VSS-Etsi! Väestönsuojelulehti Jäsenlehti 1-2011 Kokouskutsu s. 4 Juhlatunnelmia s. 14-17 Pelastuskoirasivut HVSSY 70 v. juhlanumero Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ja Helsingin Etsintä- ja Pelastuskoirat
HELSINGIN VÄESTÖNSUOJELUYHDISTYS RY hallitus ja toimihenkilöt Siltavuorenranta 16 B, 00170 Helsinki, p. (09) 278 2018, faksi (09) 278 2032 hvssy@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/hvssy Nimi Osoite GSM & E-mail Valittu pj Unto Lemmetty Heinäpellontie 18, 00700 Hki 050 571 1520 unto.lemmetty@kolumbus.fi 2010-12 vpj Greta Nikkilä Mechelininkatu 26 B 35, 00100 Hki 040 722 8120 rnikkila@welho.com 2010-12 sihteeri Marja Rikman-Koski Siilitie 13 F 482, 00800 Hki 050 511 2309 marja.koski@helpe.fi 2010-12 Jukka Lehtiranta Kovelipolku 14 b, 00430 Hki 040 7084272 jukka@lehtiranta.net 2010-12 Anne Nikkilä-Soidinniemi Rouvienpolku 5 A 11, 00810 Hki 050 501 4520 anne.soidinniemi@ladyline.fi 2010-12 Antti-Jussi Salmenlinna Kulosaaren puistotie 44, 00570 Hki 050 5600 400 ajs@iki.fi 2009-11 Jukka-Petri Nieminen Porvoonkatu 23 B 42, 00510 Hki 050 521 5010 j-p.nieminen@kolumbus.fi 2010-11 Jari Markkanen Gunillanpolku 1 A 37, 00870 Hki 050 430 6304 jari.markkanen@hel.fi 2010-12 Tommi Laurinen PL 112, 00099 Helsingin kaupunki 050 343 9561 tommi.laurinen@hel.fi Pysyvä jäsen Raimo Nikkilä Mechelininkatu 26 B 35, 00100 Hki 0400 503 944 raimo.nikkila@gmail.com Kutsuttuna hallit.kokous TOIMIKUNNAT JA TILITOIMISTO: Tehtävä Nimi GSM E-mail He-Mu joht. Raimo Nikkilä 0400 503 944 rnikkila@gmail.com Yritys- ja talosuojeluos. pj. Antti-Jussi Salmenlinna 050 5600 400 ajs@iki.fi Yritys- ja talosuojeluos. vpj Jukka-Petri Nieminen 050 521 5010 j-p.nieminen@kolumbus.fi Naistoimikunta Marja Rikman-Koski 050 511 2309 marja.koski@helpe.fi Esikuntaryhmä pj Antti-Jussi Salmenlinna 050 5600 400 ajs@iki.fi Yrityspalvelu Pentti Mäkinen Oy Nuijamiestentie 5 A, 00400 Hki, p.724 6430, 050 505 0660 pm@yrityspalvelu.com Tilintarkastajat: HTM Eero Lehmusvuo p. 755 4859, varatilintarkastaja KHT Risto Mäkiö p. 050 570 3005 PELASTUSKOIRA- JAOS (HEPEKO) Puheenjohtaja Jukka Lehtiranta 040 708 4272 jukka@lehtiranta.net Varapuheenjohtaja ja rahastonhoitaja Satu Hattunen 040 506 1149 satu.hattunen@kolumbus.fi (puhelut miel. vasta klo 12 jälkeen, yötyö) Sihteeri Elina Rancken 0400 841 946 elina.rancken@gmail.com Jäsensihteeri Anette Aunola 0400 755 884 anette.aunola@elisanet.fi Tiedotusvastaava Riitta Niemi 040 845 7263 riitta.niemi@kolumbus.fi Koulutusvastaava Marica Björkman 040 539 3571 marica_bjorkman@yahoo.com Ratavastaava Marja Koivunen 040 185 5878 marja.koivunen@pp.inet.fi Kurssivastaava Petri Smolander 040 729 5526 psmoland@welho.com Koevastaava Sari Köck 040 587 6959 sari.kock@gmail.com Hälytysryhmän johtaja Heli Herna 050 522 0150 heli.herna@saunalahti.fi VSS Etsi! -lehden toimittaja Majka Borgström majka@elisanet.fi 2 VSS-Etsi! 1/2011
Sisältö: Syyskokouskutsu ja sääntömuutos...4 Esityslista...5 Pääkirjoitus...6 Puheenjohtajalta...7 Onnittelut ja ansiomerkit...8 Materiaalimyynti...9 Koulutu 12 Pelastuskoirasivut 36-59 Peko-puhinoita...36 H 14 24 30 Vss-Etsi! -lehti Numero 1/2011 Toimitus: Majka Borgström (ulkoasu ja taitto), Raimo Nikkilä (HVSSY), Heli Herna Osoitteenmuutokset: HVSSY:n jäsenet Raimo Nikkilä p. 0400 503 944 rnikkila@welho.com HEPeKo:n jäsenet jäsensihteerille VSS-Etsi! 1/2011 Painopaikka: Itä-Helsingin Monistus Kannen logo: Raimo Nikkilä Kansikuvat: Antti-Jussi Salmenlinna Takakansi: Majka Borgström Huom! Artikkelin kirjoittaja vastaa artikkelin sisällöstä. Artikkeleita ei saa julkaista ilman kirjoittajan lupaa. Artikkelin lähettäjä vastaa siitä, että lupa materiaalin julkaisemiseen on. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja muuttaa lähetettyä materiaalia. 3
HELSINGIN VÄESTÖN- SUOJELUYHDISTYS RY Kevätkokous 24.3.2011 Kevätkokouskutsu Sivu 1(1) Arvoisa Jäsenemme, Yhdistyksellämme on kunnia kutsua Teidät sääntömääräiseen kevätkokoukseen. Aika Torstai 24.3.2011 klo 18.00 alkaen (Kahvitarjoilu alkaa klo 17.30) Paikka: Helsingin Väestösuojelumuseo, Siltavuorenranta 16 B. 00170 Helsinki. Kokouksessa käsitellään Yhdistyksemme sääntöjen edellyttämät kevätkokousasiat sekä niiden muutosesitys (toinen muutoskäsittelykerta). Yhdistyksen syyskokouksessa 11.11.2010 sääntöjen ensimmäisessä muutoskäsittelyssä hyväksytty sääntömuutosesitys käsittää yhdistyksen sääntöjen 2 muuttamisen seuraavasti: 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoitus on: 1. toimia väestönsuojelun yhteisönä, 2. edistää ja kehittää omatoimista varautumista, jolla vaikutetaan yksityisten ihmisten, yritysten ja yhteisöjen valmiuksiin toimia normaali- ja poikkeusoloissa, 3. edistää ja kehittää humanitaarista toimintaa, pelastuskoiratoimintaa sekä väestönsuojelua 4. osallistua väestönsuojeluun sekä muuhun kotimaiseen ja kansainväliseen pelastuspalvelutoimintaan ihmisten ja omaisuuden pelastamiseksi, 5. edistää ja kehittää väestönsuojelun ja muun pelastuspalvelutoiminnan piirissä tapahtuvaa yhteistyötä sekä 6. vaalia osaltaan Helsingin väestönsuojelun perinteitä sekä ylläpitää ja kehittää Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen hallinnassa olevaa väestönsuojelumuseota. Nyt voimassa olevat säännöt on luettavissa yhdistyksen kotisivuilta: www.kolumbus/hvssy. Sääntömuutoksen tarkoitus on avustushakemuksia koskevien aloitteiden tukeminen. Kokouksen kuluessa on perinteinen kahvitarjoilu alkaen klo 17.30, jonka jälkeen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön varautumisjohtaja Karim Peltonen esitelmöi aiheenaan Väestönsuojelun uusi tuleminen. Tervetuloa vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan. Ystävällisin terveisin Unto Lemmetty Puheenjohtaja Jakelu: Jäsenistö Liitteet: Kevätkokouksen esityslista sekä muut kokousasiakirjat jaetaan kokouksessa. Osoite: Siltavuorenranta 16 B 00170 Helsinki Puhelin: (09) 278 2018 Fax: (09) 278 2032 E-mail: hvssy@kolumbus.fi WWW www.kolumbus.fi/hvssy 4 VSS-Etsi! 1/2011
HELSINGIN VÄESTÖN- SUOJELUYHDISTYS RY Kevätkokous 24.3.2011 Esityslista Sivu 1(1) Aika: Torstai 24.3.2011 h 18.00 Paikka: Helsingin Väestönsuojelumuseo, Siltavuorenranta 16 B, 0018 Helsinki 1 Kokouksen avaaminen, 2 Kokouksen puheenjohtajan valitseminen ja 3 Kokouksen sihteerin valitseminen 4 Kahden pöytäkirjantarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valitseminen, 5 Kokouksen osanottajien, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen, 6 Esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi, 7 Hallituksen toimintakertomuksen esittäminen, 8 Edellisen tilikauden tilinpäätös sekä tilintarkastajan kertomuksen esittäminen, 9 Edellisen tilikauden tilinpäätöksen vahvistamisesta päättäminen, 10 Päättäminen vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille tilikaudelta 2010, 11 Sääntömuutosesityksestä päättäminen toinen käsittely, (Ensimmäinen sääntömuutosesitys hyväksyttiin syyskokouksessa 11.11.2010) 12 Merkitään tiedoksi huomionosoitukset ja ilmoitusasiat, sekä 13 Kokouksen päättäminen. Osoite: Siltavuorenranta 16 B 00170 Helsinki Puhelin: (09) 278 2018 Fax: (09) 278 2032 E-mail: hvssy@kolumbus.fi WWW www.kolumbus.fi/hvssy VSS-Etsi! 1/2011 5
Pääkirjoitus Raimo Nikkilä raimo.nikkila@gmail.com Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry:n 70. toimintavuosi alkoi kylmänä ja talvisena. Opastoiminta ja ryhmäkäynnit museolla olivat täydessä käynnissä. Ohjelmatoimikunnan keväällä aloittamat suunnitelmat 70-vuotisjuhlajärjestelyistä oli saatettava loppuun. Ohjelmasopimukset olivat valmiit, mutta yhdistyksen historiaa esittelevä näyttely työllisti viimeisille metreille saakka. Juhlapäivän aamulla 22.01.2011 saapuessamme museolle, oli katu ja oven edusta putsattu lumesta. Kiitokset Helsingin kaupungin rakennusvirastolle ripeästä toiminnasta. Toiselle sadalle nouseva vierasjoukko saapui onnittelemaan juhlivaa yhdistystä vanhoihin väestönsuojan tiloihin, joissa on myös yhdistyksen toimitilat. Juhlasali täyttyi ääriään myöten kutsuvieraista. Trumpetin soidessa liput ja airue saapuivat juhlasaliin. Vastaanottoon liittyi tervetulomaljan ja onnittelujen lisäksi ansioituneiden henkilöiden palkitsemiset ja yhdistyksen historiikin esittely, näyttelyn avaus sekä tietysti pientä purtavaa ja kakkukahvit. Juhlat onnistuivat erittäin hyvin ja siitä kertoo myös saamamme palaute. Kiitokset teille ohjelmatoimikunnan jäsenet ja muut juhla järjestelyissä mukana olleet tahot! Juhlista enemmän lehtemme juhlasivuilla. Muutama sana tulevasta pelastuslaista; hallitus on esittänyt eduskunnalle pelastuslaiksi mm. väestönsuojan rakentamista koskien, sisältö 19.11.2010 HE 257/2010, seuraavaa: Väestönsuojien rakentamista koskevat säännökset uudis tettaisiin ja rakennusvelvoitteen perusteena olevia pinta-alamääriä korotettaisiin nykyisestä. Keskushallintojohtoisesta suojelukohteiden määräämisestä ja yleisten väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta luovuttaisiin. Peruskorjattavien vanhojen rakennusten väestönsuojien rakennevelvollisuudesta luovuttaisiin ja vanhojen väestönsuojien kunnostamista vallitsevien uhkakuvien vaatimusten mukaiseksi tehostettaisiin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Lain suhteen eletään odotuksessa ja toivotaan, että laki saataisiin vielä maalis kuussa hyväksyttyä. Syyskokous vahvisti yhdistyksen uusiksi jäsenmaksuiksi henkilöjäsenille 21 ja As.Oy:ille 50, muut jäsenmaksut jäävät ennalleen. Vanhat jäsenmaksut ovat olleet voimassa toistakymmentä vuotta ja toivomme, että 2 korotus on sopiva. Myös yhdistyksen 2 sääntöuudistus on meneillään, mutta siitä tarkemmin kevätkokouksessa. Yhdistyksen jäsenmäärä on pysynyt kutakuinkin ennallaan viimeiset kuusi vuotta. Viime vuonna poistui 12 jäsentä ja saman verran liittyi uusia. Eli vuoden takainen jäsenkampanjamme on näköjään ollut tuloksellinen, mutta pitkäjänteistä työtä se on vaatinut tuottaakseen hyvää tulosta. Jäseniä on tullut myös yhdistyksen nettisivujen ilmoittelun tuloksena sekä museon ryhmäkäyntien yhteydessä pidetyistä jäseninfoista. Jäsenten hankintaan liittyen yhdistyksen uusi taskuopas menee kevätkaudella painoon. Siinä on mm. lyhyt seloste Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry:n perusasioista, yhdistyksen toiminnasta ja sen tarkoituksesta. Tässä vihkosessa keskitytään lähinnä ajankohtaiseen aineistoon, siksi historian osuus esitteessä on jäänyt vähemmäksi. Tätä taskutietoa päivitetään vuosittain tarvittaessa niin, että henkilö- ym. tiedot, jotka vaihtuvat määräajoin, olisivat mahdollisimman hyvin ajan tasalla. Taskuopas on saman kokoinen kuin nykyinen museoesite eli sopii hyvin esim. taskuun. Viimeisin ajantasainen tieto yhdistyksen asioista on aina saatavilla nettisivuillamme www.kolumbus.fi/hvssy. Voit tutustua turvallisuustietouteen sivuillamme suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Hyvää ja toimeliasta kevätkautta teille jäsenillemme sekä lehtemme lukijoille! 6 VSS-Etsi! 1/2011
Puheenjohtajalta Unto Lemmetty unto.lemmetty@saunalahti.fi Hyvät ystävät, jäsenemme, viranomais- ja yhteistoimintatahomme Yhdistyksemme vietti 22.01.2011 70-vuotisjuhlaansa. Juhlapäivänämme saatoimme jälleen selvästi tuntea sen ystävyyden, arvonannon ja positiivisen vuorovaikutuksen jonka kohteena olemme olleet jo pitkään. Kiitämme monista saamistamme lahjoista ja huomionosoituksista, joista tärkeimmät olivat toimintaamme kannustavat, opastavat ja tukevat viestit sekä konkreettinen taloudellinen tuki. Kevätkokouksessa uusiutuvat sääntömme saanevat kokousväen toisen ja lopullisen hyväksynnän. Toisen pykälän muutostarkoitus on yhdistyksen ensijaisesti väestönsuojelun yhteisönä toimimista. Tämä uusi täsmänne yhdessä vuosijuhlan juhlapuheissa esitettyjen selkeiden tavoitteiden ja saamamme taloudellisen tuen myötä antaa yhdistyksellemme lisääntyneet resurssit toimintamme kehittämiseen erityisesti nuorison, ruotsinkielisten sekä etsintä- ja pelastuskoirien suuntaan. Haluan myös kiittää kaikkia niitä vapaaehtoistyötä tehneitä jotka pyyteettömällä työllänne saitte aikaan onnistuneen 70-vuotisjuhlamme. Ja sitten ajankohtaiseen ja meille niin tärkeään asiaan. Väestönsuojien rakentamisen lainsäädäntö on näin helmikuun lopussa veitsen terällä. Ehtiikö eduskunta käsitellä kaikki ne lait, jotka se loppusyksystä hallitusohjelman mukaan käsiteltäväkseen otti. Julkisuudessa on tullut ilmi, että joitakin lakiehdotuksia on jouduttu käsittelyaikojen takia peruuttamaan. Koituuko asuntoministeri Vapaavuoren väestönsuojien rakentamisen lopettamisvaatimukset pelastuslain kohtaloksi. Pelastuslaki saatiin eduskuntaan viimeisten lakien mukana marraskuun lopulla. Noudatetaanko jatkossakin voimassa olevaa pelastuslakia. Tätä ei varmaankaan Vapaavuori tullut ajatelleeksi, kun hän jarrutti pelastuslain etenemistä viime kesänä. Hallitus nosti rakentamisvelvoitteen rajaa viimetipassa 1200 neliömetriin ja teollisuuden- ja kokoontumisrakennusten osalta pidettiin lausuntovaiheen neliöt ennallaan 1500 m 2. Lakiin lisättiin loppu vaiheessa erikoisia asioita. Sisäasiainministeriö voi kunnan hakemuksesta myöntää vapau- VSS-Etsi! 1/2011 tuksen väestönsuojien rakentamisesta tietyllä alueella, jos siellä arvioidaan olevan ennestään riittävä määrä suojapaikkoja tai väestön suojaaminen on turvattu muulla tavoin. Määrittelyn tulisi aina perustua arvioon siitä, että väestönsuojien rakentamisesta vapauttaminen ei heikennä väestön suojaustasoa. Väestöä varten tulisi joko olla jo ennestään tarvittava määrä suojapaikkoja tai väestön suojaaminen perustuisi esimerkiksi evakuointisuunnitelmaan. Aluehallintoviraston toimivaltuutta vapautuksissa lisättiin epämääräisellä lain perusteluihin kirjatulla lausumalla. Vapautuksen myöntämisen perusteena olevana painavana syynä voitaisiin pitää esimerkiksi sitä, että vapautusta hakevasta uudisrakennuksesta olisi suojautumisetäisyydellä laskennallisesti riittävästi olemassa olevia suojapaikkoja muiden tilojen yhteydessä myös vapautusta hakevan rakennuksen lakisääteisen suojautumisvelvollisuuden täyttämiseksi. Tällaisina laskennallisina suojapaikkoina voitaisiin pitää erityisesti kuntien nykyisen pelastuslain 63 :n nojalla rakentamia yleisiä väestönsuojia ja niissä olevia suojapaikkoja. Muun muassa osa Helsingin kaupungin alueella olevista metroasemista on toteutettu yleisiä väestönsuojia koskevien vaatimusten mukaisesti. Korvaavina suojatiloina voitaisiin myös pitää esimerkiksi tunneleita, jotka rakennetaan väestönsuojasäännösten edellyttämällä tavalla väestönsuojiksi. Lisäksi vapautuksen myöntämisen perusteena olevana painavana syynä voitaisiin pitää esimerkiksi sitä, että suojautumisetäisyydellä olevissa toimisto rakennuksissa olisi laskennallisesti arvioituna riittävästi suojapaikkoja myös vapautusta hakevan rakennuksen suojautumisvelvollisuuden täyttämiseksi poikkeusoloissa. Väestönsuoja on lakiehdotuksen mukaan tehtävä rakennukseen tai sen läheisyyteen valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määritellyn mukaisesti. Aiheuttaako moinen nikkarointi eriarvoisuutta rakentajien kesken? Millä oikeudella voidaan hyväksyä yksityisen tahon väestönsuojaksi, Helsingin kaupungin varoilla rakennettuja yleisiä suojia. Millä oikeudella yksityisten rakentamien toimistorakennusten väestönsuojilla voidaan korvata toisen yksityisen yhtiön asuinrakennuksen väestönsuoja. Voi vain aavistella, oliko näidenkin pykälien takana asuntoministeri Vapaavuori. Saattaa olla niin, että eduskunta kaikessa viisaudessaan kumoaa edellä esitetyt erikoiset vapautusperustelut. Löytyykö muitakin jippoja, jotka on kätketty lain perusteluihin. 7
Lain voimaantulo ja siirtymäsäännös Lain 112 :ssä ja sen perusteluissa mainitaan, että säännöstä väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta uudisrakentamisen yhteydessä sovellettaisiin kumotun lain asianomaisten säännösten sijasta sellaiseenkin rakennushankkeeseen, johon rakennuslupa on haettu jo ennen lain voimaantuloa sen jälkeen, kun tasavallan presidentti on vahvistanut lain, jos tämän lain soveltaminen johtaa rakennuksen omistajan kannalta lievempiin vaatimuksiin väestönsuojan rakentamisessa. Sellaisissa tapauksissa, joissa rakennuslupa on saatu voimaantulosäännöksessä mainittua ajankohtaa aikaisemmin, väestönsuojan rakentamiseen velvollinen voisi halutessaan hakea muutosta rakennuslupaan väestönsuojan rakentamisen osalta ja muutoksesta päätettäessä voitaisiin ottaa huomioon ehdotetun uuden pelastuslain säännökset väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta. Lain perustelujen mukaan aluehallintovirasto voisi myös myöntää yksittäistapauksessa vapautuksen väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta, jos lain voimaan tulon jälkeen rakenteilla olevassa rakennuksessa ilman helpotusta jouduttaisiin noudattamaan kumotun lain väestönsuojan rakentamista koskevia tiukempia vaatimuksia. Lain 112 :ssä on vielä kaksi erityismaininnan arvoista kohtaa; kohta 19) kumotun pelastuslain 60 ja 61 :n perusteella rakennetut rakennusten väestönsuojat ja ennen tämän lain voimaantuloa kumottujen säännösten perusteella rakennetut rakennusten väestönsuojat on pidettävä maankäyttö- ja rakennuslain ja tämän lain 12 :n mukaisesti kunnossa ja ne tulee voida ottaa käyttöön tämän lain 76 :ssä säädetyssä ajassa. kohta 20) kumotun pelastuslain 63 :n perusteella rakennetut yleiset väestönsuojat ja ennen tämän lain voimaantuloa kumottujen säännösten perusteella rakennetut yleiset väestönsuojat on pidettävä maankäyttö- ja rakennuslain ja tämän lain 12 :n mukaisesti kunnossa ja ne tulee voida ottaa käyttöön tämän lain 76 :ssä säädetyssä ajassa. Väestönsuojan laitteiden kunnossapidosta on määrätty lain 12 pykälässä sekä sisäasiainministeriön asetuksessa väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väetönsuojien laitteiden kunnossapidosta sen 20 :ssä seuraavasti. Väestönsuojan laitteiden toimintakunnon varmistamiseksi ne tulee tarkastaa ja huoltaa vähintään 10 vuoden välein. Laitteiden toiminnan tarkastuksesta tulee laatia tarkastuspöytäkirja, johon tehdään merkinnät suoritetuista tarkastuksista laitekohtaisesti. Tarkastuspöytäkirja on pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle. Asetuksissa on annettu nykyisiin vaatimuksiin verrattuna jonkin verran helpotuksia painekuormiin, säteilysuojaukseen, rakenteiden paksuuksiin, myymälöiden suojien kokoon (1%) sekä väestönsuojan max. kokoon. Näillä helpotuksilla on tarkoitus saada 10 % säästöt. Nykyisen eduskunnan viimeinen istuntopäivä on ti 15.3. klo 12.00 (täysistunto viimeiset lakiehdotusten toiset käsittelyt äänestyksineen). Oletus on, että laki tulisi voimaan kesäkuussa 2011. Laki saatettaisiin voimaan tasavallan presidentin allekirjoituksella maaliskuun lopussa tai huhtikuun alussa. Tällöin voitaisiin soveltaa jo uutta lakia rakentamisvelvoitteen rajojen osalta. Laki käsitellään eduskunnassa helmikuun aikana. Lain perusteella annettavat asetukset tulevat voimaan samaan aikaan lain kanssa kesäkuussa 2011. Pian nähdään mitä vähintään viiden vuoden ahertaminen väestönsuojien määräysten osalta tuo tullessaan. Lakia on hyvä kompromissi ilman asuntoministeri Vapaavuoren omia koukeroita. PalkitSEmiSEt 70 V JuhlaVaStaanotolla 22.1.2011 Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry Viiri yhteistyötahot Pelastuskomentaja Kari Lehtokangas Väestönsuojelusäätiö Varatuomari Martti Enäjärvi Kouluttaja Kaj Pettersson Kouluttaja Ari Koski-Ukko Koulutuspäällikkö Jaana Kivistö Jäsenet Sisäasiainministeriön I lk väestönsuojelumitali Anne Soidinniemi-Nikkilä ja Pentti Lanki Sisäasiainministeriön II lk väestönsuojelumitali Irja Lalli ja Jari Markkanen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Erityisansioristi Tapio Mäkinen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Ansiomitali Lea Selin Helsingin Pelastusliitto Ansioristi Terttu Kangasniemi, Marianne Anttalainen, Vuokko Turunen ja Jari Auvinen Helsingin Pelastusliitto Ansiomitali Majka Borgström ja Vipi Nieminen 8 VSS-Etsi! 1/2011
Siltavuorenranta Siltavuorenranta 16 B 00170 Helsinki 16 B, 00170 p. (09) helsinki, 278 2018 p. (09) faksi 278 2018, (09) 278 faksi 2032 (09) 278 2032 e-mail hvssy@kolumbus.fi hvssy@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/hvssy www.kolumbus.fi/hvssy päivitetty 2.2.2010 MATERIAALIMYYNTI JÄSENILLE, JÄSEN AS. Oy:lle JA YRITYSJÄSENILLE VÄESTÖNSUOJELUMUSEO SILTAVUORENRANTA 16 B, AUKI LA KLO 10-14.00 Avaruuslakana pakattuna pussiin Lämpöpeite (peitteeksi tai alustaksi) 14 5 Sammutuspeite 120 x 180 cm 18 Matka-murtopalovaroitin 26 Pelastautumispakkaus (Survival Kit) Pelastautumishuppu Duran (pelkkä huppu) 231 120 EA-laukku keskikoko 60 EA-laukku pieni 22 Jauhesammutin 2 kg Jauhesammutin 6 kg Jauhesammutin 12 kg Nestesammutin 6 L Sammutinkaappi K35171 helsingin VÄEStÖnSuoJEluYhDiStYS RY helsingfors BEFolkninGSSkYDDSFÖREninG RF 47 61 111 72 100 Palovaroitin ICAS single Lithum (IIR-SLi) (ionis.) 33 HVSSY ry:n historiikki 10 MAGLITE M2A016CM2 taskulamppu 21 Suojanaamari PROMASK kokonaamari vaihtosuodatin (ABEK-P3 Folio) 96 28 Talosuojelumateriaalin määrävahvuus kahdelle (AB-PAKKI) 393 Talosuojelumateriaalin määrävahvuus (AB + S -PAKKI) 695 Säteilymittari RDS-30 581 Säteilymittari DGM - Turva 547 Suojelujohdon ja -henkilöstön perusliivit 43 Palovaroitin Nordic Premium 16 Rahti pääkaupunkiseudulla: 0-20 kg 18 Rahti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle 20-100 kg 26 Maksuehtomme: 14 pv netto, toimitusehto: vapaasti varastostamme MUISTA MYÖS HUOMIOIDA VÄESTÖNSUOJELUMATERIAALISI VANHENEMINEN! Tervetuloa ostoksille! Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry Helsingin väestönsuojelumuseo Materiaalimyynti Unto Lemmetty 050 571 1520 ja Raimo Nikkilä 0400 503 944 VSS-Etsi! 1/2011 9
HELSINGIN VÄESTÖNSUOJELUYHDISTYS RY KOULUTUSKALENTERI 2010 Ellei muuta ilmoiteta, koulutuspaikka on Väestönsuojelumuseo, Siltavuorenranta 16 B, 00170 Helsinki. Puh. 09-278 20 18 fax 09-278 2032 päivitys 28.2.2011 No Kurssi Pvm Klo Paikka 1 Suojanhoitajan kurssi 18 1.1 Suojanhoitajan kurssi 1 päivä ti 28.2.2011 17.30-20.30 Lääkärinkatu 3 Helpe 1.2 Suojanhoitajan kurssi 2 päivä to 3.3.2011 17.30-20.30 Olavinkatu 1 A vs-suoja 1.3 Suojanhoitajan kurssi 1 päivä ma 9.5.2011 18.00-21.00 Lääkärinkatu 3 Helpe 1.4 Suojanhoitajan kurssi 2 päivä ke 11.5.2011 17.30-20.30 Olavinkatu 1 A vs-suoja Suojanhoitajan kurssi 1 päivä ma 3.10.2011 18.00-21.00 Lääkärinkatu 3 Helpe 1.3 Suojanhoitajan kurssi 2 päivä ke 510.2011 17.30-20.30 Olavinkatu 1 A vs-suoja 2 Lukiolaisten turvakurssin väestönsuojeluosio 2.1 MPK Ruotsinkieliset 1.-30.9, 1.-30.10.2011 16-18 Väestönsuojelumuseo 2.2 MPK Ruotsinkieliset 1.-30.9, 1.-30.10.2011 16-18. Väestönsuojelumuseo 2.3 MPK Kanta-Hki ti 5.4.2011 17-19 Väestönsuojelumuseo 4.3 MPK Vantaa ja Itä-Hki piiri to 7.4.2011 16-18 Väestönsuojelumuseo 3 Jäsenkoulutus 2011 Väestönsuojelumuseo 3.1 Vss-päivä Studia generalia ke 14.9.2011 (aika myöh.) Hki Fabianinkatu 33 3.2 Stadin Turvastartti -tapahtuma la 24.9.2011 13.00-15.00 Narikkatori 3.3 Opasseminaari to 31.3.2011 18.00-20.30. Väestönsuojelumuseo Helsingin Väestönsuojelumuseo on avoinna lauantisin klo 10 14 kevät- ja syyskaudella ja ryhmille ja kouluille sopimuksen mukaan. *) Tarkka aika ilmoitetaan myöhemmin. TULE TEHOKKAASEEN TURVAKOULUTUKSEEN HELSINGIN PELASTUSLIITTOON! o Tulityökortti (8h) o Paloilmoitinlaitteiden vastuuhenkilöt (8h) o Paloturvallisuuskurssi (4h) o Hätäpoistumiskoulutus ja harjoitus (tehdään räätälöidysti asiakkaan tarpeet huomioon ottaen) Koulutamme myös: Talosuojelujohtajat perus- ja täydennyskursseilla sekä Kiinteistöjen ja taloyhtiöiden väestönsuojanhoitajat. Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry:n jäsenalennus 10% yllä olevista koulutuksista. Lisätietoja: Helsingin Pelastusliitto www.helpe.fi Lääkärinkatu 3, 00250 Hki, (09) 477 0810 TULE TEHOKKAASEEN KOULUTUKSEEN! 10 VSS-Etsi! 1/2011
OPASSEMINAARI Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry järjestää torstaina 31.3.2011 klo 18.00 museo-oppaille suunnatun seminaarin, johon voi osallistua myös yhdistyksen jäsenet. Ohjelma alkaa kahvitarjoilulla. Ohjelmassa mm. seuraavat esitelmät: - Kulttuuriperinnön suojelu, palveluasiantuntija Hanna Poutanen (Alertum Oy) - Museon uudistuneet opasesitteet, J-P Nieminen - Vss-museon esinekokoelmien inventointi ja museon kehittäminen, Tapio Mäkinen ja Antti-Jussi Salmenlinna Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry Helsingin väestönsuojelumuseo, Siltavuorenranta 16 B, 00170 Helsinki Raimo Nikkilä, henk.- ja museojaosjohtaja Ilmoittautumiset 28.3.2011 mennessä: Greta Nikkilä p. 040 7228 120 rnikkila@welho.com Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen retki Turkuun vuoden kulttuurikaupunkiin lauantaina 14.5.2011 Lähtö klo 9.00 Helsingistä Mannerheimintieltä Kiasman edestä. Tutustuminen Turku palaa -näyttelyyn, Tuomiokirkkoon ym. Paluu n. klo 18.00 Helsinkiin Kiasman eteen. Matkan hinta 50 sisältää matkan ja näyttelyliput. Sitovat ilmoittautumiset 5.5.2011 mennessä Greta Nikkilä p. 040 7228 120 rnikkila@welho.com arvoisat lehtemme lukijat! Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen nettisivuilla voit tutustua yhdistyksen toimintaan. Sieltä löytyy myös ajankohtaista tietoa arjen turvallisuuteen liittyen. Kohdasta Museo -> Museoarkisto klikkaamalla I, II, III löytyy museon esinekokoelmat. Etsimme esineille niiden oikeita nimiä tai nimikkeitä. Pyydämme teitä ystävällisesti ilmoittamaan mahdolliset tietonne liittyen esineisiin. Tiedot voi ilmoittaa joko kotisivujen kautta (www.kolumbus.fi/hvssy/paulaute) tai seuraaville henkilöille: Antti-Jussi Salmenlinna / ajs@iki.fi tai Tapio Mäkinen / heta3@saunalahti.fi. VSS-Etsi! 1/2011 11
POLIISIN KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Greta ja Raimo Nikkilä ja minä olimme 25.03.2010 vierailulla Helsingin kaupungintalon valtuustosalissa Helsingin kaupungin hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosaston kutsuvieraina. Osastopäällikkö Hannu Hakala avasi tilaisuuden kahvin jälkeen kertomalla vähän valtuusto salista. Kuulijoissa herätti hilpeyttä Hakalan kertomus siitä, miten yleisölehterille on aikoinaan rakennettu lehdistön vaatimuksesta kalliit lasikopit, joita ei sittemmin ole käytetty kertaakaan. Useita tuhansia markkoja maksaneista kopeista ei kyllä Hakalan mukaan ole myöskään esitetty purkutarjouksia. Tässä vaiheessa teki mieleni painaa punaista äänestysnappia, mutta jätin sen kohteliaisuussyistä väliin... Tilaisuuden pääpuhujana oli Suojelupoliisin ylitarkastaja Jyrki Weckman, joka toimi Europolissa poliisiyhdysmiehenä nelisen vuotta palaten Suomeen viime vuoden heinäkuussa. Mikä ihmeen Europol? Europol on EU-maiden poliisiorganisaatioiden järjestö, jonka toiminta käynnistyi vuonna 1999. Sen toimivaltaan kuuluvat laittoman huumausainekaupan, laittoman maahanmuuton, ydin- ja radioaktiivisten aineiden laittoman kaupan, ihmiskaupan ja varastettujen kulkuneuvojen laittoman kaupan sekä näihin rikoksiin liittyvän rahanpesun estäminen ja torjuminen. Europolin päämaja sijaitsee Haagissa, Hollannissa. Europol tarjoaa jäsenmailleen kanavan, jonka kautta näiden lainvalvontaviranomaiset voivat vaihtaa rikostiedustelu- ja muuta rikostietoa keskenään. Europolin rooliin kuuluvat myös neuvonta, tutkimusten koordinointi sekä tutkinnan kehittäminen. Tämän lisäksi Europol antaa suoraa operatiivista tukea jäsenmaille esimerkiksi huumaus aineiden valvottujen läpilaskujen toteuttamisessa ja eri jäsenmaissa tapahtuvien samanaikaisten operaatioiden koordinoimisessa. Europolin analyysiyksikkö on jäsenmaiden käytettävissä monimutkaisten rikoskokonaisuuksien tutkinnassa. Suomella on Europolissa kolme yhdyshenkilöä, kaksi poliisin ja yksi tullin edustaja. Europolia ei pidä sotkea Interpoliin Interpol (International Criminal Police Organization) on kansainvälinen rikospoliisijärjestö. Interpolin keskupaikka sijaitsee nykyisin Lyonissa, Ranskassa. Se toimii jäsenmaidensa rikospoliisien yhteistyön kehittämiseksi. Rikollisten valvontaa varten järjestöllä on mm. kansainvälisistä rikollisista keskuskortisto.suomi on kuulunut Interpoliin vuodesta 1928. Päämaja Lyon, Ranska Jäsenvaltioiden määrä 187 Viralliset kielet englanti, ranska, arabia, espanja Pääsihteeri Ronald Noble Perustettu 1923...Eikä Suomen Keskusrikopoliisiin Keskusrikospoliisi (KRP; ruots. Centralkriminalpolisen, CKP, kansainväisissä yhteyksissä National Bureau of Investigation, NBI) on Suomen poliisin valtakunnallinen yksikkö, jonka tehtävänä on torjua kansainvälistä, järjestäytynyttä, ammattimaista, taloudellista ja muuta vakavaa rikollisuutta, suorittaa tutkintaa sekä kehittää rikostorjuntaa ja rikostutkintamenetelmiä. KRP on perustettu vuonna 1955. Sen henkilöstömäärä on noin 700, joista 56 prosentilla on poliisikoulutus. Vaativan rikostutkinnan suorittamiseksi KRP:ssä työskentelee suuri määrä eri alojen asiantuntijoita, esimerkiksi ylemmän korkeakoulututkinnon kemian alalta suorittaneita henkilöitä rikoskemisteinä rikosteknisessä laboratoriossa. Keskusrikospoliisi tuottaa rikostorjunnan asiantuntijapalveluita poliisin eri yksiköille ja useille muille viranomaisille, esimerkiksi Tullille. Asiantuntijapalveluista tärkeimpiä ovat: - rikosteknisen laboratorion suorittamat tutkimukset - rahanpesun selvittelykeskuksen toiminnot - kansainvälisten oikeus- ja virka-apupyyntöjen välittäminen - rikostiedustelun ja analyysin palvelut - teknisen tiedustelun ja tarkkailun palvelut - elektronisen todistusaineiston käsittelyyn liittyvät palvelut - rikostorjuntaan liittyvät kielipalvelut KRP:n tehtäviin liittyvä koulutus KRP kirjasi vuonna 2005 tutkittavakseen 929 rikoslakirikosta. Tutkittavien rikosten määrän vuosittaiset vaihtelut ovat olleet 2000-luvulla suhteellisen pieniä. Keskusrikospoliisin esikunta sijaitsee Tikkurilassa Vantaalla. KRP:n paikallisyksiköitä toimii 13:lla paikkakunnalla. Keskusrikospoliisissa on 9 eri yksikköä: Pääosasto, Länsi- Suomen yksikkö, Itä-Suomen yksikkö, Pohjois-Suomen yksikkö, Rikostekninen laboratorio, Rahanpesun selvittelykeskus, Rikostietopalvelu ja Tekninen asiantuntijapalvelu sekä Hallintoyksikkö. Keskusrikospoliisin päällikkönä toimii poliisineuvos Rauno Ranta. Europol tänään Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin ytimestä poliisivirasto tarjoaa ainutlaatuisen palveluvalikoiman. Europol on lainvalvontaoperaatioiden, rikostietojen ja lainvalvonnan asian tunte muksen keskus. Analyysit ovat toiminnan keskiössä. Europol työllistää yli 100 rikostutkijaa, jotka ovat parhaiten koulutettuja Euroopassa. Näin Europolissa on yksi kattavimmista analyyttisen osaamisen keskittymistä EU:ssa. Analyytikot käyttävät ajantasaisia työvälineitä tukemaan jäsenvaltioiden tutkintoja päivittäin. Jotta yhteistyökumppanit saisivat syvällisemmän käsityksen kohtaa- 12 VSS-Etsi! 1/2011
mistaan rikosongelmista, Europol tekee säännöllisiä arvioita, joissa on kattavia ja eteenpäin suuntaavia analyyseja rikollisuudesta ja terrorismista Euroopan unio nin alueella. Järjestäytyneen rikollisuuden uhka-arviossa, OCTAssa (Organised Crime Threat Assessment), tunnistetaan ja arvioidaan tulevia uhkia. Siinä kuvaillaan järjestäytyneiden rikollisryhmien rakennetta ja toimintatapaa sekä Euroopan unionin alueella esiintyvän rikollisuuden päätyyppejä. EU Terrorism Situation And Trend Report (kertomus terrorismitilanteesta ja suuntauksista EU:ssa, TE-SAT) julkaistaan vuosittain, ja se antaa yksityiskohtaisen selvityksen terrorismin tilasta EU:n alueella. Europol on korkean tason turvallisuuden operatiivinen keskus. Sille vuosittain tulevassa yli 9000 tapauksessa käytetään korkeatasoisia analyyseja suotuisaan operatiiviseen tulokseen pääsemiseksi.tämä joustava palvelukeskus toimii taukoamatta 24 tuntia seitsemänä päivänä viikossa. Europol on EU:n asiantuntijakeskus, joka tarjoaa foorumin EU-maiden lainvalvonnan asiantuntijoille. Poliisiviraston toimihenkilöt ovat valmiita matkustamaan lyhyelläkin varoitusajalla ja tarjoamaan tukeaan liikkuvan toimiston avulla. Europolin mukanaoloa tarvitaan myös laittomien huumausaineiden torjunnassa. Sitä varten sillä on täysin toimintavalmis ryhmä, joka auttaa paikalla hävittämään synteettisten huumeiden laboratorioita. Europolin historiaa ja tilanne nyt Perusajatus Europolista laadittiin jo Maastrichin sopimuksessa vuonna 1992. Lokakuussa 1993 Euroopan Neuvosto päätti lopullisesta perustamisesta ja näin lopulta 1995 pääpaikaksi tuli Alankomaiden Haag. Varsinainen toiminta aloitettiin vasta vuonna 1999 ja Suomi oli mukana alusta alkaen. Tällä hetkellä organisaation palveluksessa on 622 henkilöä, jäsenmaina ovat 27 EU-maata ja sen lisäksi Australia, Kanada, Kolumbia, Kroatia, Islanti, Norja, Sveitsi sekä Yhdysvallat. Uuden päämajan (City of Peace and Justice), vapaasti käännettynä rauhan ja oikeuden kaupunki, pitäisi valmistua vuonna 2011. Suomalaisten erikoisosaamista on tarvittu päämajan suunnittelussa: yllätys yllätys saunaosaston luomisessa. Kuten jo edellä kävi ilmi Europol ei ole varsinainen poliisitai oikeusorganisaatio. Sen tehtävänä on kerätä tietoutta ja ylläpitää tällä hetkellä 21 erilaista tiedostoa ja antaa niistä pyydettäessä asiatietoja. Tietoja on jopa rikollisten henkilöllisyydestä. Tässä on joitakin rajoituksia eri maiden osalta. Nämä tiedostot käsittävät maailmanlaajuisia rikoksia huumerikollisuudesta, rahaväärennösten ja luottokorttihuijausten kautta aina ihmisten salakuljetuksiin ja lasten hyväksikäyttöön. J-P Vaarallisten aineiden merkit uudistuvat EU:n uusi kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskeva asetus tuli voimaan tammikuussa 2009. Asetuksessa on pitkät siirtymäajat, mutta vähitellen kemikaalien pakkausmerkinnät muuttuvat varsin eri näköisiksi. Ensimmäiseksi uudet merkinnät tulevat pakollisiksi puhtaisiin aineisiin (esimerkiksi sitruunahappo, asetoni), jotka on merkittävä uuden asetuksen mukaan 1.12.2010 mennessä. Vanhoilla merkinnöillä varustettuja tuotteita saa kuitenkin myydä vielä kaksi vuotta tämän jälkeen. Seokset (esim. puhdistusaineet, maalit) on merkittävä uuden järjestelmän mukaisesti 1.6.2015 mennessä ja vanhoin merkinnöin varustettuja tuotteita saa myydä vielä kaksi vuotta tämän jälkeen. Esimerkiksi: Välitön myrkyllisyys Näitä merkintöjä ei pidä sekoittaa vaarallisten aineiden kuljetusmerkintöihin, jotka ainakin toistaiseksi säilyvät ennallaan. Esimerkiksi: Välitön myrkyllisyys J-P VSS-Etsi! 1/2011 13
IL/Viranomaisyhteistyö Markku Seppänen, ylimeteorologi 22.2.2011 Äärimmäiset sääilmiöt merellisen Helsingin näkökulmasta Ilmakehän ja meren vuorovaikutus näkyy ja tuntuu joka päivä pääkaupungin asukkaiden elämässä. Normaalisti tämä vuorovaikutus ei aiheuta kuin korkeintaan luihin ja ytimiin tunkevaa viimaa taikka helteisenä päivänä mereltä puhaltavaa vilvoittavaa merituulta. Kuitenkin ajoittain ilmakehän ja meren yhteistyöstä syntyy niin voimakkaita ilmiöitä, että ne aiheuttavat omaisuusvahinkoja ja pahimmillaan myös henkilövahinkoja. Tässä esityksessä käydään luettelomaisesti läpi rannikkokaupungille tyypillisiä säästä ja merestä johtuvia riskejä. Myrskylukemia mitataan joka vuosi Helsingin edustan merialueella. Muutaman kerran vuodessa yleensä voimakkaan ja nopealiikkeisen matalapaineen yhteydessä tuuli voimistuu myös kaupunkialueella niin voimakkaaksi, että siitä aiheutuu vahinkoa rakennuksille ja puistoille. Kaatuvat puut taikka tuulen mukana lentävät esineet aiheuttavat vaaratilanteita myös ihmisille. Ilmaston muutoksen vaikutuksista tuulisuuteen ei ole selvää näyttöä, mutta esi merkiksi avo vesikauden pidentyminen todennäköisesti altistaa kaupunkialueen entistä useammin koville tuulille. Voimakkaisiin ukkospilviin liittyy usein lyhytaikaisia ja pienialaisia, mutta erittäin voimakkaita tuulia. Syöksyvirtaukset suuntautuvat tyypillisesti ukkospilven etureunasta alaspäin. Syöksyvirtaukset ovat siinä mielessä haasteellisia, että perustuuli saattaa olla melko heikkoa ja sitten aivan yhtäkkiä ukkospilven lähestyessä tuleekin voimakas puuskainen ilmavirtaus, joka kaataa pahimmillaan puita ja irrottaa kevyitä rakenteita paikaltaan. Kuuro- ja ukkospilvien yhteyteen saattaa kehittyä raju, paikallinen ja suppea-alainen pyörre eli trombi. Yksittäinen trombi liikkuu elinkaarensa aikana satoja metrejä, joskus jopa kilometrien matkoja. Trombi jättää yleensä kapean, mutta pitkän tuhojäljen metsiin ja puistoihin. Myös kevyille rakenteille ja rakennuksille trombi voi aiheuttaa merkittäviäkin vahinkoja. Trombien ja syöksyvirtausten tarkkojen esiintymisalueiden ennustaminen on toistaiseksi mahdotonta, mutta säätilanteen ja ennustusmallien perusteella pystytään ennakoimaan kohtuullisesti, millä alueilla voimakkaiden ukkosten esiintyminen on todennäköisintä. Ilmaston mahdollinen lämpeneminen kasvattaa voimakkaiden ukkospilvien esiintymistodennäköisyyttä ja taajuutta ja sitä kautta mahdollisesti syksyvirtauksien ja trombien aiheuttamia vahinkoja. Sylvi-myrsky (8.-9.8.2010) on esimerkki siitä, kuinka nopealiikkeisiä pienialaiset ukkosmyrskyt saattavat olla. Tilanne kehittyi 8.8. alkuillasta Etelä-Virossa ja liikkui sieltä kolmessa tunnissa Suomenlahden yli pääkaupunkiseudulle ja edelleen Hämeeseen. Seuraavana yönä myrskyalue kolkutteli jo Etelä-Pohjanmaan rajoja. Ilmatieteen laitos tiedotti tilanteesta parhaansa mukaan viranomaisia ja suurta yleisöä, mutta näin nopeasti liikkuvat voimakkaat sade- ja myrskyalueet ovat haasteellisia kaikille viranomaisille. Jotta viranomaiset ehtisivät välittämään kansalaisille asianmukaisia ohjeita ja varoituksia oikeaan aikaan, tarvitaan hyvin toimivia operatiivisia viranomaisten välisiä yhteyksiä ja toimintamalleja. Ukkospilviin liittyy vielä syöksyvirtausten ja trombien lisäksi salamointia, erittäin runsaita hetkellisiä sateita ja joskus myös suuria rakeita. Salamaniskuihin menehtyy valitettavasti joka vuosi yhdestä kahteen henkilöä. Salamaniskut eivät yleensä ole kaupunkialueilla kovin vaarallisia, sillä kaapelointi kulkee pääosin maan sisällä, mutta silti voimakkaan salamoinnin aikana on syytä tuntea suojautumisen periaatteet. Yksinkertaiset ohjeet löytyvät mm. Ilmatieteen laitoksen kotisivuilta (http://ilmatieteenlaitos. fi/suojautuminen). Liikenteen sujumiseen vaikuttavat sääilmiöt aiheuttavat vuosittain merkittäviä häiriöitä ja lisäävät tieliikenteessä tapahtuvia onnettomuuksia. Liukkaus haittaa yksityisautoilun lisäksi myös julkisen liikenteen sujuvuutta. Lumi- 14 VSS-Etsi! 1/2011
sia ja liukkaita katuja tulee olemaan vielä tämän talven jälkeenkin. Onpa jopa mahdollista, että nollan vaiheilla olevat sääolot yleistyvät talvien lauhtumisen takia. Ilmatieteen laitos pyrkii tiedottamaan tieliikennettä liukkaista keleistä. Autoliikenteen lisäksi myös jalankulkijat hyötyvät jalkakäytävien ja kevyen liikenteen väylien liukkauden ennakoinnista. Liukkaudesta johtuvat kaatumiset aiheuttavat lukemattomille kaupunkilaisille kipua ja särkyä ja ensiapuklinikoille huomattavaa kuormitusta ja edelleen välittömiä ja välillisiä kustannuksia koko yhteiskunnalle. Siksi jalankulkusääpalvelun kehittäminen edelleen yhteistyössä kaupunkien ja tutkimuslaitosten kanssa on erittäin tarpeellista ja kannattavaa työtä. Runsaat sateet aiheuttavat talvella huomattavia hidasteita ja esteitä liikenteelle ja kesällä saattavat nostaa hulevesitulvia paikkoihin, joissa sadevesiviemärit eivät ehdi imemään sateesta kertyvää vettä. Ilmaston lämpeneminen voi lisätä erittäin runsaiden sateiden esiintymistä myös pääkaupunkiseudulla. Yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeitä viestiliikenteen ja sähkönjakelun solmukohtia on sijoitettu usein kellarikerroksiin ja nämä tilat ovat uhattuna vesimassojen kerääntyessä kaduille. Sähkö- ja tieto liikenne katkosten riski on siis näiden tilanteiden yhteydessä ilmeinen. Itämeren altaassa esiintyvä ns. allasefekti saa altaan veden aaltoilemaan voimakkaasti tietyissä säätilanteissa. Tällainen tulva-aalto nosti tammikuussa 2005 meriveden pinnan lyhytaikaisesti uuteen huippukorkeuteen. Onneksi tilanne kyettiin ennakoimaan ja kaupunki ehti ryhtymään kaikkiin mahdollisiin torjuntatoimiin. Ilmatieteen laitos on parantanut ja parantaa edelleen omaa kykyään seurata ja ennustaa Suomenlahden vedenpinnan vaihtelua ja varoittaa odotettavissa olevasta tulva-aallosta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kaupunkimainen elämänmuoto on kaikesta kehityksestä huolimatta tai kenties osin siitä johtuen varsin sääherkkää. Jo tämän talven pakkaset ovat osoittaneet, miten helposti esimerkiksi raideliikenne häiriintyy vakavasti. Aikaisemmin liikennemäärät katuverkostossa taikka raiteilla olivat pienempiä ja siten mm. säästä johtuvat häiriöt jäivät pienemmiksi. Nykyinen kiivasrytminen kaupunki on valitettavasti samalla melko herkkä säästä ja merestä johtuville häiriöille. Siksi on edelleen tärkeää, että kansalaisilla säilyisi omaehtoinen varautumiskyky- ja osaaminen näiden arjen elämää ajoittain ikävästikin haittaavien normaaliolojen häiriötilanteiden varalle. Tässä valistus- ja koulutustyössä tarvitaan myös Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen panosta. VSS-Etsi! 1/2011 15
Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen 70-vuotisjuhlat kuvat: Antti-Jussi Salmenlinna Juhla alkoivat Helsingin väestönsuojelumuseolla lauantaina 22.1.2011 iltapäivällä 70 v. juhlavastaanotolla. Toiselle sadalle nouseva vierasjoukko saapui onnittelemaan juhlivaa yhdistystä vanhoihin väestönsuojan tiloihin, joissa on myös yhdistyksen toimitilat. Juhlasali täyttyi ääriään myöten kutsuvieraista. Trumpetin soidessa liput ja airue saapuivat juhlasaliin. Vastaanottoon liittyi tervetulomaljan ja onnittelujen lisäksi ansioi tuneiden henkilöiden palkitsemiset ja yhdistyksen historiikin esittely, näyttelyn avaus sekä tietysti pientä purtavaa ja kakkukahvit, niistä kiitos sotilas kotisisarille. Juhlien valokuvat on nähtävissä myös nettisivuillamme ajankohtaisosiossa osoitteessa www.kolumbus.fi/hvssy/ajankohtaista. Juhlallisuudet jatkuivat juhlaillallisella Helsingin Suomalaisella Klubilla. Noin 60 hengen tummiin pukuihin ja kunniamerkkeihin sonnustautunut väestönsuojeluaktiivijoukko osallistui illalliselle. Juhlapuheen piti Suomen Väestönsuojelujärjestön enti nen pääsihteeri, eversti Martti Putkiranta, joka korosti väestön ja omaisuuden suojelun merkitystä ja tärkeyttä myös tänä päivänä. Hän toivoi, että maamme vpk:t perustaisivat yhteyteensä jaoksen, joka keskittyisi väestönsuojeluasioihin. Tällä tavoin turvattai- siin väestönsuojelun jatkuvuus. Tämä sopisi varsin hyvin tähän vuoteen sillä vietämmehän tänä vuonna EU:n vapaaehtoistoiminnan vuotta, jonka teemana on Vapaa ehtoisena vaikutat. Yhdistyksen kunniapuheenjohtajan, kauppaneuvos Nils Elfvingin tervehdyksensä lopussa ilmoittama huo mat ta va rahalahjoitus yhdistyksen pelastuskoirakoulutukseen ja muuhun väestönsuojelutyöhön herätti ihastusta illallisvieraiden joukossa. Entinen pelastuskomentaja Rainer Alho kiteytti tervehdyksensä yhdistykselle vanhaan suomalaiseen kansanviisauteen: Vara on viisautta eikä vaaran enne. Ilta kului nopeasti hyvän ruoan ja juoman merkeissä ja Laajasalon musiikkikerhon kvartetin jäsenten nuorekas naisellinen olemus sai juhlayleisöltä ansaittua huomiota. Tilaisuuden lopuksi kuulimme Jukka Kuoppamäen sävellyksen Sininen ja valkoinen. Oli tullut aika lähteä kotiin ja jatkamaan väestönsuojelutyötä uudella innolla. 70 v juhlien kuviin voit tutustua yhdistyksen nettisivuilla: www.kolumbus.fi/hvssy/ajankohtaista.htm Toimitus RN. 16 VSS-Etsi! 1/2011
VSS-Etsi! 1/2011 17
18 VSS-Etsi! 1/2011
VSS-Etsi! 1/2011 Lisää kuvia juhlista löytyy osoitteesta www.kolumbus.fi/hvssy/ajankohtaista.htm 19
Varautumisjohtaja Karim Peltonen: Häiriötilanteet tulisi huomioida kiinteistöjen pelastussuunnitelmissa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK suosittaa kiinteistöjä tarkistamaan pelastussuunnitelmansa ja varmistamaan, että niissä on annettu ohjeet myös erilaisten yhteiskunnan häiriöiden varalle. Laaja-alaiset ja pitkäkestoiset sähkökatkot ovat viime päivinä piinanneet Etelä-Savoa. Talo- ja kiinteistöyhtiöiden on hyvä arvioida sähköhäiriön riskiä ja miettiä mahdolliset toimenpiteet sellaisen varalle. Vaka vissa häiriötilanteissa viranomaispalvelut kuormittuvat ja perheiltä ja yhteisöiltä edellytetään tavanomaista suurempaa omatoimisuutta. Yhteisöllisyys ja naapuriapu ovat tärkeitä tekijöitä. Yli viiden asunnon kiinteistöiltä edellytetään pelastussuunnitelmaa. Suunnitelma on hyvä väline arvioida sähkökatkon aiheuttamat riskit ja ohjeistaa asukkaiden toimintaa. Pelastussuunnitelmassa tulisi nimetä turvallisuushenkilöstö, joka tarvittaessa välittää ohjeet asukkaille ja auttaa hädänalaisia. Laaja-alainen sähkökatko vaikuttaa kaikkeen elämiseen. Valaistuksen ja lämmityksen katkeamisen lisäksi pitkittyvä sähköhäiriö vaikuttaa yhdyskuntatekniikan toimivuuteen ja viestintään. Ruuan ja polttoaineen saatavuus voivat vaikeutua jakeluasemien ja maksupäätteiden pimentyessä. Pitkässä sähkökatkossa erityisiä riskiryhmiä ovat yksin elävät vanhukset ja ulkopuolisesta avusta riippuvaiset henkilöt. Asuinrakennuksissa on hyvä kartoittaa riskiryhmiin kuuluvat ja selvittää, että asiat ovat häiriön sattuessa kunnossa. Taloyhtiöissä, joissa on väestönsuoja, voidaan turvautua väestönsuojelumateriaalin käyttöön. Väestönsuojan vesisäiliötä voidaan käyttää varaveden varastointiin. Kuivakäymälät taas toimivat vaikka jätevesi huolto pettäisi. Jokaisen talouden on hyvä varautua osaltaan mahdolliseen häiriöön. SPEK suosittelee kotitalouksia varautumaan kotivaralla eli päivittäisen tarpeen ylittävällä elintarvike- ja lääkevarastolla. Lisäksi on hyvä varata taskulamppuja ja radio paristoineen sekä riittävästi kä- teistä muutaman päivän perushankintoihin. Muita neuvoja tilanteeseen: - Älä mene hissiin. - Sulje kaikki auki jääneet sähkölaitteet, jotta et unohda niitä päälle sähkökatkon jälkeen. - Pidä pakastin suljettuna, niin se säilyttää kylmyyden paremmin. Pakastimen voi myös peittää huovalla tai vastaavalla. - Kylmänä aikana sulje ovet ja ikkunat hukkalämmön estä miseksi. - Maahan pudonneet sähköjohdot ovat vaarallisia ja niistä pitää pysyä vähintään 30 metrin päässä. - Varmista, että vesijohdot eivät pääse jäätymään. Tiedotus ja viestintä ovat sähköverkon häiriötilanteessa kriittisiä osa-alueita. Riittääkö kännykän lataus ja saako lisävirtaa esimerkiksi auton akusta tai invertterin kautta? Viranomaistiedotuksia varten pitäisi olla toimiva patteriradio. Yle Radio Suomen lähetyksiä voi kuunnella myös autoradion kautta. Hätäkeskuksen toiminta saattaa olla laajassa häiriötilanteessa tukossa, pitkittyvä sähköhäiriö voi myös häiritä matkapuhelinverkon toimivuutta. Avun saanti voi siis viipyä. Pelastuslaitokset ja hätäkeskukset antavat tilanteen varalta ohjeita. Kuntien vastuulla on häiriötilanteessa väestön perushuolto eli esimerkiksi hätämajoituksen ja muonituksen järjestäminen. Viranomaiset ohjeistavat varaveden jake lusta. Pelastusviranomaiset vastaavat mahdollisista evakuoinneista sekä kiireellisistä pelastustehtävistä. Sähköyhtiöt antavat tietoja vikatilanteesta sekä muita neuvoja. Pelastuslaitokset ja aluehallintoviranomaiset tiedottavat kunta- ja aluekohtaisista toimista. Lisätietoja: Varautumisjohtaja Karim Peltonen, 040 169 0996 20 VSS-Etsi! 1/2011