Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle omaa osaamistaan ja vastaavat itsenäisesti omien alojensa opetuksen ja tutkimuksen järjestämisestä. Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus tekee tiivistä yhteistyötä myös Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sekä alueen elinkeinoelämän kanssa.
Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus
Chydenius-instituutin Kokkolan yliopistokeskuksen koulutus- ja tutkimusalat: kasvatustieteet (Jyväskylän yliopisto) tietotekniikka (Jyväskylän yliopisto) yhteiskuntatieteet (Jyväskylän yliopisto) kauppatieteet ja hallintotieteet (Vaasan yliopisto) lääketiede ja terveydenhoitoala (Oulun yliopisto) luonnontieteet, erityisesti kemia (Oulun yliopisto) materiaalitekniikka (Tampereen teknillinen yliopisto).
Tutkintotavoitteinen koulutus Kokkolan yliopistokeskuksessa luodaan aikuiskoulutusväyliä, joiden avulla akateemisia opintoja jo suorittaneet ihmiset voivat hakeutua uusiin ammatteihin: opettajankoulutus (JY) sosiaalityö (JY) tietotekniikka (JY) kauppatieteet (VY) kemia (OY) monitieteinen tohtorikoulutus (JY, OY, VY). Koulutuksen tasosta vastaavat yliopistokeskuksessa mukana olevat yliopistot, jotka myös myöntävät tutkinnot.
Tunnustettua laatua Maisterihautomolle aikuiskoulutuksen laatupalkinto vuonna 2001 Luokanopettajakoulutus yliopistokoulutuksen laatuyksiköksi vuosille 2004-2006 Osa aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa (Jyväskylän yliopisto) 2004-2006 ja 2007-2009. Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen aluestrategialle opetusministeriön erityismaininta 2005 Aini Oravakankaan väitöskirja palkittiin vuoden 2005 parhaana kasvatustieteen väitöskirjana
Chydenius-instituutin Kokkolan yliopistokeskuksen rahoitus 2005 Kokonaisrahoitus 2005 Yhteensä 7144 t 24 % 33 % Toimintameno 2377 Yliopistokeskusrahoitus 766 Aluerahoitus/sopimukset 897 19 % 11 % Maksupalvelu 1376 Yhteisrahoitteinen 1728 13 %
Sosiaalityön opetushankkeen taustaa Pula asetuksen mukaan pätevistä sosiaalityöntekijöistä Keski-Pohjanmaalla jopa yli puolet työntekijöistä epäpäteviä Erityisesti alueen pienet kunnat ongelmallisia Sosiaalityöntekijöiden kiihtyvä ikääntyminen ja eläköityminen Pyrkimys kohottaa sosiaalityön asiantuntijuutta alueella yliopistotasoisen koulutuksen avulla Kiireelliset toimenpiteet sosiaalityön vahvistamiseksi työryhmäraportin (2003) suositukset sosiaalityön koulutuksen lisäämiseksi
Sosiaalityön opetuksen yleispiirteitä Yhteistyö Jyväskylän ylipiston kanssa (erityisesti yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, sosiaalityön yksikkö) Avoimen yliopiston opetus käynnistyi vuonna 2002 Kokkolassa Opetusta Ylivieskassa (2004 2007) ja Vaasassa (2005 2008) Sosiaalityön maisteriopinnot (2006 2011) käynnistyivät syksyllä 2006 Kokkolassa Henkilöstö muodostuu professorista ja neljästä yliopistonopettajasta/lehtorista
Hankkeen rahoitusperusta Avoimen yliopiston rahoitusperusta Avoimen ylipiston opintomaksut Yliopistokeskusyhteistyö Kuntarahoitus Kokkolan ja Vaasan seudulla
Sosiaalityön opiskelijat Perusopinnoissa (approbatur) noin 100 opiskelijaa vuosittain Aineopinnoissa (cum laude) noin 50 opiskelijaa Maisteriopintojen sisäänotto max 20 opiskelijaa vuodessa Pääasiassa alalla jo työskenteleviä aikuisopiskelijoita Tärkeä sosionomien (AMK) jatkokoulutusväylä
Sosiaalityön maisteripolku Lähtökohtana avoimen yliopiston periaatteet Aikuisopiskelijan huomioon ottaminen Sivutoiminen / osapäiväinen opiskelu Optima-oppimisympäristön ja monimuotoopiskelun tehokas hyödyntäminen Kenttäyhteydet käytännön jaksojen ja opinnäytteiden tukena Joustava yhteistyö avoimen ylipiston ja maisteriopetuksen välillä
Sosiaalityön opintojen sisällöt Tutkintovaatimusyhteistyö Jyväskylän ylipiston kanssa Yhteiskuntatieteellinen painotus Opinnäytteiden aiheita, mm. Sosiaalityön (ammatillinen) kehittäminen Sosiaaliset ongelmat ja niiden näkyväksi tekeminen Sosiaalityön alueellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Sosiaalimarkkinat ja kolmas sektori
Sosiaalityön opetushankkeen tulevaisuus Maisteriopintojen itsenäinen profilointi Alueelliset erityistarpeet Ammattikorkeakouluyhteistyö Vakiintunut asema maamme sosiaalityön yliopisto-opetuksessa Alueellisen tutkimusyhteistyön vakiinnuttaminen Kansainvälinen verkostoituminen sosiaalityön aikuisopetuksessa
Hankkeen arviointia Heikkouksia opiskelu on maksullista tiedekunnan/laitoksen sitoutuminen avoimen yliopiston rahoitusmalli ei tue tutkintotavoitteista opiskelua opinto-oikeuksiin liittyvät kysymykset jossain määrin epäselviä tutkimuksen rooli jää olemattomaksi Vahvuuksia joustava, ottaa huomioon aikuisopiskelijan tarpeet ja elämäntilanteen rahoitus monesta lähteestä opetus integroitavissa työtodellisuuteen
Hankkeen arviointia Mahdollisuuksia mahdollistaa aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen vaihtoehtoinen tie maisterin tutkintoon aikuisopiskelijan kokemustiedon hyödyntäminen tutkimus- ja kehittämistyön integrointi alueen ja työelämän tarpeisiin yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa Uhkia monirahoituspohja on epävarma kuntarahoittaja ymmärtää vain koulutusta muutokset lainsäädännössä ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot