Liite Kyselylomake elokuvaperinnöstä ja siihen liittyvän teollisen toiminnan kilpailukyvystä 16. marraskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 1, jäljempänä suositus, täytäntöönpanosta Huomautukset: 1. Kyselylomake koskee kaikkia jäsenvaltioiden julkisia laitoksia, myös paikallisia ja alueellisia, joissa vaalitaan elokuvaperintöä. 2. Kyselylomakkeen rakenne noudattelee toisen täytäntöönpanoraportin liitettä II, jotta raportoiminen olisi helpompaa. Jos tilanne ei ole muuttunut vuoden 2009 raportin jälkeen, ilmoittakaa EI MUUTOKSIA. Kysymykset: 1. TAULUKKO 1 ELOKUVAPERINTÖÄ VAALIVAT LAITOKSET 1.1 Mitkä ovat ne laitokset, jotka olette nimenneet hoitamaan elokuvaperintöä koskevan suosituksen 2 kohdassa tarkoitettuja yleishyödyllisiä tehtäviä ja jotka ovat tätä varten saaneet käyttöönsä parhaat mahdolliset taloudelliset ja tekniset resurssit? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto / National audiovisual archive: www.kava.fi (FI, EN) 1.2 Mikä on näiden laitosten budjetti vuonna 2011? Arkiston kokonaisbudjetti 7 220 000, suoraan elokuvaperintöön liittyvä budjetti n. 2 M. 1.3 Kuinka paljon niillä on henkilökuntaa vuonna 2011 (elokuvaperintöön suoraan liittyvää henkilökuntaa)? Arkiston kokonaishenkilökunta 74 henkeä, suoraan elokuvaperintöön liittyvä henkilöstö n. 39. 1.4 Luetelkaa kaikki Suomen elokuvaperintöä vaalivat laitokset, myös alueelliset ja paikalliset, ja niiden verkkosivut. 1.5 Onko tapahtunut mitään muutoksia vuodesta 2009? EI MUUTOKSIA 2. TAULUKKO 2 LAINSÄÄDÄNNÖLLISET TOIMET / KANSALLISEN ELOKUVAPERIN- NÖN MÄÄRITELMÄ 2.1 Luetelkaa lainsäädännölliset tai hallinnolliset toimet, joilla edistetään vuonna 2005 annetun elokuvaperintöä koskevan suosituksen tavoitteita. 1 EUVL L 323, 9.12.2005. http://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/site/en/oj/2005/l_323/l_32320051209en00570061.pdf
2.2 Miten määritellään Suomen kansalliseen elokuvaperintöön kuuluvat elokuvateokset? 2.3 Onko tapahtunut mitään muutoksia vuodesta 2009? EI MUUTOKSIA 3. TAULUKKO 3 SUOMEN KANSALLISEEN ELOKUVAPERINTÖÖN KUULUVIEN ELO- KUVATEOSTEN TALLETTAMINEN 3.1 Miten kuvaisitte tapaa, jolla elokuvateokset talletetaan Suomessa? a) Lakisääteinen tallettaminen b) Julkista rahoitusta saaneiden elokuvateosten pakollinen tallettaminen c) Vapaaehtoinen tallettaminen 3.2 Millainen aineisto on talletettava? 3.3 Mikä on tallettamisen määräaika? 3.4 Tarkistetaanko, miten tallettamisvelvoitetta koskevia vaatimuksia noudatetaan? 3.5 Tarkistetaanko talletetun aineiston laatu? 3.6 Onko Suomessa ongelmia tai parhaita käytänteitä, jotka koskevat elokuvateosten keräämistä? 3.7 Onko tapahtunut mitään muutoksia vuodesta 2009? EI MUUTOKSIA 4. TAULUKKO 4 SUOMEN KANSALLISEEN ELOKUVAPERINTÖÖN KUULUMATTOMAN AINEISTON KERÄÄMINEN 4.1 Onko Suomessa määräyksiä/käytänteitä, jotka koskevat kansalliseen audiovisuaaliseen perintöön kuulumattomien elokuvateosten keräämistä? 4.2 Entä määräyksiä/käytänteitä, jotka koskevat elävää kuvaa sisältävää muuta aineistoa kuin elokuvateoksia? 4.3 Onko tapahtunut mitään muutoksia vuodesta 2009? EI MUUTOKSIA 5. TAULUKKO 5 LUETTELOINTI JA TIETOKANNAT 5.1 Miten Suomessa luetteloidaan nämä elokuvateokset? 5.2 Millaisia ovat elokuvatietokantanne? 5.3 Miten varmistatte sen, että tietokantanne toimivat yhteen maanne muiden vastaavien tietokantojen tai muiden maiden tietokantojen kanssa? 2
5.4 Noudatatteko eurooppalaista standardia EN 15744:2009 Film Identification Minimum metadata set for cinematographic works ja/tai standardia EN 15907:2010 Film Identification Enhancing interoperability of metadata Element sets and structures tai oletteko aikonut panna ne täytäntöön? 5.5 Onko Suomessa ongelmia tai parhaita käytänteitä, jotka koskevat luettelointia ja tietokantoja? 5.6 Onko tapahtunut mitään muutoksia vuodesta 2009? EI MUUTOKSIA 6. TAULUKKO 6 SÄILYTTÄMINEN JA RESTAUROINTI 6.1 Mitä toimenpiteitä/ohjelmia on toteutettu talletettujen elokuvateosten säilyttämisen varmistamiseksi? 6.2 Luetelkaa käytössä olevat restaurointitoimet tai -ohjelmat. 6.3 Pannaanko Suomessa kansallisella tekijänoikeuslainsäädännöllä täytäntöön tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22 päivänä toukokuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/29/EY 2 säädetty poikkeus? Kyseisen poikkeuksen nojalla jäsenvaltiot voivat antaa luvan kopioiden valmistamiseen julkisille kirjastoille ja arkistoille, jotka eivät tavoittele välitöntä tai välillistä taloudellista tai kaupallista etua. 6.4 Onko Suomessa ongelmia tai parhaita käytänteitä, jotka koskevat elokuvateosten säilyttämistä ja restaurointia? 6.5 Onko tapahtunut mitään muutoksia vuodesta 2009? Vuonna 2010 on aloitettu KAVAn vanhimman filmipäätearkiston peruskorjaus, jolla tähdätään filmiaineistojen kunnollisten säilytysolosuhteiden pitkän aikavälin ylläpitämiseen. Vuonna 2010 on KAVAan hankittu filmiskanneri, jolla voidaan ryhtyä laajamittaiseen elokuvien digitointiin. 7. TAULUKKO 7 SAATAVUUS SEKÄ AMMATILLINEN JA YLEINEN KOULUTUS 7.1 Oletteko toteuttaneet sellaisia lainsäädännöllisiä tai hallinnollisia toimenpiteitä, joiden nojalla laitoksille sallitaan talletettujen elokuvateosten antaminen käytettäviksi opetus-, kulttuuri-, tutkimus- tai muihin vastaaviin ei-kaupallisiin tarkoituksiin tekijänoikeuksia ja lähioikeuksia noudattaen? Antakaa tarkat tiedot tällaisista toimenpiteistä. 7.2 Oletteko toteuttaneet toimia sen varmistamiseksi, että talletetut elokuvateokset ovat vammaisten henkilöiden saatavilla tekijänoikeuksia ja lähioikeuksia noudattaen? Antakaa tarkat tiedot tällaisista toimenpiteistä. 2 EYVL L 167, 22.6.2001, s.10. 3
7.3 Mitä toimia on toteutettu ammatillisen koulutuksen edistämiseksi kaikilla elokuvaperintöön liittyvillä aloilla? 7.4 Mitä sellaisia toimia on toteutettu, joilla edistetään elokuvaperinnön käyttöä keinona vahvistaa eurooppalaista ulottuvuutta opetuksessa ja edistää kulttuurien monimuotoisuutta? 7.5 Mitä sellaisia toimia on toteutettu, joilla kannustetaan ja edistetään visuaalista koulutusta, elokuvaopintoja ja medialukutaitoa opetuksen kaikilla tasoilla, erityisesti ammatillisissa koulutusohjelmissa ja eurooppalaisissa ohjelmissa? 7.6 Onko Suomessa ongelmia tai parhaita käytänteitä, jotka koskevat elokuvateosten käyttöön antamista sekä ammatillista ja yleistä koulutusta? 7.7 Onko tapahtunut mitään muutoksia vuodesta 2009? EI MERKITTÄVIÄ MUU- TOKSIA; saatavuutta ja mediakasvatusta edistetään erityisin määrärahoin ja Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymän pilotointi käynnissä; tavoitteena avata palvelu täysmääräisesti 2012. Taulukko 8 Toimet EU:ssa ja kansainvälisellä tasolla 8.1 Teettekö yhteistyötä muiden elokuvaperintölaitosten, televisioarkistojen tai maanne muiden kulttuurilaitosten kanssa? KAVAlla on toimivat yhteistyösuhteet muihin kulttuurilaitoksiin sekä televisiolähetystoiminnan harjoittajiin. 8.2 Teettekö kahdenvälistä yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden elokuvaperintölaitosten kanssa? KAVA toimii yhteistyössä eurooppalaisten arkistojen kanssa Euroopan elokuvaarkistojen liiton ACE:n piirissä sekä erityisesti pohjoismaisten elokuva-arkistojen sekä Belgian kuninkaallisen elokuva-arkiston ja Imperial War Museumin kanssa. 8.3 Osallistutteko eurooppalaisiin hankkeisiin? Jos osallistutte, antakaa niistä luettelo. KAVA oli mukana European Film Gateway-hankkeessa. 8.4 Toimitteko kansainvälisellä tasolla? Euroopan elokuva-arkistojen liiton ACE:n eksekutiivikomiteassa on KAVAn edustaja, ja elokuva-arkistojen kansainvälisen liiton FIAFin esitystoimintakomission puheenjohtaja on KAVAn virkamies. Lisäksi FIAFin teknisen komission liitännäisjäsenenä on KAVAn virkamies. 8. TAULUKKO 9 TÄRKEIMPIEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Mitä Suomessa on tehty seuraavilla aloilla vuoden 2009 jälkeen? Mainitkaa myös, jos Suomessa aiotaan toteuttaa toimia kullakin alalla vuosina 2012/2013. Kerääminen 4
9.1 Onko Suomessa harkittu lakisääteistä tai sopimusperusteista tallettamista koskevan vaatimuksen noudattamisen valvontaa? 9.2 Tarkistetaanko Suomessa järjestelmällisesti talletetun aineiston laatu? Onko hyvä laatu määritelty niissä säädöksissä, joissa lakisääteisestä tai pakollisesta tallettamisesta säädetään, mikäli sitä ei ollut jo aikaisemmin tehty? Kaikkia vastaanotettuja elokuvia ei voida tarkastaa. Tämä on kuitenkin yksi kysymys, jota on syytä tarkastella uudelleen digitaalisia aineistoja vastaanotettaessa. 9.3 Onko Suomessa edistetty aktiivisesti elokuvateosten ja muun elokuva-aineiston vapaaehtoista tallettamista? Varmistetaanko, että kaikista talletuksista on tehty sopimus? Käytättekö ACE:n ja FIAPF:n allekirjoittamaa vapaaehtoista tallettamista koskevaa mallisopimusta? KAVAlla on toimivat suhteet ulkomaisten elokuvien tallettajiin, ja ulkomaiset elokuvat saadaan hyvin kattavasti kerättyä vapaaehtoisin talletuksin. Digitaalisen levityksen yleistyessä tämä yhteistyö vaatii kuitenkin uudenlaisen perustan, josta on neuvottelut käynnissä. Mallisopimuksen perusteella ei ole toistaiseksi solmittu talletussopimuksia. Luettelointi ja tietokantojen luominen 9.4 Ovatko tietokantanne kokonaan saatavilla internetissä ja voiko niissä tehdä hakuja? KAVAn filmografisesta tietokannasta on yleisön saatavilla osajoukko osoitteessa elonet.fi. Julkinen tietokanta ei sisällä kokoelmatietoja. 9.5 Ovatko laitoksenne osallistuneet valmennukseen, jonka EU on rahoittanut elokuvatietokantojen yhteentoimivuutta koskevien eurooppalaisten standardien EN 15744:2009 ja EN 15907:2010 täytäntöönpanoa varten? Oletteko pannut täytäntöön nämä standardit tai aiotteko tehdä niin? Kaksi KAVA:n virkamiestä on osallistunut mainittuun valmennukseen v. 2011. KAVAn luettelointijäjestelmä noudattaa standardeja pääosin jo valmiiksi. Standardien lisäksi tarvittaisiin yhtenäisiä ohjeita niiden soveltamiseen, jotta ne todella edesauttaisivat luetteloinnin yhdenmukaisuutta jäsenmaissa. Säilyttäminen 9.6 Oletteko laatinut Suomen elokuvaperinnölle pitkän aikavälin strategian ja kansalliset säilytyssuunnitelmat? Restaurointi 9.7 Oletteko laatinut restaurointisuunnitelmia ja esimerkiksi asettanut tärkeysjärjestyksen käytettävissä olevan budjetin mukaan? 9.8 Olette pyrkinyt saamaan restaurointihankkeisiin rahoitusta myös muualta kuin valtiolta, esimerkiksi oikeuksien haltijoilta ja hyväntekeväisyysjärjestöiltä tai kulttuurilaitoksilta? 5
9.9 Oletteko perustanut kumppanuuksia muiden elokuvaperintölaitosten kanssa eurooppalaisia restaurointihankkeita varten? 9.10 Oletteko pyrkinyt tekemään sopimuksia restauroitujen teosten ei-kaupallisesta hyödyntämisestä niiden oikeuksien haltijoiden kanssa? Saatavuus 9.11 Oletteko tehnyt sopimuksia oikeuksien haltijoiden kanssa elokuvien tai elokuviin liittyvän aineiston kulttuurikäytöstä? Koulutus/medialukutaito 9.12 Ovatko elokuvaperintölaitoksenne ja koulut pyrkineet tekemään sopimuksia oikeuksien haltijoiden kanssa elokuvien käytöstä opetuksessa? 9.13 Onko Suomessa laadittu kansallisia elokuva- ja nuorisostrategioita? Ammatillinen koulutus 9.14 Oletteko harkinnut tai toteuttanut ammattihenkilöiden lyhytaikaista vaihtoa Euroopan elokuvaperintölaitosten välillä ammattikoulutuksen parantamiseksi? 9. TAULUKKO 10 TOIMENPITEET, JOILLA VASTATAAN ELOKUVAPERINTÖLAITOS- TEN KOHTAAMIIN DIGITAALIAJAN HAASTEISIIN Komissio selvittää parhaillaan laajasti haasteita ja mahdollisuuksia, joita digitaaliajasta aiheutuu elokuvaperintölaitoksille 3. Haluaisimme lisäksi kerätä seuraavia tietoja siitä, mitä on tehty vuoden 2009 jälkeen tai mitä on aiottu tehdä digitaaliajan haasteisiin vastaamiseksi: 10.1 Digitaalisen aineiston (jota levitetään joko elokuvateattereissa tai uusien kanavien kautta) kerääminen/hankkiminen: onko Suomessa ajantasaistettu säädökset, joissa säädetään elokuvien lakisääteisestä tai pakollisesta tallettamisesta, jotta voitaisiin kattaa kaikissa medioissa tuotetut elokuvat? Onko Suomessa annettu standardeja, joissa määrätään edellytykset digitaalisen aineiston toimittamiseksi arkistoihin sekä niiden säilytysedellytykset? Olisiko hyödyllistä kehittää näillä aloilla eurooppalaisia standardeja? Lakisääteinen tallettaminen koskee Suomessa elokuvia niiden tallennusalustasta riippumatta. KAVA pystynee sopimaan talletusformaateista ilman lainsäädännöllisiä toimenpiteitä. 10.2 Digitaalisen aineiston varastoiminen, säilyttäminen ja käytettävyys pitkällä aikavälillä, mikä saattaa edellyttää säännöllistä uusien formaattien tai tallennusvälineiden käyttöönottoa: Onko Suomessa vahvistettu toimintatapa digitaaliselle säilyttämiselle? Ovatko elokuvaperintölaitokset verranneet menetelmiään muiden, samanlaisia haasteita kohdanneiden alojen laitosten menetelmiin? Investoidaanko Suomessa digitaalisen elokuvan pitkän aikavälin säilytystä koskevaan 3 http://www.dae-filmheritage.eu/index.html 6
tutkimukseen? Onko Suomessa investoitu tarvittaviin laitteistoihin ja ammatilliseen koulutukseen, jotta voidaan varmistaa elokuvan pitkäaikainen säilyminen digitaalisessa muodossa? Onko Suomessa perustettu yhteisiä digitaalisia arkistoja tai harkittu tällaisten arkistojen perustamista tarkoituksena vetää puoleensa asiantuntijuutta ja pienentää kustannuksia? Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) -hankkeeseen sisältyy pitkäaikaissäilytyksen jatkohanke, joka päättyy vuoden 2013 lopussa. Jatkohankkeen vuosien 2010 2011 tavoitteena on edistää KDK:n pitkäaikaissäilytyksen suunnittelua, tuottaa pitkäaikaissäilytyksen yksityiskohtainen toteuttamissuunnitelma sekä edistää yhteistoimintaa KDK:n pitkäaikaissäilytyksen tavoitteiden ja painopisteiden toteutumiseksi. KDK-hankkeen tuloksia odotellessa KAVA on perustanut omiin tarpeisiinsa soveltuvan järjestelmän, jotta digitaalisten aineistojen vastaanottaminen ja filmiaineistojen digitoiminen voitaisiin aloittaa. Tässä ja KDK-hankkeessa noudatetaan kansainvälisiä suosituksia. Pitkän tähtäimen tavoite on säilyttää elokuvat osana hallinnoalan yhteistä ratkaisua. 10.3 Digitaalisten teknologioiden käyttö restauroinnissa: Investoidaanko Suomessa digitaalisten restaurointitekniikoiden tutkimukseen? KAVAan pystytetään elokuvien digitoinnin laitteistoa. Restaurointi on osa tätä toimintakokonaisuutta, mutta kyseessä ei luonnollisesti ole restaurointitutkimus vaan käytännön työ. 10.4 Digitointi ja liittäminen Europeanaan (Euroopan digitaaliseen kirjastoon): Onko Suomessa laadittu strategioita ja suunnitelmia elokuvaperinnön digitointiin? Mitä on tehty, jotta elokuvia digitoitaisiin ja asetettaisiin saataville Europeanassa, erityisesti eri sektorien tai valtion keskitettyinä toimina? Kyllä. KAVAlla on strategia arkiston toimintojen ja elokuvaperinnön digitoimiseksi. KAVAn osallistuminen EFG-hankkeeseen on tuottanut Europeanaan 700 Finlandia-katsauksen sarjan. Jatkossa KAVA:n omistamia digitoituja aineistoja voidaan tarjota Europeanaan EFG-portaalin ja KDKasiakasliittymän kautta. Elokuvaperintöä digitoidaan KAVAn omana työnä. Lisäksi KAVA on panostanut digitoinnin perustaan hankkimalla omistukseensa laajoja pitkien elokuvien käyttöoikeuksia. Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä tarkoitus avata vuonna 2012. Osana KDK-hanketta toteutetaan metadatan välityksessä käytettävä formaattimuunnin-palvelu Formula. Tämän Kansalliskirjaston ylläpitämän palvelun avulla kirjastot, arkistot ja museot voivat tarjota aineistoaan Europeanaan. Aineistojen välittäminen Formulan kautta Europeanaan käynnistyy testausjakson jälkeen viimeistään vuoden 2012 alussa. 10.5 Pääsy internetin kautta kokoelmiin: Mitä Suomessa on tehty, jotta hyödynnettäisiin kaikki mahdolliset tavat antaa elokuvaperintö halukkaiden käyttöön uusien teknologioiden avulla? ks. edellä 10.6 Elokuvien digitaalinen esittäminen yleisölle ja elokuvaperintö: Oletteko liittänyt elokuvakerhot ja pienet elokuvateatterit strategiaanne, jossa Euroopan elokuvateatterit varustetaan digitaalisilla projektoreilla? Suomen elokuvasäätiö tukee elokuvasalien digitointia ja vuoden 2011 marraskuussa 50% Suomen 284 elokuvasalista on digitoitu. 7
10. TAULUKKO 11 ELOKUVAPOLITIIKKA JA -PERINTÖ Kuuluuko elokuvaperintö täysimääräisesti Suomen elokuvapolitiikkaan? Onko Suomi harkinnut minkäänlaista yhteyttä elokuvatuotannon rahoittamisen ja elokuvaperinnön välille? Voitaisiin esim. harkita, että julkista tukea saaneet elokuvat talletetaan ja annetaan tunnustettujen elokuvaperintöä vaalivien laitosten käyttöön kulttuuri- ja opetustarkoituksia varten. Tämä voitaisiin toteuttaa käytännössä esim. pyytämällä rahoitusta saaneita tuottajia sitoutumaan siihen, että elokuvaperintöä vaalivat laitokset voivat esittää kyseisiä elokuvia ilmaiseksi kulttuuritapahtumissa; kyseisiä elokuvia voidaan käyttää opetustarkoituksiin (esittäminen kouluissa, opetustarkoituksiin käytettävät otteet); otteita elokuvista voidaan asettaa saataville Europeanassa. Onko tapahtunut mitään muutoksia vuodesta 2009? EI MUUTOKSIA 11. TAULUKKO 12 EDISTYMINEN ENSIMMÄISESSÄ TÄYTÄNTÖÖNPANORAPORTISSA KUVATTUJEN ONGELMIEN RATKAISEMISEN SUHTEEN Mitä Suomessa on tehty taulukossa 12 esitettyjen ongelmien ja heikkouksien käsittelemiseksi? 12. TAULUKKO 13 PARHAAT KÄYTÄNTEET Onko Suomessa erityisiä elokuvaperintöön liittyviä hyviä käytänteitä, jotka haluaisitte mainita? KAVAlle on osoitettu budjettivaroja digitointiin ja elokuva-alan digitoitumisen aiheuttamiin muutoksiin arkistoinnissa. 13. TAULUKKO 14 TARVITAANKO LISÄÄ EU:N TOIMIA? Pyydämme teitä kommentoimaan niitä ehdotuksia EU:n toimiksi millä tahansa elokuvaperintöön liittyvällä alalla, joita jäsenvaltiot ovat esittäneet taulukossa 14. Mitä niistä voisitte kannattaa? Onko teillä muita ehdotuksia tuleviksi EU:n toimiksi? Tekijänoikeuslainsäädäntöä tulisi kehittää vastaamaan uutta toimintaympäristöä. Orpoteosten käyttäminen elokuva-arkistoissa on saatava lailliseksi, mukaan lukien elokuvien oheisaineistot. Elokuvissa käytetyn musiikin käyttökorvauksista elokuva-arkistojen internet-jakelussa pitäisi säätää yhtenäisesti. 14. TOIMENPITEET NEUVOSTON PÄÄTELMIEN EUROOPPALAINEN ELOKUVAPERINTÖ JA DIGITAALISEN AIKAKAUDEN HAASTEET JOHDOSTA Oletteko muuttanut elokuvaperintöpolitiikkaanne niiden ehdotusten johdosta, joita esitettiin neuvoston päätelmissä eurooppalaisesta elokuvaperinnöstä ja digitaalisen aikakauden 8
haasteista 18. ja 19. marraskuuta 2010 4? Elokuvaperinnön digitointia edistetty ja jatkettu Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen kehittämistä. 4 http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/educ/117799.pdf 9