Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomussalmen kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Asta Tolonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Asta Tolonen kunnanjohtaja 044 777 3344 asta.tolonen@suomussalmi.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 11.03.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - Kunnanhallitus 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä Ei vastauksia.
11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? - Perustason alueet ovat tarpeettomia. 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? - Kuntayhtymämalli tulee olla kaikissa vaihtoehdoissa vastuukuntamallin vaihtoehto. 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät?
- Perustason alueet ovat tarpeettomia. 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Avoimet vastaukset: Joku muu, mikä - Perustasonalue on tarpeeton. Pykälässä esitetty jaettu vastuu perustason ja sote-alueen kesken ei ole toimiva malli. Kokemuksen mukaan jaetun vastuun mallissa epäselvissä tilanteissa häviäjäksi jää yleensä asiakas. 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla.
17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Perustason alue on tarpeeton väliporras, joka aiheuttaa koko järjestelmään tehottomuutta. Päivystysasetuksen mukaan alle 50 000 asukkaan alueet eivät voi järjestää ensihoidon erikoistason päivystystä. Tämä aiheuttaa lääkäreiden hakeutumisen näihin pelkästään päivätyötä tekeviin yksiköihin ja hankaloittaa entisestään päivystyksen järjestelyjä koko maassa. 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä?
- Kuntayhtymämalli tulee olla kaikissa tapauksissa vastuukuntamallin vaihtoehto. 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? - Vastuukunnan kunnanhallituksella tulisi olla oikeus ottaa käsiteltäväkseen toimielimelle kuuluva asia. 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita?
21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? - Kuntayhtymämalli tulee aina olla vastuukuntamallin vaihtoehto 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä?
- Jokaisella kunnalla tulee olla sellainen edustus toimielimessä, että kuntalaiset voivat tosiasiallisesti vaikuttaa oman kuntansa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? - Vastuukunnan kunnanhallituksella tulisi olla mahdollisuus ottaa ratkaistavakseen toimielimen käsittelemä asia. 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? - Vastuukunnan kunnanvaltuuston tulee hyväksyä ja päättää lopullisesta tilinpäätöksestä sekä vastuuvapauskysymyksistä. 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen?
- Erityisvastuualueen hallinto tulisi järjestää suorilla kansanvaaleilla valittujen edustajien kautta. 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? - Hallituksen kokoonpanossa tulee huomioida myös riittävä asiantuntijoiden edustus. 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? - Erityisvastuualueille tarvitaan suoraa päätösvaltaa, jotta toimijoiden välinen kilpavarustelu pystytään estämään 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä Ei vastauksia.
30. Huomioita 4 luvun säännöksistä - Sosiaali- ja terveydenhuollossa on tällä hetkellä liian lyhyt suunnittelun jänne. Tarvitaan pidemmän aikavälin suunnittelua esim. 10 vuotta, koska tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset näkyvät vasta vuosien kuluttua. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? - Tarvetekijöillä painotettu kapitaatioperiaate on hyvä ja oikeudenmukainen rahoitustapa. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu se, kuinka laissa mainittu painokerroin pystytään laskemaan yksiselitteisesti. Uudessa kuntien peruspalvelujen valtionosuudessa ei enää eritellä erikseen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden määräytymisperusteita, vaan perusteisiin sisältyvät myös esi- ja perusopetuksen määräytymisperusteet. 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? - Tarvetekijöillä painotettu kapitaatioperiaate on hyvä ja oikeudenmukainen rahoitustapa. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu se, kuinka laissa mainittu painokerroin pystytään laskemaan yksiselitteisesti. Uudessa kuntien peruspalvelujen valtionosuudessa ei enää eritellä erikseen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden määräytymisperusteita, vaan perusteisiin sisältyvät myös esi- ja perusopetuksen määräytymisperusteet. Suoriteperusteinen rahoitus perustason alueen ja sote- alueen välillä lisää kustannuksia ja estää voimavarojen siirtymistä erityispalveluista peruspalveluihin. 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä?
34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä - Sosiaali- ja terveyspoliittisesti kestävä ratkaisu olisi, että järjestämisvastuu olisi riittävän suurilla sote-alueilla eli väestömäärän tulisi olla vähintään 50 000 100 000 asukasta. Paras tulos saavutetaan noin 1 milj. asukkaan alueilla. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää?
38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? - Väestökriteeri tulee tarkista 10 vuoden välein. 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva?
42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? - Ei ole hyväksyttävää, että Uudenmaan alue käsitellään muusta maasta erillisenä alueena. Maakunnallista ratkaisua esitetään Uudellemaalle, mutta sitä ei esityksen mukaan sallita muualle Suomeen. Aikanaan Kainuun mallia pidettiin vastaavasta syystä perustuslain vastaisena. 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? - Perustason alueet ovat tarpeettomia. 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti?
45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? - Lakiehdotuksen mukaan perustettavat kiinteistökuntayhtymät eivät välttämättä vastaa perustettavia sote-alueita. Tästä syntyy monimutkainen ja vaikeasti hallittava kokonaisuus, joka saattaa vaikeuttaa tilojen ja toiminnan suunnittelua ja yhteensovittamista. 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? - Mikään muutostuki ei ole riittävä, mikäli tähän järjestelmään siirrytään. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Suomussalmen kunnan mielestä nykyinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismalli kaipaa pikaista uudistamista. Alueiden väliset terveyserot ovat viime vuosina vain kasvaneet ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertainen saavutettavuus koko maan alueella on jo selkeästi vaarantunut. Lakiesitys on kuitenkin puutteellinen ja sekava eikä tuo parannusta sosiaali- ja terveydenhuollon todelliseen perusongelmaan eli terveyserojen kasvamiseen. Esityksen mukaan Suomeen syntyy ns. neliportainen terveyden- ja sosiaalihuollon järjestelmä nykyisen kolmiportaisen mallin tilalle. Esitetyt 20 000-50 000 asukkaan perustason alueet ovat turha, järjestelmää monimutkaistava rakenne. Nyt esitetyssä muodossa uudistus ei paranna oleellisesti terveydenhuollon toimivuutta eikä säästä juurikaan kustannuksia. Pahimmillaan se tekee toiminnan nykyistäkin monimutkaisemmaksi ja vaikeammin hallittavaksi. Esitetyssä mallissa järjestäjä ja rahoittajatahot jäävät liian pieniksi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusjärjestelmä tulee muuttaa, mukaan lukien myös ns. monikanavainen rahoitusjärjestelmä siten, että palveluiden järjestämisvastuu ja rahoittajan tehtävät kootaan erityisvastuualueille. Sote-valtionosuudet ja nykyinen Kansaneläkelaitoksen rahoitus osoitetaan suoraan järjestäjälle ja kunnat maksavat oman osuutensa kapitaatioperusteella eli kuntien rahoitusosuus on asukasta kohden laskettuna kaikille samansuuruinen. Sote
yhteistoiminta-alueet, kuten Kainuu, säilyvät palvelujen tuottajina ja saavat resurssinsa erityisvastuualueen kuntayhtymältä.