Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri
Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen Vesihuollon järjestämisvelvollisuus» Kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi, jos suurehkon asukasjoukon tarve tai ympäristön- tai terveydensuojelulliset syyt sitä vaativat Kunta vahvistaa toiminta-alueen vesihuoltolaitokselle» Toiminta-alueella vesihuoltolaitoksen on huolehdittava vesihuoltopalvelut kiinteistöille ja kiinteistöjen on liityttävä vesihuoltoverkostoihin 2
Vesihuollon organisoituminen kunnissa Suurimmassa osassa kuntia pääosasta vesihuoltopalveluita huolehtii kunnallinen vesihuoltolaitos» Kunnallinen vesihuoltolaitos toimii pääosin asemakaavaja taajama-alueilla Kunnallisen vesihuoltolaitoksen lisäksi vesihuoltopalveluita voivat tarjota yksityiset vesiosuuskunnat» Kaikissa Manner-Suomen maakunnissa toimii vesiosuuskuntia» Määrä kunnissa vaihtelee: joissakin ei ole yhtään vesiosuuskuntaa ja toisissa taas kymmeniä» Vesiosuuskunnat ovat rakentaneet verkostoja alueille, joille kunnan ei ole ollut niitä mahdollista laajentaa ainakaan niin nopeassa tahdissa 3
Suomessa toimii noin 1500 vesiosuuskuntaa Vesiosuuskunta on asiakkaidensa omistama ja ylläpitämä vesihuoltopalveluita tarjoava toimija Vesiosuuskuntia toimii pääosin hajaasutusalueella Vesiosuuskunnat toimittavat noin 10 % kaikesta talousvedestä Suurinta osaa vesiosuuskunnista koskevat samat lainsäädännöstä tulevat velvoitteet kuin suuria kuntien vesihuoltolaitoksia» Noin 1000 vesiosuuskuntaa luokitellaan vesihuoltolaitokseksi» Vesihuoltolainsäädännön uudistus lisää velvoitteita 4
Suomessa toimii noin 1500 vesiosuuskuntaa Voivat huolehtia sekä talousvesi- että jätevesihuollosta Vedenhankinta voi tapahtua omasta vedenottamosta tai ostopalveluna (ns. verkosto-osuuskunnat) esimerkiksi kunnalliselta vesihuoltolaitokselta tai toiselta vesiosuuskunnalta Jätevedenpuhdistuspalvelu hankintaan pääosin kunnalliselta vesihuoltolaitokselta 5
Suomessa toimii noin 1500 vesiosuuskuntaa Vesiosuuskuntia alettiin perustaa laajemmassa mittakaavassa 1970-luvulla ja niiden määrä kasvaa edelleen vuosittain Perustaminen on tapahtunut asukkaiden oman aktiivisuuden seurauksena, mutta valtiolta ja kunnilta on saatu merkittäviäkin avustuksia Vesiosuuskunnat ovat kirjava joukko erilaisia toimijoita» Liittyjämäärä vaihtelee muutamasta yli tuhanteen» Toimintatavat vaihtelevat samankokoistenkin vesiosuuskuntien välillä 6
Vesiosuuskuntien toiminta Vesiosuuskuntia hoidetaan pääosin talkoovoimin» Hallinnoinnista ja ylläpidosta huolehtivat vesiosuuskunnan jäsenet» Asianmukainen verkostojen ylläpito, talouden hallinta, dokumentointi sekä hallinnointi muodostavat haasteen» Uusia vastuuhenkilöitä on vaikeaa löytää Ammattimaisuuden lisääminen on useissa tapauksissa tarpeen» Toimintaympäristön muutos» Lisääntyvät lainsäädäntöön perustuvat velvoitteet esimerkiksi talouden tarkempi seuranta 7
Vesiosuuskuntien laadukkaan toiminnan kehittäminen Palveluiden hankinta ulkopuolisilta toimijoilta tai niiden tuottaminen yhteistyössä muiden vesiosuuskuntien kanssa voi olla ratkaisu» Yhteistyö muiden vesiosuuskuntien kanssa palveluiden hankinnassa Vesiosuuskuntien resurssipohja on useimmiten kapea suuremmissa yksiköissä toimintaa voidaan pystyä kehittämään ammattimaisempaan suuntaan 8
Vesiosuuskuntien merkitys kunnille Vesiosuuskunnat ovat kunnille merkittävä elinvoimatekijä» Rooli kunnan palveluntuotannossa» Vesiosuuskuntien laadukas toiminta on edellytys niiden positiiviselle vaikutukselle» Maankäytön suunnittelun rooli Vesiosuuskuntien palveluntarve voi synnyttää haja-asutusalueille uusia työpaikkoja» Kysyntä lisää tarjontaa tiedottaminen» Lisävolyymia kiinteistökohtaisten vesihuoltojärjestelmien ylläpidosta 9
Kunnat ovat investoineet vesiosuuskuntiin Vesiosuuskuntien tekemät investoinnit ovat merkittäviä Useimmat kunnat ovat erilaisten avustusten kautta tukeneet vesiosuuskuntien perustamista ja toimintaa» Vesiosuuskunnan laadukas toiminta on vastinetta niihin sijoitetulle rahalle Taloudellisiin vaikeuksiin ajautuvan vesiosuuskunnan lainat voivat tulla takaajan maksettaviksi Kunnan vesihuollon järjestämisvelvollisuus taloudelliset vaikeudet voivat ajaa vesiosuuskuntia kunnan syliin» Jatkuva talouden seuranta 10
Miten voimme vastata vesiosuuskuntia ja vesihuollon organisoitumista koskeviin kehittämistarpeisiin?
Opas on tehty kentän tarpeisiin Avoimiin kysymyksiin päätettiin vastata laatimalla Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Oppaan ovat yhteistyössä toteuttaneet» Kuntaliitto» maa- ja metsätalousministeriö» ympäristöministeriö» Pirkanmaan ELY-keskus» Vesilaitosyhdistys» Pellervo-seura» Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry 12
Oppaan sisältö Osa 1 Suomalainen vesihuolto Osa 2 Vesihuollon järjestäminen Osa 3 Vesihuoltolaitosten talouden hallinta Osa 4 Vesiosuuskunnan hallinto Osa 5 Vesiosuuskunnan tehtävät Osa 6 Sopimuspohjainen toiminta Osa 7 Vesihuoltolaitosten yhdistämisen toteuttaminen Osa 8 Vesiosuuskunnan yhdistäminen kunnan vesihuoltolaitokseen Osa 9 Vesiosuuskuntien välinen sulautuminen Osa 10 Suositukset ja johtopäätökset 13
Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas on ilmainen verkkojulkaisu Ladattavissa osoitteesta www.kunnat.net/kirjaka uppa Työ ei pääty oppaan julkaisemiseen» Jalkauttaminen» Oppaan päivittäminen 14
Miten kunnan tulisi toimia vesiosuuskuntien suhteen? Vesihuoltoverkostojen laajentaminen» Tarvealueet ja verkostolaajennukset suunniteltava vesihuollon kehittämissuunnitelmassa myös vesiosuuskunnat otettava huomioon!» Perusteena vesihuollon järjestämisvelvollisuus, joka edellyttää keskitetyn vesihuoltoratkaisun toteuttamista» Tavoitteena, että verkostolaajennukset toteutetaan olemassa olevan vesihuoltolaitoksen toimesta» Toiminta-alueen rajaaminen ennen rakentamishankkeeseen ryhtymistä tai liittymishalukkuuden selvittäminen ja liittyjien sitouttaminen 15
Miten kunnan tulisi toimia vesiosuuskuntien suhteen? Vesiosuuskunnan toiminta-alueen vahvistaminen» Toiminta-alue rajataan vesihuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella» Muissa tapauksissa toiminta-alueen rajaaminen ei ole välttämätöntä» Vesiosuuskunnan tekemää toiminta-alue-esitystä arvioitava kriittisesti toiminta-alue velvoittaa sekä vesihuoltolaitosta että kiinteistöä! Liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen» Perusteet eivät riipu vesihuoltolaitoksen tyypistä (vesiosuuskunta/kunnallinen vesihuoltolaitos) 16
Miten kunnan tulisi toimia vesiosuuskuntien suhteen? Laadukkaan toiminnan edistäminen» Tiedottaminen hyvistä käytännöistä ja toimintatavoista» Ohjeistaminen mistä lisätietoa esimerkiksi Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas, muut oppaat, koulutukset» Tärkeitä teemoja esimerkiksi ylläpito, talouden hallinta, häiriötilanteisiin varautuminen, dokumentaatio» Vesiosuuskuntailtojen järjestäminen? Vesiosuuskuntien huomioon ottaminen häiriötilanteisiin varautumisessa 17
Vesiosuuskunnille myönnettävät mahdolliset avustukset Mahdollisen tuen tulee olla tukea muutokselle verkostolaajennukset tai muut muutokset toiminnassa Investointiavustusten perusteena vesihuollon järjestämisvelvollisuus tai muut merkittävät ympäristövaikutukset Lainatakauksen myöntämiseksi tulee edellyttää» Rakentamissuunnitelmien hyväksyttämistä, tarpeeksi suurta liittyjämäärää, taloussuunnitelmaa» Talouden seuranta vuosittain esimerkiksi vesiosuuskunnan kirjanpitäjän lausunto myös muissa tukimuodoissa! 18
Kiitos! Lisätietoja: projekti-insinööri Henna Luukkonen henna.luukkonen@kuntaliitto.fi 050 342 8075