Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1
Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten muutokset Maataloustuotannon ja erityisesti kasteluun perustuvan tuotannon kasvu Kaupungistuminen, joka lisää vesihuollon tarpeita
Vesipula pahenee 2030 mennessä tarvitaan 30% lisää vettä 45 % lisää energiaa 50 % lisää ruokaa Vesipula yhteydessä köyhyyteen vaikutus erityisesti naisiin ja lapsiin Ilmastonmuutos kärjistää ongelmia toisaalta sopeutuminen suomalaisille myös liiketoimintamahdollisuus
Vesi ja ruoka Ruoantuotanto globaalisti ylivoimaisesti suurin veden käyttäjä Vesijalanjäljellä mitataan suoraa ja epäsuoraa vedenkulutusta Suomalaisen vesijalanjälki on 1 414 m 3 vettä/hlö/vuosi siitä 47 % kohdistuu ulkomaisiin vesivaroihin lisäämällä kotimaisen ruoan osuutta lautasellasi voit vähentää maailman vesipulaa 4
Ravinnon tuotannon muutos
Uutuustuotteita kotimaisesta k1 kalasta Kotimainen kala haastaa ulkomaisen kestävästi pyydetyn järvikalan arvostuksen kasvattaminen ympäristöystävällisen vesiviljelyn laajentaminen Haaste elintarviketeollisuudelle: helppoja ja hyviä kalatuotteita lisää markkinoille Uudistuva kalastuslaki luo edellytykset kalakantojen kestävälle hoidolle ja käytölle 6
Dia 6 k1 onhan meillä kalatuotteita kaupassa, mutta usein tuontikalaa kuten Norjan lohta kirjavei; 30.6.2014
Puhdasta talousvettä kaikille Yli 90% suomalaisista vesihuoltolaitosten asiakkaina, muilla omat kaivot Talousveden häiriötön jakelu ja jätevesistä huolehtiminen ovat yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja Ongelmat huomataan useimmiten vasta häiriötilanteissa Vesihuoltolaitosten varautumista parannetaan Uusi vesihuoltolaki Talousveden turvallisuussuunnittelu Oppaat ja yhteistyö 7
Biotalouden värisuora Vihreä biotalous Mahdollisuudet suuriin teollisiin investointiin: biojalostamo/sellutehdas Hakkuita voidaan kasvattaa: puu-raaka-ainetta moniin tuotteisiin Metsäluontoarvot, virkistyskäyttö ja hiilensidonta luovat uutta liiketoimintaa Keltainen biotalous Ravinteet ja energia talteen peltojen biomassoista, eloperäisistä sivuvirroista, jätteistä ja lannasta Maaseudulle yrityksiä, työpaikkoja, palveluja ja asumista Sininen biotalous Vesivarojen ja vesiekosysteemien tuotantopotentiaali kasvaa Vesi- ja kalavarat ja vesiviljely tärkeäksi osaksi ruoan, energian, ravinteiden ja hyvinvointipalvelujen tuotantoa 8
Vesi ja energia k2 Kestävä kotimainen energiantuotanto vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä Metsähake ja turve Suomen metsävarat mahdollistavat metsien käytön lisäämisen Turpeella rooli energiantuotannossa biomassan tukipolttoaineena, myös merkitystä aluetaloudelle ja huoltovarmuudelle Soiden ja turvemaiden vesiensuojelusta tulee huolehtia tehokkaasti eri toimialojen yhteistyönä. Turvetuotanto suunnataan luonnontilaltaan muuttuneille soille. Vesivoima Tuotannon tarpeet sovitetaan yhteen kalatalouden, vesienhoidon, tulva- ja kuivuusriskien hallinnan, virkistyskäytön, suojelun ja muiden tarpeiden kanssa Uudet energiajakeet: vesibiomassat, järviruoko, levä, tuotannon sivuvirrat 9
Dia 9 k2 tämä kalvo on haastava tuossa kuulijakunnassa. Lisäsin sanan suojelu vesivoima teksti alle. kirjavei; 30.6.2014
Vesi ja hyvinvointi Suomalaisten rakkaimpia harrastuksia: mökkeily, kalastus, veneily, uinti, retkeily, hiihto, retkiluistelu Mahdollisuus kehittää merkittävästi vesistöjen virkistyskäyttöä ja luontomatkailua Monimuotoinen vesiluonto ja -maisemat osa suomalaisuutta 10
Vesien hyvä tila ei ole itsestäänselvyys Alueiden ja paikallisten toimijoiden oma aktiivisuus avainasemassa, valtion rooli vähenee Vesienhoidon suunnittelu tarjoaa hyvän keskustelukanavan alueiden tarpeiden yhteensovittamiseen Valtiolta porkkanoita ja keppiä Vesihuoltopalvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus vaativat jatkuvaa huolehtimista EU-rahoituslähteiden ja maaseutuohjelman mahdollisuudet kannattaa hyödyntää 11