n:o 16 HANKINTATEKNILLINEN RETKEILY JÄSENYHTIÖIDEN METSÄNHOITAJILLE

n:o 16 HANKINTATEKNILLINEN RETKEILY JÄSENYHTIÖIDEN METSÄNHOITAJILLE Metsäteho järjesti helmikuun 28. pnä jäsenyhtiöiden metsänhoitajille hankintateknillisen retkeilyn eräille mielenkiintoisille työmaille Mikkelin - Ristiinan - Lauritsalan suunnalla. Osanottajien lukumäärä nousi 54:ään. Retkeilyn kulusta mainittakoon seuraavaa. V APOn ratapölkkysaha Mikkelin syväsatamassa oli ensimmäisenä tarkastelun kohteena. Sahan vuotuinen tuotanto on n. 40 000... 60 000 kpl ratapölkkyjä ja n. 800 std sahatavaraa. Sahan yhteydessä tutustuttiin sen huoltorakennukseen asennettuun purupolttimeen, joka oli yhdistetty muuratulla kanavalla kattilan tuli- ja tuhkapesätilaan. Syväsatamasta siirryttiin Salosaaren rantaan, jossa nähtiin Veikko 2 kuorimakoneen prototyyppi paperipuun kuorinnassa. Veikko 2 konetta on selostettu aikaisemmin Metsätehon katsauksessa n :o 15. Kohteessa retkeilijöillä oli tilaisuus tutustua koneen työskentelyyn latvatavaran kuorinnassa. Kuva 1. Kuorintoa Veikko 2 kuorimokoneello. Touhohuussa 1956

Metsätehon katsaus n:o 16 TOUKOKUUSSA 1956 SISÄLLYS Sivu Hankintateknillinen retkeily jäsenyhtiöiden metsänhoitajille.... 1 Talvella niputettujen mäntypaperipuiden uittohukasta.......... 5 Halkojen aumauksesta........................................ 6 Tohtorinväittäjäiset puutavaran hevoskuljetuksesta.............. 7 Tutkimus Bark-Lasse kuorimakoneesta.................... 9 Halkomiskoneista............................................ 11 Selostukset laatinut metsänhoitaja, dipl.ins. Jaakko Salminen. Kuva 2. Traktorinkuljettaja Hyppösen rakentama uusi traktorireki, jossa talven kokemusten perusteella lavetin sivuparrut on tehty 6x8" vahvuisiksi. Retkeilyn keskeiseksi kohteeksi oli valittu A. Ahlström Osakeyhtiön Ristiinan Ostolahden työmaa. Leimikko käsitti n. 300 000 j3 sahaja vaneripuuta sekä lähes 4 000 p-m3 pinotavaraa. Ajo metsästä suoritettiin hevosella, ajomatka n. 0.8... 1.0 km, ja sitten välivarastosta traktorilla ajomatkan ollessa keskimäärin n. 5 km. Kuormauksessa traktorirekeen käytettiin erilaisia puominostureita kuten Joutsaa, Recordia ja Savottaa sekä lisäksi omatekoisia, käsikäyttöisiä kuormauslaitteita. Työmaan purkausvarastolla tapahtui kuorman purkaminen nippuina siten,

-3 Kuva 3. Tukkien kuormausta traktorirekeen Record puominosturilla. Kuvat 4 ja 5. Tukkinippu pudotettiin traktorireestö teräsköydellö, jonka toisen pään koukku kiinnitettiin kuormaan pudotussuunnan vastakkaiselle puolelle. - Traktorin kulkiessa aikaisemmin pudotettujen nippujen sivuitse apumies kiinnitti kuormaan kytketyn teräsköyden koukulla ankkurinipun ketjuun, jolloin köysien kiristyessä kuorma putosi jäälle.

--\- että traktorin kulkiessa aikaisemmin pudotettujen nippujen sivuitse apumies kiinnitti kuormaan kytketyt teräsköydet koukulla ankkurinipun kiettinkiin, jolloin köysien k iristyessä kuorma putosi jäälle. Kohteessa nähtiin useita pudotuksia, jolloin voitiin seurata erilaista pudotustekniikkaa. Työmaalla kuultujen sekä aikaisemmin saatujen kokemusten mukaan voidaan todeta, että traktorirekien lavettien sivuparrut ja irtoaisa vaativat vahvistamista ja että niputus ei ole aivan vaaratonta kiinnityskoukkujen mahdollisesti murtuessa. Niputus vaatii tasaista, tiiviiksi poljetun lumen peittämää varastoaluetta, jota ei saisi aurata eikä myöskään vesittää sileäksi. Paperipuiden niputukseen täm ä menetelmä ei oikein..... _ Kuva 6. Tukkien jääniputusta O to kiramolla. T elakasat oli tehty n. 70 tukin eli yhden nipun suuru isiksi. sovi nippujen päiden vinoutumisen vuoksi. Traktorirekiniputustyömaan jälkeen siirryttiin seuraamaan ruotsalaista Partner moottorisahauutuutta. Koneen teknillisistä tiedoista mainittakoon seuraavaa: - moottorin teho 4.25 hv/4000 k/min (syl. til. 98 cm3) - paino 14.6 kg täysin polttoainesäiliöin uimurikaasutin keskipakoiskytkin kärkipyörällisen terälevyn pituus joko 18" tai 22"; ketju terä on kouruhampainen ja sen voitelu tapahtuu automaattisesti toimivalla voitelupumpulla. Viimeisenä metsäkohteena seurattiin vielä A. Ahlström Osakeyhtiön tukkien jääniputusta Oto kiramolla Rautlahdessa. Retkeilyn ainoaksi teollisuusk::ihteeksi oli valittu Oy Kaukas Ab:n uuden sahan kuivaamo Lauritsalassa. Siihen sekä sahan alueen muihin järjestelysuunnitelmiin osanottajilla oli tilaisuus tutustua yli-ins. Olli Heikinheimon opastuksella. Retkeily, jonka aikana pohdittiin lukuisia hankinnan ongelmia, päättyi yhteiseen ateriaan Lauritsalassa. T. w. Ku va 7. Piiriesimies Norokorven Nokia Oy:stä suunnittelema ja rakentama vesityspumpun reki, joka sopii esim. hen ki löauton perässä vedettöväksi.

-.5- TAL VELLA NIPUTETTUJEN MÄNTYPAPERIPUIDEN UITTO HUKASTA Mäntypaperipuiden talviniputusta rajoittaa vaara uittohukan kohtuuttoman voimakkaasta kasvamisesta, milloin vain niput joudutaan purkamaan kesken uittoa. Asian tarkempaa selvittelyä varten Metsäteho suoritti v. 1955 Enso- Gutzeit Osakeyhtiön aloitteesta ja avustuksella tutkimuksia Puulaveden reitillä. Tutkimuksissa voitiin todeta, Kuva 8. Paperipuiden jäöllöniputusta kehikoihin. että talviniputus on täysin kannattamatonta edellisen vuoden niukalti, etteivät niputusmäärät syksyllä tehdylle paperipuulle, voi nousta suuriksi. sillä jo kesäkuun loppuun mennessä uittohukka (uponneiden ja nen ei kohtaa mitään erityisiä es Ylivuotisen tavaran niputtami rampojen yhteismäärä) voi nousta sydänpuun määrästä riippuen taan viimeistään toukokuun aikateitä, jos vain ristikointi suorite jopa yli 50 O/o kappaleluvusta. na ja muutenkin rannalle varastoinnissa noudatetaan normaali Tässä tapauksessa keskimääräinen uittohukka oli 31.1 O/o {uponneita sia varastoimistapoja. Tässä tutkimuksessa saadut uittohukan ar 21.9 0/o). Edellisen kesän aikana tehdyn vot (kesäkuu 0.7 O/o ja elokuu 1.2 paperipuun uittohukka riippuu O/o) ovat siitä vakuuttavana todisteena. Jos ristikoiminen esim. tuntuvasti varastoimisolosuhteista metsässä samoin kuin sääoloista mittausten viivästymisen johdosta kesän ja uittovuoden huhtikuun kuitenkin jää myöhäisemmäksi ja aikana sekä sydänpuun määrästä. etenkin jos samalla varastoiminen suoritetaan heikosti, on ole Tällä kertaa heinä-elokuussa tehdyn paperipuun uittohukka o Ii massa suuri vaara uittohukan kesäkuussa 7.9 O/o (uponneita 5.0 kohtuuttomasta kasvamisesta, kuten tämän tutkimuksen yhteydessä o 'o ), mikä edustanee huippuarvoa. Koska uittoaika on käytännössä kouriintuntuvasti todettiin. Uppoamiselle ovat alttiita hyvin hei tavallisesti pitempi kuin tässä tapaukses a, on loppukesällä tehdyn koissa kuivumisolosuhteissa jokseenkin tasaisesti kaikki läpimit paperipuun talviniputukseen syytä suhtautua kielteisesti. Sen sijaan alkukesällä, touko-kesäkuus den yläosat ovat kuivuneet, uptaluokat, mutta jos vain ristikoi!'a tehdyn tavaran niputtaminen poaminen kohdistuu voimakkaimmin suuriin läpimittaluokkiin. On käy jo tuntuvasti paremmin päinsä, koska puutavaran kuivuminen sujuu alkukesästä paljon no kuivatussa tavarassa uittohukka luonnollista, että vaillinaisesti peammin ja varmemmin kuin on suurin sellaisilla pölkyillä, loppukesällä. Käytännössä tällaista tavaraa esiintyy kuitenkin niin A. jois a on niukalti sydänpuuta. T.

- 6- HALKOJEN AUMAUKSESTA Kuva 9. Eri aumatyyppejä: vasemmalta lukien tavallinen 3-pinoinen auma, korkeus 4.2 m; matala 3-pinoinen auma, korkeus 3.7 m; tavallinen 4-pinoinen auma, korkeus 4.1 m. Pinonvölit eri aumoissa 0.50... 0.55 m. Heittopinojen korkeus tavallisissa aumoissa 2 m, matalassa 1.3 m. Viivoitettu ala.on korotukseen köytetty osa. Varastoitaessa halkoja avopinoissa puut ovat hyvin alttiita sienituhoille sekä lumeutuvat h elposti, mikä alentaa niiden lämmitystehoa. Näiden haittojen välttämiseksi sekä varastojen käytön sujuvaa järjestelyä varten on sopivaksi varastoimismuodoksi todettu aumaus. Maantienvarsiaumojen, jotka on Tavallinen 3-pinoinen auma Kapeavälinen 3-»» Tavallinen 4-»» Matala 3-»» tehty hevosajopinoista, katto tehdään siten, että räystäs ulottuu 0.5 m auman ulkopuolelle, kattosuomuihin käytetään halkaistuja. tasasuuruisia halkoja, suomut ovat kyllin tiheässä (n. 0.4 m), auman yläosaan asetetaan harjahalot ja katon kaltevuus on 6... 7 m / 10 m. Ilmanvaihdon parantamiseksi tehdään pinoihin usein lisäksi kolmiomaiset tuuliaukot. Metsäteho suoritti VAPOn esityksestä v. 1955 Saarijärvellä erilaisten aumamallien tekoaikaa koskevia selvittelyjä. Kaikki au- maukset suoritti sama 2- miehinen, ammattitaitoinen työryhmä. Tutkimusten mukaan katon teko vaati aumatyypistä riippuen 54.8... 76.3 Oio koko aumausajasta lopun ajasta kuluessa pinojen korottamiseen. Aumaukseen käytetty miestyöaika auman p-m''-määrää kol\den eri aumatyypeissä oli seuraava. min/p-m3 3.72 3.31 3.50 3.34 Työajan suhdeluku 100 89 94 90 Tulokset osoittavat, että tavallinen 3-pinoinen auma on muita aumatyyppejä hitaampi valmistaa. Tuuliaukkojen tekoon valmiisiin pinoihin kului aikaa aukkoa kohden 10.78 miestyöminuuttia. Jos tuuliaukot tehdään 3 m välein tavalliseen 3- pinoiseen aumaan, aumausaika kasvaa n. 26 O/o. Koska aukkojen vaikutus puun säilymiseen on suhteellisen vähäinen, ei yleensä liene aihetta paljon aikaa vaativien tuuliaukkojen tekoon. A. T.

-7- TOHTORINVÄITTÄJÄISET PUUTAVARAN HEVOS KULJETUKSESTA Olli Makkonen Metsätehosta väitteli Helsingin Yliopistossa 25. 2. 56 metsätieteen tohtoriksi aiheenaan puutavaran hevoskuljetus. Väittelijä käsitteli alkuesitelmässään teollisuuden ja metsätöiden työntutkimuksen eroja. Hän totesi keskieurooppalaisen metsätyöntutkimuksen yleensä omaksuneen teollisuuden työntutkimuksia varten kehitetyt menetelmät, mm. pyrkimyksen ns. normaalisuorituksen määrittämiseen. Pohjoismaiset metsätyöntutkijat sen sijaan pitävät metsätyön normalisoimista mahdottomana, lähinnä työskentelyolosuhteiden ja työntekijöiden suoritustason suuren vaihtelun vuoksi. Metsätyöntutkimuksissa muodostuu keskeiseksi kysymykseksi kaikkien työtulokseen vaikuttavien ulkonaisten tekijöiden luokittelu ja niiden vaikutuksen voimakkuuden selvittely. Kun Keski-Euroopassa pyritään teollisuuden työntutkimusmenetelmien mukaisesti saamaan eri töitä ja erilaisia olosuhteita koskevat tutkimustulokset keskenään vertailukelpoisiksi kysymyksessä olevien työntekijöiden joutuisuuden määrittämisen avulla, katsotaan Pohjoismaissa tähän päämäärään päästävän ainoastaan siten, että seurataan samojen miesten työskentelyä eri metsätöissä ja erilaisissa olosuhteissa. Tutkimuksen kohteiksi valittujen työntekijöiden tulee tällöin olla täysin tottuneita kaikkiin kyseessä oleviin töihin. Väitöskirjan aineiston muodostavat neljäätoista ajomiestä ja neljää apumiestä koskevat aikatutkimushavainnot. Aineisto sisäitää tukkeja n. 27 000 j3 ja pinotavaraa n. 900 p-m3. Pinotavaran joukossa on kuorittuja ja kuorimattomia, erimittaisia paperipuita, halkoja ja erimittaisia polttorankoja. Aineiston käsittelyssä on noudatettu samaa luonnollista kolmijakoa, mikä ajotöissä käytännössä esiintyy: 1) metsässä ajopalstalla tapahtuva työskentely, jonka tarkoituksena on puutavaran kuormaaminen rekeen, 2) varsinainen ajo metsästä varastopaikalle ja 3) varastopaikalla tapahtuva työskentely eli puutava- Kuva 1 O. Aumaustyön nopeuttamiseksi on edullisinta sijoittaa heittopinot (viivoitetut pinot) kuvan osoittamalla tavalla.

-8- ran purkaminen. Palstalla tapahtuvan työskentelyn osalta on selvitetty mm. seuraavia seikkoja: tien laadun (umpihanki, kerran ajettu jne.), myötä- ja vastamaan sekä kuorman suuruuden vaikutus ajonopeuteen, leimikon tiheyden, maaston laadun sekä palstan koon ja muodon vaikutus yhden täyden kuorman keräämiseen tarvittavaan ajomatkaan ja siirtoetäisyyden, tavaralajin, pölkkyjen suuruuden ja kuormauskorkeuden vaikutus kuormausaikaan. Varsinaisen ajon osalta on selvitelty alamäen suuruuden, lämpötilan, lumisateen, ajokerran ja kuorman suuruuden vaikutusta ajonopeuteen. Purkamisen osalta on pyritty selvittämään tavaralajin siirtoetäisyyden ja pölkky- TÄHKÄ KIRAMO Oy Tähkä Ab:n (K askinen) valmistama ja tänä talvena koekäytetty Tähkä kiramo on tarkoitettu sekä tukkien että pinotavaran kuormaukseen. Kuva 11. Tähkä kiramo. jen suuruuden vaikutusta purkamisaikaan. Loppuyhdistelmistä käy ilmi työajan jakaantuminrn työn eri osien kesken sekä eri puutavaralajien hevoskuljetuksen vaatimien työaikojen suhde. Työmenetelmien tarkoituksenmukainen ja tehokas parantaminen vaatii perustakseen tarkat tiedot jo olemassa olevista, käytännössä vakiintuneista menetelmistä, niiden työajan rakenteesta ja kaikista riippuvuussuhteista. Väitöskirja pyrkii olemaan puutavaran metsäkuljetuksen osalta tällainen peruskartoitus, samalla kun sen tarkoituksena on pohjan luominen oikeudenmukaisille ajopalkkaperusteille. Väitöskirja on julkaistu Metsätehon julkaisusarjassa n:ona 33. T eknillisiä tietoja: Rungon suurin pituus 5 300 mm ja suurin leveys 2 100 mm. Rungon korotuskulmat 15... 50 astetta, jolloin yläpään korkeus maasta on vastaavasti 1.45... 3.7 m. Korotuskulman asettaminen tapahtuu itsejarruttavan kierukkavaihteen avulla. Erillisiä jarruja tai salpoja ei ole, joten tapaturman vaara pienenee. Kiramossa on standardimuodossa kaksi ketjua, mutta lyhyen pinotavaran kuormaamista varten se voidaan varustaa myös kolmannella ketjulla. Ketjut ovat Tähkän kuljetusketjua, jota käytetään mm. valmistajan sahalaitoskuljettimissa. Ketjujen välimatka on 1 900 mm ja koukkujen, jotka ovat niveltyviä, etäisyys 2 000 mm. Ketjun nopeus on n. 10 m/min. Moottori on 4 hv vaoaakytkimellä varustettu Bernard W-110. Se on ripustettu runkoon siten, että se pysyy pystyasennossa korotuskulmasta riippumatta. Voimansiirto moottorista välivaihtoon tapahtuu kiilahih-

-9- TUTK.IMUS BARK-LASSE KUORIMAKONEESTA Metsäteho suoritti syksyllä 1955 lyhytaikaisen tutkimuksen ruotsalaisen Bark-Lasse kuorimakoneen kokeiluluonteisesta käytöstä Oy Kaukas Ab:n työmaalla Enossa. Kokeilussa kuorittavat puut olivat tuoreita ja sulia, 2- ja 4- metrisiä kuusi- sekä 2.5 - metrisiä mäntypaperipuita, jotka olivat varastoidut metsäautotien varteen 2... 33 p - m3 suuruisiin pinoihin. Kaikkiaan kuorittiin 75 p-m3 4-metristä, 23 p-m3 2-metristä ja 3 p-m3 2.5 -metristä tavaraa. Kuorimakoneen käyttö- ja siirtovoimanlähteenä käytettiin 40 hv dieselkäyttöistä Fordson Major pyörätraktoria. Työryhmän muodosti 4-metrisiä puita kuorittaessa neljä mies- Kuva 12. Kuorintoo Borklossella. 2-metrisiö puita kuorittoesso kokeilussa köytettiin 3 miehen työryhmää, 4-metrisiä puita kuorittoesso 4 miehen työryhmää. Kone oli sijoitettu pinojen väliin siirtelytyön kannolta mahdollisimman edullisella tavalla. noilla ja välivaihdosta kuljetinketjuja käyttäviin piikkipyöriin rullaketjuilla. Voimansiirtolaitteet ovat rakennetut siten, että maaston epätasaisuudesta johtuva rungon kieroutuminen ei rasita niitä tai laakereita. Kiramo voidaan varustaa joko tä: 2 syöttäjää, 1 vastaanottaja ja l koneenhoitaja. 2- ja 2.5 -metrisiä puita kuorittiin kolmen miehen työryhmällä. Kuoritut puut ristikoitiin välittömästi kuorinnan yhteydessä. Koneenhoitaja suoritti koneen siirron, huollon ja korjaukset sekä kuorinnan aikana käyttövipuja käyttäen nosti ja laski kutteria ja sääti syöttönopeutta. Miehet olivat siirtelytyöhön tottuneita lukuun ottamatta koneenhoitajaa, jonka invaliditeetti haittasi jonkin verran työskentelyä. Työtottumuksen ja urakkanormien puuttumisen vuoksi miehet työskentelivät koko kolme päivää kestäneen kokeilun ajan päiväpalkalla. Kokeilussa todettiin, että Bark Lassella kuoritun tavaran laatu suksilla tai pyörillä. Sen paino on n. 600 kg. Kiramon hinta ilman moottoria on 306 000 mk, moottorilla varustettuna 369 000 mk. Päämyyjä: Metsä- ja Uittoväline Oy, Helsinki.

- 10 - vastaa p uoli- tai nilapuhdasta laa tua, jonka kuoriutumisaste riippuu lähinnä pölkkyjen kuorintavaikeudesta ja käytetystä syöttönopeudesta. Kutterin säädettävä puristusvoima riittää tuoreen ja sulan sekä ainakin tiettyyn rajaan saakka kuivahtaneen havupuun kuoren irroittamiseen puun pintaa myöten. J äätyneen puun kuo-. rintaa varten käytetään eri kutterimallia, josta ei vielä ole kokemuksia. Erittäin lenkojakin puita voidaan kuoria, mutta niiden kuoriutumisaste on jonkin verran huonompi kuin suorien puiden. Syviin koroihin jää myös hieman kuorta jäljelle. Ratkaisevimmin kuoriutumisaste riippuu käytetystä syöttönopeudesta. Tämä johtuu koneen toimintaperiaatteesta, jonka mukaan läpimitan kasvaessa pölkkyjen pyörimisnopeus pienenee, kun taas käsiteltävän kuorivaipan ala luonnollisesti suurenee. Koko vaippapinnan kuorimiseksi on siis syöttönopeutta alennettava läpimitan kasvaessa. Jos tyydytään huonompaan kuoriutumisasteeseen, voidaan käyttää myös suurempaa syöttönopeutta. Koska pölkkyjen läpimitta jatkuvasti vaihtelee, on ainakin täydelliseen kuoriutumiseen pyrittäessä jatkuvasti muutettava syöttönopeutta kuorinnan aikana. Tämä vaatii koneenhoitajana toimivalta harjaannusta. Niinpä kokeilussa koneenhoitajan tottumattomuudesta tai kuoren liiallisesta pihkottuneisuudesta johtuen etenkin pölkkyjen päihin jäi usein kuorirengas. Poistettaessa kuori koko vaippapinnalta pölkkyjen syöttönopeus pienenee 10.5... 6.3 m:iin/ min kuorellisen keskiläpimitan kasvaessa 8... 17 cm. Kuorellisen keskiläpimi tan keskimääräisarvoa, 13.5 cm, vastasi syöttönopeus 7.9 m/min. Vastaava todellinen kuorintateho oli 4- metrisiä puita neljän miehen työryhmällä kuorittaessa 5.57 kuorellista p -m 3 tunnissa ja 2- metrisiä puita kolmella miehellä kuorittaessa 4.49 p - m 3 tunnissa. Kun tyydyttiin huonompaan kuorinnan laatuun, saatiin kuorintatehoiksi 4-metrisille puille 6.13 p - m3 tunnissa sekä 2-metrisille puille vastaavasti 4.87 p -m a tunnissa, joten kuorintatehon nousu oli n. 10 010 Työmaa-ajasta oli kuorintaajan osuus 63 O/o mukaan luettuina pölkkyjä syötettäessä syntyvät lyhyet väliajat, koneen huolto- ja korjausajan osuus 10.9 010, koneen siirtoajan 9.9 10, pinojen järjestelyajan 3.0 O/o ja lepoajan 13.2 o t. Koneen huolto- ja korjau ajasta kului koneen käynnistämiseen ja pysäyttämiseen sekä polttoaineen täydennykseen, koneen voiteluun ja tarkistushuoltoon 58. 7 /o ja kiilahihnojen ja suojavaatteen korjauksiin 41.3 o 'o. Puunhukan ollessa käytännöllisesti katsoen olematon kuorimishukka on kuorihukkaa. Kokeilupaikalla n. 30 p-m3 aineistosta suoritettujen koemittausten mukaan pinomittainen kuorimishukka oli 4-metrisillä puilla n. 11 O/o vastaavan kuorimishukan ollessa käsin kuorittaessa 12... 13 0; 0. Pienestä aineistosta johtuen ei tämän perusteella voida kuitenkaan tehdä mitään lopullisia johtopää-

- 11 - Koneelliseen halkomiseen on halkojen valmistuksen ollessa ky symyksessä käytetty mm. halkaisusahoja, räjähdyskiiloja tai erimallisilla halkaisuterillä varustettuja koneita. Suurehkoille varastoille tarkoitetuista, tehdasvalmisteisista halkomiskoneista ovat meillä tunnetuimmat ruotsalainen Magni kone sekä kotimainen Halko-Robot kone. töksiä. Kuorintakustannuksiksi työmaan puitteissa laskettiin 191 mk kuorellinen p - m 3. Tällöin pidettiin koneen kuoletusaikana 4 000 työtuntia ja korjaus- ja kunnossapitoprosenttina 30. Vastaavat käsinkuorintakustannukset olivat 206 mk/kuorellinen p-m3. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Bark-Lasse koneen syöttönopeuden vastatessa lähinnä kahden miehen suorittamaa pölkkyjen siirtotehoa se sopii parhaiten 2... 3-metrisille pölkyille. joita kuorittaessa tullaan toimeen kahdella tai kolmella miehellä. Edullisinta etenkin pienillä välivarastoilla lienee pyrkiä kahden m iehen työryhmään, jolloin vältytään erilliseltä koneenhoitajalta. Pitempää, ainakin tavanomaista paperipuun järeyttä olevaa tavaraa kuorittaessa tarvitaan yleensä neljä tai viisi miestä, mikäli siirtotyötä ei voida keventää varastojärjestelyihin. Todellisen kuorintatehon riippuessa ratkaisevasti työolosuhteista, mm. miesten työkunnosta ja työmaiden laadusta, kokeilussa saatua kuorintatehoa, joka tuoreille ja sulille puille oli keski- HALKOMISKONEISTA Magni konetta on Ruotsissa käytetty pääasiassa yhdistettynä katkomis- halkomiskoneena. Tässä konemallissa rangat ensin katkotaan 900 mm läpimittaisella pyörösahalla. Sen jälkeen pölkyt syötetään halkomiskoneen syöttölaitteena toimivan kolaketjukuljettimen kolien työntäminä halkaisu terää vasten. Katkomisen tehon tarve on n. määrin n. 1.5 kuorellista p-m3 miestyötunnissa, on pidettävä lähinnä suuntaa antavana sekä Bark-Lasselle että muillekin samantyyppisille kuorimakoneille. Traktorin käyttö voimakoneena lisää kustannuksia erillisen polttomoottorin käyttöön verrattuna. K un toisaalta traktori helpottaa kuorimakoneen siirtelyä ja k un usein jo muutenkin olemassa olevalle maa taloustraktorille ei ole riittävästi käyttöä, traktorin sijoittaminen kuorimakoneen voimakoneeksi saattaa olla tarkoituksenmukaistakin. Pääasiallisimmat edut Bark Lassen, kuten yleensä muidenkin kuorimakoneiden käytöstä ovat kuorintatyön nopeutuminen ja työvoiman tarpeen pienentyminen. Sen sijaan saavutettavissa oleva välitön kustannusten säästö jää suhteellisen vähäiseksi. Jos valmiin tavaran pituutena on 4 m, kuten pääasiassa tutkitussakin tapauk essa, ja jos tavara kuorinnan jälkeen kuivatetaan ristikolla ennen jatkokuljetusta, kustannusten säästömahdollisuuksien parantaminen työvaiheita yhdistämälläkin jää merkityksettömäksi.

12 - Kuva 13. Ruotsalainen Magni halkomiskone, johon on yhdistetty myös katkominen. r 7.5 hv ja halkomisen 6 hv. Koneen kokonaispaino on 1 600 kg. Halkomistehoksi on ilmoitettu keskimäärin n. 15 p-m3/t. Todellinen valmistusteho riippuu mm. miesten lukumäärästä ja työn järjestelystä. Kahden miehen työryhmää käytettäessä oli valmistusteho eräässä tapauksessa n. 30 p-m3/8 t. Tällöin kone oli asennettu kiinteäksi ja rangat siirrettiin koneen luo rullavaunulla. Pääasiallisimpana etuna koneen käytössä on pidetty työn nopeutumista ja mahdollisuutta käyttää halkomistyöhön käsin halkomiseen tottumatontakin työvoimaa. Kotimaista Halko-Robot halkomiskonetta, jonka edustaja on Oy af Forselles Ab, on meillä tavallisesti käytetty vain halkomisvaiheeseen. Kone on periaatteeltaan samanlainen kuin Magni kone. Sen pituus on 3 250 mm ja leveys 1 000 mm. Terän korkeus on 500 mm ja halkaisukorkeus 400 mm. Syöttönopeus on n. 15 m/min. Tarvittavan sähkömoottorin teho on 7.5 hv. Kokonaispaino on n. 1 600 kg. Hinnaksi lvv:ineen ilmoitetaan 380 000 mk.,.. Kuva 14. Kotimainen Halko-Robot halkomiskone.