Energian ja ravinteiden kierrätyksen uudet mahdollisuudet vesihuollossa (KEHÄ) 01.09.2016-31.08.2018 Mia O Neill
Hankkeen tavoitteet Päätavoitteena on tehostaa sitoutuvan energian ja/tai ravinteiden kierrätystä ja uudelleenkäyttöä kunnallisessa ja maatalouden vesihuollossa Kehitetään energian ja ravinteiden kierrätykseen liittyviä teknisiä, taloudellisia ja kestävää kehitystä tukevia toimintamalleja Kartoittaa ja kehittää vedenkäsittelyprosessien hallintaan, ympäristökysymyksiin ja paikkatiedon hallintaan soveltuvia kehittyneempiä ja digitaalisia vesitietoratkaisuja, mittaristoja ja verkottuneita toimintamalleja Tavoitteena on tuontiravinteiden ja energian käytön vähentäminen Vahvistetaan myös alan suomalaisten toimijoiden edellytyksiä kasvavaan vientitoimintaan 2
Hankkeen tulokset Ravinteiden talteenoton ja energian kierrätyksen pilotit yhteistyökumppanien kanssa Käytännön prosessien mallinnukset Tulevaisuuden toimintamallien hahmottaminen Vesihuollon prosessien monitoroinnit ja optimoinnit Säädöksiä koskevat kehitysehdotukset Kartoitus alan vientimahdollisuuksista Alan toimijoiden kv-yhteistyöverkoston rakentaminen Asiantuntija-artikkeleita sisältävä hankejulkaisu (Vesitalous-lehti syyskuu 2018) 3
Ensimmäisen puolen vuoden tuloksia Energiansäästötoimenpiteiden kartoitus 4
Energiansäästötoimenpiteiden kartoitus Energiankäytön seuranta Vuotovesien hallinta Investoinnin elinkaari Mittausjärjestelmät (seuranta ja analysointi) Pumppaamojen ohjausjärjestelmät Saneeraukset Laitehankinnat Prosessin ohjaus Typenpoistoprosessit Kasvihuonekaasupäästöjen minimointi Verkostojen hallittu laajentaminen 5
Ensimmäisen puolen vuoden aikaansaannoksia Energiansäästötoimenpiteiden kartoitus Energiankierrätysmenetelmien selvitystä 6
Energiankierrätysmenetelmien selvitystä Biokaasun hyödyntäminen Aurinkosähkö Lietteen poltto Lietteen kuivatus Lämmön talteenotto Ilmastuksen tehostaminen Virtausenergian hyödyntäminen Aktiivilieteprosessin lietekierto ja energiatehokkuus Savukaasun energian talteenotto (ORC) 7
Ensimmäisen puolen vuoden tuloksia Vesihuollon energiansäästötoimenpiteiden kartoitus Vesihuollon energiankierrätysmenetelmien selvitystä Vesihuollon ravinnekierron tarkastelua 8
Vesihuollon ravinnekierron tarkastelua Kompostointi Typen talteenotto Fosforin talteenotto Poltto, tuhkan käyttö Mädätteen lannoitekäyttö Kemiallisesti käsitelty liete ja lannoitekäyttö Mädätyksen ja kompostoinnin rejektiveden lannoitekäyttö Vaihtoehtoiset tekniikat (esim. virtsan erottelu) 9
Esimerkki: Typen talteenottomenetelmän kehittäminen Ammoniumtyppi NH 4 + muunnetaan kaasumaiseksi ammoniakiksi NH 3 kalsiumhydroksidin Ca(OH) 2 avulla Ammoniakki erotetaan strippaamalla GPHM (gas permeable hydrophobic membrane) -kalvon läpi, mikä tehostaa prosessia Keväällä 2016 Viikinmäen rejektivedestä erotettiin typestä 99 % ja fosforista 50 % Tuotoksena ammoniumsulfaattia (NH 4 ) 2 SO 4 rakeisena lannoitetuotteena sekä fosforisakkaa Isompi pilotti 2018 oikeissa olosuhteissa käytettävyys- ja kustannustiedon tarkentamiseksi Tavoitteena selvittää lopputuotteen laatu ja lannoitekäytön mahdollisuudet Selvitetään myös prosessin potentiaalisia markkinoita ja lopputuotteiden kysyntää 10
Ensimmäisen puolen vuoden tuloksia Vesihuollon energiansäästötoimenpiteiden kartoitus Vesihuollon energiankierrätysmenetelmien selvitystä Vesihuollon ravinnekierron tarkastelu Tulevaisuuskuvien tarkastelua 11 Etunimi Sukunimi
Tulevaisuuden vesiliiketoiminnan uudet mahdollisuudet PESTE-tekijät (poliittiset, ekonomiset, sosiaaliset, teknologiset, ekologiset) muokkaavat tulevaisuutta, esim. - Lainsäädännön vaikutukset - Uudet rahoitus- ja yhteistyömallit - Väestön kasvu - Teknologian kehitys - Saastuminen Globaaleilla trendeillä lokaaleja vaikutuksia! Trendit usein vuorovaikutuksessa toistensa kanssa! Ydintoimijoiden ja lähialojen lisäksi tarvitaan mahdollistajia, esim. - Viranomaiset - Koulutus - Yrittäjäjärjestöt - Lainsäädäntö 12
13 Etunimi Sukunimi
Tulevaisuusnäkökulma KEHÄ-hankkeessa aikajänne +20v. tulevaisuuteen Puhdas vesi on yksi tulevaisuuden kriittisistä hyödykkeistä! Olennaista on selvittää tekijät, jotka suoraan tai epäsuorasti vaikuttavat vesihuollon tulevaisuuteen ja tunnistaa myös ne heikot signaalit, joiden pohjalta voidaan löytää kokonaan uusia ratkaisuja Myös Suomen elinkeinorakenne on murroksessa ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia on haettava aktiivisesti mm. uusien yritysten ja työpaikkojen luomiseksi. Tulevaisuutta ei voi täysin ennustaa näkemykselliset tiedot ovat arvokkaita! Toivottavasti pääset osallistumaan KEHÄ-hankkeen verkkokyselyyn ja hankeseminaariin Verkkokysely Tavoitteena on selvittää toimijoiden näkemyksiä vesihuollon ja vesiliiketoiminnan nykytilasta ja tulevaisuudesta Kyselyn toteutus alkuvuoden aikana tulosten esittely Kehä-seminaarissa 3.5.2017 KEHÄ-seminaari 3.5.2017 Espoossa Laurean Leppävaaran kampuksella Asiantuntija-alustus (Tapio Katko) ja osahankkeiden tuloksia Mahdollisuus osallistua tulevaisuustyöskentelyyn lähtökohtia skenaarioille 14
Lisätietoja: Suomen ympäristöopisto SYKLI Projektipäällikkö Mia O Neill mia.oneill@sykli.fi 050 5860 284 Kiitos! HAMK Projektipäällikkö Lauri Tenhunen, lauri.tenhunen@hamk.fi Harri Mattila, harri.mattila@hamk.fi Laurea Projektipäällikkö Jukka Laitinen, jukka.laitinen@laurea.fi Tarja Meristö, tarja.meristo@laurea.fi Aalto yliopisto Projektipäällikkö Anna Mikola, anna.mikola@aalto.fi Riku Vahala, riku.vahala@aalto.fi Länsi-Uudenmaan vesiensuojeluyhdistys ry Projektipäällikkö Minttu Peuraniemi, minttu.peuraniemi@luvy.fi Maija Venäläinen, maija.venalainen@luvy.fi 15 Suomen ympäristöopisto SYKLI