HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupaosasto Nro YLO/lup/16/04 Dnro HAM-2003-Y-563-131 annettu julkipanon jälkeen 13.2.2004 ASIA Päätös Lassi-Antti Haaralan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toimintaa. LUVAN HAKIJA Lassi-Antti Haarala Taipaleentie 120, 31640 Humppila Puh.nro: 040-5895238 Y-tunnus: 1135968-4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan lihasikalan toiminnan laajentamiseen. Laajennuksen jälkeen eläinpaikkoja on 1 700 lihasialle. Eläinsuoja sijaitsee Humppilan kunnan Huhtin kylässä tilalla Haarala RN:o 1:811. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 200 lihasialle LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 1 000 lihasialle. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 20.11.2003. SUORITEMAKSU 840 euroa e-mail: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi PL 131, 13101 HÄMEENLINNA PL 29, 15141 LAHTI
Ympäristölupaosasto 13.2.2004 HAM-2003-Y-563-131 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET Forssan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä on myöntänyt nykyiselle toiminnalle terveydenhoitolain mukaisen sijoituspaikkaluvan 20.10.1992. Uudenmaan vesi- ja ympäristöpiiri on antanut eläinsuojan toiminnasta vesiasetuksen mukaisen ennakkoilmoituslausunnon 4.9.1992. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Eläinsuoja sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, jossa ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa eikä muitakaan maankäyttörajoituksia. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella (35), Loimijoen vesistöalueen (35.9) Kojonjoen (35.96) valuma-alueella, Rautaojan osavaluma-alueella (35.968). Rautaojaan on vesiteitse matkaa noin 550 m. Rautaoja laskee pumppaamon kautta Koenjokeen. Eläinsuoja ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimpään pohjavesialueeseen on matkaa noin 760 m. Lähimpään rakennettuun naapurikiinteistöön on matkaa noin 110 m. Nykyisestä ja suunnitellusta sikalarakennuksesta 400 m säteellä sijaitsee kuusi rakennettua asuinkiinteistöä. LAITOKSEN TOIMINTA Eläinsuoja Tilan nykyisessä lihasikalassa on eläinpaikkoja 1 000 lihasialle. Laajennuksen jälkeen eläinpaikkoja tulisi olemaan 1 700 lihasialle. Lannankäsittelymenetelmänä sekä suunnitellussa että nykyisessä sikalassa on lietelanta. Lietekuilut toimivat padotusperiaatteella. Nykyisen sikalan yhteydessä on tällä hetkellä kaksi kattamatonta betonielementtirakenteista lietesäiliötä, joiden yhteenlaskettu tilavuus on 2 216 m 3. Lietekuilujen tilavuus on 317 m 3. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan 1 686 m 3 :n suuruinen elementtirakenteinen säiliö, joka esitetään katettavaksi kelluvalla katteella. Uutta lietekuilutilavuutta tulee 230 m 3. Lietesäiliöt täytetään alta päin. Lannan levitys Lannan levitykseen toiminnanharjoittajalla on hakemuksen mukaan käytettävissä peltoa 174,17 ha, josta vuokrapeltoa on 63,48 ha ja sopimuspeltoa 46,97 ha. Levityspellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Lannasta levitetään 60 % viikoilla 17-21 ja 40 % viikoilla 35-40. Lannan levityksessä on käytetty hajalevityskalustoa, mutta laajennuksen myötä siirrytään letkulevitykseen.
Ympäristölupaosasto 13.2.2004 HAM-2003-Y-563-131 3 Öljysäiliöt Vesihuolto Tilalla on kaksi 5 000 litran polttoainesäiliötä, jotka on varustettu lapon estolaitteella, ylitäytönestolaitteella ja lukituksella. Säiliöt on tarkastettu viimeksi 6.6.2003. Muita öljytuotteita, enintään 600 litraa, säilytetään konehallissa. Tila on liittynyt Vesihuolto Oy:n vesijohtoverkostoon. Jätevedet, joita syntyy arviolta noin 200 m 3 vuodessa, johdetaan lietesäiliöön. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu eläinsuojien ilmanvaihdosta, lannan varastoinnista ja levityksestä. Eläinsuojan ilmastoinnin kautta tulevaa hajuhaittaa vähennetään rakenneratkaisuilla ja huolehtimalla eläinsuojan puhtaudesta. Lietteen varastoinnin aikaista hajuhaittaa vähennetään kattamalla uusi lietesäiliö kelluvalla katteella. Levityksen aikaista hajuhaittaa ehkäistään vaihtamalla levityskalusto letkulevittimeen, levitysaikojen valinnalla ja multaamalla liete heti levityksen jälkeen keväällä ja syksyllä levitettäessä. Päästöt maahan ja vesiin Lanta varastoidaan vesitiiviissä lietesäiliöissä, jonne johdetaan myös eläinsuojien jätevedet. Lannan levityksessä noudatetaan valtioneuvoston asetusta nitraattien vesiin pääsyn estämisestä. Lisäksi toiminnanharjoittaja on liittynyt ympäristötukijärjestelmään kaudeksi 2000-2006. Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä säiliöitä, asentamalla ne määräysten mukaisesti ja tarkastuttamalla ne säännöllisesti. Melu ja liikenne Jätteet Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Rehuauto käy tilalla 1-2 kertaa viikossa, teurasautot ja porsasautot 30-35 kertaa vuodessa. Liikenne on vilkkainta lannan levitysaikana. Kiinteistöjen osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt järjestetyn jätehuollon piiriin. Toiminnassa syntyy ja käsitellään jätteitä seuraavasti: Jätelaji Määrä vuodessa Toimituspaikka/käsittelytapa kuolleet eläimet 50 kpl raatokeräily/destruktiolaitos muovit 4H-yhdistyksen keräys jäteöljyt 200 l ongelmajätekeräys, Kiimassuo muut ongelmajätteet ongelmajätekeräys, Kiimassuo rautaromu metallinkeräys
Ympäristölupaosasto 13.2.2004 HAM-2003-Y-563-131 4 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija ei ole esittänyt selvitystä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Mahdollisen öljysäiliön vuoto- tai repeämistapauksessa toimitaan seuraavasti: - Ilmoitetaan välittömästi kunnan palopäällikölle. - Jos mahdollista, tukitaan vuoto tilapäisesti lisävahinkojen estämiseksi. - Rikkoutunut öljysäiliö tyhjennetään mahdollisimman nopeasti pumppaamalla öljy toiseen säiliöön. - Saastunut maa-aines vaihdetaan viranomaisten ohjeiden mukaan. Tilalla on käytössä maatilakaivuri yms. kalusto. - Rikkoutuneen säiliön tilalle hankitaan uusi säiliö. - Öljysäiliöiden rikkoutumiset pyritään estämään ennakkotarkastuksin. Mahdollisen lietesäiliön vuoto- tai repeämistapauksessa toimitaan seuraavasti: - Ilmoitetaan välittömästi kunnan ympäristönsuojelusihteerille. - Jos mahdollista tukitaan vuoto tilapäisesti lisävahinkojen estämiseksi. -Lietteen leviäminen maastossa estetään patoamalla piiriojat savella ja tukkimalla lietesäiliöltä lähtevä salaoja. - Rikkoutunut lietesäiliö tyhjennetään mahdollisimman nopeasti pumppaamalla liete toiseen säiliöön tai imeyttämällä se turpeeseen Lietu-sekoittimella. - Lietesäiliö korjataan vesitiiviiksi ja tarkastutetaan ennen käyttöä. -Lietesäiliön vesitiiveys tarkastetaan silmämääräisesti aina tyhjennyksen yhteydessä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset ja muutokset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemusta ei ole täydennetty tai muutettu. Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan sekä Humppilan kunnan virallisella ilmoitustaululla 28.11.-31.12.2003 sekä ilmoittanut kuulutuksesta Forssan lehdessä 28.11.2003. Hakemuksesta on 26.11.2003 päivätyllä kirjeellä annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille.
Ympäristölupaosasto 13.2.2004 HAM-2003-Y-563-131 5 Tarkastukset ja neuvottelut Lupahakemuksessa mainitulla kiinteistöllä on suoritettu maastotarkastukset 17.12.2003 ja 16.1.2004. Jälkimmäiseen tarkastukseen kutsuttiin 7.1.2004 päivätyllä kirjeellä lupahakemuksen johdosta muistutuksen tehneet. Tarkastuksista on laadittu erilliset muistiot. Lausunnot Hämeen ympäristökeskus on pyytänyt 26.11.2003 päivätyillä kirjeillä lausunnot Humppilan kunnan tekniseltä lautakunnalta ja Humppilan kunnanhallitukselta ja Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä. Humppilan kunnan tekninen lautakunta toteaa 18.12.2003 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Lautakunta ei näe estettä ympäristöluvan myöntämiselle normaaleilla ympäristölupaehdoilla. Sikalarakennukset ja lietesäiliöt sijoittuvat maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittamisen voidaan katsoa olevan alueelle tavanomaista ja perinteistä toimintaa. Lihasikalan toiminnan laajentumisen ei voida lautakunnan mielestä katsoa aiheuttavan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta haittaa. Humppilan kunnanhallitus esittää 15.12.2003 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Rakennettavaksi esitetty laajennus Haaralan tilalla on haja-asutusalueella eikä Humppilan kunnalla ole tarpeita laajentaa asemakaava-aluetta kyseisen tilan alueelle. Käyttötarkoitus on nyt ja tulevaisuudessa maatalousaluetta. Humppilan kunta ei näe estettä rakentamishankkeen toteuttamiselle. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä esittää 15.12.2003 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: 1. Lähin häiriintyvä kohde eli naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 150 m etäisyydellä sikalarakennuksesta lounaaseen. Em. asia tulee ottaa huomioon sikalan ja lietesäiliöiden rakentamisessa ja käyttää rakentamisessa parasta mahdollista tekniikkaa. Hajun torjuntakeinoja on esitetty mm. SAPARO-selvityksessä ( Vaasan ja Länsi-Suomen lääninhallitusten terveysosastojen julkaisu nro 1/2001). Rakennettavat lietesäiliöt on esitetty katettavaksi. Myös nykyiset säiliöt tulisi kattaa. WC-vesien johtaminen erilliseen umpikaivoon olisi suotavaa, jotta näitä ei levitettäisi lietteen mukana suoraan pellolle. 2. Kuolleet siat on toimitettava hävitettäväksi järjestetyn raatojen keräilyn kautta käsittelylaitoksen sivutuoteasetuksen mukaisesti. 3. Lannan levitys ja varastointi on tehtävä valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Lannan levityksessä on huomioitava mm. riittävä suojavyöhyke talousvesikaivojen ympärillä. 4. Tilan käytössä olevien polttoainesäiliöiden ja lietesäiliöiden tulee olla rakenteiltaan ja varustukseltaan sellaisia, ettei niistä vahingon sattuessa synny pohjaveden tai maaperän pilaantumisvaaraa. Hakijan tulee tarkkailla säännöllisesti säiliöiden kuntoa. Lisäksi eläintenpidossa tulee huomioida seuraavaa: 1. eläintautien leviämisen estämiseksi -eläinsuojassa ja sen ympäristössä tulee pitää yllä säännöllistä rottasotaa
Ympäristölupaosasto 13.2.2004 HAM-2003-Y-563-131 6 -luonnonvaraisten jyrsijöiden pääsy tuotantotiloihin sekä rehuvarastoihin on estettävä rakenteellisin keinoin -eläinsuojan sisäänkäynnit suositellaan varustettavaksi asianmukaisilla desinfiointialtailla 2. Toiminta tulee järjestää siten, että se täyttää sikojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset. 3. Sikojen ruokintaan ei saa käyttää lihaa sisältävää ruokajätettä. 4. Elintarviketuotantoon käytettäviä eläimiä on hoidettava, käsiteltävä ja kuljetettava siten, että niistä saatavien elintarvikkeiden hyvä elintarvikehygieeninen laatu voidaan turvata. 5. Kärpäshaittojen torjuntaa on suoritettava tehokkailla torjuntamenetelmillä. Muistutukset Määräaikaan mennessä hakemuksesta jätettiin kaksi muistutusta. Muistuttajien A 16.12. päivätyssä muistutuksessa esitetään seuraavaa: Muistuttajien vapaa-ajan asunto Metsola sijaitsee noin 700 metrin päässä sikalasta. Maisema on melko tasaista peltoaukeata ja hajut leviävät helposti ympäristöön. Jo nykyiselläkin sikamäärällä ja sen lietelannan varastoinnilla ja käsittelyllä aiheutuu häiritsevää hajuhaittaa. Tietyissä meteorologisissa olosuhteissa haju on sietämätön. Voimakas haju herättää unesta, jolloin on pakko nukkua ikkuna kiinni helteessäkin. Tämä aiheuttaa stressiä ja väsymystä seuraavana päivänä ja näin välillisesti myös terveyshaittaa. Tuulen puhaltaessa etelä-lounaasta, niin kuin usein tekee varsinkin kesäaikaan, ei mielellään oleskele ulkona, puhumattakaan että grillaisi tai kuivattaisi pyykkiä ulkona. Jos on ulkona, kun lantaa levitetään lähipellolle, kuvottava haju tarttuu vaatteisiin. Kylällä ei ole muita hajulähteitä. Sikalan läheisyydessä ja hajun leviämisetäisyydellä on useita asuntoja. Muistuttajien mielestä sikalaa voi laajentaa, jos se ei aiheuta hajuhaittaa ympäristölle. Lietelantasäiliöille, myös jo olemassa oleville tulee asentaa kiinteät betonikatteet. Pelkät kelluvat katteet lietesäiliön päällä eivät ole riittävät, koska ne on uusittava tietyn väliajoin hajun leviämisen estämiseksi. Kelluvat katteet ovat myös tuulelle alttiita. Ilmastoinnin kautta kulkeutuvan hajun estämiseksi tulee ottaa käyttöön paras mahdollinen tekniikka ja kun parempia tekniikoita hajun poistamiseksi kehitetään, tulee ne ottaa käyttöön. Ilmastointi tulee säätää niin pieneksi, kuin eläinten hyvinvointi sallii. Liete tulee ilmastaa. Tutkimusten mukaan lietteen peltolevityksen aiheuttaman hajun pienentämiseksi ilmastuksella on positiivinen vaikutus. Ilmastettaessa aiheutuu hajua, jota kuitenkin betonikatteella voidaan vähentää. Liete tulee levittää letkulevittimellä ja kyntää välittömästi tai levittää laitteella, joka levittää ja peittää samanaikaisesti. Oraille ei saisi levittää kesällä ainakaan viikonloppuisin eikä heinäkuussa loma-aikaan. Muistuttajien vapaa-ajan asunnolle johtaa yksityistie, jota myöten lietettä kuljetetaan. Lietteen ajo tapahtuu keväisin ja syksyisin, jonka jälkeen tie on kurainen ja uurteinen. Lietteen kuljetuksen jälkeen tie on hiekoitettava ja tasattava. Osa pelloista viettää isoon ojaan, jolloin mahdollisesti syntyy ravinnevalumia. Muistuttajat kysyvät, ovatko suojakaistat riittävät ja lannan levitysmäärät EU:n mukaiset ja miten niitä valvotaan.
Ympäristölupaosasto 13.2.2004 HAM-2003-Y-563-131 7 Muistuttajat B esittävät 19.12.2003 päivätyssä muistutuksessaan seuraavaa: -Uuden lietesäiliön paikka on liian lähellä naapureita. Säiliö esitetään muutettavaksi sikalan laajennusosan toiseen päähän. -Lietesäiliöihin on esitetty tehtäväksi kelluvat katteet, mutta niihin on tehtävä kiinteät betonikannet hajuhaittoja estämään. -Lietesäiliöiden ympärille tulisi istuttaa suojapuustoa hajuhaittoja pienentämään. -Lietteen levitys asuntojen läheisyyteen tulisi kieltää. -Jos sikalan laajennus toteutetaan siten, ettei em. asioita oteta huomioon, kuka korvaa ja on vastuussa asuntojen ja tonttien arvonalennuksesta? -Lisäksi pyydetään Hämeen ympäristökeskusta ottamaan yhteyttä muistutuksen tehneisiin ja suorittamaan tarkastuksen paikanpäällä. -Muistutukseen on liitetty otteita Suomen Ympäristö sarjan julkaisusta nro 564, kartta lietesäiliön uudesta paikasta, tuote-esitteitä lannan kompostoinnista ja biokaasulaitoksesta. Hakijan vastine Toiminnanharjoittajalle on varattu 23.1.2004.päivätyllä kirjeellä tilaisuus vastineen antamiseen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Hakija esittää 26.1.2004 päivätyssä vastineessaan seuraavaa: -Muistutuksessa mainittuihin hajuhaittoihin on ylireagoitu: kylällä on myös muita karjatiloja. -Kiinteiden betonikansien asentaminen ja käyttö on työteknisesti ja turvallisuussyistä äärettömän kallista ja hankalaa. Kiinteät katteet haittaavat lietteen sekoittamista ja lannasta vapautuvat kaasut ovat umpisäiliössä petollisen vaarallisia. Kansirakenteet haittaavat myös säiliön tyhjennystä kohtuuttomasti. Pitkällä aikavälillä lietesäiliön hyötytilavuus pienenee. Em. tekijöiden perusteella hakija esittää, että kelluvien katteiden käyttö hyväksytään. -Lietteen ilmastus aiheuttaa jatkuvaa hajuhaittaa ympäristöön. -Lietteen levityksessä siirrytään letkulevityskaluston käyttöön. -Sikalan ilmastointi on mitoitettu minimi- ja maksimi-ilmastoinnin osalta eläinten hyvinvoinnin kannalta optimaaliseksi. Toisaalta liian pieni ilmastointi toisaalta liian kova ilmastoinnin taso stressaa sikoja ja aiheuttaa sikojen virhekäyttäytymistä. Oikealla ilmastoinnin tasolla kasvatusaikana sikalan sisäilma pysyy raikkaana ja siten myös ulkoilmaan tulevat hajut mahdollisimman vähäisinä. -Tilalla on syksyllä 2003 suoritettu Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosaston suorittamana peltoalaperusteisten tukien valvonta. Tässä valvonnassa mm. tarkastettiin peltolohkojen suojakaistat. Edelleen syksyllä 2003 tilalla tehtiin TE-keskuksen maaseutuosaston suorittamana peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus-lisätoimenpiteen valvonta. Joulukuussa suoritettiin TE-keskuksen lannoitusvalvonta.
Ympäristölupaosasto 13.2.2004 HAM-2003-Y-563-131 8 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaukset vaatimuksiin ja lausuntoihin Hämeen ympäristökeskus myöntää Lassi-Antti Haaralalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ellei lupamääräyksissä muuta vaadita. Muistutuksissa on vaadittu kaikkien lietesäiliöiden kattamista kiinteällä katteella. Lupamääräyksissä edellytetään kaikki lietesäiliöt katettavaksi, mutta kattamistapaa ei määrätä. Kelluva kate estää tutkimusten mukaan hajuhaittoja tehokkaasti, jos katteen riittävyydestä pidetään huoli. Vanhojen lietesäiliöiden kattaminen kiinteällä katteella ei aina edes ole teknisesti mahdollista. Muistutuksissa on vaadittu edelleen lietteen levityksen kieltämistä asuntojen läheisyyteen ja oraille levityksen kieltämistä viikonloppuisin ja heinäkuussa. Lietteen levityksen aikainen hajuhaitta on katsottava lyhytaikaiseksi eikä näin ollen aiheuta NaapL 17 :n tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Lannan levitystä ei edellä mainitusta syystä ole aiheellista kieltää tietyillä alueilla. Koska kyseessä on sikatalouden harjoittaminen eikä harjoiteta nurmiviljelyä, lannan levitys oraille tapahtuu yleensä alkukesästä ennen juhannusta, joten levityskielto heinäkuussa ei ole tarpeen. Muutoin vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Muistutuksissa on tuotu esiin kiinteistöjen arvon aleneminen. Sikalasta ei päästetä lietettä tai jätevesiä ympäristöön, ja lupamääräysten mukaan toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta hajuhaittaa. Ennalta arvioiden luvan mukaisesta toiminnasta ei siis aiheudu sellaisia ympäristövaikutuksia, jotka aiheuttaisivat kiinteistöjen arvon alentumista. Ympäristönsuojelulain 67 :n mukaan ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä lupaviranomaisen on viran puolesta määrättävä vain toiminnasta johtuvasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvat vahingot korvattavaksi. Mahdolliset vaatimukset kiinteistön arvon alenemisesta laitetaan vireille riitaasiana käräjäoikeudessa. Muistutuksissa on tuotu esiin lannan levityspeltojen suojavyöhykkeiden riittävyys ja lannan levitysmäärien valvonta. Peltoviljely ei ole luvanvaraista toimintaa eikä edellä mainittuja asioita käsitellä ympäristöluvassa. Peltoviljelyä säädellään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000), jonka noudattamista valvoo ympäristöviranomainen, ja vapaaehtoisessa ympäristötukijärjestelmässä, johon tila on liittynyt ja jota valvoo TE-keskus. Muut vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla.
Ympäristölupaosasto 13.2.2004 HAM-2003-Y-563-131 9 Lupamääräykset 1. Tilalla Haarala RN:o 1:811 sijaitseviin eläinsuojiin saa sijoittaa yhteensä enintään 1 700 lihasikaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lupa on myönnetty eläinsuojan suunnitellun enimmäispaikkaluvun mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaatimuksia. 2. Toiminnassa syntyvä lanta on varastoitava vesitiiviissä, alta päin täytettävissä lietelantavarastoissa. Lannan varastotilaa tulee olla kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna vähintään 2 m 3 /lihasika. Jos lietesäiliöitä ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöihin estyy, sadevesille on varattava varastotilavuutta vähintään 0,3 m 3 /avopintainen säiliö-m 2. (YSL 43, 45 ) Varastotilavuusvaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Tilavaatimus sisältää eläinsuojien normaalit pesuvedet. Lietesäiliötilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekourujen ja pumppukaivojen varastotilavuus. 3. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lietesäiliöiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. (YSL 7, 43, 45, NaapL 17 ) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi olla haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähenemistä tai muu niihin verrattava yleisen ja yksityisen edun loukkaus.
Ympäristölupaosasto 13.2.2004 HAM-2003-Y-563-131 10 4. Eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet on johdettava lietesäiliöön tai muuhun umpisäiliöön tai puhdistettava ennen maastoon johtamista. Mikäli jätevedet puhdistetaan, ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennettävä kiintoaineen osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta 40 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Jätevesien käsittelyä koskeva yksityiskohtainen suunnitelma tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen viimeistään neljä kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. (YSL 7, 43, 45 ) Puhdistusvaatimus perustuu valtioneuvoston asetukseen (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Jätevesien käsittelyn asianmukaisen toteuttamisen varmistamiseksi suunnitelmat tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen. 5. Eläinsuojan laajennuksen ja uusien lantavarastojen salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteen ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Näytteenottomahdollisuus myös olemassa olevan eläinsuojan ja lietesäiliöiden kuivatusvesistä on järjestettävä, mikäli se kohtuullisin kustannuksin on mahdollista. Kiinteistöjen kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lannan pääsy ojiin ja vesistöön on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. (YSL 7, 43 ) Salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan seurata mahdollisia vuotoja rakenteissa. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteessa lannan tai puristenesteiden pääsy vesiuomiin. 6. Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa hajulle altistuvissa kohteissa. Uusi lietesäiliö on sijoitettava työtekniset seikat huomioon ottaen mahdollisimman lähelle uuden sikalarakennuksen länsipäätyä. Kaikki lietesäiliöt tulee kattaa Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Säiliöt tulee pitää katettuina työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Jos katteena käytetään kelluvaa katetta, katteen riittävyys tulee tarkastaa säännöllisesti. Mikäli lietettä ilmastetaan, ilmastuksen tulee tapahtua kiinteästi katetussa säiliössä, joka on varustettu haihtuvien kaasujen keräys- ja puhdistusjärjestelmällä.. Selvitys ja suunnitelma toiminnasta syntyvien hajuhaittojen vähentämistoimenpiteistä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen viimeistään vuoden kuluttua laajennetun toiminnan aloittamisesta. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta hajuhaittaa ilmenee, haitta on arvioitava ja haitan torjuntaa on tehostettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43, NaapL 17 )
Ympäristölupaosasto 13.2.2004 HAM-2003-Y-563-131 11 Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lähin rakennettu kiinteistö sijaitsee vain noin 110 m etäisyydellä. Uusi lietesäiliö tulee sijoittaa työtekniset syyt huomioon ottaen mahdollisimman kauas lähimmästä naapurista. Lietesäiliöiden kattamisella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtumista ilmaan. Lietteen ilmastuksen aikana haihtuu runsaasti haisevia kaasuja, joiden kerääminen ja puhdistaminen on tarpeen hajuhaittojen syntymisen ehkäisemiseksi. 7. Lietelantasäiliöiden ympärille on istutettava suojapuustoa siten, että se muodostaa näkösuojan kiinteistön Lepikkomäki RN:o 1:773 suuntaan. Kiinteistöllä Lepikkomäki sijaitsevaan asuinrakennukseen on lietesäiliöistä matkaa vain noin 150 m ja asuinrakennuksesta on suora näköyhteys lietesäiliöihin. Suojapuustolla voidaan lisäksi tietyissä sääolosuhteissa vähentää hajun leviämistä. 8. Eläinsuojien ja lietesäiliöiden lopulliset pääpiirustukset tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen vähintään neljä kuukautta ennen kunkin rakentamisvaiheen aloittamista. (YSL 43 ) Ympäristöluvan hakemusasiakirjat eivät sisällä kattavasti hankkeen lopullisia pääpiirustuksia. Piirustusten toimittamisella varmistetaan hankkeen ympäristöluvan mukainen toteuttaminen. 9. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen tulee kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna olla käytettävissä vähintään yksi peltohehtaari 11 lihasikaa kohden. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä tulee peltoa olla vähintään 154,5 ha. Lannan hyödyntämisestä muulla tavoin tulee olla asianmukaiset sopimukset. (YSL 43, 45, YSA 4 ) Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti. 10. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30-100 metriä leveä suojaalue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8, 43 )
Ympäristölupaosasto 13.2.2004 HAM-2003-Y-563-131 12 Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan maahan ei saa panna ainetta siten, että toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voisi käyttää. Liian lähelle kaivoa levitetty lanta saattaa pilata kaivoveden. Suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja-alueiden leveyksiin. 11. Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuksen läheisyydessä tulee välttää yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä. Lannan levityksestä tulee mahdollisuuksien mukaan tiedottaa vaikutusalueen asukkaille ennen levityksen aloittamista. (YSL 43, NaapL 17 ) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Vaikka levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista eikä sen sellaisenaan voida katsoa aiheuttavan kohtuuton rasitusta, tulee haju- ja viihtyvyyshaittaa pyrkiä vähentämään. 12. Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai hävittää muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Mikäli eläinjätettä joudutaan varastoimaan tilalla, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa valvontaviranomaisen hyväksymässä kylmävarastossa. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 ) Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelyä säätelevät mm. maa- ja metsätalousministeriön asetus nro 1022/2000 (muut. nro 6/2001) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjä koskeva asetus EY N:o 1774/2002. 13. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottopaikaksi. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan, kuten apteekkiin. (JäteL 4, 6 )
Ympäristölupaosasto 13.2.2004 HAM-2003-Y-563-131 13 Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt ja loisteputket ovat jäteasetuksen 3a :n ja ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisia ongelmajätteitä. Tällaisten ongelmajätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottoon. 14. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu maaperään, vesistöön tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alustalla. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon- ja ylitäytönestimillä ja ne on sijoitettava tiivispintaiselle alustalle. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja tarvikkeita aina saatavilla. (YSL 7, 8, 43, 45, JäteL 6 ) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Polttoainesäiliöiden säännöllisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja tiivispintaiselta alustalta mahdollinen vuoto on helpompi havaita. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa. 15. Hyötykelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Energiajäte tulee ensisijaisesti uusiokäyttää tai hyödyntää materiana. (YSL 43, 45, JäteL 6 ) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Mikäli polttokelpoista jätettä toimitetaan poltettavaksi, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen tai sitä vastaava muu lupa sitä varten. 16. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5. 43, YSA 19 )
Ympäristölupaosasto 13.2.2004 HAM-2003-Y-563-131 14 Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 17. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lantavarastojen kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi. Selvitys olemassa olevien lietesäiliöiden tiiveydestä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. (YSL 4, 5, 43, 46 ) Lantavarastoja koskeva tarkkailu- ja selvitysvelvoite sekä mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään. 18. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle ja Humppilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain ennen lannanlevityksen aloittamista kuitenkin viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinsuojakohtaiset eläinmäärät - toteutuneet lantamäärät - käytettävissä oleva lannan varastotilavuus - tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista vastaanottosopimuksista - kuolleitten eläinten määrä, käsittelytavat ja toimituspaikat - muut jätemäärät ja toimituspaikat - tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 30, JäteL 5, 52 ) Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 19. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Humppilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hämeen ympäristökeskukselle. Kemikaalivahingoista tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle ( YSA 30 )
Ympäristölupaosasto 13.2.2004 HAM-2003-Y-563-131 15 Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 20. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus Hämeen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. (YSL 43, 46, 83, YSA 30 ) Valvonnan kannalta olennaiset muutokset, kuten lannan varastointi- tai käyttötavan muutokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. 21. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Humppilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 43 ) Tuotannon olennainen muuttaminen kuten laajentaminen tai tuotantosuunnan muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lantavarastojen ja kourujen rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja ohjeissa: kotieläintalouden ympäristönhuolto (MMM-RCO-C4, 7.1.2002) annettuja ohjeita. Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Humppilan kunnassa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä.
Ympäristölupaosasto 13.2.2004 HAM-2003-Y-563-131 16 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 ) Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut Hämeen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. (YSL 6,42, NaapL 17 ) Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa ja lupamääräyksissä on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemuksen suunnitelmat ja lupamääräykset huomioon ottaen voidaan laitoksen toiminnan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Eläinsuoja ei ole voimassa olevien kaavojen vastainen eikä se sijaitse pohjavesialueella eikä lähellä vesistöjä. Etäisyyksien lähimmistä asutuista kiinteistöistä voidaan katsoa olevan riittäviä, sillä kyseessä on olemassa olevan toiminnan laajentaminen. Ympäristöministeriön 18.3.2002 päivätyn, alueellisille ympäristökeskuksille osoitetun ohjekirjeen mukaan eläinsuojan laajennuksille ympäristölupaa myönnettäessä etäisyyden lähimmästä häiriintyvästä kohteesta tulisi olla vähintään 100 m ja laajennuksen tulisi tapahtua lähimmästä häiriintyvästä kohteesta poispäin. Haaralan eläinsuojasta on lähimpään vakituisesti asuttuun naapurikiinteistöön matkaa noin 110 m ja laajennus toteutetaan lähimmästä naapurikiinteistöstä poispäin. Lupamääräyksissä edellytetään toimenpiteitä hajuhaitan vähentämiseksi, ja ne on otettu huomioon tapauskohtaista harkintaa tehtäessä. Ennalta arvioiden, olosuhteet ja lupamääräykset huomioon ottaen kohtuutonta hajuhaittaa ei aiheudu. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä lannan varastotilavuutta tulee olla 3 400 m 3 ja lannan levitysalaa 154,5 ha. Hakemusasiakirjojen perusteella lannan varastotilavuutta on 4 449 m 3 ja levitysalaa 174,17 ha. Varastotilavuus ja levitysala ovat riittävät. Edellä selostetun perusteella luvan myöntämisen edellytysten voidaan katsoa täyttyvän.
Ympäristölupaosasto 13.2.2004 HAM-2003-Y-563-131 17 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen uusi toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä lupa on voimassa kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee 31.12.2013 mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämän luvan mukaista uutta toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin lupapäätös on lainvoimainen. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86(YSL) 6-8,28, 31, 34, 36-38, 41-43, 45, 46, 51-57, 62, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus 18.2.2000/169(YSA) 1, 4, 6, 16-19, 23, 30 Terveydensuojelulaki 19.8.1994/763, 24 Jätelaki 3.12.1993/1072(JäteL) 4, 6, 12, 15, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26(NaapL) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001)
Ympäristölupaosasto 13.2.2004 HAM-2003-Y-563-131 18 Muut ohjeet Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 840 euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1415/2001) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTA TIEDOTTAMINEN Päätös Lassi-Antti Haarala saantitodistuksella, Taipaleentie 120, 31640 Humppila Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Humppilan kunta, kunnanhallitus, Kisakuja 2, 31640 Humppila Humppilan kunta, tekninen lautakunta, Kisakuja 2, 31640 Humppila Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, ympäristöterveydenhuolto, PL 42, 31101 Forssa Suomen ympäristökeskus Asianosaiset, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto ja muistutuksen tehneet Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Humppilan kunnan virallisella ilmoitustaululla Forssan lehdessä Lisätiedot Lisätietoja päätöksestä antaa esittelijä Marja Hiitiö, puh. 03 2420319 tai 050 539 7634 MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitus lähetetään luvan myöntäneelle viranomaiselle. Valitusosoitus on liitteenä.
Ympäristölupaosasto 13.2.2004 HAM-2003-Y-563-131 19 Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - (alueellisella ympäristökeskuksella) sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Liitteet Valitusosoitus Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Osastopäällikkö, yli-insinööri Pirjo Mäkinen Diplomi-insinööri Marja Hiitiö
e-mail: etunimi.sukunimi@vyh.fi PL 131, 13101 HÄMEENLINNA PL 29, 15141 LAHTI