Toimintasuunnitelma 2013 1
Sisältö 1 MLL:n toiminnan tarkoitus 3 2 Toimintaympäristö 3 3 Lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaminen 3 3.1 Vaikuttaminen päätöksentekoon 4 3.2 Kumppanuus ja yhteistyöverkostot 4 3.3 Viestintä 5 3.4 Tapahtumat 6 4 Yhdistysten ja vapaaehtoistoiminnan ammatillinen ohjaus ja tuki 7 4.1 Jäsen- ja järjestötyön tuki 8 4.2 Perhekeskustoiminta 8 5 Piirin toteuttama varhainen tuki lapsiperheille 10 5.1 Lastenhoitotoiminta 10 5.2 Perhekummitoiminta 11 5.3 Ammatillisesti ohjatut vertaisryhmät 11 6 Nuorisotoiminta 11 6.1 Tukioppilastoiminta 11 6.2 Paikallisryhdistysten nuorisotyön tukeminen 12 7 Ammatilliset palvelut 12 8 Kehittämishankkeet 13 8.1 Vahvuutta vanhemmuuteen hanke 2010-2014 13 8.2 Isä-hanke 14 9 Hallinto ja talous 14 9.1 Piirin organisaatio; luottamuselimet ja henkilöstö 14 9.2 Talous 15 2
Sisältö Toimintasuunnitelma 2013 1 MLL:n toiminnan tarkoitus Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on valtakunnallinen kaikille avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten nuorten ja lapsiperheiden perusturvallisuutta, hyvinvointia sekä tervettä kehitystä. MLL:n toiminnan lähtökohtana ovat MLL:n arvot; lapsen ja lapsuuden arvostus, yhteisvastuu, inhimillisyys, suvaitsevaisuus, yhdenvertaisuus ja ilo. MLL:n tavoitteena on, että jokaisella lapsella on hyvä, onnellinen ja turvallinen lapsuus ja että lapsi on osallinen ja näkyvä yhteiskunnan jäsen. MLL:n tarkoituksena on lisätä vanhemmuuden ja perheiden tukea sekä kasvatustyön arvostusta yhteiskunnassa. MLL toimii asiantuntijana, kehittäjänä ja vaikuttajana niin paikallisesti, alueellisesti sekä valtakunnallisesti. 2 Toimintaympäristö Vuonna 2013 liittoon kuuluu 10 piiriä ja näissä on 566 paikallisyhdistystä ympäri Suomea. Jäseniä liitossa on yli 92.000. Kymen piirin toimialue on Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Piirissä on 36 paikallisyhdistystä, Etelä-Karjalassa 17 ja Kymenlaaksossa 19. Jäseniä paikallisyhdistyksissä on 5476. Asukkaita piirin alueella on n. 315 140 ja lapsiperheitä 31 473, Etelä-Karjalassa 13 153 ja Kymenlaaksossa 18 320, alle 17-vuotiaita lapsia Etelä-Karjalassa 23 463 ja Kymenlaaksossa 32 894 (stat.fi 31.12.2011). Kunnissa käynnissä oleva palvelu- ja rakennemuutos kuormittavat kuntien työntekijöitä; kuntien tarjoamia terveys- ja sosiaalipalveluita vähennetään edelleen tai niitä on riittämättömästi. Palvelujen sisältöjen kehittäminen uhkaa jäädä vähälle. Tehtaiden vähentäessä toimintaansa työttömyyden pelko kasvaa ja lapsiperheiden olosuhteet heikkenevät ja köyhyys lisääntyy. Lisäksi perheiden luonnolliset verkostot ovat ohentuneet ja perheiden kokema yksinäisyys on lisääntynyt; yksihuoltajaperheiden määrä piirin alueella on yli maan keskitason. Epävarmuuden lisääntyessä MLL:n merkitys kunnan palvelujen täydentäjänä kasvaa. MLL:n yhdistykset ovat oman alueensa arjen asiantuntijoita ja niiden tarjoamat avoimet kohtaamispaikat (mm. perhekahvilat, kerhot ja vertaisryhmät) ja piirin tarjoamat ehkäisevät tukimuodot (mm. lastenhoitotoiminta) kuuluvat ennaltaehkäiseviin perhepalveluihin. Piiriin MLL:n Kuntoutussäätiöltä 1.1.2013 siirtyvät ammatilliset perhepalvelut tulevat merkittävästi vahvistamaan piirin asemaa lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäjänä paikallisissa hyvinvointiverkostoissa. 3 Lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaminen Mannerheimin Lastensuojeluliitto edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia, lasten oikeuksien toteutumista, lisää lapsuuden arvostusta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa sekä tuo lapsen näkökulman päätöksentekoon. MLL:n keskusjärjestö vaikuttaa valtakunnallisesti, piirijärjestöt alueellisesti ja paikallisyhdistykset paikallisesti. Lapsen oikeuksien edistämisen ja alueellisen vaikuttamistyön perustana ovat MLL:n aatteellinen tarkoitus, arvot ja päämäärät sekä ihmisoikeudet, erityisesti lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut ihmisoikeudet ja perustuslaissa turvatut perusoikeudet. 3
3.1 Vaikuttaminen päätöksentekoon Piiri kokoaa ja levittää tietoa alueensa lapsi- ja lapsiperheväestön hyvinvoinnista päätöksenteon pohjaksi ja tukee paikallisyhdistyksiä vaikuttamistyön tehtävässä. Kymen piiri on vahva alueellinen lapsi, nuoriso ja perhepoliittinen vaikuttaja ja lapsen oikeuksien edistäjä. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden omat näkemykset, tarpeet ja toiveet tulevat kuulluksi. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut pysyvät hyvinä huolimatta kuntien tiukasta taloudellisesta tilanteesta. Ollaan aktiivisesti yhteydessä kuntatoimijoihin ja päättäjiin. Järjestetään yhteistyössä keskusjärjestön kanssa lapsen oikeuksiin ja lapsivaikutusten arviointiin liittyviä alueellisia koulutuksia kuntien päättäjille ja työntekijöille. Levitetään kuntapäättäjille ja kuntien työtekijöille tietoa lapsen oikeuksista ja lapsivaikutusten arvioinnin toteuttamisesta. Otetaan kantaa myös yhdistysten toiveiden perusteella. Yhteydenpito ja yhteydenpidon määrä alueen kuntatoimijoihin ja -päättäjiin. Kannanottojen ja aloitteiden määrä. Medianäkyvyys. Toteutuneiden alueellisten foorumien ja niiden osanottajien määrä. Lasten, nuorten ja perheiden kuulemisen ja osallisuuden käytänteet ovat osa päätöksentekoprosessia. 3.2 Kumppanuus ja yhteistyöverkostot Piiri osallistuu aktiivisesti maakunnallisiin sosiaali- ja terveydenhuollon ennaltaehkäisevän työn kehittämisverkostoihin ja luo moniammatillisia rajat ylittäviä yhteistyörakenteita sekä kestäviä kuntakumppanuuksia. MLL on näkyvä toimija Kymen piirin alueen ennaltaehkäisevän työn yhteistyöverkostoissa. MLL tunnetaan Kymen piirin alueella lapsiperheiden puolestapuhujana ja perhekeskustoiminnan asiantuntijana. MLL:n merkitys ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön täydentäjänä kirkastuu kuntapäättäjille ja virkamiehille. MLL:a on määritelty rooli osana kunnan ennaltaehkäiseviä lapsiperhepalveluita. Piiri toimii yhteistyössä alueen muiden järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. 4
Toimintasuunnitelma 2013 Osallistutaan erilaisiin verkostoihin, työryhmiin, joissa vaikutetaan Kymen piirin alueen lapsia ja lapsiperheitä koskeviin asioihin. Kannustetaan ja autetaan paikallisyhdistyksiä mukaan moniammatillisiin työryhmiin ja lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmien laatimiseen. Luodaan toimivia kumppanuusrakenteita ja käytäntöjä kuntien kanssa. Tehdään konkreettista yhteistyötä muiden järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. MLL:n edustuksen osallisuus oleellisissa työryhmissä ja verkostoissa. Konkreettisen yhteistyön määrä muiden alueen perhekeskustoimijoiden kanssa lisääntyy. 3.3 Viestintä Piiri vastaa MLL:n maakunnallisesta viestinnästä ja on tarvittaessa yhdistysten tukena alueellisessa viestinnässä. Viestinnällä on tärkeä rooli myös piirin ja yhdistysten yhteistyön kehittämisessä. MLL:n vapaaehtoistoiminta, palvelut ja lapsi- ja perhepoliittiset tavoitteet tunnetaan lapsiperheiden ja päättäjien keskuudessa. Piirin ja yhdistysten toiminta näkyy tiedotusvälineissä. Yhdistykset saavat tietoa ja tukea vaikuttamistoimintaansa omalla alueellaan. MLL:n piirin ja yhdistysten ulkoinen ilme on MLL:n mukainen ja yhtenäinen. MLL:n julkaisut ja esitteet ovat esillä eri tapahtumissa ja perhekeskustoimijoiden helposti saatavilla. Laaditaan piirin viestintäsuunnitelma. Pidetään aktiivisesti yhteyttä tiedotusvälineisiin ja sidosryhmiin. Pidetään piirin kotisivut ajan tasalla ja hyödynnetään hallitusti sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia. Tiedotetaan yhdistyksiä ajankohtaisista asioista ja piirin toiminnasta. Autetaan yhdistyksiä omien kotisivujen, yhdistyskorttien ja esitteiden tekemisessä. Kannustetaan yhdistyksiä hankkimaan MLL:n lapsiperheille suunnattuja materiaaleja ja toimittamaan ne paikkoihin, missä lapsiperheet liikkuvat. Piirillä on toimiva viestintäsuunnitelma. Medianäkyvyys. Kymen piirin ja yhdistysten ilme on yhtenäinen valtakunnalliset mallin mukainen. Paikallisyhdistyksiltä saatu palaute. 5
3.4 Tapahtumat Toimintasuunnitelma 2013 Piiri ja yhdistykset saavat näkyvyyttä ja voivat vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa. MLL näkyy aktiivisena ja asiantuntevana toimijana alueen lapsiin ja nuoriin liittyvissä tapahtumissa. Järjestetyt tapahtumat näkyvät tiedotusvälineissä. Kiinnostus MLL:n toimintaa kohtaa lisääntyy ja uusia yhteistyökumppanuuksia syntyy. Kiinnostus lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa tehtävään vapaaehtoistyöhön lisääntyy ja yhdistykset saavat uusia vapaaehtoisia. MLL on mukana muiden järjestöjen ja kunnan kanssa lapsiin ja nuoriin liittyvissä tapahtumissa. Järjestetään lapsen oikeuksiin liittyviä alueellisia foorumeita ja muita tapahtumia. Osallistutaan MLL:n valtakunnallisiin tapahtumiin. Valtakunnalliset tapahtumat, joihin piiri osallistuu: Kevätilokeräys Piiri osallistuu MLL:n valtakunnallisen kevätkeräykseen sekä tukee yhdistyksiä heidän omissa keräyskampanjoissaan. Hyvä alku koulutielle tapahtumat Hyvä alku koulutielle -tapahtuma järjestetään yhteistyössä jonkun piirin alueen alakoulun sekä paikallisen yhdistyksen kanssa elokuussa. Lasten oikeuksien päivä 20.11.2013 Hyvä Joulumieli kampanja Piiri organisoi alueellaan kampanjan, jonka aikana MLL:n Kymen piirin paikallisyhdistykset jakavat oman alueensa vähävaraisille lapsiperheille ruokalahjakortteja (vuonna 2012 arvo 70 euroa). Piirin omat tapahtumat: Vuoden teko palkinto Lasten oikeuksien päivänä 20.11. Yksi henkilö tai yhteisö palkitaan vuoden aikana tehdystä työstä lasten, nuorten tai lapsiperheiden hyväksi. Piirihallitus valitsee palkittavan yhdistysten esitysten pohjalta. Aamupuurotilaisuus yhteistyökumppaneille Joulukuussa kutsutaan piiritoimistolle yhteistyökumppaneita sekä kuntien päättäjiä aamupuurotilaisuuteen. 6
MLL on ollut edustettuna lapsiin ja nuoriin liittyvissä tapahtumissa. Piiri on järjestänyt omia tapahtumia ja alueellisia foorumeita. Piiri on osallistunut MLL:n valtakunnallisiin kampanjoihin. Järjestetyt tapahtumat näkyvät tiedotusvälineissä. 4 Yhdistysten ja vapaaehtoistoiminnan ammatillinen ohjaus ja tuki MLL:n vapaaehtoisten toteuttamat varhaisen tuen muodot kuten perhekahvilat, erilaiset vertaisryhmät ja lasten täydentävät kunnan palveluketjua lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemisessa ja kuuluvat ennaltaehkäiseviin perhepalveluihin. Piirien tehtävänä on tukea, ohjata ja kouluttaa oman alueensa paikallisyhdistyksiä ja niissä toimivia vapaaehtoisia tehtävässään sekä edistää MLL:n perhekeskustoiminnan ja kunnan välisen yhteistyötä. Ammatillisen ohjauksen ja koulutuksen tarve korostuu nykyhetkessä, sillä vapaaehtoiset ryhmänohjaajat ja perhekahvilan vetäjät kohtaavat moninaistuneita lapsiperheiden arjen huolia ja haasteita. Lisäksi vapaaehtoisten sitoutuminen on luonteeltaan aikaisempaa lyhyempää ja paikallisyhdistykset tarvitsevat piirin tukea uusien vapaaehtoisten löytämiseksi sekä jäsenhuoltoon. Elinvoimainen paikallinen perhetoiminta edellyttää hyvinvoivia paikallisyhdistyksiä. Vapaaehtoisten ohjaus, tuki ja koulutus toteutuu lähellä toimijoita. Yhdistysten ja piirin toimijat tuntevat toisensa ja tekevät yhteistyötä. Paikallisyhdistysten seudullinen yhteistyö ja keskinäinen vertaistoiminta vahvistuu. Yhdistykset ovat motivoituneita MLL:n yhteisiin toimintamuotoihin ja vapaaehtoisten osaaminen vahvistuu. Vapaaehtoiset jaksavat toimia aktiivisina alueellaan ja toiminnan pitkäjänteisyys lisääntyy. Yhdistykset toimivat yhteistyössä kuntien kanssa. Piiri luo yhdistystoiminnan vuosikellon mukaisen suunnitelman paikallisyhdistysten seudulliseen lähitukeen. Yhdistyksiin pidetään säännöllisesti yhteyttä piirikirjeellä, sähköpostilla ja puhelimitse sekä tavataan eri tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Yhdistysten tarpeita kuunnellaan ja järjestetään tukea ja koulutuksia yhdistysten toiveiden mukaan. Järjestetään lähiyhdistysten seudullisia tapaamisia keväisin ja syksyisin. Tuetaan yhdistyksiä seudullisen yhteistyön vahvistamisessa ja käynnistetään vertaisoppimisen paikkoja, kuten puheenjohtajien vertaisverstas tarpeen mukaan. Kannustetaan yhdistyksiä osallistumaan keskusjärjestön järjestämin koko liiton yhteisiin koulutuksiin ja tapaamisiin. Piirin työntekijä toimii linkkinä paikallisyhdistysten vapaaehtoisten ja kunnan toimijoiden välillä. 7
Piirin ammatillinen ohjaus tapahtuu vuosisuunnitelman mukaan. Yhdistykset, niiden toiminta ja tuen tarve tunnetaan. Toteutuneiden koulutusten ja muiden tapaamisten määrä. Osanottajamäärät koulutuksiin ja tapaamisiin. Yhdistysten välisen yhteistyö kehittyminen. Yhdistysten ja kunnan yhteistyön kehittyminen. Yhdistyksiltä saatu palaute. 4.1 Jäsen- ja järjestötyön tuki Piiri tarjoaa yhdistyksille järjestötyön ja yhdistyshallinnon koulutusta, ohjausta ja neuvontaa. Piiri välittää yhdistyksille keskustoimiston tuottamat materiaalit ja tukee yhdistyksiä toimintansa kehittämisessä. Yhdistystyön perusasiat ovat kunnossa. Yhdistykset ovat motivoituneita. Vapaaehtoiset ymmärtävät seurannan merkityksen ja toteuttavat tilastointia. Yhdistysten jäsenmäärä kasvaa. Piiri järjestää kaksi seudullista järjestötyön ja hallitustyöskentelyn koulutusta. Kannustetaan ja tuetaan yhdistyksiä seurantatietojen keräämisessä. Kannustetaan ja tuetaan yhdistyksiä jäsenhankinnassa. Innostetaan vapaaehtoisia ja annetaan konkreettista apua Kevät ilo -keräykseen ja rekrytointitapahtumiin. Kerätään yhdistysten toimintasuunnitelmat, talousarviot sekä toimintakertomukset ja tilinpäätökset. Toteutuneet koulutukset ja osallistuja määrät. Yhdistyksiltä saatu palaute. Jäsenmäärän kehitys. Toimintatilastojen palautusprosentti. 4.2 Perhekeskustoiminta Piiri tukee paikallisyhdistyksiä heillä jo käytössä olevissa toiminnoissa ja niiden kehittämisessä neuvomalla, kouluttamalla antamalla tietoa uusien toimintamallien ja ideoiden ottamisessa käyttöön. Perhekahvilat MLL:n perhekahvilat ovat oman paikkakuntansa kaikille avoimia kohtaamispaikkoja, jotka kokoavat eri taustoista ja kulttuureista tulevia lapsia, lapsiperheitä, vanhempia ja isovanhempia yhteen. Perhekahvilatoiminta täydentää kunnan perhekeskusverkostoa mm. tarjoamalla perhevalmennuksen jatkoksi vertaisverkoston pienten lasten vanhemmille. 8
Vertaisryhmät MLL:n vertaisryhmässä samanlaisessa elämäntilanteessa olevat perheet tutustuvat toisiinsa ja keskustelevat lapsiperheiden elämään liittyvistä asioista ja etsivät ratkaisuja mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Kerhotoiminta MLL:n kerhotoiminta tukee lasten kasvua ja kehitystä, vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja, sosiaalista pääomaa ja osallisuutta. MLL:n kerho- ja harrastustoiminta täydentää kunnan avoimia varhaiskasvatuspalveluja. Kylämummi ja -vaaritoiminta Kylämummit ja -vaarit ovat vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita, luotettavia aikuisia, jotka haluavat olla läsnä lasten arjessa ja antaa aikaansa. Heidän elämänkokemuksensa rikastuttaa ja avaa uusia näkökulmia niin lapsille kuin kaikille heidän kanssaan toimiville. Paikallinen vapaaehtoisten toteuttama perhetoiminta lisääntyy. Yhdistyksillä on perhekahvila tai muita perheitä tukevia toimintamuotoja. Yhdistysten lapsiperheille suunnattu toiminta on aktiivista, laadukasta ja alueen tarpeita tukevaa. MLL:n arvot näkyvät yhdistysten toiminnassa. Kunnan, MLL:n paikallisyhdistysten ja MLL:n piirin keskinäinen kumppanuus vahvistuu ja syntyy uusia yhteistoiminnan malleja. Yhdistykset ovat motivoituneita ja ymmärtävät tekemänsä työn merkityksen. Isien osallisuuden lisääntyminen perhetoiminnan toteutuksessa. Kylämummi- ja vaaritoiminta kehittyy. Piiri tarjoaa koulutusta ja ohjausta perhekeskustoimintaan ja huolehtii siitä, että valtakunnallinen tukiaineisto on kaikkien käytettävissä. Piiri tukee yhdistyksiä perhekahvilatoiminnan kehittämisessä sekä vertaisryhmien perustamisessa. Piiri tukee kerhotoimintojen kehittämistä. Isä-hankkeessa syntyneiden toimintamallien levittäminen ja yhdistysten kannustaminen isiä kiinnostavien toimintojen käynnistämiseen. Kylämummi ja kylävaaritoiminnasta saatuja kokemuksia levitetään yhdistyksille. Eri teemoihin liittyvien koulutusten määrä. Osallistujien määrä koulutuksiin. Perhekahviloiden määrä. Vertaisryhmien määrä. Kerhojen määrä. Kylämummien ja kylävaarien määrä. Vapaaehtoisilta saatu palaute. Isien määrä yhdistysten perhetoiminnassa. 9
5 Piirin toteuttama varhainen tuki lapsiperheille MLL:n Kymen piirin toteuttamat varhaisen tuen palvelut kuten lastenhoitotoiminta ja perhekummitoiminta täydentävät kunnan palveluketjua lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemisessa ja kuuluvat ennaltaehkäiseviin perhepalveluihin. Piirin tehtävä on rekrytoida, kouluttaa, ohjata ja välittää lastenhoitajia ja perhekummeja. Lastenhoitajat ovat perheen palkkaamia työntekijöitä ja perhekummit piirin vapaaehtoisia. 5.1 Lastenhoitotoimina Kymen piiri järjestää tilapäistä ja lyhytaikaista lastenhoitoapua kaikkina vuorokauden aikoina lapsiperheille niissä kunnissa, jotka avustavat toimintaa. Tilapäinen lastenhoitoapu auttaa perheitä arjen hallinnassa ja odottamattomissa tilanteissa. Kotiin saatava lastenhoitoapu tukee vanhempana jaksamista ja on siten ennaltaehkäisevää varhaista tukea kunnan lapsiperheille. Kymen piiri ostaa lasten hoitajien välityspalvelun MLL:n Uudenmaan piiriltä Lastenhoitotoiminta kuuluu osana kunnille tarjottavan varhaisen tuen kokonaisuutta. Piirin alueen kunnat haluavat tarjota lastenhoitotoimintaa kunnan lapsiperheille ja sen päätöksen myötä kuntalaiset voivat osallistua piirin järjestämälle lastenhoitokurssille. Piirin lastenhoitotoimintaa avustavien kuntien alueella on riittävä hoitajaverkosto. Tieto paikkakunnan lastenhoitotoiminnasta saavuttaa lapsiperheet. Hoitajat saavat riittävästi tukea ja ohjausta toiminnalleen. Lastenhoitotoiminta ja hoitajavälitys hoidetaan laadukkaasti. Piiri hakee aktiivisesti kuntia mukaan toimintaan. Lastenhoitokursseja järjestetään tarpeen mukaan. Lastenhoitotoiminnan esitteitä jaetaan aktiivisesti avustuskuntien alueella yhteistyössä yhdistysten kanssa. Hoitajille järjestetään pienryhmätapaamisia 2-3 kertaa/alue ja lisäksi tarjotaan hoitajille alueittain virkistystapahtuma ja koulutuspäivä. Ohjaaja pitää hoitajiin yhteyttä puhelimitse, sähköpostitse, kirjeitse ja henkilökohtaisesti tapaamalla. Toteutetaan MLL:n Lastenhoitotoimintaan laadittua Laadunarviointia. Piirin työntekijät kehittävät yhteistyössä Uudenmaan, Hämeen ja Kymen alueiden lastenhoitotoimintaa. Perhetoiminnan vastaava osallistuu lastenhoitotoiminnan valtakunnallisiin tapaamisiin. Rahoitus: Kuntien avustukset. Lastenhoitokurssien onnistuminen. Saatu palaute toiminnasta. 10
Toimintasuunnitelma 2013 Välitysjärjestelmästä saadut raportit. Kuntakysely. 5.2 Perhekummitoiminta MLL:n lapsiperheitä tukeva perhekummitoiminta on piirin organisoimaa, ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa. Toiminnan tarkoituksena on lisätä perheen hyvinvointia ja vahvistaa koko perheen elämänhallintaa tukemalla ensisijaisesti perheen vanhempia. Toiminta täydentää kunnan peruspalveluita ja on osa lapsiperheiden ennaltaehkäisevää tukea. 5.3 Ammatillisesti ohjatut vertaisryhmät MLL:n piirin ammatillisesti ohjattujen ryhmien tavoitteena on tukea vanhemmuutta, parisuhdetta ja sosiaalisten verkostojen syntymistä perheen eri elämänvaiheissa. Ryhmien tarkoituksena on täydentää kunnan perhepalveluja ja ehkäistä korjaavan lastensuojelutyön tarvetta. Vuonna 2013 tarkastellaan lapsiperheiden perhekummitoiminnan sekä ammatillisesti ohjattujen ryhmien käynnistämisen tarvetta ja mahdollisuutta osana kuntien kanssa solmittavia avustussopimuksia. 6 Nuorisotoiminta 6.1 Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminnan tavoitteena on parantaa koulun ilmapiiriä ja vähentää koulukiusaamista. Tukioppilas on vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. tukioppilastoiminnassa keskeistä on osallisuus, nuorten mahdollisuus itse ideoida, toteuttaa ja arvioida toimintaa. Toiminnasta vastaa koulussa työskentelevä aikuinen ohjaaja. Piirin huolehtii yhteydenpidosta ja yhteistyöstä keskusjärjestön, tukioppilaskouluttajien ja ohjaajien kanssa sekä ylläpitää ohjaajarekisteriä. Piiri kannustaa yhdistyksiä kouluyhteistyö kehittämiseen alueellaan. Tukioppilaat saavat koulutusta ja välineitä toimintaansa. Tukioppilasohjaajat saavat vertaistukea ja välineitä toimintaansa. Välitämme kouluttajia kouluille tukioppilaiden perus- ja jatkokoulutuksia varten. Markkinoimme aktiivisesti Kymen piirin tukioppilaskouluttajaverkostoa MLLyhdistyksille sekä kouluille. Toteutettujen koulutusten ja osanottajien määrä. 11
6.2 Paikallisyhdistysten nuorisotyön tukeminen Piiri tukee yhdistyksiä nuorisotoiminnan kehittämisessä alueellaan, kannustaa kouluyhteistyöhön sekä yhteistyöhön muiden nuorisojärjestöjen ja kunnan nuorisotoimen kanssa. Paikallisyhdistykset toteuttavat toimintaa nuorille. Yhdistysten vastuuhenkilöt ovat osaavia ja saavat tukea ja koulutusta toimintaansa. Yhdistysten nuorisotyöstä vastaavia kannustetaan kouluyhteistyön ja nuorten kerhotoiminnan kehittämiseen. Levitetään MLL:n ehkäisevän nuorisotyön malleja ja materiaaleja paikallisyhdistyksille. Yhdistysten toteuttama nuorisotyö. Toteutettujen tapahtumien ja osanottajien määrä. Yhdistyksiltä saatu palaute. 7 Ammatilliset perhepalvelut Lasten- ja nuorten kuntoutussäätiöltä 1.1.2013 siirtyvät ammatillisia perhepalveluita tuotetaan kunnille ostopalvelusopimusten puitteissa. Ammatillisiin perhepalveluihin kuuluu vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen hoito, sekä perhetyö ja tehostettu perhetyö. Perhepalvelut vastaavat yksilöllisesti perheiden tarpeisiin. Perheen kanssa tehdään kirjallinen suunnitelma ja perheneuvottelut ovat säännöllisiä. Perhetyönsuunnitelman laadintaan ja neuvotteluihin osallistuvat perhe, perhetyön tilaaja ja -tuottaja. Vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen hoito tarjoaa apua lapsen kotihoitoon vanhempien jaksamisen ja vanhemmuuden tueksi sekä omaishoitajan vapaan ja iltapäivähoidon järjestämiseksi. Tavoitteiden saavuttamista ja hoidon vaikuttavuutta seurataan hoitosuunnitelman ja säännöllisten neuvottelujen avulla. Perhetyö tarjoaa lyhytaikaista apua lastenhoidon järjestämiseen. Palvelua tarjotaan esimerkiksi vanhempien tarvitessa omaa aikaa jaksaakseen, vanhemman ollessa toipilaana tai lastenhoitoavun hankkimiseen palvelusetelillä. Perhetyössä keskitytään lapsen hoitamiseen. Tehostettu perhetyö tarjoaa perheelle säännöllistä ja pidempiaikaista apua lastenhoitoon, lapsen rajojen ja unirytmin löytämiseen, vanhemmuuteen ja sosiaalisen verkoston laajentamiseen. Apua tarjotaan myös perheen äkillisessä kriisitilanteessa, kuten perheenjäsenen sairastuessa, kuoleman yhteydessä ja synnytyksen jälkeisessä masennuksessa. Lasten- ja nuorten tukihenkilötoiminta tukee lapsen kasvua ja kehitystä. Tukisuhteen tavoitteet tehdään yhdessä perheen sekä tilaajan kanssa, tavoitteita tarkennetaan tarpeen mukaan väliarviointineuvotteluja yhdessä. 12
Palvelut edistävät lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Palvelut ovat tärkeä ja vakiintunut osa kuntien lapsiperhepalveluita. Palvelut täydentävät Kymen piirin kunnille tarjoamaa palvelukokonaisuutta. Palvelut ovat laadukkaita. Palvelutoimintaa kehitetään tarpeen mukaan. Tuntityösuhteisia työntekijöitä on tarpeeksi vastaamaan kunnan kysyntään. Markkinoidaan palveluja aktiivisesti kunnille. Rekrytoidaan ja koulutetaan hoitajia säännöllisesti ja tarpeen mukaan. Kartoitetaan säännöllisesti asiakastyytyväisyyttä niin käyttäjiltä kuin tilaajilta. Yhteistyö piirin sisällä on saumatonta ja toisia tukevaa. Kuntien ostopalvelusopimusten määrä. Hoitajien määrä ja toteutuneet koulutukset ja tapaamiset. Työntekijöiden arvio. 8 Kehittämishankkeet 8.1 Vahvuutta vanhemmuuteen hanke 2010-2014 Vahvuutta Vanhemmuuteen hanke (VV hanke) on MLL:n vuonna 2010 käynnistynyt valtakunnallinen hanke, jonka rahoittajana on Raha-automaatti yhdistys (RAY). Hankkeen tarkoituksena on vuosien 2010-2014 aikana kehittää yhteistyökumppaneiden kanssa suomalaiseen perhe- ja neuvolapalvelujärjestelmään soveltuva ja perheiden psykososiaalista tukea vahvistava vanhempainohjausmalli, jossa vanhempainohjausta kehitetään perheryhmätoiminnan avulla. Kunnissa edetään VV-hanketoiminnassa yksilöityjen sopimusten mukaisesti. Lappeenrannassa toteutetaan kaksi uutta perheryhmää. Kunnasta osallistuu neljä työntekijää koulutukseen. Imatralla toteutetaan kolmas perheryhmä. Kunnasta osallistuu kaksi työntekijää koulutukseen. Kymen piiri on mukana VV -hankeen kehittämistyössä annettujen taloudellisten resurssien puitteissa. Ohjaaja on tarkkailija Lappeenrannan uusissa perheryhmissä ja syksyllä 2012 alkaneessa perheryhmässä Ohjaaja tukee kuntien perheryhmien käynnistystä. Kymen piiri toimii aktiivisesti VV- hankeen kehittämistyössä MLL:n piirille myöntämän rahoituksen puitteissa. Piiri toteuttaa sille hankkeessa vuodelle 2013 määrätyt velvoitteet. 13
Rahoitus: MLL:n RAY:n hankerahoitus. Kunnat vastaavat hankkeeseen osallistuvien työntekijöidensä palkka- ja matkakuluista. Perheiltä saadut palautteet koulutuksen aikana ja sen päätyttyä. Kuntien työntekijöiltä saadut palautteet. 8.2. Isä-hanke Mannerheimin Lastensuojeluliiton isä-hanke toteutetaan vuosina 2010-2013 verkostomaisessa yhteistyössä MLL:n Hämeen., Kainuun, Kymen ja Varsinais-Suomen piirien sekä keskustoimiston kesken. Varsinais-Suomen piiri vastaa hankkeen johtamisesta ja koordinaatiosta. Hanke on osana MLL:n ohjelmatyötä, mikä varmistaa työmuotojen juurtumisen ja leviämisen koko maahan. Kymen piirillä ei ole vuonna 2013 isäohjaajaa vaan toiminnan juurruttaminen yhdistyksiin tapahtuu yhdessä muiden perhekeskustoiminnan sisältöjen kanssa. Liisa Hasanen on mukana isä-hankkeen ohjausryhmässä ja toimii hankkeessa Kymen piirin yhdyshenkilönä. 9 Hallinto ja talous 9.1 Piirin organisaatio; luottamuselimet ja henkilöstö Piirihallitus Piirin hallinnosta vastaa hallitus. Piirihallitukseen kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 9-12 jäsentä. Piirihallituksen kokouksia pidetään vuodessa 6-8 kpl. Piirin sääntömääräinen kevätkokous pidetään viimeistään toukokuussa ja syyskokous viimeistään joulukuussa. Piirihallitus voi asettaa toimikuntia ja työryhmiä ja kutsua niihin asiantuntijajäseniä. Piirihallituksen jäsenet tuntevat MLL:n työn valtakunnallisesti, piiritasolla ja paikallisyhdistyksissä ja ovat sitoutuneet piirihallituksen työskentelyyn. Piirihallituksen jäsenten vahvuuksia ja osaamista käytetään piirin työn tukemiseksi. Piirihallituksen jäsenet perehtyvät liiton, piirin ja yhdistysten toimintaan. Piirihallitus nimeää työvaliokunnan, joka toimii piirin työntekijöiden tukena. Piirin työntekijät esittelevät säännöllisesti piirin toimintaa piirihallitukselle. 14
Henkilöstö Piiritoimistossa työskentelee kokopäiväinen toiminnanjohtaja, aluekoordinaattori ja perhetoiminnan ohjaaja. Ammatillisissa perhepalveluissa työskentelee tuntipalkkaisten hoitajien lisäksi osapäiväinen ohjaaja. Piirin työilmapiiri on avoin ja toisia kannustava. Henkilöstön työnjako on tarkoituksenmukainen. Työn laatu pysyy korkeana. Työntekijöiden ammattitaito on tehtävien tasalla. Työntekijöiden työhyvinvointi varmistetaan. Kehitetään piirin sisäistä viestintää ja työn raportointia. Työntekijöiden toimenkuvia tarkistetaan ja työtehtäviä järjestellään vastaamaan paremmin piirin toimintaa. Työntekijöiden osaamista ja koulutustarpeita päivitetään mm. säännöllisten kehityskeskustelujen avulla vastaamaan työtehtäviä. Työntekijät saavat tukea työssä jaksamiseensa. Työntekijöille järjestetään vuosittain tyky-toimintaa. 9.2 Talous Toiminta rahoitetaan liiton avustuksella, jäsenmaksutuotoilla, RAY-avustuksilla, OKopintokeskuksen tuella, MLL:n kevätkeräyksellä, tuotemyynnillä sekä muiden toimintaamme tukevien tahojen tuella. Piirin talous on tasapainossa. Jokainen piirin kunta kontaktoidaan kumppanuusyhteistyön syventämiseksi. Kunta-rahaa haetaan varhaisen tuen palvelupaletilla, johon kuuluvat vapaaehtoistoiminnan ammatillinen ohjaus, lastenhoitotoiminta sekä perhekummitoiminta. Omaa varainhankintaa ja yritysyhteistyötä kehitetään. Tuotemyyntiä tehostetaan. Tapahtumille pyritään hankkimaan sponsoreita. Osallistutaan kevätkeräykseen. OK-opintokeskuksen resursseja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. 15