Päätös Etelä-Suomi Nro 238/2016/1 Dnro ESAVI/5117/2015 Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2016 ASIA Ylijäämämaiden läjittämistoiminta sekä toiminnan aloittamislupa, Rusko HAKIJA NCC Industry Oy (aiemmin NCC Roads Oy) PL 13 00281 HELSINKI Y-tunnus 1765515-0 TOIMINTA JA SIJAINTI Hakemus koskee ylijäämämaiden vastaanotto-, välivarastointi-, jatkojalostus-, hyödyntämis- ja loppusijoitustoimintaa. NCC Industry Oy:n Hujalan toiminta-alue sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä länteen Ruskon kunnan keskustasta ja noin kilometrin itään Maskun kunnanrajasta kiinteistöllä Heikkilä 1:67 (704-403-1-67). ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 17.6.2015. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristöluvanvarainen ympäristönsuojelulain 27 :n momentin 1 ja lain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f) perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 13 e) ja 13 f) nojalla ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, kun kyseessä on vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 HAKEMUS Hakemus koski alun perin sekä ylijäämämaiden loppusijoittamista että betoniaseman toimintaa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 30.11.2016 päivätyllä kirjeellään siirtänyt betoniaseman toimintaa koskevan hakemuksen Ruskon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi hallintolain 21 :n perusteella. Hakemus koskee NCC Industry Oy:n Hujalan kalliolouhoksen toimintaa. Sijaintipaikalle on tarkoitus sijoittaa maa-ainesten kierrätystä ja ylijäämämaiden loppusijoittamista (ts. maankaatopaikka). Hakemus sisältää hanketta koskevan ympäristövaikutusten arviointiselostuksen ja siitä laaditun YVAyhteysviranomaisen lausunnon. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Voimassa olevat luvat Kyseessä on uusi toiminta, jolla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa eikä muita lupia. Toiminta-aluetta koskevat muut luvat ja sopimukset Hakijalle on Hujalan toiminta-alueelle myönnetty maa-aineslupa ja ympäristölupa kallioaineksen louhintaan ja louheen murskaamiseen. Edellä mainittujen toimintojen alue on sama, kuin nyt hakemuksessa esitetty toimintaalue. Maa-aineslupa on myönnetty 13.12.2012 Ruskon kaavoitus- ja rakennuslautakunnassa. Lupapäätös on saanut lainvoiman Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 19.8.2014 taltionumerolla 2435. Maaainestenottolupa on voimassa 10 vuotta sen saatua lainvoiman. Luvan mukaan kiinteistöltä 1:67 on tarkoitus ottaa yhteensä 1 808 000 m 3 ktd maa-aineksia ottamissuunnitelmaan rajatulta 12 ha pinta-alalta. Ympäristölupa on annettu 14.6.2012 (Ruskon kunnan kaavoitus- ja rakennuslautakunta) ja on myös lainvoimainen. Ympäristölupa on voimassa 31.12.2021 asti ja sillä on myönnetty lupa murskata enintään 120 000 m 3 ktr louhetta vuosittain. Voimassa olevan maa-ainesten ottoluvan ja ympäristöluvan mukaan koko toiminnan aikainen maa-ainestenottomäärä on noin 1 808 000 m 3 ktd, josta 1,716 milj.m 3 on kalliota, soraa noin 56 500 m 3 ja pintamaata noin 35 500 m 3. Ottamissuunnitelman mukainen toiminta-alue on noin 12 ha. Alue louhitaan suunnitelman mukaan tasoon +28. Vuotuinen tuotantomäärä alueella on enintään 120 000 m 3 ktr. Louhittu kallio jalostetaan alueella murskeiksi. Murskauslaitos on toiminnassa 6 12 kk vuodessa. Lisäksi ottoalueelle on laadittu ympäristönsuojelulain (86/2000) 103a edellyttämä 18.7.2012 päivätty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma.
3 Ympäristövaikutusten arviointimenettely Hankkeeseen on sovellettu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia (468/1994) ja laadittu lain edellyttämät arviointiohjelma ja arviointiselostus. Arviointiselostuksessa arvioiduista vaihtoehdoista Hujalan alueelle sijoittuvat vaihtoehdot 2a (kierrätysterminaali) ja 2b (kierrätysterminaali ja louhinnan laajentaminen). Lupahakemuksen mukainen toiminta vastaa pääosin vaihtoehtoa 2a. YVA-yhteysviranomainen on antanut lausunnon arviointiohjelmasta 26.2.2014 ja arviointiselostuksesta 27.3.2015. Arviointiselostuksesta annetussa lausunnossa todetaan muun muassa, että ELY-keskuksen käsityksen mukaan vaihtoehdot ovat teknisesti toteuttamiskelpoisia. Vaihtoehtojen yhteiskunnallinen toteuttamiskelpoisuus on olemassa. Ympäristöllisen toteuttamiskelpoisuuden osalta ELY-keskuksen näkemys poikkeaa arviointiselostuksesta. Ympäristöllisen arvioinnin perusteella Hujalan vaihtoehdoilla on merkittäviä haitallisia vaikutuksia, joiden poistamiseen tai lieventämiseen ei tämänhetkisen tiedon mukaan ole riittävästi mahdollisuuksia, mm. liikennevaikutukset. Vertailussa Hujalan vaihtoehtojen haitalliset vaikutukset nousevat arvioinnin mukaisesti selkeästi esille. Hujalan vaihtoehdolla 2a on mm. kohtalainen kielteinen vaikutus kaavoitukseen sekä elinoloihin ja viihtyvyyteen ja suuri kielteinen vaikutus liikenteeseen. Hujalan vaihtoehtojen edellyttäessä kaavamuutosta ei voi varmuudella sanoa, kaavoittaako Ruskon kunta Hujalan aluetta hanketta varten. ELY-keskuksen lausunnon mukaan Hujalan vaihtoehdoilla on myös tehdyn arvioinnin perusteella sellaisia haitallisia vaikutuksia ihmisten elinoloihin, ja viihtyvyyteen, että kierrätysterminaalihankkeen kaavoittaminen alueelle on vaikeaa. Seuraavat seikat tulee lausunnon mukaan ottaa huomioon jatkosuunnittelussa ja lupamenettelyssä: Laaja-alaisten ja pohjaveden pinnan alapuolelle ulottuvien hankevaihtoehtojen vaikutusten arviointia tulee tarkentaa hankkeen suunnitelmien pohjalta. Tällöin myös talousvesikaivojen kartoitus Hujalan alueella tulee esittää. Hankkeen vesien johtaminen saattaa aiheuttaa vaikutuksia Ruskonjokeen. Kiintoaine- ja ravinnekuormitusta vähennetään laskeutusaltailla ja mahdollisesti kosteikkokäsittelyllä. Pintavesiin kohdistuvien vaikutusten arviointia tulee vielä tarpeen mukaan tarkentaa. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sekä kulkuyhteyksien turvaaminen edellyttää yksityiskohtaisemman suunnitelman. Hujalan maanvastaanottotoiminta poikkeaa merkinnästä EO ja M, joten se vaatii kaavamuutoksen. Läjitysmaan rakennettavuuden heikkous verrattuna alkuperäiseen kallioon rajoittaa alueen käyttömahdollisuuksia tulevaisuudessa, mikä on selkeä muutos alueen maaperän nykytilaan. Lupakäsittelyssä tulee huomioida alueella sijaitsevat kiinteät muinaisjäännösten ja muiden kulttuuriympäristön arvokohteiden säilyminen.
4 Raskaan liikenteen lisääntymisellä on suuri kielteinen vaikutus. Raskaan liikenteen osuus kasvaa huomattavasti ja hanke on pitkäkestoinen. Liikenteen lisäyksestä aiheutuu melua ja se heikentää muiden tienkäyttäjien viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä heikentää jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita. Haitallisten vaikutusten lieventämiskeinona on mainittu uusi tieyhteys Palovuoren kautta. Selvityksessä ei ole otettu kantaa riistaeläinten kulkuun alueella. Yllämainitut seikat tulee huomioida hankkeen jatkosuunnittelussa. Melun ja tärinän vaikutuksia tulee ympäristölupahakemusvaiheessa tarkistaa vastaamaan tarkentuneita suunnitelmia. Hujalan alueen herkkyys sosiaalisille vaikutuksille on huomattava. Alueen kaavoitustilanne Alueella ei ole asemakaavaa. Hankealue sijaitsee Ruskon yleiskaavassa maa-ainestenottoalueella (EO). EO-aluetta ympäröivät alueet on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (M). Alueella on aikaisemmin sijainnut III-luokan Samppasuon (0270403) pohjavesialue. Yleiskaavassa on tähän perustuen pohjavesialuetta osoittava merkintä pv1 osittain lupa-alueen kohdalla. Alue on poistettu pohjavesialueluokituksesta POSKI-projektin yhteydessä tehtyjen tutkimusten perusteella 1.12.2000. Alueella on voimassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 23.8.2004. Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavassa M-alueelle (maa- ja metsätalousvaltainen alue). Alueella kulkee ulkoilureitti. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmät NCC Industry Oy:llä on käytössään ISO 14 001 ympäristöjärjestelmä. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Lupahakemuksen kohteena oleva alue sijaitsee Ruskon kunnan Hujalan alueella noin kaksi kilometriä länteen Ruskon keskustasta ja noin kilometrin itään Maskun Kajamon omakotialueesta. Hujalantien varrella on maaseutumaista haja-asutusta. Toiminta-aluetta lähimmät asunnot sijaitsevat Hakamäkiläntien varressa noin 400 metrin päässä toiminta-alueesta koilliseen. Toiminta-alueen lähellä on asutusta myös Hujalantien ja Vehmaantien varressa. Liikenne toiminta-alueelle ajetaan Hujalantiehen ja Hakamäkiläntiehen yhtyvän metsäautotien kautta. Alueelle kuljetaan VT 8:lle Hujalantietä ja Ruskontietä pitkin.
Alue on maaperältään pääasiassa kalliomaata. Toiminta-alueen itäosassa vallitsevana kivilajina on kiillegneissi ja länsiosassa tonaliitti/granodioriitti. Toiminta-alueen itäreunassa on noin 1,6 hehtaarin kokoinen sora- / hiekkaalue. Lupa-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Länsipuolella noin 1 km etäisyydellä on Karevansuon I-luokan pohjavesialue. Noin 1,5 km etäisyydellä kaakossa sijaitsee Antintalon I-luokan pohjavesialue. Lähikiinteistöjen vedenhankinta tapahtuu joko rengaskaivoista tai kunnallisesta vesijohtoverkosta. Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat noin kilometrin päässä lounaassa sijaitsevat Kullanvuori ja Karevansuo. Luontoselvityksen (2009) mukaan rekistereissä ei ole tietoja uhanalaisten lajien esiintymistä alueella tai sen lähiympäristössä. YVA-lausunnossa on kirjattu, että ELY-keskuksen ylitarkastaja on tehnyt Hujalan alueella maastokäynnin 20.3.2015 ja löytänyt alueelta kaksi liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Kummatkin kohteet sijaitsivat hankealueen rajan ulkopuolella. Naapuritilalla, lännen/lounaan suunnassa, toimii kalliokiviaineksen ottoalue. Alueen itäpuolella toimii rakennusjätteen kierrätysyritys, joka murskaa alueella purettuja betonirakenteita ja hakettaa puuta. Lisäksi kiinteistöllä, toiminta-alueen itäpuolella, sijaitsee suuri sikala. Toiminta-alue kuuluu Saaristomeren rannikkoalue, Ahvenanmaa - päävesistöön ja edelleen Raisionjoen valuma-alueelle. Toiminta-alueella syntyvät hulevedet johdetaan laskeutusaltaan kautta avo-ojiin, joista ne kulkeutuvat Raision-Ruskonjokeen. 5 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Ylijäämämaan vastaanotto ja läjittäminen Maankaatopaikan toiminta-alue on sama kuin louhinnan toiminta-alue. Alueelle sijoitetaan kaikkiaan 925 000 m 3 rtr ylijäämämaita. Ylijäämämaan vastaanottotoiminnan arvioidaan kestävän noin 5 vuotta, mutta toiminnan kesto riippuu voimakkaasti ylijäämämaiden tarjonnasta. Lupaa toiminnalle haetaan toistaiseksi voimassaolevaksi. Täyttöalueelle voidaan rakentaa reunapenkereitä, joilla rajataan alueita löysempien maa-ainesten läjittämistä varten. Tällöin löysien maa-ainesten läjitys tapahtuu hallitusti rajatulle alueelle. Reunapenkereet rakennetaan kitkamaista.
6 Kuva 1. Toimintojen sijoittelu ympäristölupa-alueella Hakijan 12.4.2016 päiväämässä vastineessa on esitetty, että alueelle suunnitellun betoniasema tullaan sijoittamaan kuvassa 1 osoitetulle tukitoimintojen alueelle muiden tukitoimintojen kanssa. Alueelle vastaanotetaan vuodessa enintään 10 000 t ja koko toiminnan aikana enintään 143 000 m 3 rtr nk. nuhruisia maa-aineksia. Nämä maaainekset ovat sellaisia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston pilaantuneen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa asetuksessa (214/2007) määritellyt kynnysarvot, mutta alittavat samassa asetuksessa määritellyt alemmat ohjearvot. Nuhruiset maa-ainekset sijoitetaan savella tiivistetylle alueelle siten, että ne ympäröidään joka puolelta vähintään 1 m paksuisella savikerroksella (ns. savikapseli). Kapselointiin käytetään savea, jonka rakeisuus on alle 0.02 mm ja painoprosentti on yli 50. Läjitettävät nuhruiset maat sijoitetaan kapseliin kerroksittain pilaantumattoman saven kanssa niin, että suurin kerrospaksuus on 0,5 m. Edellä mainitulla työtavalla saadaan aikaan vesitiivis rakenne. Täyttövaiheessa kohonneita haitta-aineita sisältävä maat peitetään pian läjittämisen jälkeen.
7 Kuva 2 Ylijäämämaiden läjitystoiminnan suunniteltu vaiheistus I V Hyödynnettävät maa-ainekset Toiminta-ajat Hyödyntämiskelpoiset maa-ainekset välivarastoidaan alueella ja toimitetaan edelleen hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaavia maita ovat mm. moreeni ja puhdas savi. Maa-aineksia voidaan jatkojalostaa esimerkiksi seulomalla ja sekoittamalla maa-aineksia toisiinsa hyötykäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Hyödynnettävien maa-aineksien määrää ei voida luotettavasti arvioida ennakkoon, koska niiden määrä riippuu alueelle tuotavien ylijäämämaiden tarjonnasta ja laadusta. Hakemuksen mukaista toimintaa alueella harjoitetaan maanantaista perjantaihin klo 07.00 22.00. Tuotannossa käytettävät raaka-aineet, polttoaineet ja niiden varastointi Polttoaineiden ja muille ympäristölle haitallisten aineiden varastointialue on tiivistetty ja alueella varastoidaan öljytorjuntakalustoa vahingon varalle. Polttoaineet varastoidaan kaksoisvaipallisissa säiliöissä, jotka on varustet-
Veden käyttö tu ylitäytönestimellä. Voiteluaineet säilytetään valuma-altaallisessa kontissa. Toiminnassa käytettävä vesi otetaan alueella sijaitsevasta lammesta tai muusta käyttöön soveltuvasta pintavesilähteestä taikka vesi tuodaan alueelle säiliössä. Työntekijöiden tarvitsema käyttövesi tuodaan alueelle säiliöissä. Vedenkulutus on noin 1 m 3 /d. Liikenne ja liikennejärjestelyt Liikenne toiminta-alueelle ajetaan Hujalantiehen ja Hakamäkiläntiehen yhtyvän metsäautotien kautta. Alueelta kuljetaan Vt 8:lle Hujalantietä ja Ruskontietä pitkin. Hujalantie ja Ruskontie ovat kestopäällysteisiä. Hakijan arvion mukaan toiminnasta aiheutuva enimmäisliikennemäärä on 185 ajoneuvoa/vrk ja normaalitoiminnan ollessa käynnissä 80 ajoneuvoa/vrk. Alueen sisäiset tiet ovat sorateitä ja niitä kastellaan tarvittaessa pölyämisen ehkäisemiseksi. 8 Vesien käsittely Toiminta-alueella syntyvät hulevedet johdetaan laskeutusaltaaseen ja edelleen olemassa oleviin avo-ojiin. Altaan sijainti voi vaihdella toiminnan etenemän mukaan kulloinkin tarkoituksenmukaisella tavalla. Hulevedet kulkeutuvat ojaverkostoa pitkin noin 2,3 kilometriä päätyen lopulta Ruskonjokeen. Läjitykseen imeytyvä vesi ei päädy alueelta pois johdettaviin hulevesiin, vaan se suotautuu kalliopinnan rakoihin. Sosiaalitilat on viemäröity umpitankkiin. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesistöön Ylijäämämaat läjitetään allasmaiseen louhokseen. Läjitykseen imeytyvä vesi ei näin ollen päädy hulevedeksi vaan se suotautuu kalliopinnan rakoihin. Läjityksen loppuvaiheessa lopullisen pinnan valmistuttua alueelta voi pintavaluntana johtua hulevesiä laskeutusaltaaseen. Hulevesien virtaama on suurinta välittömästi läjityksen valmistuttua ja tällöin irrotettavissa olevaa hienoainesta on pintakerroksessa runsaasti. Pölyäminen ja muut päästöt ilmaan
9 Melu ja tärinä Hakemuksen mukaan täyttötyön aikainen pölyäminen on vähäistä, sillä maa-ainekset ovat pääosin melko kosteita. Täytön pölyämistä ehkäistään myös kastelulle. Pölyämisestä ei aiheudu haittaa lähimmille häiriintyville kohteille, sillä täytöstä peräisin olevat hiukkaset ovat pääosin karkeita (PM 10 tai suurempia) ja laskeutuvat toiminta-alueelle tai sen läheisyyteen. Työkoneiden aiheuttamia päästöjä ilmaan voidaan vähentää laitteiden kunnossapidolla ja taloudellisella ajotavalla. Melua syntyy hankkeesta liikenteestä ja työkoneista. Tärinää syntyy liikenteestä. Työkoneiden äänitehotaso on LWA=108 db. YVA:n yhteydessä tehdyissä mallinnuksissa hankkeen melun ei todettu ylittävän ohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Maa-ainesten vastaanoton ja käsittelyn toimita on melun kannalta paljon vähäisempää verrattuna louhintaan ja murskaukseen, eikä läjitystoiminnasta aiheudu kohtuuttomia melupäästöjä. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Jätteet kerätään ja varastoidaan asianmukaisesti ja toimitetaan soveltuviin jätteenkäsittelykeskuksiin. Vaarallinen jäte Hakija pitää vaarallista jätteistä kirjanpitoa, josta ilmenee jätteen laatu, varastointi, loppuvastaanotto sekä tapahtumapäivämäärät. Jäteöljyt kerätään jäteöljyille varattuun keräysastiaan tai vaihtoehtoisesti tynnyreihin. Jäteöljyt välivarastoidaan valuma-altaallisessa paikassa, kunnes ne luovutetaan ympäristöluvan omaavalle vaarallisen jätteen käsittelyyn erikoistuneelle keräysyritykselle. Myös muut vaaralliset jätteet kerätään ja varastoidaan asianmukaisesti ja toimitetaan vaarallisen jätteen keräyspaikkaan. Jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma Hakija on toimittanut hakemuksen liitteenä jätelain 120 :ssä edellytetyn jätteenkäsittelyn seuranta ja tarkkailuohjelman. POIKKEUKSELLISIIN TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Maamassojen laatu Onnettomuuksien sattuessa ryhdytään viipymättä onnettomuuden tai häiriötilanteen edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Mikäli alueelle vastoin ohjeita tuotaisiin likaantuneita maamassoja, voi niistä aiheutua haittaa ympäristölle. Pilaantuneista maamassoista voi liueta
haitta-aineita, jotka siirtyvät vesistöihin tai pohjaveteen. Haitta-aineet voivat aiheuttaa pintavesien pilaantumisriskin ja vaaraa vesieliöille. Todennäköisyys pienen pilaantuneen maa-aineserän joutumiselle täyttöön on suuri, mutta tapahtuman vakavuus jää pieneksi. Sen sijaan suuren erän joutuminen täyttöön on epätodennäköistä, mutta vakavuus on tuolloin suuri. Pilaantuneen maa-aineksen joutumista maankaatopaikalle estetään kuormien tarkastuksella. Jokaisen kuorman alkuperä tarkastetaan punnituksen yhteydessä. Rankkasateet ja ylivuoto Sortumat Kuljetukset Polttoainevuodot Rankkasateet lisäävät kiintoaineksen määrää hulevesissä ja suuri virtaama voi aiheuttaa kiintoaineen läpipääsyn laskeutusaltaasta. Maankaatopaikalle sijoitettavat maamassat ovat hyvin sekalaista materiaalia ja sisältävät usein savi/silttimaalajeja. Rankkasateella näistä maamassoista irtoaa runsaasti kiintoainesta, mikä osaltaan lisää kiintoaineskuormaa hulevesissä. Oikein mitoitetulla laskeutusaltaalla voidaan huomioida myös rankkasateen vaikutus. Lisäksi laskeutusaltaassa tai alueella voidaan käyttää viivästystä, jos veden padottaminen altaassa on mahdollista. Säännöllisen tilanteen seurannan ja altaiden kiintoaineksen tyhjennyksen avulla voidaan vähentää kiintoaineksen kulkeutumisen todennäköisyyttä. Maankaatopaikan toimintaan liittyy maaperässä tapahtuvan liukusortuman riski. Täytön edetessä sijoitusalueen alle jäävät pehmeät maakerrokset, kuten savi, tiivistyvät. Pehmeiden maakerrosten tiivistyessä vakaus liukusortumia vastaan paranee ja myös kalliopinta vähentää liukusortumien vaaraa. Liukusortumia voi vähentää luiskakaltevuuksia loiventamalla. Kuljetuksiin liittyvät riskit ovat pieniä ja liittyvät lähinnä kuorma-auton kaatumiseen. Kuljetettavat materiaalit ovat kiinteitä ja niiden siivoaminen on maastosta helppoa. Kuorma-auton, kuten myös työkoneen, kaatumiseen liittyy polttoainevuodin riski. Öljyvuotojen riskit pyritään minimoimaan jo ennalta käyttämällä kaksivaippaisia öljysäiliöitä, kunnostamaan ja huoltomaan laittoesto säännöllisesti sekä tarkkailemaan toimintaa jatkuvasti. Mahdollisten öljyvuotojen varalta kaikkiin työkoneisiin on varattu imeytysainetta. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Laitteiden läheisyydessä on hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa. Ulkopuolisten pääsy alueelle on estetty. 10
HAKIJAN ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SEKÄ YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAIDEN KÄYTÄNTÖJEN (BEP) SOVELTAMISESTA Toiminnan suunnittelussa BAT huomioidaan pintavesien hallittuna johtamisena ja vesien käsittelynä. Vesien käsittelynä on laskeutusallas, jossa laskeutetaan kiintoainesta ennen vesien johtamista maastoon. Polttoaineiden varastoinnissa huomioidaan mahdolliset onnettomuustilanteet ja vuodot. Toiminta on parhaan käytännön mukaista, sillä toiminnassa jatkojalostetaan ylijäämämaita hyötykäytettäväksi. Lisäksi parhaan käytännön mukaista on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten loppusijoittaminen turvallisesti. 11 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vallitsevat etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ovat niin pitkät, että normaalit tuotannon kannalta tarvittavat ympäristöhaittojen ehkäisemismenetelmät ovat riittävät myös lähiympäristön ympäristöhaittojen hallitsemiseksi. Toiminnalla ei ole normaaliolosuhteissa vaikutuksia pohja- tai pintavesiin. Ns. nuhruiset maa-ainekset sijoitetaan savikapseliin, joka tehokkaasti ehkäisee nuhruisissa maissa olevia epäpuhtauksia pääsemästä ympäristöön. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Hakija on toimittanut hakemuksen liitteenä 28.10.2015 päivätyn tarkkailusuunnitelman, jonka mukaan tärkeimmät tarkkailtavat kohteet toiminnassa ovat alueelle tuotavat ylijäämämaat sekä toiminnan pintavesivaikutukset. Alueelle tuotavien maamassojen kuormat kirjataan ja jokaisesta kuormasta tarkastetaan punnituksen yhteydessä mistä se on tullut. Samassa yhteydessä kuorma tarkistetaan aistinvaraisesti. Raskasmetallit ja hiilivedyt tutkitaan kenttäanalysaattoreilla (PetroFlag ja XRF) aina uudelta työmaalta tulevasta kuormasta ja tarvittaessa pistokokein. Haitta-aineita sisältävä maa-ainekset (ns. nuhruiset maat) on jo tutkittu ennen alueelle tuomista ja tällaisia maa-aineksia ei vastaanoteta ilman ennakkotilausta.
12 Päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailu Suunnitelmassa on esitetty, että pintavesistä ensimmäinen näytteenotto tehdään ennen läjitystoiminnan aloittamista. Tämän jälkeen pintaveden laatua tarkkailtaisiin kerran vuodessa toiminnan aikana. Myös toiminnan loputtua otetaan näyte pintavedestä. Tarkkailusuunnitelmassa analysoitaviksi parametreiksi on esitetty: ph, sähkönjohtavuus, kaliumpermanganaattiluku, kokonaistyppi, kloridi, arseeni, lyijy, kromi, kadmium, elohopea, sinkki ja kiintoaine. Analyysilistaan on ennakkoarviointiin perustuen valittu sellaiset metallit, joita nuhruisissa maissa arvioidaan olevan kohonneina pitoisuuksina. ESITYS JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINNAN (YSL 59 ) VAKUUDEKSI Hakija esittää asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi asetettavan ympäristönsuojelulain 59 :n mukaiseksi vakuudeksi 144 000 euroa. HAKEMUS TOIMINNAN ALOITTAMISEKSI MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Ympäristönsuojelulain 199 :n mukaisesti hakija esittää, että puhtaiden maiden läjittämistoiminta voidaan aloittaa lupapäätöstä noudattaen heti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakija esittää ympäristönsuojelulain 199 :n mukaiseksi valvontaviranomaiselle asetettavaksi vakuudeksi 10 000 euroa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 12.4.2016. Hakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Ruskon kunnan ilmoitustaululla 3.2.2016 4.3.2016. Hakemuskuulutuksesta on ilmoitettu 11.2.2016 ilmestyneessä Ruskolainen-nimisessä lehdessä ja annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Neuvottelut ja tarkastukset Toiminta-alueella on suoritettu tutustumiskäynti ja pidetty neuvottelu 30.3.2016. Muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin.
13 Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Ruskon kunnalta sekä Ruskon kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto 3.3.2016: Alueen lupatilanne ja YVA-lain mukainen arviointi Ruskon kaavoitus ja rakennuslautakunta on myöntänyt maa-ainesluvan kalliokiviaineksen ottamiselle ja ympäristöluvan louhinnalle ja murskaukselle. Lisäksi kiinteistöllä on Heikkilän sikala, jonka toiminnalla on ympäristölupa. Alue on osa hakijan laatimaa kierrätysterminaalihankkeen YVA:a, jonka arviointiselostuksesta yhteysviranomainen on antanut lausunnon 27.3.2015. Arviointimenettelyssä vaihtoehdossa VE 2a esitetty kierrätysterminaalin sijoittuminen Hujalan alueelle vastaa ylijäämämaiden käsittelyn ja läjityksen osalta hakemuksen tarkoittamaa aluetta. Kierrätysterminaalihankkeen YVA-menettelyn lisäksi Heikkilän tilan sikalatoimintojen keskittämis- ja laajennushanketta on käsitelty vuonna 2006 UVA-menettelyssä. Kaavoitus Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa alue sijaitsee maaainestenottamisalueella (EO). EO-aluetta ympäröivät alueet on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (M). Osaa aluetta koskee myös pohjavesialueen merkintä pv, mutta merkinnän tarkoittama Samppanummi on poistettu ympäristöhallinnon pohjavesialueluokituksesta vuonna 2000 yhdyskuntien vedenhankintaan soveltumattomana. Luonnonsuojelu Hakemuksen tarkoittamalla alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Varsinais- Suomen ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hakemuksen yhteydessä tehtyä johtopäätöstä, myös melun vaikutus huomioon ottaen, voi pitää luonnonsuojelun kannalta oikeana. Melu ja pöly Hakemuksen mukaan alueen länsi- ja koillispuolella on asutusta yli 500 metrin etäisyydellä laitoksesta. Ylijäämämaiden vastaanoton ja käsittelyn toiminta on melun kannalta paljon vähäisempää verrattuna louhintaan ja murskaukseen niin melulähteiden lukumäärän kuin niiden äänitehotasoihinkin verrattuna eikä toiminnan melu tule ylittämään ohjearvoja. Varsinais-Suomen ELY-keskus katsoo, että mikäli toiminnanharjoittaja velvoitetaan tekemään alueella melumittauksia, alueen meluvaikutuksia tulee arvioida kokonaisuutena alueen kaikki melua aiheuttavat toiminnot huomioiden. Hakemuksen mukaan läjitettävät maa-ainekset ovat pääosin melko kostei-
ta. Täytön ja alueen teiden pölyämistä ehkäistään kastelulla. Kuhankuonon retkeilyreitistön ulkoilureitti kulkee läjitysalueen välittömässä läheisyydessä, mikä on tarpeen huomioida toiminnan järjestämisessä mm. pölyntorjunnassa. Vesiensuojelu Alueen hulevedet johdetaan laskeutusaltaan kautta purkuojaan ja edelleen Ruskonjokeen. Varsinais-Suomen ELY-keskus katsoo, että hulevesien johtaminen laskeutusaltaaseen ennen Ruskonjokeen johtamista on vesiensuojelun kannalta tarpeellista. Valuma-altaan/-altaiden paikat tulee suunnitella siten, että valumavedet saadaan kerättyä talteen kattavasti. Alueen kunnossapitoon tulee kuulua laskeutusaltaan ajoittainen tyhjentäminen yms. huoltaminen altaan toimivuuden varmistamiseksi. Toiminnanharjoittajan oh huolehdittava, että alueen ojarakenteet pysyvät toimintakuntoisina eikä vesien johtamisesta aiheudu alapuolisten maiden vettymistä. Hakemuksen tarkoittama alue ei sijaitse luokitelulla pohjavesialueella. Hakemuksesta ei ilmene, että vaikutusalueella olisi yksityisiä talousvesikaivoja. Tarkkailusuunnitelma Hakemuksen tarkkailusuunnitelman mukaan alueelle tuotavien maamassojen kuormat kirjataan ja jokaisesta kuormasta tarkastetaan punnituksen yhteydessä lähtöpaikka ja laatu aistinvaraisesti ja pistokokein kenttämittareilla. Haitta-aineita sisältävät maa-ainekset (ns. nuhruiset maat) on jo tutkittu ennen alueelle tuomista ja tällaisia maa-aineksia ei vastaanoteta ilman ennakkotilausta. Varsinais-Suomen ELY-keskus pitää alueelle tuotavien maamassojen tarkkailusuunnitelmaa pääosin asianmukaisena ja korostaa, että alueelle tuotavien maiden osalta on varmistuttava varmasti ja luotettavasti, ettei alueelle tuoda alemman ohjearvon ylittäviä maita (kuormakohtainen seuranta). Haitta-aineiden vaikutukset jäteluonteeseen, pilaantuneisuuteen ja jäteluokittelun on osoitettava tutkimuksin maa-aineksille, jotka kaivetaan pilaantuneeksi todetulta tai epäillyltä alueelta tai muualta alueelta, jonka maaperässä voi alueen käyttöhistorian tai maalajin ominaisuuksien vuoksi olla haitallisia aineita. Arviointia edellytetään myös silloin, kun aistinvaraisesti havaittavat tekijät aiheuttavat epäilyksen mahdollisesta pilaantumisesta. Siirtoasiakirjavelvollisuutta koskevan jätelain 121 :n soveltamisessa maa-aines katsotaan pilaantumattomaksi silloin, kun sen haittaainepitoisuudet alittavat PIMA-asetuksen mukaisen alemman ohjearvon. Vastaavasti maa-ainesjäte voidaan yleensä katsoa pilaantuneeksi, kun haitta-ainepitoisuudet ylittävät PIMA-asetuksen mukaisen alemman ohjearvon. Tarkkailusuunnitelman mukaan läjitystoiminnan vaikutuksia pintaveteen seurataan alueen pohjois-/koillispuolisesta ojasta, jonne alueen valumavedet on suunniteltu pumpattavaksi tai johdettavaksi painovoimaisesti, toiminnan vaiheesta riippuen. Varsinais-Suomen ELY-keskus katsoo, että 14
analyysivalikoimaan on tarpeen lisätä kokonaisfosforin analyysi. Näytteenotto tulee toteuttaa ajankohtana, jolloin ojan virtaama on riittävä näytteen ottamiseen ja säännöllinen tarkkailu on aloitettava ennen ylijäämämaiden vastaanottotoiminnan aloittamista. Mikäli vaikutusalueella on talousvesikaivoina käytettäviä porakaivoja, niiden veden laadun seuranta on tarpeen lisätä tarkkailuohjelmaan. Vakuus ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Varsinais-Suomen ELY-keskus toteaa, että luvan hakijan tulee täydentää hakemusta esityksellä toiminnalle määrättävästä vakuudesta ja luvassa tulee määrätä toiminnalle riittävä vakuus. Varsinais-Suomen ELY-keskuksella ei ole huomauttamista hakemukseen toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Ruskon kaavoitus- ja rakennuslautakunnan lausunto 17.2.2016: Toiminnasta aiheutuvista ympäristövaikutuksista merkittävin on liikenteen huomattava lisääntyminen alueella. Toiminnasta aiheutuva liikenteen melu Hujalantien varressa oleville asuinkiinteistöille ei saa muodostua kohtuuttomaksi. Melua on vähennettävä tarvittaessa ajoneuvojen nopeutta vähentämällä. Kuormien pölyämisen estoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Pölyn leviämistä toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä mahdollisuuksien mukaan. Kuhankuonon retkeilyreitistöön kuuluva Karevan kierto reitti johtaa retkeileviä ihmisiä alueelle ja alueen metsiä käytetään virkistymiseen. Laskeutusallas on pidettävä jatkuvasti toimintakuntoisena. Se on tyhjennettävä lietteestä riittävän usein ja sen rakenteiden kunto on säännöllisesti tarkastettava. Toiminnanharjoittajan oin seurattava alueen pintavesien käyttäytymistä jo läjityksen alkuvaiheesta alkaen, vaikka pintavesiä ei vielä laskeutusaltaaseen johdettaisikaan, jossa säästytään ikäviltä yllätyksiltä. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että alueen ojat rakenteineen (mm. rummut ja pukitukset) pysyvät toimintakuntoisina. Toiminta-alueelle johtavat tiet tulee puomittaa tai ulkopuolisten pääsy alueelle on muuten estettävä, jotta alueelle ei tuoda luvattomia kuormia. Tieto alueelle tuotujen kynnysarvot ylittävien maamassojen määrästä ja alkuperästä on raportoitava vuosittain myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samoin kaikista toiminnassa tapahtuvista häiriöistä on viipymättä ilmoitettava myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta esittää, että lupaa toiminnan aloittamiseksi muutoksen hausta huolimatta ei myönnettäisi kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältävien maamassojen vastaanoton osalta. Laskeutusaltaiden toiminta ja riittävä tilavuus on varmistettava. Pintavesi- 15
näytteitä tulee ottaa 2-4 kertaa vuodessa, erityisesti keväisin ja syksyisin. Toiminnalla ei saa olla vaikutuksia pohjaveteen (alueella on ollut luokiteltu pohjavesialue, luokitus poistunut vuonna 2000). Lautakunnan näkemyksen mukaan nykyinen Hujalantie ei kestä suunniteltua kuormitusta ja liikennemääriä. Muuten kaavoitus- ja rakennuslautakunnalla ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Ruskon kunnanhallituksen lausunto 9.3.2016: Hakemuksen mukaisella alueella on voimassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaava ja vanhaa Ruskon kuntaa koskeva yleiskaava. Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa suunniteltu alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetut alueet, joita voidaan käyttää myös haja-asutusluonteiseen pysyvään tai loma-asutukseen sekä jokamiehen oikeuden mukaiseen ulkoiluun ja retkeilyyn). Alueen läpi on merkitty ulkoilureitti (ulkoilureitteihin liittyvät talousmetsäalueet tulee hoitaa puistomaisina kokonaisuuksina, tarkemassa maankäytön suunnittelussa tulee osoittaa reitin lopullinen sijainti). Lisäksi aluetta halkoo suurjännitelinjan varaus. Maakuntakaavan virkistysreitti on mainittu NCC Roads Oy:n Turun seudun kierrätysterminaalia koskevassa YVA selostuksessa. Vaihtoehtojen vertailussa on todettu, että Hujalan 2a:Ssa tulee vaikutusta virkistysreitin siirtämisestä. Reittiä on kyllä jo jouduttu siirtämään kun Palovuoren Kivi Oy:n ja NCC Roads Oy:n maa-ainesluvat ovat tulleet käyttöön. Aiemmassa oikeuskäsittelyssä on todettu, että ulkoilureittivarauksella ei ole sitovaa merkitystä maa-aineslain mukaisessa lupaharkinnassa. Suurjännitelinjaus on muuttunut maakuntakaavan linjauksesta, nykyisen Fingridin linjaus kulkee alueen ohitse sikalan itäpuolelta. Maakuntakaavan lisäksi on laadittu Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava, jonka luonnos on päivätty 18.5.2015. Luonnoksessa hakemuksen alueelle on tehty merkintä yhdyskuntarakenteen raja (raja-merkintää käytetään niillä alueilla, joilla harvan taajama-alueen suunnittelematonta laajentumista on tarpeen hillitä tai alueilla, joilla on tunnistettu paineita maankäytön aktivoitumiselle, mutta joilla on muuta maakunnallisesti merkittävää käyttötarkoitusta mm: arvokas maisema-alue, arvokas maatalousalue, arvokas virkistysvyöhyke). Aiemmissa lupakäsittelyissä on todettu, että maisema-alueena kyseinen metsälohko on tavanomainen. Heikkilän sikalalla on merkittävä vaikutus metsäalueen käyttöön. Vaihemaakuntakaavan ehdotus on tarkoitus tulla alkuvuodesta 2016. Ruskon yleiskaavassa toiminta-alue sijoittuu M- (maa- ja metsätalousalue, alueella sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen sekä haja- 16
asutusluonteinen omakotirakentaminen) ja EO- (maa-ainesten ottoalue, maa-ainesten oton päätyttyä on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen jälkihoitoon ja -käyttöön) alueille. Metsäalueella on myös sähkölinja ja sen suoja-alue (vanhentunut, kuten maakuntakaavassa) sekä vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue. Myös pohjavesialuemerkintä on vanhentunut. Se on koskenut Samppasuon pohjavesialuetta, joka on poistettu luokiteltujen alueiden listalta pohjavesien ja kiviaineshuollon yhteensovittamisprojektissa (POSKI-projekti). Hakemus koskee ylijäämämaiden loppusijoittamista (925 000 m3rtr), joka sisältää kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävää maa-ainesta. Nämä toiminnot on huomioitu NCC Roads Oy:n Turun seudun kierrätysterminaalia koskevassa YVA selostuksessa, Hujalan vaihtoehdossa 2a. Kyseisessä vaihtoehdossa on lisäksi nykyinen maa-aines- ja ympäristöluvan murskaus sekä louhinta, jonka maisemointi voi vaatia puhtaiden maa-ainesten tuontia. Tämä on huomioitu maa-ainesluvan lupapäätöksessä ja ELY:n hakemuksesta antamassa lausunnossa. On myös mahdollista, että luvan maisemointia muutetaan. YVAssa on lueteltu uusina toimintoina rakennustoiminnan jätteiden vastaanotto ja käsittely, ylijäämä louheen vastaanotto ja murskaus sekä asfaltin valmistus. Alueelle suunniteltu asfaltin valmistus on jo rekisteröity ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (18.11.2013), mutta toimintaa ei ole aloitettu. Kokonaisuutena ajatellen vireillä oleva hakemus ja olemassa oleva toiminta lähentelee YVA:ssa käsiteltyä 2a-vaihtoehtoa. Kierrätysterminaalin vaihtoehtojen vertailu ja toteuttamiskelpoisuus on käsitelty YVA-selostuksen kappaleessa 9. Vaihtoehto 2a on todettu kohtalaisen kielteiseksi kohdissa kaavoitus sekä elinolot ja viihtyvyys, joissa on todettu kierrätysterminaali- ja maanvastaanottotoiminta poikkeaa merkinnästä EO ja vaatii kaavamuutoksen. Huoli ja pelko tulevaista vaikutuksista. Asuin- ja elinympäristön viihtyisyyteen ja virkistyskäyttöön vaikuttavat kielteisesti melun ja pölyn lisääntyminen, kielteisesti koetut maisemamuutokset sekä raskaan liikenteen määrän kasvu. Suurena kielteisenä on liikenne: Hujalantiellä kokonaisliikennemäärän kasvu on pieni (3 5 %) mutta raskaan liikenteen osuus kasvaa huomattavasti (19 %). Lisääntyvä raskas liikenne aiheuttaa melua ja heikentää muiden tienkäyttäjien viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Vaikutukset muihin vaikutusalueen teihin ja liittymiin ovat vähäisiä. Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut YVA-selostuksesta yhteysviranomaisen lausunnon (VARELY/22/07.04/2013), jossa selostus on todettu asianmukaisesti laadituksi ja riittävän kokonaiskuvan antavaksi. Lausunnossa on huomioitu mm. seuraava asiat: vaihtoehtojen 2a ja 2b Hujala mukainen kierrätysterminaali- ja maanvastaanottotoiminta poikkeaa merkinnästä EO ja M, joten se vaatii kaavamuutoksen. Hanke voi aiheuttaa häiriötä lähimmälle asutukselle. Ympäristöllisen arvioinnin perusteella Hujalan vaihtoehdoilla merkittäviä haitallisia vaikutuksia, joiden poistamiseen tai lieventämiseen ei tämänhetkisten tiedon mukaan ole riittävästi mahdollisuuksia mm. liikennevaikutukset. ELY-keskuksen liikenne- ja infravastuualue on todennut, että ELY-keskuksella ei ole mahdollisuutta rahoittaa nykyisen tieyhteyden parantamista tai uuden tieyhteyden rakentamista. 17
Hujalan vaihtoehdoilla, erityisesti laajemmalla vaihtoehdotta 2b, on myös tehdyn arvioinnin perusteella sellaisia haitallisia vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen, että kierrätysterminaalihankkeen kaavoittaminen alueelle on vaikeaa. Edellä mainituilla perusteilla Ruskon kunnanhallitus toteaa, että haettua ympäristölupaa maan vastaanottoon ei tule myöntää ennen YVAselostuksesta annetun lausunnon edellyttämää kaavamuutosta, koska toiminta poikkeaa lainvoimaisen yleiskaavan merkinnästä EO ja M. Ruskon kunta ei suunnittele sellaista kaavamuutosta, joka mahdollistaisi nyt ympäristöluvan kohteena olevan toiminnan. Lisäksi raskaan liikenteen määrän huomattava kasvu edellyttää yleiskaavallista tarkastelua alueella. Kaavaillun hankkeen sijoittuminen tiiviisti asutulle kaupunkiseudulle, jossa sekä Ruskon että Maskun asutus on lähellä, ei puolla haitta-aineita sisältävien maa-ainesten kuljetuksia ja sijoittamista kaavaillulle alueelle. Toiminta tulisi heikentämään merkittävästi alueen asukkaiden asumisviihtyvyyttä sekä alueen virkistyskäyttöä. Lisäksi vaikutukset Ruskon käytössä oleviin Antintalon pohjavesialueisiin on huomioitava lupaharkinnassa. Alueella sijaitsee jo nykyisellään melua ja ympäristöhäiriöitä aiheuttavia toimintoja, joiden ympäristölle ja asumiselle aiheuttama haitta on olennainen. Nyt tarkasteltavan hakemuksen vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon se, että nyt kaavaillun toiminnan rasitus muodostuisi nykyisellään olemassa olevan toiminnan päälle. Tämä haitallinen yhteisvaikutus puoltaa sitä, ettei ympäristölupaa haitta-aineita sisältävien maa-ainesten sijoittamiseen tulisi myöntää. Alueen sijainti ja nykytilanne huomioon ottaen Ruskon kunta katsoo, ettei kaavailtu maankäyttö ole tarkoituksenmukaista eikä suunniteltu toiminta täytä sellaisia kriteereitä, joiden perusteella luvan myöntämisen edellytykset voisivat täyttyä. Ruskon kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto 18.2.2016: Luvan myöntämiselle ei ole terveydensuojelullista estettä. Toiminnasta aiheutuva liikenteen melu Hujalantien varressa oleville asuinkiinteistöille ei saa muodostua kohtuuttomaksi. Pölyn leviämistä on estettävä tarpeen mukaan joko kastelemalla tai peittämällä maakasat. Laskeutusallas on pidettävä jatkuvasti toimintakunnossa. Se on tyhjennettävä lietteestä riittävän usein ja sen rakenteiden kunto on säännöllisesti tarkastettava. Toiminnanharjoittajan on seurattava alueen pintavesien käyttäytymistä jo läjityksen alkuvaiheesta alkaen, vaikka pintavesiä ei vielä laskeutusaltaaseen johdettaisikaan, jotta säästytään ikäviltä yllätyksiltä. Toiminnanharjoittajan on osallistuttava alueen ojien kunnossapitoon. Toiminta-alueelle johtavat tiet tulee puomittaa tai ulkopuolisten pääsy alu- 18
19 eelle on muuten estettävä, jotta alueelle ei tuoda luvattomia kuormia. Tarkkailusuunnitelmassa esitetty pintavesitarkkailu on terveydensuojelulliset näkökohdat huomioon ottaen riittävä. Terveysvalvontajaosto hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti sillä muutoksella, että pintavesitarkkailua tulee tehdä toiminnan aikana 2 4 kertaa vuodessa. Maskun kunnanhallituksen lausunto 19.2.2016: Ruskon Hujalan alueella ei ole asemakaavaa ja yleiskaavassa alueen käyttö on pääasiassa maa- ja metsätalous. Maa-ainesten ottamisen jälkeen on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen jälkihuoltoon ja -käyttöön. Nyt esitetty toiminta (betoniasema) ja samanaikaisesti haettu ylijäämämaiden käsittelytoiminta ovat vastoin yleiskaavan tarkoitusta (maa- ja metsätalous) ja ovat mittaluokaltaan niin suurta teollista toimintaa, että niiden ratkaisemisen yhteydessä tulee harkita myös vaikutukset alueen maankäyttöön ja liikenteeseen. Uudessa maakuntakaavaluonnoksessa on esitetty, ettei yhdyskuntarakentaminen laajentuisi Hujalan alueelle. Tämä alue kuuluu oleellisena osata Turun seudun pohjoisosan viherkäytäväverkostoon. Alueen maankäyttö tulee suunnitella vähintään yleisellä tasolla (yleiskaava), jossa rakentaminen, elinkeinoelämän toimintaedellytykset, ympäristöhaittojen vähentäminen, virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys ja liikennejärjestelyt sekä maakuntakaavan tavoitteet voidaan ottaa huomioon. Maskun kunta esittää vakavan huolestumisensa liikennemäärän kasvuun Ruskontiellä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta jätettiin 23 muistutusta ja mielipidettä (AA-XX). Muistutuksissa ja mielipiteissä esitettiin seuraavia huomioita hakemuksen mukaisesta toiminnasta: NCC Roads Oy:n suunnitelmat eivät Hujalan alueella juuri poikkea YVA:n kierrätysterminaalihankkeesta, vaikka lupia haetaan nyt yksitellen ja eri nimillä alueelle on olemassa luvat NCC Roads Oy:n, palovuoren kiven sekä JJ Kaivin ja Kallio Oy:n maanottotoiminnalle, Heikkilän suursikalalle sekä rekisteröinti NCC Roads Oy:n asfalttiasemalle lupaa haetaan myös betoniasemalle (NCC Roads Oy) ja kivenmurskaamolle (YY). Näitä hankkeitta on tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena
20 hankkeen mukaiset toiminnot poikkeavat tavanomaisesta maatalousalue-kuvasta ja alueen nykyiset toiminnot ovat jo huomattavasti laskeneet alueen viihtyisyyttä asutusalueen vaikutuspiiriin ollaan tuomassa kohonneita haittaainespitoisuuksia sisältävien maa-ainesten vastaanotto ilman kaavallista tarkastelua alueen asukkaille oma koti voi olla merkittävin ja suurin taloudellinen hanke ja myös paikka, jossa pitäisi voida elää rauhassa ilman pelkoa terveysriskeistä ympäristöstä on kaadettu puusto pois vaikka hakemuksen mukaan se toimii suodattavana tekijänä toiminnasta aiheutuvista ympäristövaikutuksista merkittävin on liikenteen huomattava lisääntyminen alueella liikenne aiheuttaa turvallisuusriskin eikä sovellu nykyiselle huonokuntoiselle, kapealle, valaisemattomalle ja mutkaiselle tiestölle Hujalantien ja Vahdontien risteyksen liikennejärjestelyt ovat osoittautuneet vaarallisiksi: 2009 2013 aikana risteyksessä tapahtui 12 poliisin tietoon tullutta onnettomuutta, joista kolmessa tuli henkilövahinkoja. Voiko raskasta liikennettä lisäävälle hankkeelle myöntää lupaa ennen kuin vaarallisen risteyksen liikennejärjestelyitä on parannettu? betoniaseman maksimituotantomäärällä pelkästään ajoneuvomäärä on noin 400 480 ajoneuvoa vuorokaudessa (auto liikkuu tiellä n. 1,5 minuutin välein) täten hakemuksessa esitetty 162 ajoneuvoa vuorokaudessa on väärä arvio. Kun huomioidaan kaikkien alueen toimintojen kuljetukset, päädytään jopa 1 000 kuljetusrekkaan vuorokaudessa. kevyenliikenteen väylän toteuttaminen Hujalantielle ei ole mahdollista liikenne ei voi missään vaiheessa kulkea Hakamäkiläntien tai Vehmaantien kautta, koska ne ovat yksityisteitä melu ja saaste tuovat jatkuvaa huolta asukkaille hakemuksen mukaan loppusijoitusta tehdään ma-pe klo 7:00 22:00. Esitetty toiminta-aika on kohtuuttoman pitkä alueen asukkaiden kannalta ei ole mitenkään varmaa, ettei jätemaista pääse ympäristöön vaarallisia aineita hanke aiheuttaa pelkoa pohjavesien pilaantumisesta ja vaikutuksista valumavesiin toiminnasta aiheutuu vaara rankkasateiden ja liukusortumien aiheuttamiin haitallisten maa-ainesten kulkeutumisiin hule- ja pohjavesiin
21 läjitysalueen valuma-alueen mitoitus on riittämätön miten kiinteistöllä olevan sikalan eläimien mahdollinen kärsimys todennetaan ja huomioidaan miten terveysriskit voidaan arvioida kun ei tiedetä mitä haitta-aineita maa-ainekset sisältävät hanke ei ole toteuttamiskelpoinen nyt eikä tulevaisuudessa alueella on tehty selkeät liito-oravahavainnot ja lisäksi alueella on merkittävän suuri lepakkokanta. liiteasiakirjana esitetyssä jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailuohjelmassa todetaan, että maanvastaanottoalueella otetaan vastaan vain puhtaita maamassoja suunniteltu toiminta vaatii Hujalaan esimerkiksi uusia tieyhteyksiä sekä poikkeusjärjestelyjä liito-oravan elinolojen turvaamiseksi liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämiseksi tai heikentämiseksi tulkitaan myös tilanne, jossa kulkuyhteydet lisääntymis- tai levähdysalueelle tuhotaan alue on niin sanottu vihersormi, jollaisia maakunnassa on enää vähän jäljellä alueella jo olemassa oleva toiminta ja sen voimakas laajentumissuunnitelma ei sovellu kolmen kasvavan taajaman läheisyyteen Maskun Humikkalaan, aivan Ruskontien varteen on hiljattain valmistunut päiväkoti jo nykytilassa alueelta virtaa runsaasti sikala/louhostoiminnan aiheuttamia pintavesiä, jotka tulvivat Vehmaantien puoleisella pellolla ja Vehmaantien ojissa virraten suoraan Ruskonjokeen jätemaan haitallisuuden silmämääräinen tarkastaminen on riittämätön käytäntö Muistutuksissa ja mielipiteissä esitettiin seuraavia vaatimuksia: koululaisten turvallinen liikkuminen varmistettava (LIITU arviointi) kuormien pölyämisen estoon on kiinnitettävä erityistä huomiota pölyn leviäminen toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä toiminnasta aiheutuva liikenteen melu ei saa muodostua kohtuuttomaksi Hujalantien varrella oleville asuinkiinteistöille laskeutusallas on pidettävä jatkuvasti toimintakunnossa. Allas on tyhjennettävä lietteestä riittävän usein ja sen rakenteiden kunto on säännöllisesti tarkastettava pintavesien käyttäytymistä on seurattava jo läjityksen alkuvaiheesta alkaen toiminta-alueelle johtavat tiet tulee puomittaa ja ulkopuolisten pääsy
22 alueelle estää jäljellä oleva suojapuusto tulee jättää alueelle ja päätöksessä tulee määritellä suojapuuston määrä ja sijainti hakemuksen mukaista lupaa ei saa myöntää liikennemäärät tulee ilmoittaa toiminta-aikojen puitteissa, eikä vuorokausimäärinä toiminta-ajat tulee supistaa 8:00 18:00 ja toimintaan liittyvä liikennöinti tulee toimia myös toiminta-aikojen puitteissa toimintakielto tai lyhennetyt toiminta-ajat kesäajalle 20.6. 15.8. kaivot tulee kartoittaa ja ottaa seurantaan (Vehmaantien puolelta) lupapäätöksen valmistelussa tulee huomioida kaikkien kunnanasukkaiden asumisviihtyvyyttä, turvallisuutta ja terveyttä nykyisten ja tulevien toimintojen yhteisvaikutukset tulee huomioida lupa myönnettävä enintään määräaikaisena viideksi vuodeksi luvassa on tarkasti määrättävä metsämaastosta, joka on jäätävä ympäröimään alueelle tulevia toimintoja ja vähentämään aiheutuvia haittoja lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta ei tule myöntää valuma-altaasta Ruskonjokeen johtavat ojat eivät saa kulkea Ruskon kunnan Antintalon vedenottamon pohjavesialueen kertymäalueella, ettei kunnan vedenottamon vesi vaarannu pitää selvittää, että toiminta-alueen pohjavesi ei ole missään yhteydessä kunnan vedenottamon pohjavesialueeseen maakuntaliitosta on varmistettava, onko alueella olemassa mahdollisia suojelutarpeita louhitun pohjatason korkeusasema selvitettävä asukkaille tiedottamista hankkeen etenemisestä ja toiminnan muutoksista Hakijan kuuleminen ja vastine Etelä-Suomen aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden tulla kuulluksi ja esittää vastineensa annetuista lausunnoista, muistutuksista ja mielipiteistä. Luvan hakija on todennut 12.4.2016 päivätyssä vastineessaan mm. seuraavaa: Varsinais-Suomen ELY-keskus Hakija yhtyy ELY-keskuksen lausuntoon ja toteaa, että toiminnasta aiheutuva melu on vähäistä ja se aiheutuu työkoneiden työskentelystä (mm. puskutraktori) alueella.
Alueella on mitattu Sikalan laajentamiseen liittyvän louhinnan ja murskauksen melu v. 2012 ja Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutasojen ohjearvot asutukselle eivät ylittyneet lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Läjitystoiminnan aiheuttama melutaso on selvästi mitatun toiminnan aiheuttamaa melutasoa alhaisempi, joten toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta meluhaittaa lähimmille häiriintyville kohteille. Alueelle tuotavat ylijäämämaat ovat pääsääntöisesti kosteita, eivätkä ne aiheuta merkittävää pölyleijumaa kuljetettaessa taikka alueelle kipattaessa ja levitettäessä. Tarvittaessa alueella kastellaan pölyämisen ehkäisemiseksi. Maa- ja kiviaineksista peräisin oleva pöly koostuu suurelta osin karkeista hiukkasista, jotka laskeutuvat nopeasti. Pölyhaitta on ensisijaisesti työskentelyolosuhteisiin liittyvä haitta. Toiminnasta aiheutuva pölyäminen rajoittuu läjitysalueelle taikka sen välittömään lähiympäristöön, eikä se aiheuta pölyhaittaa lähimmille häiriintyville kohteille. Laskeutusallas pidetään jatkuvasti toimintakuntoisena. Läjitystoiminnan aikana toimiva laskeutusallas louhitaan alas avolouhokseen toiminnan etenemän mukaisesti. Allasta tyhjennetään tarvittaessa laskeutuneesta kiintoaineksesta. Laskeutusallasta on tarkoitus tyhjentää siten, että altaan teho säilyy hyvänä, mutta toisaalta tyhjennysten väli pidetään riittävän harvana, jotta tyhjennyksestä aiheutuvat kiintoainespulssit ovat mahdollisimman harvalukuiset. Läjitystoiminnan edettyä alueen kaakkoisosiin rakennetaan uusi laskeutusallas, mikäli läjitetyltä alueelta virtaa hulevesiä. Hakija vastaa osaltaan toiminnan aiheuttamista vesien johtamisista ja sen asianmukaisuudesta. Kallioaluetta, jolle läjitystoiminta sijoittuu, reunustavat molemmilta puolilta koillinen-lounassuuntaiset ruhjevyöhykkeet, jotka katkaisevat hydraulisen yhteyden alueen lähiympäristöön sekä Karevansuon ja Antintalon pohjavesialueisiin. Ruskon kunnan puolella kiinteistöt ovat kattavasti vesijohtoverkoston piirissä ja Maskun puolella sijaitsevat talousvesikaivot ovat hakijan saamien tietojen mukaan maaperäkaivoja. Toiminnan vaikutukset kohdistuvat kallio-pohjavesiin läjitysalueen välittömässä läheisyydessä. Hakija suhtautuu myönteisesti ELY-keskuksen esitykseen sisällyttää fosfori pintavesien analyysivalikoimaan. Ns. nuhruisten maiden (eli kynnysarvon ylittävät mutta ohjearvot alittavat maa-ainekset) osalta maa-ainekset on tutkittu jo niiden lähtöpaikassa ja niitä ei oteta vastaan ilman ennakkotilausta. Lisäksi kuormista tarkastetaan pistokokein haitta-aineet kenttämittareilla (raskasmetallit ja öljyt). Vastineessa on lisäksi esitetty ELY-keskuksen lausunnossa edellytetty esitys vakuudeksi. Ruskon kunta, kaavoitus- ja rakennuslautakunta Hakija esittää pintavesitarkkailua tehtäväksi enintään 2 kertaa vuodessa. Hakijan kokemusten mukaan vastaavissa kohteissa muodostuu yleensä 23