviseen uskonnonvapauteen on katsottu kuuluvan yksilön oikeus olla tuomatta esiin omaa vakaumustaan. ApOKA: Perustellumpaa olisi se, että kouluissa ei lainkaan järjestettäisi opettajien tai muun koulun henkilökunnan taikka seurakunnan työntekijän johtamia tilaisuuksia, joissa on tietyn vakaumuksen mukaista sisältöä. ApOKA:n mukaan kouluissa nykyisessä muodossaan järjestettävät uskonnolliset tilaisuudet ovat ongelmallisia julkisen vallan neutraalisuuden sekä yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuuden näkökulmasta.
ApEOA, 4075/4/13 ja 4171/4/13 Voiko kouluissa järjestää uskonnollisia tilaisuuksia osana koulun ohjelmaa? Tilaisuuksista pois jääminen paljastaa henkilön vakaumuksen, eikä tilaisuuksista pois jäämisestä tarvitsisi ilmoittaa. PeVM 2/2014 vp: EIT:n käytännöstä ei johdu vaatimusta poistaa koulun toiminnasta kaikkea uskontoon viittaavaa ainesta, perinteiden välttäminen ei edistä uskonollista suvaitsevaisuutta, EIT:n käytäntö otettava huomioon. Kanta perinteisten juhlien osalta ei ole muuttunut, tiedottamisesta ja vapaaehtoisuudesta kuitenkin pidettävä huoli. Uskonnollisista tilaisuuksista oltava mahdollisuus jättäytyä pois. Olennaista todellinen mahdollisuus valita osallistuuko, eikä valinnasta saa aiheutua leimautumista tai muuta haitallista seurausta. ApEOA: Pitäytyi perustuslakivaliokunnan kannoissa, eikä arvioinut kanteluita pidemmälle.
OPH:n ohje uskonnon ja ET:n opetuksen sekä uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä esi- ja perusopetuksessa Opetuksen järjestäjä on velvollinen järjestämään sen Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan mukaista uskonnon opetusta, johon oppilaiden enemmistö kuuluu. Opetuksen järjestäjällä on velvollisuus opettaa myös muuta uskontoa tai elämänkatsomustietoa, jos niiden opetukseen osallistuvia oppilaita on vähintään kolme. Muut kuin ev-lut. tai ort. kirkon jäsenet: järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta, jos heidän huoltajansa sitä pyytävät ja mainittu kolmen oppilaan vähimmäismäärä täyttyy. Huoltajan pyynnöstä uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle oppilaalle, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta, eikä oppilas osallistu oppilaiden enemmistön uskonnon opetukseen, opetetaan elämänkatsomustietoa.
Jos oppilas kuuluu useampaan kuin yhteen uskonnolliseen yhdyskuntaan, oppilaan huoltaja päättää, mihin uskonnon opetukseen oppilas osallistuu. Perinteiset juhlat ja uskonnolliset tilaisuudet esi- ja perusopetuksessa: Opetuksen järjestäjät ja koulut päättävät juhlista ja niiden sisällöstä. Juhliin voi sisältyä myös joitakin uskontoon viittaavia elementtejä. Koulun juhlat ovat osa opetusta ja koulun toimintaa, johon oppilaiden tulee osallistua. Koulun tulee tiedottaa oppilaiden huoltajille koulussa järjestettävistä tapahtumista ja niiden sisällöstä. Koulu voi järjestää uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia, tai sisällyttää koulun toimintaan uskonnollisia toimituksia. Oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan uskonnolliseen tilaisuuteen tai toimitukseen. Oppilaan huoltaja ilmoittaa, osallistuuko oppilas uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin vai ei. Koulujen on tilaisuuksien aikana mahdollisuuksien mukaan järjestettävä vaihtoehtoista ja mielekästä toimintaa.
Uskonnon ja ET:n opetuksen sekä uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen lukiossa Koulutuksen järjestäjä on velvollinen järjestämään Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan mukaista uskonnon opetusta, johon opiskelijoiden enemmistö kuuluu. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus opettaa myös muuta uskontoa tai elämänkatsomustietoa, jos niiden opetukseen osallistuvia opiskelijoita on vähintään kolme. Jotka eivät osallistu enemmistön uskonnon opetukseen, järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta, jos he sitä pyytävät ja kolmen opiskelijan vähimmäismäärä täyttyy. Opisk., jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta, eikä opiskelija osallistu opiskelijoiden enemmistön uskonnon opetukseen, opetetaan elämänkatsomustietoa. Jos kuuluu useampaan, päättää itse mihin opetukseen osallistuu Juhlat ja uskonnolliset tilaisuudet pitkälti kuten esi- ja perusopetuksessa