KIRJALLINEN KYSYMYS 476/2006 vp Sosiaalityön koulutuksen säilyttäminen yliopistopohjaisena Eduskunnan puhemiehelle Tietoomme on tullut, että opetusministeriössä ollaan valmistelemassa sosiaalityön koulutuksen siirtämistä pois yliopistoista ammattikorkeakouluihin. Sosiaalialan kansallinen kehittämisohjelma nostaa sosiaalihuollon ja sosiaalipalveluiden saatavuuden ja laadun turvaamisen yhteiskunnan keskeiseksi haasteeksi. Kansalaisten hyvinvointia ja suomalaista kilpailukykyä turvaavien yhteiskuntapalveluiden kehittäminen edellyttää ammattitaitoista henkilöstöä. Sosiaalialan kokonaisuudessa sosiaalityölle omana tieteen- ja ammattialanaan kuuluvat yhä vastuullisemmat yhteiskunnalliset tehtävät. Tehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää vankkaa osaamista paitsi vaativassa asiakastyössä myös organisaatioiden johtamisessa, järjestelmien kehittämisessä ja työstä nousevassa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Sosiaalialan menestyksellinen ja tehokas kehittäminen vaatii tuekseen tieteellistä tutkimusta, jota yliopistollinen sosiaalityön tutkimus pystyy tuottamaan paneutuessaan yhteiskunnallisten lainalaisuuksien selvittämisen lisäksi myös ongelmien ratkaisemisen keinoihin. Sosiaalityön opetusta ja tutkimusta on viime vuosina kehitetty merkittävästi kuudessa yliopistossa. Sosiaalityön asemaa on eduskunnan ja valtioneuvoston päätöksin tietoisesti vahvistettu mm. yliopistojen tutkintoasetuksessa vuonna 2004 ja sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuuslaissa vuonna 2005. Valmisteilla oleva erityislainsäädäntö, kuten esitys lastensuojelulain uudistuksesta, nojaa kelpoisuuslakiin ja luottaa osaavaan henkilöstöön. Käynnissä olevat muutokset edellyttävät yhä laajempaa vastuuta ja suurempia osaamisvaatimuksia sosiaalihuollon ydinosaajilta, sosiaalityöntekijöiltä. Sosiaalityön koulutus on näin ollen entistä perustellumpaa pitää tiedeyliopistoissa omana pääaineenaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen opetusministeriössä käynnissä olevasta sosiaalityön koulutusta koskevasta valmistelusta ja mitä hallitus aikoo tehdä, että eduskunnan vuosi sitten hyväksymiä linjauksia sosiaalityön kelpoisuuksista noudatetaan? Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2006 Maija Perho /kok Raija Vahasalo /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija Perhon /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 476/2006 vp: Onko hallitus tietoinen opetusministeriössä käynnissä olevasta sosiaalityön koulutusta koskevasta valmistelusta ja mitä hallitus aikoo tehdä, että eduskunnan vuosi sitten hyväksymiä linjauksia sosiaalityön kelpoisuuksista noudatetaan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Valtioneuvoston periaatepäätöksellä sosiaalialan tulevaisuuden turvaamiseksi 2.10.2003 käynnistetyn sosiaalialan hankkeen keskeisiä tavoitteita on, kuten kirjallisen kysymyksen johdannossakin todetaan, palveluiden saatavuuden ja laadun turvaaminen, palvelurakenteen ja toimintojen kehittäminen, henkilöstön saanti sekä osaamisen ja työolojen kehittäminen. Pitkän aikavälin tavoitteet asetetaan Hyvinvointi 2015 -ohjelman valmistelun kautta. Palvelurakenteen ja toimintaperiaatteiden uudistamiseen liittyy myös palveluiden järjestämistä ja saantia tukevan lainsäädännön kehittäminen. Osaamisen varmistamiseen liittyy sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön uusista kelpoisuusvaatimuksista säätäminen vuonna 2005 (272/2005). Toimintaympäristöissä ja asiakkaiden palvelutarpeissa tapahtuneet muutokset ja palvelurakenteiden kehittämistarpeet, pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä sekä osaamisen kehittämishaasteet ovat olleet lähtökohtana Sosiaalityö hyvinvointipolitiikan välineenä 2015 -toimenpideohjelman laatimiseen. Toimenpideohjelmassa työorientaatioiden ja sosiaalityön rakenteiden ja organisoinnin sekä asiakkaiden osallisuuden lisäksi keskeinen osa-alue on sosiaalityön koulutuksen ja tutkimuksen suuntaaminen alan perustutkimukseen sekä vastaamaan nopeasti kehittyviin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Koulutuksen kehittämisessä opetusministeriön lähtökohta on määrällisesti riittävä ja laadullisesti korkeatasoinen koulutus. Koulutuksia on kehitetty kaikilla tasoilla viime vuosien aikana niin kansallisten kuin Euroopan unionin koulutuspoliittisten ratkaisujen osana. Tutkintorakenteiden lisäksi koulutusten sisältöjä on kehitetty mm. ydinainesanalyysin kautta. Henkilökohtaiset opetussuunnitelmat ovat selvä osa opiskelijoiden ohjausta ja opintojen etenemisen varmistamista. Kehittämistoimet koskevat myös sosiaalialan koulutusta. Sosiaalityöntekijöiden koulutuksen kehittämistä on lisäksi tuettu tutkintosäännösten tarkentamisen ja erillisten hankkeiden myötä viime vuosina. Sosiaali- ja terveysalan moniammatillisen johtamiskoulutuksen valmistelu ja toimeenpano on annettu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tehtäväksi osana kansallista terveyshanketta ja sosiaalialan hanketta. Koulutusyksiköiden tulee raportoida valmistelutyön etenemisestä opetusministeriölle maaliskuun 2007 loppuun mennessä. Korkeakouluissa on menossa rakenteellisen kehittämisen prosessi. Sen yhtenä osana tarkastellaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tehtäviä ja työnjakoa. Eräs näistä aloista on sosiaaliala, jossa ammattikorkeakouluista on tullut merkittävä kouluttaja yliopistojen rinnalle. Sosiaalialan koulutusta kehitetään ottaen huomioon sosiaalialan kelpoisuuslainsäädäntö. Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla tulee olemaan jatkossakin oma, niille sopiva tehtävä. 2
Ministerin vastaus KK 476/2006 vp Maija Perho /kok ym. Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 2006 Opetusministeri Antti Kalliomäki 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 476/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Maija Perho /saml m.fl.: Är regeringen medveten om det förberedande arbete som pågår i undervisningsministeriet gällande utbildningen inom socialt arbete och vad ämnar regeringen göra för att iaktta de riktlinjer som riksdagen för ett år sedan godkände när det gäller behörigheterna för socialt arbete? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: De centrala målen med det projekt inom det sociala området som inletts i och med statsrådets principbeslut av den 2 oktober 2003 om tryggande av framtiden inom det sociala området är, såsom det även konstateras i inledningen till det skriftliga spörsmålet, att trygga tillgången till och kvaliteten på tjänster, att utveckla servicestrukturen och funktionerna, att trygga tillgången till personal samt att utveckla kompetensen och arbetsförhållandena. De långsiktiga målen ställs upp i och med förberedandet av programmet Välfärd 2015. Till förnyandet av servicestrukturen och verksamhetsprinciperna hänför sig också ett utvecklande av den lagstiftning som stöder ordnandet av tjänsterna och tillgången till dessa. Till säkerställandet av kompetensen hänför sig 2005 års reglering gällande behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården (272/2005). I utarbetandet av åtgärdsprogrammet Socialarbete som välfärdspolitikens redskap 2015 har man utgått från de förändringar som skett i närmiljön och klienternas servicebehov, bristen på behöriga socialarbetare och utmaningarna i fråga om kompetensutveckling. I åtgärdsprogrammet är inte bara arbetsorienteringen, strukturerna och organiseringen inom socialarbetet och klienternas delaktighet viktiga, utan ett centralt delområde är också att utbildningen och forskningen inom socialarbetet inriktas på den grundläggande forskningen på området samt att snabbt utvecklande samhälleliga förändringar bemöts. När det gäller utvecklandet av utbildningen utgår undervisningsministeriet från en kvantitativt tillräcklig och kvalitativt högtstående utbildning. Under de senaste åren har utbildningarna utvecklats på alla nivåer, detta som en del av de utbildningspolitiska lösningarna såväl nationellt som inom Europeiska unionen. Utöver examensstrukturen har även utbildningsinnehållet utvecklats bl.a. genom analyser av kärnämnena. De individuella studieplanerna utgör en obestridlig del av handledningen av studerande och av säkerställandet av att studierna framskrider. Utvecklingsåtgärderna gäller också utbildningen inom det sociala området. Under de senaste åren har utbildningen av socialarbetare dessutom stötts i och med preciseringen av examensbestämmelserna och särskilda projekt. Universiteten och yrkeshögskolorna har fått i uppgift att som en del av det nationella hälsoprojektet och projektet inom det sociala området förbereda och verkställa en yrkesövergripande utbildning i ledarskap inom social- och hälsovårdsområdet. Utbildningsenheterna skall före utgången av mars 2007 rapportera till undervisningsministeriet om hur det förberedande arbetet framskrider. I högskolorna pågår som bäst en strukturell utvecklingsprocess. Som en del av denna granskas universitetens och yrkeshögskolornas uppgifter och arbetsfördelning. Ett av de aktuella områdena är det sociala området, inom vilket yrkeshögskolorna har kommit att bli en betydande utbilda- 4
Ministerns svar KK 476/2006 vp Maija Perho /kok ym. re parallellt med universiteten. Utbildningen inom det sociala området utvecklas med beaktande av behörighetslagstiftningen inom det sociala området. Universiteten och yrkeshögskolorna bör också i fortsättningen ha en egen uppgift som lämpar sig för dem. Helsingfors den 19 juni 2006 Undervisningsminister Antti Kalliomäki 5