S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIITASAAREN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
1 (10) Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
2 (10) Riikka Ger Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Käytetyt menetelmät... 3 1.2 Sijainti... 3 2 Maisema... 4 2.1 Maiseman yleispiirteet... 4 2.2 Arvot... 4 3 Kaava-alueen lähimaisema... 5 3.1 Maisemarakenne... 5 3.2 Maisemakuva... 5 4 Tuulivoimapuisto maisemassa... 6 5 Tuulivoimapuiston vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvoalueisiin... 6 6 Havainnekuvat... 7 Liitteet Liite 1: Maisema ja kulttuuriperintö -kartta Valokuvat: Lauri Solin Kartta-aineistot: Maanmittauslaitos 2014, Museovirasto 2014, OIVA/SYKE 2014, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3 (10) Viitasaaren 1 Yleistä Viitasaaren on laadittu Viitasaaren kaupungin toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. Tilaajan yhdyshenkilöinä ovat toimineet kaavoituspäällikkö Tapani Savolainen ja aluearkkitehti Helena Raatikainen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä maisemaselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti MARK Riikka Ger. Näkymäanalyysin ja havainnekuvat on laatinut ins. AMK Hans Vadbäck. Liitekartan on laatinut maisemainsinööri Jan Tvrdy. Maisemaselvitys on laadittu Sikamäen tuulivoimapuiston kaavoitusta varten. Selvitystä ei voi sellaisenaan hyödyntää ympäröivien alueiden kaavoituksessa. Se ei ole kaikilta osin riittävän tarkka. 1.1 Käytetyt menetelmät Maisemaselvitys perustuu kartta- ja valokuvatarkasteluihin. Muista lähteistä mainittakoon Museoviraston internet-sivuilta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009; Museoviraston ja Ympäristöministeriön julkaisu: Rakennettu kulttuuriympäristö (1993); Ympäristöministeriön julkaisut: Maisemanhoito Maisema-aluetyörymän mietintö I (1993) ja Arvokkaat maisema-alueet - Maisema-aluetyörymän mietintö II (1993); Weckman, E. 2006. Tuulivoimalat ja maisema. Suomen ympäristö 5/2006. Ympäristöministeriö; Aineistoja Keski-Suomen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointiluonnoksesta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; Keski-Suomen maakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden ja perinnemaisemien päivitys- ja täydennysinventointi 2004-2005. Keski-Suomen liitto. Muinaismuistokohteet on saatu Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä. Keski-Suomen liiton maakuntakaavaa ja Ympäristöhallinnon Oivatietokantaa on myös hyödynnetty. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti punaisella aluerajauksella. Maisemakuvallinen tarkastelu on laadittu ulottumaan viiden kilometrin säteelle hankealueesta, sillä 0-5 kilometrin etäisyysvyöhyke on tavallisesti alue, jossa maisemakuvalliset haittavaikutukset ovat tuntuvimmat. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä vyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Hankealuetta ympäröivät arvokohteet on esitelty 12 kilometrin etäisyydelle saakka. Viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala sulautuu ympäristöönsä. 10-12 kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen. 1.2 Sijainti Suunnitteilla oleva Sikamäen tuulivoimapuisto sijaitsee Keski-Suomessa Viitasaaren kaupungissa, noin 16 kilometrin etäisyydellä Viitasaaren keskustasta. Suunnittelualue sijoittuu Viitasaaren kaupungin itäosaan lähelle Vesannon ja Keiteleen rajaa. Näkymä Lahnasesta kaavaillun tuulivoimapuiston suuntaan
4 (10) 2 Maisema 2.1 Maiseman yleispiirteet Maisemamaakunnallisessa aluejaossa Viitasaari ja sen myötä suunnittelualue kuuluvat Itäiseen Järvi-Suomeen ja tarkemmin määriteltynä Keski-Suomen järviseutuun. Keski-Suomen järviseutu on laajojen järvialtaiden ja polveilevien vesireittien sekä kumpuilevien moreenimaiden luoteesta kaakkoon suuntautunutta sokkeloa. Seudun suurimpia karuja ja kirkasvetisiä järviä ovat Keitele, Konnevesi, Kivijärvi, Kolima ja Nilakka. Etelässä maisemiin tuo vaihtelua lähes pohjois-etelä suuntainen Sisä-Suomen reunamuodostuma ja siihen liittyvät luoteesta kaakkoon suuntautuvat harjujaksot. Myös kallioperän murtumat ja järvien muotokieli noudattavat samaa luode-kaakko rytmiä. Jyväskylän-Laukaan tuntumassa on viljelyyn hyvin soveltuvia savikkoalueita kallioiden ja harjustojen lomassa. Konneveden selkävesien etelä- ja itäpuolella maasto on jyrkkäpiirteisimmillään. Metsällä on suuri merkitys kaikkialla. Viljelmät sijaitsevat usein rantojen tuntumassa. Asutus on perinteisesti sijoittunut joko laaksoihin vesistöjen lähettyville tai mäkien harjanteille. (Ympäristöministeriö 1993a) 5-12 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi kohde. Etelälahti sijoittuu lähimmillään noin kahdeksan kilometrin päähän lähimmistä voimaloista Etelälahti sijaitsee Koutajärven eteläosassa. Alue käsittää lahtea ympäröivät viljely- ja laidunalueet reunametsineen ja metsäsaarekkeineen. Osa pelto- ja laidunalueista kumpuilee loivasti. Alueelle sijoittuu muutamia komeita maalaistaloja. Lahtea kiertävältä tieltä avautuu paikoin kauniita näkymiä järvelle. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Hankealueelle eikä alle 12 kilometrin säteelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993)/ Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2.2 Arvot Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Kärväskylä sijoittuu noin 37 kilometriä hankealueen luoteispuolelle. Kärväskylä Pihtiputaan Kärväskylä on tyypillistä sodanjälkeistä Keski-Suomen järviseudun pika-asutusmaisemaa. Asuinrakennukset ovat tyyppipiirustusten mukaisia, puolitoistakerroksisia ja lautarakenteisia rintamamiestaloja. Vaikka alue on maisemakuvaltaan melko yksipuolinen, on se kuitenkin yhtenäinen ja edustava kokonaisuus sodanjälkeisistä rakennustyyleistä ja ajankuvasta. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelo) Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueelle ei sijoitu maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. 0-5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu yksi kohde. Toulat sijoittuu lähimmillään runsaan 1,5 kilometrin päähän lähimmistä voimaloista Toulat sijaitsee kapean ja pitkänomaisen Iso-Toulat -järven ympärillä. Järven länsiranta on metsäistä mäkimaastoa. Asutus ja pellot ovat keskittyneet järven itärannalle. Rantoja seurailevalta kylätieltä aukeaa kauniita näkymiä yli järven; karjatalous ja laitumet näkyvät vahvasti maisemassa. Toulat on vaihtelevaa puusaarekkeiden kirjomaa maisemaa. Taustan metsäiset mäet muodostavat maisemalle ehjän kehyksen. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelo) Entisiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY1993), jotka voidaan nykyään pääsääntöisesti rinnastaa maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ei sijoitu hankealueelle eikä alle 12 kilometrin säteelle lähimmistä tuulivoimaloista. 5-12 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista sijoittuu neljä kohdetta. Kohdenro 422 Suovanlahden kyläkeskus sijoittuu lähimmillään noin kahdeksan kilometrin päähän tuulivoimaloista. Suovanlahden kyläkeskus sijaitsee Viitasaari-Vesanto-maantien ja Myllyjoen ympäristössä. Kylä on muodostunut jo 1600-luvulla, mutta vanhoja maatiloja, lukuun ottamatta Kemppaalaa, ei ole enää jäljellä. Suovanlahden kylän vanhinta rakennusperintöä edustaa Myllyjoen varrella oleva Alamylly myllytupineen. Myllyrakennus on rakennettu vuonna 1933 mutta myllytoimintaa on ollut paikalla jo 1800-luvulta saakka. Myllyn koneisto on tallella. Pieni myllytupa on rakennettu 1800-luvun lopulla ja sen yhteyteen kuuluu harmaapintaisia piharakennuksia. Tiiviissä kyläkeskuksessa on puurakenteinen ja kaksikerroksinen osuuskauppa 1920-luvulta. Entinen kyläkoulu on valmistunut 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. Kookas kaksikerroksinen entisen meijerin rakennus on 1920-1930-luvulta. 1920- luvun klassismia edustaa maamiesseuran talo (1924). (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 533 Oinaskylän koulu sijoittuu lähimmillään runsaan yhdeksän kilometrin päähän tuulivoimaloista. Oinaskylän koulu piharakennuksineen valmistui 1910-luvulla ja toimi vuoteen 1966, jolloin se myytiin yksityiskäyttöön. Sen jälkeen taloa on käytetty varastona. Korkeakattoinen ja poikkipäädyin sommiteltu rakennus muistuttaa kouluhallituksen 1900-luvun vaihteessa laatimia koulumalleja, joilla se todennäköisesti on rakennettu (ei ilmene inventointitiedoissa). Julkisivut edustavat pääosin nikkarityyliä (vaaka- ja pystylaudoitetut vyöhykkeet,
5 (10) ikkunavuorilaudat), mutta mukana on myös selviä jugendaiheita (harjakoristeet, ikkunalasitus). Koulun julkisivut ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin alkuperäisinä katonharjojen koristelaudoituksia myöten. (Pohjois-Savon maakuntakaava, Pohjois-Savon kulttuuriympäristö) Kohdenro 420 Silo sijoittuu lähimmillään noin 9,5 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Silon tila on mainittu jo vuoden 1638 taloluettelossa ja 1700-luvulla se toimi kappalaisen pappilana, vaikka tilaa viljelivät pääasiassa lampuodit. Pihapiirin rakennushistoriallisesti merkittäviä rakennuksia ovat hieman pohjalaistyyppinen päärakennus vuodelta 1848, toinen asuinrakennus vuodelta 1868 ja kaksikerroksinen eloaitta 1800-luvulta. Pihapiiriin kuuluu lisäksi uudempia piharakennuksia ja näyttävä pihakuusisto. (Keski-Suomen maakuntakaava, alueluettelon liite) Kohdenro 602 Pahkamäen koulu sijoittuu lähimmillään noin 11 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Rakennus oli alun perin Roinila-nimisen maatilan vanha päärakennus 1800- luvun lopulta, joka v. 1920 ostettiin koulukäyttöön. Kouluun tehtiin perusteellinen sisäremontti v. 1936 rakennusmestari Eino Sorrin suunnitelmien mukaan. Koulu lakkautettiin v. 1971, jonka jälkeen rakennus on ollut mm. kylätoimikunnan käytössä. Osin kaksikerroksinen rakennus edustaa poikkeuksellista maatalosta kouluksi muutettua koulutyyppiä. (Pohjois-Savon maakuntakaava, Pohjois-Savon kulttuuriympäristö) 3 Kaava-alueen lähimaisema Näkymä Toulatista kohti kaavailtua tuulivoimapuistoa 3.1 Maisemarakenne Hankealueen länsipuolisko sijoittuu metsäiselle mäelle. Myös itäpuolisko sijoittuu selännealueelle. Väliin jää alavampi kolmesta perättäisestä järvestä muodostuva vyöhyke. Hankealueen korkeimmat kohdat sijaitsevat järvialtaan molemmin puolin ja yltävät noin 190 metriin (mpy). Alavimmillaan suunnittelualue on noin 148-150 metriä meren pinnan yläpuolella järvien rannalla. Hankealueen ympärillä on paljon erisuuruisia vesistöjä: useita pieniä lampia tai lampimaisia järviä ja muutamia vähän suurempia järviä. Pienialaiset pellot sijoittuvat useimmiten järvien läheisyyteen. Topografiassa on melko selvästi havaittavissa jääkauden synnyttämä luode-kaakko suuntautuneisuus. Esimerkiksi hankealueelle ja sen pohjois- ja itäpuolelle sijoittuvat järvet ovat pitkänomaisia ja luode-kaakko suuntaisia. 3.2 Maisemakuva Hankealue sijoittuu pääosin metsävyöhykkeelle. Alueen keskivaiheille sijoittuu kolme pientä järveä. Hankealue itsessään on melko sulkeutunutta, vaikka metsää onkin paikoitellen hakattu. Alueelle sijoittuu joitakin metsäautoteitä. Kun alueen maisemakuvaa tarkastelee hieman laajemmin, noin viiden kilometrin säteellä kaavaillusta tuulivoimapuistosta, alueen maisemakuvalle on tunnusomaista metsäisyys. Tiellä liikkujalle välittyvä maisema on monin paikoin melko sulkeutunutta. Hankealueen välittömässä läheisyydessä on useita erisuuruisia vesistöjä melko pienipiirteisine rantaviivoineen. Tiestön ja järvien väliin jää kuitenkin sen verran leveät puustovyöhykkeet, ettei järvien olemassa oloa pysty havaitsemaan useinkaan kovin hyvin. Toulahdentieltä avautuu paikoin laajempia järvinäkymiä Lahnaselle. Lahnasen ja Mäntyjärven ympärille sekä Toulahdentien varteen sijoittuu vaihtelevan kokoisia ja muodoltaan aika repaleisia viljelyksiä. Viljelyalueet ovat pinta-alaltaan yleisesti ottaen pienehköjä. Järvien rannat ovat avoimemmillakin kohdilla melko puustoisia, joten kunnollisia vesistönäkymiä ei avaudu kovin usein. Maisemakuvallisesti miellyttäviä alueita löytyy Lahnasesta, Mäntylästä ja Toulatista.
6 (10) 4 Tuulivoimapuisto maisemassa Tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutukset liittyvät olennaisesti niiden aiheuttamiin näkyviin muutoksiin maisemassa. Tuulivoimalat voivat saada aikaan esteettisen haitan rikkomalla eheitä tai yhtenäisiä kulttuurihistoriallisia miljöitä tai aiheuttamalla häiriön maisemaan, yksittäisen kohteen läheisyyteen. Tuulivoimaloiden vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle niiden korkeudesta johtuen. Tuulivoimalan suuri koko voi aiheuttaa kilpailutilanteen voimalan ja olemassa olevien maisemaelementtien kesken. Lisäksi hämärän ja pimeän aikaan voimaloiden näkyvyyttä korostavat lentoestevalot. Tuulivoimapuistohankkeissa suoria maisemavaikutuksia aiheutuu tuulivoimaloiden lisäksi voimajohdoista ja niihin liittyvistä rakenteista, sähköasemista sekä uusista ja parannettavista alueelle johtavista tieyhteyksistä. Tuulivoimaloiden koosta johtuen niiden laaja-alaisimmat ympäristövaikutukset ovat visuaalisia. Melun, varjostuksen, uusien tieyhteyksien ja voimajohtojen aiheuttamat vaikutukset ovat luonteeltaan paikallisia. Myös rakentamisen aikaiset vaikutukset luetaan paikallisiin vaikutuksiin. Maisemavaikutusten merkittävyys riippuu muun muassa siitä, miten laajasti tuulivoimalat hallitsevat maisemakuvaa tai miten merkittäviä yksittäiset elementit ovat. Vaikutuksen merkittävyys korostuu, jos maisema on arvokas tai herkkä ja muutosten sietokyky heikko. Vaikutuksen laajuuteen vaikuttavat osaltaan muun muassa voimaloiden lukumäärä sekä maisematilan ominaisuudet, kuten maaston, kasvillisuuden ja rakennusten aiheuttama katvevaikutus. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa myös estevaikutuksia. Tietystä suunnasta katsottuna ne voivat peittää esimerkiksi tärkeäksi koetun maamerkin. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttavat muun muassa niiden korkeus, väritys ja rakenteiden koko. Havainnoinnin ajankohdalla, esimerkiksi vuodenajalla on myös merkitystä. Hetkelliseen näkyvyyteen vaikuttavat ilman selkeys ja valo-olosuhteet (Weckman 2006). Lisäksi on syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin. Tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä hankealue muuttuu energiantuotantoalueeksi. Perustusten rakentamisesta aiheutuu paikallisia maisemavaikutuksia, samoin maakaapeleiden asentamisesta. Sähkö siirretään maakaapeleita pitkin tuulipuiston omalle sähköasemalle, josta liityntä kantaverkkoon tehdään ilmajohtona. Tuulivoimaloille joudutaan myös rakentamaan uusia tieyhteyksiä. Tuulivoimaloiden osien kuljettaminen paikalle vaatii noin 4,5 metrin levyisen avoimen kulkuaukon. Kaarteissa tilaa vaaditaan vielä enemmän. Kunkin tuulivoimalan keskipisteen ympäristöstä puusto raivataan kokonaan ja pinta tasoitetaan noin 0,25 hehtaarin alueelta. Kullekin voimalaitokselle rakennetaan betoniperustus. Mikäli roottorin kokoonpanotekniikka sitä edellyttää, on puusto raivattava lähes koko roottoripinta-alan alueelta. Nosturipuomin kokoamista varten on puustoa raivattava lisäksi noin 150 x 5 metrin suuruiselta alueelta. 5 Tuulivoimapuiston vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvoalueisiin Eniten maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia aiheutuu 0-5 kilometrin säteellä kaavailluista tuulivoimaloista. Ne kohdistuvat lähinnä riittävän laajoihin avotiloihin, kuten esimerkiksi vesistöihin ja peltoihin sekä niiden kautta kulkeviin teihin tai tuulivoimapuiston suuntaisiin avonaisiin akseleihin. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä etäisyysvyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Toisaalta pakoin ne näkyvät todella suurina ja massiivisina vieden huomion kaikelta muulta. Hankealueen lähiympäristössä Sikamäen tuulivoimalat voidaan parhaiten erottaa ympäröiviltä vesistöalueilta, kuten Vuorijärveltä, Lahnaselta, Jouhtiselta, Salmijärveltä, Isojärveltä, Mäntyjärveltä, Suotajärveltä ja Iso-Toulatista. Voimaloita näkyy myös Lahnasen, Mäntykankaan ja Toulatin pelloilta. Kyseisillä alueilla tuulivoimalat tai osa niistä näkyy puuston muodostaman silhuetin takaa esteettä. Suurikokoinen metsän latvuston yläpuolella kohoava tuulivoimala kiinnittää tuolla etäisyydellä väistämättä huomiota. Alueiden luonne muuttuu nykyistä huomattavasti teknologisempaan suuntaan. Hankealueen lähiympäristössä ei sijaitse varsinaisia tiheämpiä asutuskeskittymiä vaan asutusta on sijoittunut tasaisen harvakseltaan teiden ja peltotilkkujen yhteyteen etenkin hankealueen lounais-, länsi- ja koillispuolelle. Loma-asutusta on tiheimmin suurempien järvien rannoilla. 12 kilometrin säteellä hankealueesta suurin asutuskeskittymä on Kymönkoski, joka sijoittuu noin 11 kilometrin päähän lähimmistä voimaloista. Näkymäanalyysin mukaan näkymäalueella sijaitsee asuin- ja lomakiinteistöjä lähinnä Lahnasessa, Toulatissa, Suotajärven länsirannalla, Salmijärven itärannalla sekä Lepikossa. Yleisesti ottaen tie- ja pihaalueilla sekä peltoalueiden reunoilla puusto katkaisee monin paikoin näkymiä kohti voimaloita. Alueilla, erityisesti Iso-Toulatin pohjoispuolella sekä Lahnasessa, on siitä huolimatta joitakin tiloja tai kiinteistöjä, joista käsin osa tuulivoimaloista voi näkyä kerrallaan. Hankkeen lähiympäristössä voimaloista näkyy useimmiten vain tuulivoimalan huippu ja roottorien lavat tai pelkästään lavan kärjet. Poikkeuksiakin toki löytyy. Esimerkiksi Jouhtisen länsipuolella on vähintäänkin yksi kiinteistö, josta muutama voimala näkyy lähes koko pituudessaan. Paikallisesti tarkasteltuna Sikamäellä ja lähiympäristössä tapahtuu muutoksia tuulipuiston toteuttamisen myötä, sillä maastoa joudutaan muokkaamaan tuulivoimaloiden ja uusien tie- ja voimajohtoyhteyksien rakentamiseksi. Seuraavassa on käsitelty tuulipuiston vaikutuksia arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin etäisyysvyöhykkeittäin: Hankealueelle ei sijoitu maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita tai kohteita. Lähialueella (<5km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat muodostuvat usein hallitseviksi elementeiksi, muuttavat maiseman hierarkiaa ja voivat vaikuttaa maisemaarvoihin tai kulttuuriympäristöön. Lähialue vyöhykkeelle ei sijoitu kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita tai kohteita muinaisjäännöksiä lukuun ottamatta. Lähin muinaisjäännös sijoittuu runsaan 2,5 kilometrin päähän lähimmästä voimalasta eikä sille aiheudu häiriötä. Lähialueelle sijoittuu yksi maakunnallisesti arvokas maisema-alue Toulat. Voimaloita näkyy lähinnä järvelle sekä alueen pohjois- ja itäosan pelloille ja teille. Toulatin pohjoisosa sijoittuu etäisyysvyöhyketarkastelussa seuraavaan eli välialue vyöhykkeeseen. Järven rantavyöhykkeet ovat monin paikoin melko puustoiset ja se rajoittaa näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan ympäröiviltä pelloilta ja teiltä järven yli katsottaessa. Paikoitellen, erityisesti, jos katselupiste on järvenrantapuustoa korkeammalla, voimalat näkyvät suhteellisen hyvin. Arvoalueeseen kohdistuvat vaikutukset ovat
7 (10) korkeintaan kohtalaiset. Lähialue -vyöhykkeelle sijoittuu myös laaja-alainen, arvokas Saunamäen-Säynäisvuoren kallioalue sekä maakunnallisesti arvokas harjualue Mäntykangas. Näkymäanalyysin mukaan kyseisille alueille ei näy tuulivoimaloita. Välialueella (5-12km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat erottuvat selvästi, mutta niiden kokoa tai etäisyyttä voi olla vaikea hahmottaa. Välialue vyöhykkeellä sijaitsee neljä maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Suovanlahden kyläkeskus, Oinaskylän koulu, Silo ja Pahkamäen koulu sekä yksi maakunnallisesti arvokas maisema-alue: Etelälahti. Myös Toulat yltää osin tähän etäisyysvyöhykkeeseen. Näkymäanalyysin mukaan Etelälahden alueelta on kahden pienehkön osa-alueen osalta näköyhteys voimaloille. Koko alueeseen kohdistuva vaikutus jää vähäiseksi. Toulatin pohjoisosista on näköyhteys voimaloille. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin kuusi kilometriä. Vaikutukset vaihtelevat vähäisestä kohtalaiseen. Reissulahden etelärannalle sijoittuvasta Silosta lienee näköyhteys voimaloille. Lähes kymmenen kilometrin etäisyydestä johtuen mahdolliset vaikutukset jäävät maltillisiksi. Välialue -vyöhykkeelle sijoittuu myös arvokkaaksi luokiteltu moreenialue. Saunamäen-Säynäisvuoren arvokas kallioalue ulottuu myös tähän etäisyysvyöhykkeeseen. Niistä ei kuitenkaan ole näköyhteyttä voimaloille. Kaukoalueella (>12km) tuulivoimalat näkyvät laajoihin avotiloihin, mutta maiseman muut elementit vähentävät dominanssia etäisyyden kasvaessa. Kaukoalueelle sijoittuu useita arvokohteita, joista valtaosa on maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Etäisyyttä on kuitenkin sen verran paljon, että vaikka osa voimaloista näkyisikin joihinkin kohteisiin, tuulivoimapuiston rakenteet ovat osa kaukomaisemaa ja niistä kohteille aiheutuvat haittavaikutukset ovat hyvin vähäisiä. On myös syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin. katveeseen. Rantapuuston lomasta näkyy kaksi voimalaa, joista toisesta vain roottori lapoineen. Vaikutus jää vähäiseksi. Valokuvasovite nro 2 Valokuvasovite on Iso-Toulatin pohjoispuolelta Järvenpääntieltä. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin 6,1 kilometriä. Näkymä on todella hieno. Tuulivoimaloista neljä näkyy kuvan oikeassa laidassa. Voimalat eivät näy koko pituudessaan ja ne ovat keskittyneet tiiviisti yhteen kohtaan. Tästä kuvakulmasta ne eivät erityisemmin häiritse maisemassa. Voimalat ovat sen verran syrjässä, että ne jäävät aluksi melkein havaitsematta. Tuulivoimaloiden myötä alueen luonne muuttuu rauhallisesta maalaismaisemasta teknologisempaan suuntaan. Tästä kuvakulmasta vaikutus jää kuitenkin suhteellisen vähäiseksi. Valokuvasovite nro 3 Valokuvasovite on Jouhtisen länsipuolelta Toulaudentieltä. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on noin kaksi kilometriä. Voimaloista neljä näkyy lähes koko pituudessaan. Yksi niistä jää tosin rantapuun lehvästön taakse piiloon. Lähin voimala on varsin dominoiva. Loput voimalat jäävät joko kokonaan tai suurimmaksi osaksi maastonmuotojen ja puuston taakse katveeseen. Lähimmän voimalan takia vaikutus on vähintään kohtalainen lähentelee merkittävää. Valokuvasovite nro 4 Valokuvasovite on Lahnasen ja Pieni-Lahnasen välistä Toulaudentieltä. Lähimpään tuulivoimalaan on etäisyyttä noin 2,7 kilometriä. Tästä kuvakulmasta lähes kaikki voimalat jäävät katveeseen puuston ja maastonmuotojen taakse. Ainoastaan yhdestä voimalasta näkyy roottorin lapoja. Mikäli kuvauspiste olisi ollut etelämpänä, pari voimalaa olisi todennäköisesti näkynyt lisää samanaikaisesti. Kuvan tilanteessa vaikutukset jäävät vähäisiksi. Etelämpää vaikutukset olisivat olleet jonkin verran voimakkaammat, kuitenkin korkeintaan kohtalaiset. 6 Havainnekuvat Maisemavaikutuksia on myös havainnollistettu eri suunnista laadittujen havainnekuvien avulla. Havainnekuvat ovat arvioita tulevasta tilanteesta. Havainnekuvat on pääsääntöisesti tehty merkittävimmistä näkymäsuunnista, joista tuulivoimalat todennäköisimmin havaitaan ja alueilta, joilla liikkuu ihmisiä. Näkymäsektoreita muodostuu järvien ja peltojen ohella muun muassa kulkuväyliltä ja vesistöjen ääreltä käsin. Valokuvasovite nro 1 Tämä valokuvasovite on Iso-Toulatin pohjoispuolelta Järvenpääntieltä kohti tuulivoimaloita. Lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin kuusi kilometriä. Voimalat jäävät suurimmaksi osaksi taustametsän ja rantapuuston taakse
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Näkymäanalyysi sekä havainnekuvien kuvauspisteet numeroituina 8 (10)
9 (10) Valokuvasovite nro 1 (yllä) ja nro 2 (alla)
10 (10) Valokuvasovite nro 3 (yllä) ja nro 4 (alla)
Liitekartta