Fysikaalisten ja mekaanisten ominaisuuksien määritys (CEN TC335 / WG4)

Samankaltaiset tiedostot
Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

Energiaturpeen laatuohjeen 2006 käyttö energiateollisuudessa. Matti Nuutila, ET Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy

Energiaturpeen laatuohje Eija Alakangas, VTT Jaakko Lehtovaara, Vapo Oy

Kuva 1. Nykyaikainen pommikalorimetri.

Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi

Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari , VTT Vuorimiehentie 5 Auditorio, Espoo Antero Moilanen, VTT

Polttoaineiden laatuvaatimukset ja luokat moniosainen standardi

Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS ja -2)

Kiinteiden biopolttoaineiden kansainväliset standardit metsähake esimerkkinä

Näytteenotto ja näytteen jakaminen Kiinteät biopolttoaineet

ENERGIATURPEEN LAATUOHJE

NT ENVIR 009:fi ENERGIATURPEEN LAATUOHJE 2006: POLTTOAINELUOKITUS JA LAADUNVARMISTUS, NÄYTTEENOTTO JA OMINAISUUKSIEN MÄÄRITYS.

SolidStandards Enhancing the implementation of quality and sustainability standards and certification schemes for solid biofuels (EIE/11/218)

Puuhakkeen standardit ja niiden soveltaminen Vakkalämpö Oy:llä

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

Käytöstä poistetun puun luokittelun soveltaminen käytäntöön ENERGIATEOLLISUUS

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Puupolttoaineiden laatuvaatimukset ja vaikutukset päästöihin

Automaattisen biomassanäytteenottimen laadullinen tutkimus

Metsäbiomassan energiakäyttö

UUSIUTUVAA ENERGIAA HEVOSENLANNASTA

Energiaturpeen laatuohje - VTT-M Polttoaineluokitus ja laadunvarmistus, näytteenotto ja ominaisuuksien määritys

Kiinteiden biopolttoaineiden kansainväliset standardit metsähake esimerkkinä

Biopolttoainemarkkinat ja standardisointi Euroopassa Keski-Suomen energiapäivä

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta

Kosteusmittausten haasteet

Oheisena toimitamme turve-, kivihiili- ja puupellettinäytteet lämpöarvon määrittämiseksi. Pätevyyskokeeseen osallistuu 25 laboratoriota.

Todentaminen - tausta

VESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN

Poltto- ja kattilatekniikan perusteet

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

EKOPELLETTI T&K Pellettien sidostumisen perusmekanismien selvitys

Kantojen murskaus ja hienoaineksen seulonta tienvarsivarastolla Crambo 6000 murskaimella ja kantomurskeen aumavarastointi

Standardien merkitys jätelainsäädännössä

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa

V T T T I E D O T T E I T A

EkoPelletti - T&K hanke

Työpaketti TP2.1. polton ja termisen kaasutuksen demonstraatiot Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

PIKAMENETELMÄT ELINTARVIKKEEN RASVAPITOISUUDEN MÄÄRITTÄMISESSÄ

KIINTEIDEN BIOPOLTTOAINEIDEN LÄMPÖARVON JA KOSTEUDEN MÄÄRITTÄMINEN NMR -MENETELMÄLLÄ

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA

Puupolttoaineiden laatuohje

Hämeenlinna Jari Lindblad Jukka Antikainen

Auringonkukkapellettien ominaisuudet ja käyttökokemukset

SYNTYPAIKKALAJITELLUN SEKAJÄTTEEN PALAMISTEKNISET PÄÄOMINAISUUDET

Puupolttoaineiden laatuohje

MENETELMÄ POISTETTU KÄYTÖSTÄ

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö

E-P Järviseudun Järvisedimenttienergiahanke Seinäjoen ammattikorkeakoulu Maa- ja metsätalouden yksikkö Anna Saarela Alajärvi 12.6.

Side- ja lisäaineet pellettituotannossa

Biopolttoaineiden ominaisuudet

Biopolttoaineiden ominaisuudet. Properties of biofuels

Kemialliset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

2. Toimitettavan palaturpeen laatu

BIOPOLTTOAINEET JA NIIDEN LÄMPÖARVOT

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (2017/C 076/02) Parametri Organisaatio Viite/nimi Huomautukset (1) (2) (3) (4)

Uudet mahdollisuudet hevosenlannan poltossa

Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT

SOPIMUSLUONNOS POLTTOAINEEN TOIMITTAMISESTA

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa

MENETELMÄ POISTETTU KÄYTÖSTÄ

Näytteenottostandardin soveltamisohje

Ympäristösuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus, joka koskee ruokohelpin polttoaineena käyttämisen kokeilua muun polttoaineen seassa, Kuopio

Risto Juvaste Lokkien iän, lajin ja sukupuolen määritys mittaamalla

MALLI ENERGIATURPEEN TOIMITUS- SOPIMUKSEN TEKEMISEKSI

Kokemuksia hevosenlannan poltosta Etelä-Savossa HELMET Pirtti Maanosaajan matkassa Etelä-Savossa

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa

TC 127 pintakerrokset ja katteet Tilannekatsaus

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Veli-Pekka Niinikoski POMMIKALORIMETRIN IKA C200 VALIDOINTI JA KÄYTTÖ LÄMPÖARVON MÄÄRITYKSESSÄ

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Lohjan Hiidensalmen puupitoisen materiaalin hyötykäyttöselvitys

MixBioPells - Parempia markkinointitapoja seospelleteille

Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Vanhaa ja uutta energiapuun mittauksesta

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

ENERGIATUTKIMUSKESKUS

Laatuhakkeen tuotannon erityispiirteet

Ympäristösuojelulain 61 :ssä tarkoitettu ilmoitus ruokohelpin koeluonteisesta polttamisesta Haapaniemen voimalaitoksella, Kuopio

Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset

Maanparannusaineet ja kasvualustat (CEN/TC 223) Liisa Maunuksela Rehu- ja lannoitevalvonnan yksikkö/lannoitevalmistejaosto

HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa

Matti Puranen ja Ville Savela MUOVIN JA OLJEN HYÖDYNTÄMINEN PELLETÖINNISSÄ

Moninapapistoliittimet Sarja Han

MENETELMÄ POISTETTU KÄYTÖSTÄ

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet Valtimo

Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa

Selvitys bio-, kierrätyspolttoaineiden ja turpeen jauhamiseen soveltuvista leikkuumyllyistä

MAA03.3 Geometria Annu

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R Kiinteiden biopolttoaineiden CEN näytteenottostandardin soveltaminen

Energiansäästö viljankuivauksessa

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

Vesa Honkimäki SIVUTUOTTEIDEN ENERGIAKÄYTTÖ MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN YRITYKSISSÄ

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen

Transkriptio:

24.3.200 Fysikaalisten ja mekaanisten ominaisuuksien määritys (CEN TC335 / WG4) koskevat myös Energiaturpeen laatuohjetta 2006, NT ENVIR 009 Jaakko Lehtovaara erityisasiantuntija / polttoaineet VAPO OY Konsernihallinto / LTK PL 22, Yrjönkatu 42 400 Jyväskylä puh. 020 790 5753 jaakko.lehtovaara@vapo.fi BD / Jaakko Lehtovaara

24.3.200 Tähän mennessä julkaistut EN-standardit: Lämpöarvo EN 498:2009 Irtotiheys EN 503:2009 Kosteus EN 4774-:2009, referenssimenetelmä Kosteus EN 4774-2:2009, yksinkertaistettu menetelmä Kosteus EN 4774-3:2009, analyysinäytteen kosteus Haihtuvat aineet EN 548:2009 Tuhkapitoisuus CEN/TS 4775:2009 Mekaaninen kestävyys EN 520-:2009 pelletit 2 BD / Jaakko Lehtovaara

24.3.200 Biopolttoainemarkkinat ja standardit-seminaari Päivitystyön alla olevat määritysmenetelmät (TS => EN): Partikkelikokojakauma pren 549-, > mm, (EN /202) Partikkelikokojakauma pren 549-2, < 3,5 mm, (EN /202) Partikkelitiheys pren 550, pelletit/briketit, (EN /202) Mekaaninen kestävyys pren 520-2, briketit, (EN /200) Tuhkan sulamiskäyttäytyminen pren/ts 5370-, Lämpömikroskooppi-menetelmä, (EN /200) 3 BD / Jaakko Lehtovaara

24.3.200 Biopolttoainemarkkinat ja standardit-seminaari Työn alla olevat uudet määritysmenetelmät (suoraan EN): Pellettien sisäinen partikkelikokojakauma prenxxxxx, (EN /203) Pellettien ja sylinterimäisten brikettien halkaisija ja pituus, prenxxxxx, (EN 7/202) Kiinteät epäpuhtaudet prenxxxxx-: Karkeat epäpuhtaudet, > 2 mm, (EN?/?) Kiinteät epäpuhtaudet prenxxxxx-2: Hienot mineraaliset epäpuhtaudet, < 2 mm, (EN?/?) 4 BD / Jaakko Lehtovaara

24.3.200 Biopolttoainemarkkinat ja standardit-seminaari Työn alla olevat tekniset raportit (TS => TR tai suoraan TR): Partikkelikokojakauma prcen/tr 549-3, rumpuseula, (TR /202) Holvaantumisominaisuudet, (TR /203) Partikkelikokojakauma, kuva-analyysillä (image analysis), (EN?/?) 5 BD / Jaakko Lehtovaara

24.3.200 Kosteus EN 4774-2:2009, yksinkertaistettu menetelmä (ns. rutiinimenetelmä), kokonaiskosteuden M ar määritys kuivataan lämpökaapissa 05 + 2 C vakiopainoon (massan muutos < 0,2 % /60 min), ei yleensä tule ylittää 24 h, punnitus kuumana) kuivattavan näytteen partikkelikoko < 30 mm (3,5 mm seula!) kuivattavan näytteen massa min. 300 g, hienojakoisilla polttoaineilla voidaan käyttää min. 200 g, punnitustarkkuus vähint. 0, g tai jos punn.tarkkuus vähintään 0,0 g, niin voidaan käyttää min. 00 g yksi kuivattava näyte riittää (ei rinnakkaismääritystä) tulos ilmoitetaan 0, m-%-yksikön tarkkuudella 6 BD / Jaakko Lehtovaara

24.3.200 Tuhkapitoisuuden A d määritys EN 4775:2009 hehkutetaan (tuhkitetaan) muhveliuunissa vakiopainoon; (huoneenlämpötila 250 C 30-50 minuutissa, pito 250 C 60 min, nosto 550 C 30 minuutissa tai 0 C/min, pito loppulämpötilassa 550 + 0 C 20 min, jäähdytys ensin ilmassa sitten eksikaattorissa) alhaisemmasta lämpötilasta johtuen tuloksena hiukan korkeampia tuhkapitoisuuksia kuin 85 C!! (karbonaatit jäävät hajoamatta, helposti haihtuvia alkaleja ei poistu, ei tapahdu jatko-hapettumista; vaikuttavat myös tuhkan sulamiskäyttäytymiseen/sen määritykseen) eron suuruus riippuu paljon biopolttoaineesta itsestään (sen mineraalikoostumuksesta) 7 BD / Jaakko Lehtovaara

24.3.200 Biopolttoainemarkkinat ja standardit-seminaari Esimerkki, tuhkapitoisuus 550 C - 85 C Tuhkapitoisuus ero 550 C 85 C 550-850 C Polttoaine m-% m-% m-%-yks. Puupelletti 0,3 0,4-0, Puupelletti 0,5 0,6-0, Puupelletti 0,5 0,6-0, Puupelletti,, 0,0 Puupelletti 0,6 0,6 0,0 Puupelletti 0,4 0,4 0,0 Puupelletti 0,3 0,3 0,0 Puupelletti 0,2 0,2 0,0 Puupelletti 0,28 0,20 0,08 Puupelletti 0,38 0,28 0,0 Sahanpuru 0,3 0,2 0, Puupelletti,,0 0, Sahanpuru 0,6 0,4 0,2 Puupelletti 0,8 0,6 0,2 Metsätähdehake 3, 2,7 0,4 Puupelletti,8,4 0,4 Metsätähdehake 2,7 2,3 0,4 Kuori 2,5 2,0 0,5 Puupelletti 2,0,4 0,6 Ruokohelpipelletti 4,6 3,,5 keskiarvo 0,2 maks,5 min -0, Tuhkapitoisuus 85 C Tuhkapitoisuus 550-85 C 5,0 y = 0,7247x + 0,7 R 2 = 0,9679 4,0 3,0 2,0,0 0,0 0,0,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Tuhkapitoisuus 550 C 8 BD / Jaakko Lehtovaara

24.3.200 7,0 Tuhkapitoisuuden, A d, määritys CEN / 550 C versus Polttoturpeen laatuohje / 85 C keskiarvot: CEN 8,30 m-%, laatuohje 7,99 m-% ero keskimäärin 0.32 m-%-yks. (vaihtelu - 0,4-0,7 m-%-yks.) 6,0 5,0 4,0 3,0 y = 0,9828x - 0,72 R 2 = 0,9967 Ad m-%, 85 C 2,0,0 0,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0,0 0,0 0,0,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 0,0,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 A d m-%, 550 C 9 BD / Jaakko Lehtovaara

24.3.200 Biopolttoainemarkkinat ja standardit-seminaari rinnakkaismääritysten sallittu ero: kun A d < 0 m-%, niin enintään 0,2 m-%-yks. kun A d > 0 m-%, niin 2,0 % rinn.keskiarvosta eri laboratorioden määritysten sallittu ero: kun A d < 0 m-%, niin 0,3 m-%-yks. kun A d > 0 m-%, niin 3,0 % rinn.keskiarvosta 0 BD / Jaakko Lehtovaara

24.3.200 Partikkelikokojakauma pren 549- Seulakoot > mm seulonta seulontalaitteella seulontaliike 2-dimensionaalinen (vaakasuunnassa edestakainen tai kiertävä) reikälevyseulat, ISO 330-2, mm verkkoseula ISO 330- seulan tehollinen pinta-ala vähintään 200 cm 2 (halk. > 40 cm) näytteen minimikoko 8 litraa (4 litraa jos palakoko alle 45 mm) maks. 5 cm kerros ylimmälle seulalle kosteus määritettävä samalla, seulonta alle 20 m-% kosteudessa (tasapainokosteudessa, ilmakuivana) ylipitkien kappaleiden määrän ja pituuden mittaus esim. partikkelikoon ylä- tai alarajan tai jakauman toteaminen BD / Jaakko Lehtovaara

24.3.200 Biopolttoainemarkkinat ja standardit-seminaari Partikkelikokojakauma pren 549-2 Seulakoot < 3,5 mm seulonta seulontalaitteella seulontaliike 3-dimensionaalinen (vaakasuunnassa ja pystysuunnassa edestakainen täryseula ) verkkoseulat ISO 330-, reikälevyseula 3,5 mm, ISO 330-2 seulan tehollinen pinta-ala vähintään 250 cm 2 (halk. > 8 cm) näytteen minimikoko 50 g maks. 2 cm kerros ylimmälle seulalle kosteus määritettävä samalla, seulonta alle 20 m-% kosteudessa (tasapainokosteudessa, ilmakuivana) esim. pellettien sisäinen partikkelikokojakauma 2 BD / Jaakko Lehtovaara

24.3.200 Partikkelikoon määritys käytössä olevissa laatuohjeissa Energiaturpeen laatuohje 2006 Hienoaines palaturpeessa erikseen kerätty vähintään 200 litran näyte, seulat 5 mm tai 20 mm palakokoluokan mukaan CEN:n mukainen määritystapa Puupolttoaineiden laatuohje 998 erillinen vähintään 20 litran näyte sovittu seulontamenetelmä seulakoon laatutaulukon partikkelikokojen mukaan (5, 0, 20, 30, 45, 60, 00 ja 200 mm) 3 BD / Jaakko Lehtovaara

24.3.200 Lämpöarvo EN 498:2009 perustuu ISO 928:995 (Polttoturpeen laatuohjeet 989, 99 ja Puupolttoaineiden laatuohje 998: perustuvat sekä ISO 928 että DIN 5900 vanhempiin versioihin), Energiaturpeen laatuohje 2006 NT ENVIR 009 on EN 498:n mukainen Merkittävimmät erot laatuohjeisiin. Symbolit kalorimetrinen lämpöarvo kuiva-aineessa Q gr,d => q V,gr,d tehollinen lämpöarvo kuiva-aineessa Q net,d => q p,net,d tehollinen lämpöarvo saapumistilassa Q net,ar => q p,net,ar Huom! Kalorimetrinen on vakio tilavuudessa, mutta teholliset ovat vakio paineessa! 4 BD / Jaakko Lehtovaara

24.3.200 2. Tehollisen lämpöarvon q p,net,d laskenta kalorimetrisesta Laatuohjeet: 0.0244 x 8,05 Q net,d = Q gr,d - --------------------------- x H% [MJ/kg] 2,06 EN 498: q p,net,d = q V,gr,d 22,2 x w(h) d 0,8 x [w(o) d + w(n) d ] [J/g] eli tarvitaan vetypitoisuuden lisäksi happi ja typpipitoisuus; joko määritettyinä tai vakioarvoina (tyypillisinä arvoina polttoaineelle) w(o) d = 00 w(c) d w(h) d w(n) d w(s) d w(cl) d w(a) d tai [w(o) d + w(n) d ] = 00 w(c) d w(h) d w(s) d w(cl) d w(a) d 5 BD / Jaakko Lehtovaara

24.3.200 Biopolttoainemarkkinat ja standardit-seminaari METSÄTÄHDEHAKE Puupolttoaineiden laatuohje 998 Q net,d = Q gr,d - 0,0244 x M = Q gr,d - [0,0244 x H% x (8,05/2,06)] Q gr,d = 20500 J/g 20,50 MJ/kg H% = 6, m-% Q net,d = 969 J/g 9,7 MJ/kg ISO 928:995 ja EN 498:2009 q p,net,d = q V,gr,d - 22,2 x w(h) d - 0,8 x [w(o) d + w(n) d ] q V,gr,d = 20500 J/g w (H) d = 6, m-% [w (O) d + w (N) d ] = 4,8 m-% = 00 - w(c)d - w (H) d - w (S) d - w(cl) d - A d w (C) d = 50,0 m-% w (S) d = 0,05 m-% w (N) d = 0,4 m-% w (Cl) d = 0,03 m-% A d = 2,0 m-% q p,net,d = 972 J/g 9,7 MJ/kg ERO: 2,7 J/g 0,00 MJ/kg 6 BD / Jaakko Lehtovaara

24.3.200 Biopolttoainemarkkinat ja standardit-seminaari JYRSINTURVE Polttoturpeen laatuohjeet 989 ja 99 Q net,d = Q gr,d - 0,0244 x M = Q gr,d - [0,0244 x H% x (8,05/2,06)] Q gr,d = 22000 J/g 22,00 MJ/kg H% = 5,6 m-% Q net,d = 20778 J/g 20,78 MJ/kg ISO 928:995 ja EN 498:2009 q p,net,d = q V,gr,d - 22,2 x w(h) d - 0,8 x [w(o) d + w(n) d ] q V,gr,d = 22000 J/g w (H) d = 5,6 m-% [w (O) d + w (N) d ] = 34,3 m-% = 00 - w(c)d - w (H) d - w (S) d - w(cl) d - A d w (C) d = 54,0 m-% w (S) d = 0,22 m-% w (N) d =,7 m-% w (Cl) d = 0,03 m-% A d = 5,9 m-% q p,net,d = 20784 J/g 20,78 MJ/kg ERO: 5,8 J/g 0,0 MJ/kg 7 BD / Jaakko Lehtovaara

24.3.200 3. Saapumistilan tehollisen lämpöarvon q p,net,ar laskenta kuiva-aineen tehollisesta lämpöarvosta q p,net,d (00 - M ar ) Laatuohjeet: Q net,ar = --------------- x Qnet,d - 0.0244 x M ar [MJ/kg] 00 EN498: eli q p,net,ar = q p,net,d x ( 0,0M ar ) 24,43 x M ar [J/g] (00 - M ar ) q p,net,ar = --------------- x q p,net,d - 0.02443 x M ar [MJ/kg] 00 missä DIN 5900 (vanhemman version) mukainen veden höyrystymislämmöstä aiheutuva korjaustekijä 24,4 on korvautunut ISO 928 mukaisella arvolla 24,43 8 BD / Jaakko Lehtovaara

24.3.200 Biopolttoainemarkkinat ja standardit-seminaari Puupolttoaineiden laatuohje 998 Polttoturpeen laatuohjeet 989 ja 99 Q net,ar = Q net,d x (00 - M ar )/00-0,0244 x M ar Q net,d = 969 J/g 9,7 MJ/kg M ar = 50,0 m-% Q net,ar = 8364 J/g 8,36 MJ/kg EN 498:2009 Q net,ar = Q net,d x (00 - M ar )/00-0,0244 x M ar Q net,d = 20778 J/g 20,78 MJ/kg M ar = 45,0 m-% Q net,ar = 0330 J/g 0,33 MJ/kg EN 498:2009 q p,net,ar = q p,net,d x (00 - M ar )/00-0,02443 x M ar q p,net,d = 972 J/g 9,7 MJ/kg M ar = 50,0 m-% q p,net,ar = 8365 J/g 8,36 MJ/kg ERO: 0,4 J/g 0,00 MJ/kg q p,net,ar = q p,net,d x (00 - M ar )/00-0,02443 x M ar q p,net,d = 20784 J/g 20,78 MJ/kg M ar = 45,0 m-% q p,net,ar = 0332 J/g 0,33 MJ/kg ERO: 2,3 J/g 0,00 MJ/kg 9 BD / Jaakko Lehtovaara