Puuhuollon kausivaihtelu ja normit Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 6.10.2017
Selvitys kausivaihtelun vaikutuksista Vuosittaisesta puunhuollon kausivaihtelusta huolimatta puun korjuun ja kuljetuksen henkilöstö- ja kalustoresursseja joudutaan varaamaan huippukuukausien tarpeiden mukaisesti. Resurssien vajaakäyttö muina kuukausina lisää puuhuollon kustannuksia. Kausivaihteluiden keskeisenä syynä on kelirikko, jonka pelätään yleistyvän ilmastonmuutoksen myötä. Puun käytön kasvu lisää tarvetta ympärivuotisesti tasaisempaan puuvirtaan. Selvityksen tavoitteena on 1. Laskea kausivaihteluiden aiheuttamat vuosittaiset lisäkustannukset Suomen puuhuollolle 2. Tunnistaa kausivaihtelun vähentämiskeinoja ja niihin liittyviä jatkotutkimustarpeita. 2
Kausivaihtelun vaikutusten laskeminen Tiestön kelirikko Korjuukelpoisuus Puun käytön vaihtelu Metsätuholain vaatimukset Puunkorjuu Kaukokuljetus Varastointi Laatumenetykset Teiden korjaukset A. Korjuukoneiden ja metsätraktoreiden ylikapasiteetin pääomakustannus A. Kuljetuskaluston ylikapasiteetin pääomakustannus B. Kuljetusmatkojen piteneminen A.Varastoaluekustannukset B.Varastopalveluiden käyttö C.Varastoon sitoutuneen puupääoman korko D. Kuljetusmatkojen piteneminen A.Puun varastoinnin aikainen jalostusarvon aleneminen A.Metsäyhtiöiden maksamat yksityisteiden korjauskustannukset 3
Puun hakkuumäärät Lähde: Luonnonvarakeskus 4
Metsäkoneiden määrä kuukausittain Lähde: Luonnonvarakeskus *Mukana myös MHY:n koneet 5
Henkilöstön käyttö Yleistä Kausivaihtelun takia maksetaan ylityökorvauksia, joiden määrää ei ole arvioitu Kausivaihtelu heikentää osin alan henkilöstön saatavuutta ja alan houkuttelevuutta Korjuu Henkilöstön työaikapankki vähän käytössä Kausivakinaisia jonkin verran käytössä Kausikoneita jonkin verran käytössä, mutta niillä on huono tuottavuus Kaukokuljetus Alan pätevyysvaatimusten takia keikkakuljettajien määrä on vähentynyt 6
Henkilömäärät kuukausittain Lähde: Luonnonvarakeskus *Mukana myös MHY:n työvoima 7
Puutavara-autojen määrä kuukausittain Lähde: Luonnonvarakeskus *Mukana myös MHY:n työvoima 8
Tiestön kelirikko Valtion teiden painorajoitukset 2016 (Liikennevirasto 2017) 2 537 km Kesto keskimäärin 50 pv Yksityisteiden painorajoitusten vaikutusta arvioidaan kuljettajahaastatteluilla 9
Korjuukelpoisuuskartta Korjuukelpoisuuskartta voidaan laatia kaikille laserkeilatuille alueille SMK:n ja MML:n keilausohjelma kattanee koko Suomen vuoteen 2020 mennessä Noin puolet tähän mennessä keilatuista alueista on kartoitettu (tilanne 9/2017) Kartoitus jatkuu vuoden 2018 aikana mutta määristä ei ole vielä arviota Kartan avulla voidaan etsiä kesäkorjuukelpoisia turvemaakeskittymiä suuralueilta ja arvioida myös yksittäisen lohkon sisäistä kantavuuden vaihtelua Pienempien lohkojen korjuu ajoitetaan heikoimman kohdan mukaan, isoimpia voidaan lohkottaa uudelleen 10
Alustava
Alustava
Alustava
Alustava
Vaihtelut tehtaiden tuotannossa Lähde: Metsäteollisuus ry 15
Metsätuholain vaatimukset puun varastoinnille Mänty: Kaikki toukokuun loppuun mennessä hakatut yli 20 m3:n puutavaraerät pitää poistaa metsästä heinäkuun 1. (A- ja B-alue) tai 15. (C-alue) päivään mennessä Kuusi: 2-4 viikkoa myöhemmät aikarajat mutta ei erän minimikokoa, A-alueella lisäksi kesäaikaan hakatun puun poiskuljetusvelvoite (30 pv hakkuusta) Metsätuholain arviointi toteutetaan vuoden 2018 aikana Puunhankintaorganisaatiot kartoittavat nykyisten vaatimusten vaikutusta kausivaihteluun erityisesti mäntykuitupuun osalta 16
Toimijoiden näkemyksiä kausivaihtelun syistä (Kärhä & Tamminen 2017) 17
Kausivaihtelun kustannukset Aiempi arvio kelirikon vaikutuksista puuhuoltoon 100 milj. /v (Pennanen & Mäkelä 2003) Työn alla olevassa arviossa myös Leimikoiden korjuukelpoisuuden vaikutus Yksityisteiden ja valtion päällystettyjen teiden painorajoitukset 18
Alustava: Korjuu- ja kuljetuskaluston ylikapasiteetin pääomakustannukset Ylikapasiteetti = Koneiden korjuutilaston (Luonnonvarakeskus 2017) mukaisesta kuukausikohtaisesta koneiden käyttömaksimista on vähennetty koko vuoden keskimääräinen koneiden käyttömäärä kuukaudessa Korjuukaluston osalta 33 milj. /v, kuljetuskaluston osalta 6 milj. /v 19
Kelirikon aiheuttaman lisäkuljetusmatkan kustannukset Aiemmat kelirikon kustannusvaikutusselvitykset (Pennanen & Mäkelä 2003 ja Tiehallinto 2004) Kelirikkohaitta = 6*vauriokohtien km-määrä Lisäkustannus kuljetuksille: mallinnus painorajoitettujen teiden kiertämisen lisäkilometreistä Kelirikkoon joudutaan varautumaan, vaikka se ei aina toteutuisikaan Uusi laskelma Arvio myös yksityisteiden painorajoituksista Yhtiöiden arvio painorajoitusten vaikutuksista Saavutettavien varastojen sijainti keskimääräistä kauempana Kelirikkoalueiden kiertäminen Metsäyhtiöiden maksamat teiden korjaus- ja aurauskustannukset yli 10 milj. /v (kausivaihtelun osuutta ei vielä arvioitu) 20
Varastoinnin lisäkustannukset Kausivaihtelusta johtuvat varastoinnin lisäkustannukset (alustavia arvioita) 1. Varastoaluekustannukset & Varastopalveluiden ja kuormasiirtojen kustannukset (<1 milj. ) 2. Varaston tuoman lisäkuljetusmatkan (noin 20 km) kustannukset 3. Normaalia pidemmän varastointiajan tuomat a) Varaston pääomakustannukset (3,6 milj. /v) b) Varaston jalostusarvon menetykset (12 milj. /v) 21
Varastoinnin jalostusarvon menetys, alustava Vuodessa n. 12 milj. /v 22
Kausivaihtelun vähentämiskeinoja Tietovarat Suunnittelu ICT-ratkaisut Kantavuuden kehitys Kaluston kehitys Pystyvarantotiedot Riittävä pystyvaranto Suunnittelu- ja ohjausjärjestelmät Metsän kantavuutta parantavat toimenpiteet Korjuukaluston kehitys Korjuukelpoisuusluokittelu Kesäkorjuun edistäminen Ajourasuunnittelu Tiestön kantavuutta parantavat toimenpiteet ja ohjeet Korjuukoneiden varustelun kehitys Teiden kuljetuskelpoisuusluokitus Tehokkaammat talviharvennukset Sorateiden kunnostamisen ja talvikunnossapidon suunnittelu CTI kaukokuljetuksissa Ajantasainen tieto kelirikosta Hakkuutaparakenteen muutos Piennartiet Terminaalien hyödyntäminen 23
Vaikuttamiskeinoja kyselyn mukaan (Kärhä & Tamminen 2017) 24
Kiitos!