LIIKUNNAN JA URHEILUN ORGANISOINTI SUOMESSA JA VENÄJÄN KARJALASSA

CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH 2013-2014 LIIKUNNAN JA URHEILUN ORGANISOINTI SUOMESSA JA VENÄJÄN KARJALASSA Hannu Itkonen (toim.) I 2013 T h i s p r o g r a m m e i s f u n d e d b y t h e E u r o p e a n U n i o n, t h e R u s s i a n F e d e r a t i o n a n d t h e R e p u b l i c o f F i n l a n d

Hannu Itkonen Liikuntasosiologian professori, Jyväskylän yliopisto Liikunnan ja urheilun organisointi Suomessa ja Venäjällä -seminaari Sortavala, hotelli Seurahuone 24. - 25.10.2013 Karelia ENPI CBC -ohjelma, Cross Border Move for Health -projekti II

SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. AVAUS JA TERVEHDYKSET.....3 3. ERILAISIA ORGANISAATIOKÄYTÄNTÖJÄ......5 4. VAPAAEHTOISUUTTA JA ERITYISLIIKUNTAA...9 5. ESIMERKKEJÄ JA KOKEMUKSIA......12 6. MUUTA SEMINAARIOHJELMAA...15 III

JOHDANTO Liikunnan ja urheilun organisointiin vaikuttavat useat tekijät. Urheilun asema eri yhteiskunnissa muodostuu poikkeavaksi. Suomessa urheilun varhainen organisoituminen 1900-luvun alussa oli osa maan itsenäistymiskamppailua. Vuonna 1917 toteutuneen valtiollisen itsenäistymisen jälkeen Suomea tehtiin tunnetuksi urheilun kilpakentillä. Venäjän urheilun organisointi liittyy kiinteästi Neuvostoliiton vaiheisiin. Myös Neuvostoliitossa urheilun nähtiin palvelevan valtion tavoitteita. Näin ollen jo1920- luvun loppupuolella urheilua ryhdyttiin organisoimaan valtiojohtoisesti. Neuvostoliiton lakkauduttua venäläiset liikunnan organisaattorit ovat kokeneet aivan uudenlaisia haasteita. 1 Venäjän ja Suomen liikunnan ja urheilun organisoitumista verrattaessa huomio kiinnittyy aluksi yhteen merkittävään eroon. Venäjällä organisoitumisen perinne nojaa vahvasti jo Neuvostoliiton aikoina luotuihin käytäntöihin. Venäjällä urheilun organisoinnin keskeinen vastuu on julkisella sektorilla. Lasten ja nuorten urheilun osalta avainasemassa ovat urheilukoulut ja koululaitos. Suomessa liikunnan ja urheilun organisoinnissa avainasemassa on ollut vapaaehtoinen urheiluseuratoiminta.

Venäjän ja Suomen urheilun ja liikunnan organisoinnin kysymyksiin paneuduttiin Sortavalassa lokakuussa 2013 järjestetyssä seminaarissa. Kaksipäiväiset pohdinnat luentoineen olivat osa Cross-Border Move for Health -projektia. Kyseinen projekti on yksi osa laajemmasta Karelia ENPI CBC -ohjelmasta. Seuraavaan on koottu tiivistetysti seminaarin luennoissa esiin nousseita asioita. Tarkemmin luennoitsijoiden sanomaan voi perehtyä tutustumalla raporttiin sisältyviin dioihin projektin internetsivuilla osoitteessa www.healthmove.fi kohdassa julkaisut/seminaariesitykset. 2

AVAUS JA TERVEHDYKSET Seminaarin avannut Karjalan tasavallan nuoriso-, liikunta- ja urheiluministeriön osastopäällikkö S.A. Malashov korosti urheilun erilaisten organisaatiokäytäntöjen tarkastelemisen tarpeellisuutta. Paneutumalla poikkeaviin organisointitapoihin erilaisissa yhteiskunnissa urheilupäättäjät voivat oppia toisiltaan. Malashov nosti esille myös sen, että seminaarissa jatketaan erityisryhmien liikunnan organisointiin liittyvien kysymysten pohdintaa. Sortavalan kaupungin edustajat Krupin Sergei ja Uljanova Tatjana toivottivat seminaarivieraat tervetulleiksi kaupunkiin. Puhujat kertoivat, että vain parisen päivää sitten Sotshin olympialaisten olympiatuli oli kiertänyt Karjalan tasavallassa. Yksi olympiatulen kantajista oli ollut sortavalalainen urheilija. Sortavalan museossa on myös avattu näyttely, jonka teemana on urheilu. Tervetulotoivotusten esittäjät näkivät, että Suomen ja Venäjän liikuntaorganisaattoreiden on tulevaisuudessa mahdollista tehdä yhteistyötä lisääntyvässä määrin. Seminaarin toivottiin tuottavan ideoita ja luovan edellytyksiä liikunnallisen elämäntavan yleistymiselle. 3 Itä-Suomen liikuntaopiston rehtori Vesa Martikkala painotti puheenvuorossaan, että käynnistyvän seminaarin ja koko hankkeen toteutumisesta on vastannut laaja toimijaverkosto. Hän myös muistutti, että Itä-Suomen liikuntaopisto on koko

historiansa ajan tehnyt yhteistyötä Venäjän suuntaan. Urheilun ja liikunnan yhteistyö onkin oivallinen tapa lähentää naapurikansoja ja synnyttää ystävyyttä ja yhteistyötä. Projektipäällikkö Katja Isoaho esitteli tiivistetysti meneillään olevan projektin etenemistä. 4

ERILAISIA ORGANISAATIOKÄYTÄNTÖJÄ Karjalan tasavallan nuoriso-, liikunta-, urheilu- ja matkailuasioiden varaministeri Jevgeni Shorohov tarkasteli alustuksessaan liikunnan ja urheilun organisointia Venäjällä sekä tulevaisuuden haasteita ja perspektiivejä Karjalan tasavallassa. Shorohov totesi, että seminaari on oivallista jatkoa yli 20 vuotta jatkuneelle yhteistyölle suomalaisten kumppanien kanssa. Shorohov osoitti, kuinka vuosien 2000 ja 2010 välisenä aikana säännöllisesti liikuntaa harrastavien määrä on kasvanut. Urheilun alueella on myös edistytty, sillä karjalaisten urheilijoiden määrä on lisääntynyt yleisvenäläisissä kilpailuissa. Uusia urheilupaikkoja on sekä rakennettu että rakenteilla. Huolestuttavana alustaja piti sitä, että urheilussa mukana olevien lapsien määrä on vähentynyt, kuten myös urheilukoulujen ja valmentajien määrä. Karjalan tasavallassa halutaankin jatkossa keskittyä erityisesti olosuhteiden parantamiseen. Tätä kautta voidaan vaikuttaa sekä urheiluharrastuksen lisääntymiseen että erityisliikunnan kehittämiseen. Tavoitteeksi on asetettu myös lisärahan suuntaaminen valmentajien palkkaukseen. Urheilukoulujen valmennuksen parantaminen onkin ensiarvoisen merkittävä asia, sillä tällä hetkellä tasavallan urheilukouluissa harjoittelee 19 000 nuorta urheilijaa. 5 Shorohov kiinnitti huomiota myös kuntoliikunnan tilaan. Nykyistä yleisvenäläiseen kehitysohjelmaan perustuvaa järjestelmää hän piti sinällään hyvänä. Toimivia ovat myös yleisvenäläiset ja paikalliset tapahtumat, eri ikäryhmien ohjelmat sekä

opiskelijoiden liikunta tapahtumineen ja kilpailuineen. Uutena tärkeänä painopisteenä on invalidiurheilu. Etenkin Special Olympics on kehittynyt hyvin Sergei Zuevin johdolla. Väheksyä ei pidä myöskään veteraanien urheilua. Lisäksi varaministeri Shorohov piti tärkeänä kansainvälistä yhteistyötä liikunnan ja urheilun alueella. Jyväskylän yliopiston dosentti Kalervo Ilmanen esitti pitkän historiallisen tarkastelun suomalaisen liikunnan ja urheilun organisoitumisesta. Suomessa noin 150 vuoden mittainen liikunnan organisoituminen perustuu kolmen sektorin eli vapaaehtoisen seuratoiminnan, julkisen sektorin eli valtion ja kuntien sekä yksityisen yrityssektorin toimintaan. Ilmanen osoitti, kuinka liikunnan organisoitumisen käynnistymisessä 1870-luvulta alkaen avainasemassa olivat vapaaehtoiset seurat ja yksityiset yritykset. 1900-luvulle siirryttäessä kunnat tulivat mukaan urheilun organisointiin. Keskeistä kuitenkin oli vahva urheilun ja liikunnan kansalaisyhteiskunnan muotoutuminen, mitä julkinen sektori tuki ennen kaikkea urheilu- ja liikuntapaikkoja rakentamalla. 6 Merkittävä muutos suomalaisessa liikuntakulttuurissa koettiin 1960-luvulla, jolloin kuntoliikunnan harrastus lisääntyi ripeästi. Muutoksen seurauksena kuntien oli ryhdyttävä rakentamaan koko kansan liikkumista palvelevia liikuntapaikkoja. 1970- luku merkitsi valtion lisääntyvää rahoitusta kuntien liikuntatoimille. 1990-luvun uusliberalismin seurauksena toimijasuhteet ovat muuttuneet uudella tavoin ja etenkin yksityisten yritysten osuus liikunnan organisoinnissa on lisääntynyt. Liikunnan ja

urheilun vapaaehtoinen seuratoiminta on kuitenkin säilynyt vireänä ja kunnat vastaavat edelleen merkittävästi liikunta- ja urheilupaikoista. Liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen Jyväskylän yliopistosta esitteli alustuksessaan hankkeen alkukartoituksessa kertyneitä tutkimustuloksia. Alkukartoituksen aineistonkeruu oli toteutettu eri toimijoille suunnatuin kyselyin ja asiantuntijahaastatteluin sekä tutustumalla muuhun Venäjän Karjalan ja Pohjois- Karjalan liikuntaa ja urheilua valaisevaan aineistoon. Alkukartoituksen tämän seminaariraportin liitteenä olevat diat valaisevat eri tarkastelu-ulottuvuuksilla, millaisia seikkoja liikuntakulttuurin nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista nostettiin esille. Yhteenvetona Venäjän Karjalassa haasteina esiin nousi talouden haasteellisuus, tasavallan alueelliset erot sekä liikuntaharrastuksen polarisoituminen. Mahdollisuuksiksi nähtiin ennen kaikkea lisääntyvä urheilun arvostus sekä lisääntyvä liikunta- ja urheilupaikkarakentaminen. Pohjois-Karjalassa liikuntatoimijoita askarrutti kuntien talouden kiristyminen ja esillä olleet kuntaliitokset. Myös liikunnasta syrjäytyminen ja vapaaehtoistoiminnan säilyminen elinvoimaisena haluttiin tuoda esiin. 7

Toteutettu alkukartoituksen tieto suuntaa projektin toimenpiteitä. Kartoitus viestii kohdealueiden eroista ja toisaalta myös haasteiden samankaltaisuudesta. Yhteiset kokoukset ja tilaisuudet nähtiin tärkeiksi projektitoimintojen suuntaajiksi. Erityiseksi haasteeksi nähtiin pysyvien, myös projektin päättymisen jälkeen toimivien yhteistyöverkostojen rakentaminen. 8

VAPAAEHTOISUUTTA JA ERITYISLIIKUNTAA Seminaarin iltapäivä koostui kolmesta alustuksesta. Johtaja D. Makovetskaja Vapaaehtoistyön kehittämiskeskuksesta esitteli neljän vuoden aikana kertyneitä kokemuksia vapaaehtoistoiminnoista. Tietoa vapaaehtoisuudesta on Karjalan tasavallassa olemassa sangen vähän, sillä perinne on melko ohut. Vuodesta 2011 alkaen on vapaaehtoisia ryhdytty kutsumaan erilaisiin tapahtumiin. Ensimmäiset kokemukset saatiin suomalais-ugrilaisten kansojen ampumahiihtotapahtumasta. Näyttäisikin siltä, että onnistuminen riippuu lajiliiton johtajan suhtautumisesta. Vapaaehtoisten tehtävinä kisoissa oli katsojien vastaanotto, tuomareiden avustaminen ja muut vastaavanlaiset tehtävät. Oivallinen kokemus vapaaehtoistyön organisoinnista saatiin myös koirien valjakkokilpailuihin osallistumissa. 9 Onnistuminen edellyttää, että vapaaehtoistyön merkitys ymmärretään paikallisesti ja alueellisesti. Hyvä organisointi viehättää nuoria ja vapaaehtoistyön suosio kasvaa koko ajan. Järjestäjien tulisikin pohtia, millaisia tehtäviä vapaaehtoisille tarjotaan. Positiivinen suhtautuminen luo tärkeyden tunnetta. Vapaaehtoistyö on ensisijaisesti suunnittelua, toiseksi hyvää suhtautumista ja kolmanneksi ymmärrystä, miksi vapaaehtoistyöhön osallistutaan. Näin toimien tehokas yhteistyö mahdollistuu. Makovetskaja korosti, että vapaaehtoistoiminnan keskus on aina avoin kaikille!

Seurakehittäjä Sami Leinonen Pohjois-Karjalan Liikunnasta esitteli alustuksessaan maakunnan liikunnan ja urheilun seuratoimintoja. Edustamansa Pokali -järjestön päätehtävä on hyvinvoinnin edistäminen liikunnan ja urheilun avulla sekä liikuntakulttuurin elinvoimaisuuden ja monipuolisuuden edistäminen. Järjestön painopisteitä ovat aikuisliikunta, lasten ja nuorten liikunta, seuratoiminta ja edunvalvonta. Pohjois-Karjalassa toimii 263 liikunta- ja urheiluseuraa, joissa on 37 000 jäsentä. 157 seuraa saa kuntien avustusta. Vapaaehtoisista on aina pulaa. Seuroihin on saatu palkattua opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella seitsemän uutta päätoimista henkilöä kolmen vuoden ajaksi. Seurojen päätulonlähteet ovat kuntien tuki, talkoot, toiminnasta saadut tulot ja yhteistyökumppaneilta saatu rahoitus sekä erilaiset hankkeet. Mittava haaste on vapaaehtoistyön jatkuminen ja talouden säilyminen kestävällä pohjalla. Venäjän suuntaan yhteistyö urheiluseurojen ja muiden tahojen kanssa voisi olla suuri mahdollisuus, mutta konkreettisia toimenpiteitä on toteutunut toistaiseksi vähän. 10 Aluetoiminnan suunnittelija Anu Hämäläinen Suomen Vammaisurheilu- ja liikunnasta (VAU ry) käsitteli alustuksessaan erityisliikunnan ja vammaisurheilun yhteistyömuotoja Suomessa. Erityisliikunnan historiaa valaisten hän esitti, kuinka VAU:n toiminnassa on erilaisia painopistealueita. Järjestön yksi keskeinen tehtävä on

esteettömyyskysymysten selvittäminen sekä aihepiiriin liittyvä kouluttaminen. Hämäläinen toi luennossaan esiin, että Suomessa toimii 300 päätoimista erityisliikunnan ohjaajaa. Tuntityönä erityisliikunnan parissa ahertaa noin 300 ohjaajaa. Hämäläinen kertoi luennollaan kahdesta esimerkkitapauksesta. Mantin henkilökohtainen keilailuharrastus laajeni siten, että pian keilaamassa olikin kokonainen ryhmä. Kuopion Sporttiskerho puolestaan on esimerkki siitä, kuinka 7-13-vuotiaille lapsille voidaan järjestää vammasta riippumatta yhteistä toimintaa. Olennaista kerhon toiminnassa on se, että lapsia avustetaan liikkumaan eli ei liikuta heidän puolestaan. Sporttiskerhossa mukana olevat opiskelijat saavat toiminnasta tärkeitä kokemuksia ja lisäävät näin erityisliikunnan ohjauksen valmiuksiaan. Kyseisenlainen toiminta voisi olla urheiluseurojen uusi toimintamuoto, jota organisoimalla seuraan voitaisiin saada uusia jäseniä. 11

ESIMERKKEIJÄ JA KOKEMUKSIA Seminaarin toisen päivän esityksissä tuotiin esiin erilaisia toimintaesimerkkejä ja saatuja kokemuksia. Aino-juoksuklubin puheenjohtaja V.K. Aljohin kertoi, kuinka 1970-luvun laajentunut juoksuliike viritti toimintaa myös Venäjän Karjalassa. Vuonna 1983 muutaman aktiivin järjestämä tilaisuus kokosi Petroskoin stadionille 400 asiasta kiinnostunutta. Niinpä päätettiin perustaa Aino-juoksuklubi. Alussa toimintaan osallistui 250 juoksijaa, joista huomattava osa oli naisia. Lopulta toimintaan jäi mukaan 30 aktiivia. Jäsenmäärä kasvoi uudelleen vuonna 1985, jolloin toiminta siirtyi uudistetulle Spartak-stadionille. Pian mukana oli 150 juoksijaa. Klubilla on ollut omat toimitilat ja yhteistyötä on tehty suomalaisten juoksijoiden kanssa. Klubilaisten keski-ikä on kohonnut noin 50 vuoteen. 12 Talviuintiseura Viktorian toiminnan käynnistymisestä ja vaiheista puhui seuran puheenjohtaja I.N. Zholudeva. Terveyttä vaaliakseen hän jatkoi uimistaan syksyn tullen ja jatkoi sitä aina avantouintiin saakka. Zholudeva kertoi avantouinnin edellyttävän asennetta, jonka kirjailija Maksim Gorki on muotoillut itsensä voittamisen ideaksi. Juuri itsensä voittaminen tekee ihmisestä kaksi kertaa vahvemman. Ja tämä on mahdollista juuri avantouinnissa. Luennoitsijan oma esimerkki on ollut ratkaiseva sille, että seuraan on hakeutunut kaikenikäisiä avantouimareita. Nuorin on ollut 2-vuotias ja vanhimmat 80-vuotiaita. Zholudeva

muisteli, kuinka tärkeä kokemus oli vierailu Varkaudessa järjestetyissä suurissa talviuintikilpailuissa. Dosentti L.F. Kenareva Urheilun, liikunnan ja matkailun instituutista tarkasteli liikuntaharrastukseen liittyviä kysymyksiä liikuntafilosofisesta näkökulmasta. Hän korosti urheilumaailman olevan täynnä tunteita. Säännöllinen liikunnan harrastaminen tekee elämästä kaikin puolin rikkaamman. Liikunta terveysvaikutuksineen ja liikunnan sosiaaliseen elämään osallistuminen mahdollistaa hyvän ja pitkän elämän. Luennoitsija valaisi myös Venäjän amatöörihiihtoliiton vaiheita. Toimintaa järjestetään koko Venäjän alueella. Kenareva kertoi myös omista kokemuksistaan kilpaladuilla. Kilpailuihin osallistumisen myötä hän on saanut uusia ystäviä sekä Venäjältä että Suomesta. Instituutin toimesta hän ollut mukana laatimassa kymmenen julkaisua, jotka liittyvät liikuntaan ja terveeseen elämäntapaan. 13 Emerituslehtori Erkki Tervo Jyväskylän yliopistosta aloitti esiintymisensä muistuttamalla, että Suomessa on miljoona yli 65-vuotiasta kansalaista. Heidän hyvinvointinsa ja toimintakykynsä säilyminen edellyttää liikuntaa, Juuri tällaista toimintaa Tervo on järjestänyt jo useiden vuosikymmenten ajan. Konkreettisin liikuntaesimerkein ja videotallenteiden avulla hän esitteli, millaisia mahdollisuuksia ikääntyneiden liikunnan organisoimisessa on olemassa. Yhtenä suurena ikäihmisten liikunnan organisoimisen esteenä Tervo piti ennakkoasenteita, jotka estävät

liikuntatehtävien kokeilemisen. Toiminnassa mukana olleiden taitojen lisääntyminen ja suoritusten kohentuminen on parasta palautetta, mitä ikääntyneet voivat liikunnastaan saada. Joensuun seudun kansalaisopiston liikunnanohjaaja Jenni Raassina luennoi ikääntyneiden liikunnasta ja esitteli Joensuun kaupungin toimintamallin. Luennoitsija kuvaili aluksi, miten liikunta asemoituu osaksi kaupungin muita toimintoja. Tämän jälkeen hän esitti, kuinka vuonna 2011 laadittiin yhteistyösopimus Joensuun seudun kansalaisopiston ja Joensuun kaupungin liikuntapalvelujen kesken. Osapuolten työnjaon kuvaamiseen jälkeen Raassina esitti, kuinka toimintaa toteutetaan käytännössä. Vaikka yhteistyössä on ollutkin omat haasteensa, on liikkuvilta asiakkailta saatu kiittävää palautetta. 14

MUUTA SEMINAARIOHJELMAA Varsinaisten luentojen ja käytyjen keskustelujen lisäksi seminaarissa oli muutakin ohjelmaan. Itä-Suomen liikuntaopiston senioriliikuntaa esiteltiin Kirsi Heinosen haastattelun pohjalta ja seniorisalille osallistuvien videoterveisillä. Venäjän kehitysvammaisten liiton johtaja Olhovaya Tatjana loi katsauksen kehitysvammaisten lasten ja aikuisten liikuntaan sekä Special Olympicsin toimintaan. Ensimmäisen seminaaripäivän ohjelmaan sisältyivät tutustuminen historiallisesti erittäin kiinnostavaan Ruskealan marmorikaivokseen sekä juhlaillallinen, jonka yhteydessä vietettiin Aino-juoksuklubin puheenjohtaja Aljohinin 75-vuotispäivää. 15 Toisena seminaaripäivänä osanottajilla oli mahdollisuus tutustua joko ikääntyneiden kuntoutuskeskukseen tai lasten ja nuorten urheilukouluun.