6.21 Suomenniemi 6.21.1 ohjavesialueet Suomenniemellä on 11 pohjavesialuetta, joista kolme on I-luokan, kolme II-luokan ja viisi III-luokan pohjavesialueita. ohjavesialueiden yhteenlaskettu pinta-ala on n. 8,6 km 2, ja muodostumisalueiden pinta-ala n. 2,8 km 2. Näillä pohjavesialueilla muodostuu arvion mukaan pohjavettä yhteensä 29 m 3 /d. Näistä suurimmissa, Suomenniemellä ja Hautalamminharjulla, muodostuu kummassakin pohjavettä 5 m 3 /d, eli 17 % koko määrästä. 6.21.2 Tutkimustulokset Suomenniemen kunnan alueella kartoitettiin yhteensä 24 sorakuoppaa. Näistä yksi sijaitsee I-luokan pohjavesialueella, jolla on vedenottamo. Neljä kuoppaa sijaitsee II-luokan pohjavesialueilla, kaksi III-luokan pohjavesialueilla ja 17 pohjavesialueiden ulkopuolella. Jälkihoitotilanne Kahdella kuopalla oli ollut maa-ainesten ottolupa, ja molemmat luvat olivat jo päättyneet. Muut sorakuopat olivat erilaisia kotitarveottoalueita. Toiminnassa olevia kuoppia oli kymmenen, joista kahdelta ottolupa oli jo päättynyt. Osa näistä kuopista vaikutti olevan kotitarveottoalueiksi liian suuria, mutta lupaa niillä ei ollut. Yksi kuoppa oli paikoin osittain jälkihoidettu ja paikoin muotoiltu. Seitsemän kuoppaa oli jälkihoitamattomia, ja muotoiltuja alueita oli kaksi. Lisäksi neljä aluetta oli osittain jälkihoitamattomia, osittain toiminnassa. Sorakuopista kaksi oli metsittynyt ja yksi osin metsittynyt, yhdeksän metsittymässä ja yhdeksän avoimia. Kolmessa kuopassa metsittyminen oli alkamassa. Kunnostustarve Suurin osa kuopista (22 kpl) sijoittuu luokkaan kunnostustarve vähäinen tai ei kunnostustarvetta. Nämä kuopat tarvitsevat lähinnä pientä siistimistä sekä rinteiden luiskausta, ja pariin kuoppaan voisi lisätä kasvillisuutta. Kuopat eivät sijaitse tärkeillä pohjavesialueilla, mutta kohtalaisen lähellä asutusta. Kaksi kuoppaa sijoittuu luokkaan kunnostustarve kohtalainen (kuvat 54 ja 55). Näissä kuopissa on roskia ja jätettä, toisessa ampumaratatoimintaa, ne ovat asutuksen lähellä ja tärkeillä pohjavesialueilla. Toisella oli myös maisema-arvoa, sillä se sijaitsi järven rannalla. 57758 I Luontolahti Suo-3 55 11 22 Metriä Kuva 54. aunijärven pohjavesialue, Suomenniemi. 56 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6 27
Suo-1 57753 II Suo-Luotolahti-Valkjarvi 55 11 22 Metriä Kuva 55. Hautalamminharjun pohjavesialue, Suomenniemi. 6.22 Taipalsaari 6.22.1 ohjavesialueet Taipalsaaressa on 48 pohjavesialuetta, joista kuusi on I-luokan, 15 II-luokan ja 27 III-luokan pohjavesialueita. ohjavesialueiden yhteenlaskettu pinta-ala on n. 137,2 km 2, ja muodostumisalueiden pinta-ala n. 13,4 km 2. Näillä pohjavesialueilla muodostuu arvion mukaan pohjavettä yhteensä 66 34 m 3 /d. Näistä suurimmassa, Ampumaradankankaalla, muodostuu pohjavettä yhteensä 32 m 3 /d, eli 48 % koko määrästä. 6.22.2 Tutkimustulokset Taipalsaaren kunnan alueella kartoitettiin yhteensä 42 sorakuoppaa, joista kolmea ei voitu tutkia, sillä ne sijaitsivat armeijan alueella. Näistä 18 sijaitsee I-luokan pohjavesialueilla, joista viidellä oli vedenottamoita. Yhdeksän ottoaluetta sijaitsi II-luokan pohjavesialueilla ja 12 III-luokan pohjavesialueilla. Jälkihoitotilanne 22 kuopalla oli ollut maa-ainesten ottolupa, ja kaikki luvat olivat jo päättyneet. Muut sorakuopat olivat erilaisia kotitarveottoalueita. Yksi kuoppa oli paikoin osittain jälkihoidettu, paikoin muotoiltu ja paikoin toiminnassa. Kaksi kuoppaa oli paikoin osittain jälkihoidettuja ja paikoin toiminnassa. Toiminnassa olevia kuoppia oli 26, joista 17 kuopalta ottolupa oli jo päättynyt. Kaksi kuoppaa oli jälkihoitamattomia, ja muotoiltuja alueita oli viisi. Lisäksi kaksi aluetta oli osittain muotoiltuja, osittain toiminnassa, ja yksi alue oli osittain jälkihoitamaton, osittain toiminnassa. Sorakuopista yksi oli metsittynyt, yhdeksän metsittymässä ja 21 avoimia. Kahdeksassa kuopassa metsittyminen oli alkamassa. Kunnostustarve Suurin osa kuopista (32 kpl) sijoittuu luokkaan kunnostustarve vähäinen tai ei kunnostustarvetta. Nämä kuopat sijaitsevat tärkeilläkin pohjavesialueilla, ja kaksi niistä sijaitsi lisäksi harjujensuojelualueella. Yhdessä kuopassa harjoitettiin haulikkoammuntaa, ja muutama kuoppa oli pahasti roskaantunut. Kuoppiin oli tuotu mm. autoja ja erilaisia auton osia, metalliromua roskia, ja kuopissa oli myös poltettu roskia. Suuri osa kuopista Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6 27 57
583112 I Tai-1139 55 11 22 Metriä Kuva 56. Ampumaradankankaan pohjavesialue, Taipalsaari. Tai-13 58312 I Saimaanharju 55 11 22 Metriä Kuva 57. Saimaanharjun pohjavesialue, Taipalsaari. 58 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6 27
tarvitsee rinteiden luiskausta kasvillisuuden leviämisen helpottamiseksi, ja muutama pitäisi siistiä. Kuusi kuoppaa sijoittuu luokkaan kunnostustarve kohtalainen (kuvat 56 ja 57). Ne tarvitsevat lähinnä rinteiden luiskausta ja siistimistä, ja yksi pitäisi täyttää pohjavesilammikon vuoksi. Näissä kuopissa oli roskia ja jätettä, ne olivat avoimia, asutuksen lähellä ja tärkeillä pohjavesialueilla. Osa niistä oli myös kooltaan melko laajoja. Yksi kuoppa sijoittuu luokkaan kunnostustarve suuri. Vaikka monet tekijät antavat kuopalle pisteitä, sitä tuskin tarvitsee kunnostaa. Kuoppa on suuri, asutus- ja virkistysalueella, tärkeällä pohjavesialueella, sen ohi kulkee paljon liikennettä ja se on melko avoin. Kuoppa on kuitenkin siisti, ja se on otettu virkistyskäyttöön rakentamalla sinne luistelukenttä. Koska Taipalsaari on Etelä-Karjalan kunnista ainoa, jossa on tavattu uhanalaista muurahaissinisiipeä, kannattaisi sorakuoppien kunnostamisessa tehdä niistä niittymäisiä ympäristöjä metsäisten sijaan. 6.23 Valkeala 6.23.1 ohjavesialueet Valkealassa on 26 pohjavesialuetta, joista 11 on I- luokan ja 15 II-luokan pohjavesialueita. ohjavesialueiden yhteenlaskettu pinta-ala on n. 99,1 km 2, ja muodostumisalueiden pinta-ala n. 67 km 2. Näillä pohjavesialueilla muodostuu arvion mukaan pohjavettä yhteensä 61 145 m 3 /d. Näistä suurimmassa, Selänpää A:ssa, muodostuu pohjavettä yhteensä 2 m 3 /d, eli 33 % koko määrästä. 6.23.2 Tutkimustulokset jälkihoidettu. Yksi kuoppa oli paikoin osittain jälkihoidettu, paikoin jälkihoitamaton. Toiminnassa olevia kuoppia oli kahdeksan, joista kolmelta ottolupa oli jo päättynyt. Kymmenen kuoppaa oli jälkihoitamattomia, ja muotoiltuja alueita oli neljä. Lisäksi kolme aluetta oli osittain muotoiltuja, osittain toiminnassa, ja 19 aluetta oli osittain jälkihoitamattomia, osittain toiminnassa. Yksi kuoppa oli paikoin muotoiltu, paikoin jälkihoitamaton ja paikoin toiminnassa. Sorakuopista kolme oli metsittynyt, 19 metsittymässä ja 17 avoimia. Kahdeksassa kuopassa metsittyminen oli alkamassa, ja yhdessä oli metsittyneitä, metsittymässä olevia sekä avoimia osia. Yhdestä kuopasta tavattiin metsänätkelmä, joka on harvinainen hernekasvi. Kunnostustarve Suurin osa kuopista (34 kpl) sijoittuu luokkaan kunnostustarve vähäinen tai ei kunnostustarvetta. Nämä kuopat tarvitsevat vaihtelevasti rinteiden luiskausta, siistimistä ja kasvillisuuden lisäystä. Monet kuopista olivat roskaantuneet aika lailla, vaikka myös täysin siistejä oli monia. Muutamassa kuopassa harrastettiin motocrossingia, mikä estää kasvillisuuden palaamista alueille. 13 kuoppaa sijoittuu luokkaan kunnostustarve kohtalainen (kuvat 58, 59 ja 6). Näissä kuopissa on roskia ja jätettä, metalliromua ja autoja sekä maatalouskoneita. Kuopat ovat pääosin avoimia, asutuksen lähellä ja tärkeillä pohjavesialueilla. Niiden ohi kulkee kohtalainen määrä liikennettä. Osa alueista oli myös kooltaan melko laajoja. Yksi kuoppa sijoittuu luokkaan kunnostustarve suuri (kuva 61). Siinä oli melko paljon roskia, se oli todella korkeareunainen, se sijaitsi lähellä asutusta, ulkoilualuetta ja vedenottamoa, ohi kulki kohtalaisesti liikennettä, ja se aiheuttaa myös maisemahaittaa, sillä se sijaitsi lähellä järven rantaa. Alue oli myös lähellä Natura-aluetta sekä tärkeällä pohjavesialueella. Valkealan kunnan alueella kartoitettiin yhteensä 48 sorakuoppaa. Näistä 3 sijaitsee I-luokan pohjavesialueilla, joista viidellä on vedenottamoita. 12 maa-ainesten ottoaluetta sijaitsee II-luokan pohjavesialueilla ja kuusi pohjavesialueiden ulkopuolella. Jälkihoitotilanne 14 kuopalla oli ollut maa-ainesten ottolupa, ja kaikki luvat olivat jo päättyneet. Muutamilla näistä alueista oli kuitenkin uusia voimassaolevia lupia. Muut sorakuopat olivat erilaisia kotitarveottoalueita. Yksi kuoppa oli paikoin jälkihoidettu, paikoin osittain jälkihoidettu. Yksi kuoppa oli osittain Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6 27 59
Val-7 Val-8 Val-9 5991 A I 12 4 Metriä Kuva 58. Selänpään pohjavesialue, Valkeala. Val-15 Tuohikotti Val-14 5993 I 35 7 14 Metriä Kuva 59. Tuohikotin pohjavesialue, Valkeala. 6 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6 27
Multamäki Val-144/162/813 Val-1365 5998 I 95 19 38 Metriä Kuva 6. Multamäen pohjavesialue, Valkeala. Vuohijärvi Val-5 5991 A I 8 16 32 Metriä Kuva 61. Selänpään pohjavesialue, Valkeala. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6 27 61
6.24 Virolahti 6.24.1 ohjavesialueet Virolahdella on 11 pohjavesialuetta, joista viisi on I-luokan ja kuusi II-luokan pohjavesialueita. ohjavesialueiden yhteenlaskettu pinta-ala on n. 15,9 km 2, ja muodostumisalueiden pinta-ala n. 9,5 km 2. Näillä pohjavesialueilla muodostuu arvion mukaan pohjavettä yhteensä 7187 m 3 /d. Näistä suurimmassa, Härmänkankaalla, muodostuu pohjavettä yhteensä 23 m 3 /d, eli 32 % koko määrästä. 6.24.2 Tutkimustulokset Virolahden kunnan alueella kartoitettiin yhteensä 17 maa-ainesten ottoaluetta, joista viisi paljastui louhoksiksi. Sorakuopista neljä sijaitsee I-luokan pohjavesialueilla, joista kolmella on vedenottamo. Viisi sorakuoppaa sijaitsee II-luokan pohjavesialueilla ja kolme pohjavesialueiden ulkopuolella. Jälkihoitotilanne Yhdeksällä soranottoalueella oli ollut maa-ainesten ottolupa, ja kaikki luvat olivat jo päättyneet. Muut sorakuopat olivat erilaisia kotitarveottoalueita. Toiminnassa olevia kuoppia oli yhdeksän, joista kolmelta ottolupa oli jo päättynyt. Lisäksi kolme aluetta oli osittain muotoiltuja, osittain toiminnassa. Sorakuopista yksi oli osittain metsittynyt, neljä oli metsittymässä ja kuusi avoimia. Yhdessä kuopassa metsittyminen oli alkamassa. Kunnostustarve Suurin osa kuopista (11 kpl) sijoittuu luokkaan kunnostustarve vähäinen tai ei kunnostustarvetta. Näistä kuopista lähes kaikki tarvitsevat rinteiden luiskausta sekä kasvillisuuden lisäystä. Kuopat olivat myös roskaantuneita, lähinnä metalliromusta. Alueet eivät sijainneet tärkeillä pohjavesialueilla tai asutuksen läheisyydessä. Yksi kuoppa sijoittuu luokkaan kunnostustarve kohtalainen (kuva 62). Tässä kuopassa olo roskia ja jätettä, se oli kooltaan suuri, tärkeällä pohjavesialueella ja sen ohi kulkee kohtalaisesti liikennettä. Härmänkangas 59351 I Vir-1697 95 19 38 Metriä Kuva 62.Härmänkankaan pohjavesialue, Virolahti. 62 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6 27
6.25 Ylämaa 6.25.1 ohjavesialueet Ylämaalla on 12 pohjavesialuetta, joista kolme on I-luokan, kaksi II-luokan ja seitsemän III-luokan pohjavesialueita. ohjavesialueiden yhteenlaskettu pinta-ala on n. 11,2 km 2, ja muodostumisalueiden pinta-ala n. 6,1 km 2. Näillä pohjavesialueilla muodostuu arvion mukaan pohjavettä yhteensä 45 m 3 /d. Näistä suurimmassa, Hirvihaudankankaalla, muodostuu pohjavettä yhteensä 8 m 3 /d, eli 2 % koko määrästä. 6.25.2 Tutkimustulokset Ylämaan kunnan alueella kartoitettiin yhteensä 21 sorakuoppaa. Näistä yksi sijaitsee I-luokan pohjavesialueella, jolla on vedenottamo. Kolme sorakuoppaa sijaitsee II-luokan pohjavesialueilla, kuusi III-luokan pohjavesialueilla ja 11 pohjavesialueiden ulkopuolella. Jälkihoitotilanne Kolmella kuopalla oli ollut maa-ainesten ottolupa, ja kaikki luvat paitsi olivat jo päättyneet. Muut sorakuopat olivat erilaisia kotitarveottoalueita. Toiminnassa olevia kuoppia oli 16, joista ottolupa oli jo päättynyt kolmelta. Kolme kuoppaa oli jälkihoitamattomia, ja muotoiltuja alueita oli yksi. Lisäksi yksi alue oli osittain muotoiltu ja osittain toiminnassa Sorakuopista kolme oli metsittynyt ja yksi osin metsittynyt, seitsemän metsittymässä ja neljä avoimia. Kuudessa kuopassa metsittyminen oli alkamassa. Kunnostustarve Ylämaalla kaikki kuopat sijoittuvat luokkaan kunnostustarve vähäinen tai ei kunnostustarvetta. Nämä kuopat tarvitsevat lähinnä rinteiden luiskausta, ja muutama kuoppa siistimistä ja muutama kuoppa kasvillisuuden lisäystä. Kuopat eivät pääosin olleet suuria, eivätkä ne sijainneet asutuksen tai liikenneyhteyksien läheisyydessä. Yhdestä kuopasta tavattiin harvinaisena esiintyvä metsänätkelmä. Kuvassa 63 on esitetty yksi vedenottamon läheisyydessä sijaitseva kuoppa. Vainikkala Yla-1 597851 I 45 9 18 Metriä Kuva 63. Metsokankaan pohjavesialue, Ylämaa. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6 27 63
7 Yhteenveto ja johtopäätökset Tutkimuksessa tarkasteltiin jälkihoitotilannetta yhteensä 616 maa-ainesten ottoalueella Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Kunnostustarvetta kartoitettiin Elimäen, Iitin, Jaalan, Lemin, Luumäen, Miehikkälän, arikkalan, yhtään, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen, Suomenniemen, Taipalsaaren, Valkealan, Virolahden ja Ylämaan kuntien sekä Anjalankosken, Haminan, Imatran, Kotkan, Kouvolan, Kuusankosken ja Lappeenrannan kaupunkien alueilla. Tutkimuksessa mukana olleet maa-ainesten ottoalueet sijaitsevat pääosin joko kokonaan tai osittain pohjavesialueilla. Tutkimukseen ei otettu mukaan alle 2 m 2 kokoisia sorakuoppia kuoppien valtavan määrän vuoksi. Myöskään sellaisia kuoppia, joilla on vuoden 26 jälkeen voimassa oleva maa-aineslupa, ei otettu mukaan. Luvitetuilla kuopilla on jälkihoitovelvoite, ja niitä valvotaan jo luvituksen puitteissa. Mukana on myös suurehkoja kotitarveottoalueita, sekä kuoppia, jotka on otettu käyttöön jo ennen maa-aineslain voimaantuloa. Täysin jälkihoidettuja alueita tutkituista oli ainoastaan yksi, osittain jälkihoidettuja viisi, muotoiltuja 58 ja jälkihoitamattomia 142. Loput kuopista eli 41 kappaletta olivat eri osistaan eri tasoisesti kunnostettuja. Kunnostustarve oli suuri 14 kuopalla (2,3 %) ja kohtalainen 98 kuopalla (15,9 %). 55 kappaleella kuopista (82, %) jälkihoitotarve oli vähäinen tai ne eivät tarvinneet kunnostusta lainkaan. Hämmästystä herätti kuitenkin näiden kuoppien siistimisen tarve. Suurimpaan osaan kuopista oli tuotu erilaista romua ja jätettä, kuten autoja, maatalouskoneita, betonia, jätelautaa, muovia, kodinkoneita, autonrenkaita, kanistereita ja lannoitteita, ja kuopissa oli usein poltettu autoja tai roskia. rosentuaalisesti tilanne on lähes sama kuin ohjois-karjalan ympäristökeskuksen alueella (Isola ja Antikainen 23). Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alueella olevien kuoppien kunto on roskaantumisesta huolimatta pääosin hyvä. Kohtalaisen kunnostustarpeen kuoppia on kuitenkin lukumäärältään melko paljon. Eroavaisuuksia kuoppien kunnossa kaupunkien ja kuntien kesken ei juurikaan havaittu. Eniten kuoppien kuntoon vaikutti asutuksen määrä ja läheisyys. Syrjäisillä paikoilla kaukana asutuksesta sijaitsevat kuopat pysyivät paremmassa kunnossa kuin asutuksen läheisyydessä sijaitsevat kuopat, sillä syrjäisillä alueilla esiintyi vähemmän roskaamista, ja alue sai metsittyä rauhassa. Syynä soranottoalueiden kunnostustarpeeseen olivat yleensä luiskaamattomat rinteet, kaivutason ulottuminen lähelle pohjaveden pintaa, avoimuus sekä roskaaminen. Kuoppien yleisimmin tarvitsemat toimenpiteet rinteiden luiskaus ja siistiminen ovat helppoja toteuttaa, eivätkä ne vaadi ylimääräistä suunnittelua. Tarvittavat kunnostustoimenpiteet ovat sellaisia, joita nykyisen maa-aineslain mukaan tulisi valvoa viranomaisten toimesta, ja jotka jo maa-ainesten ottajan tulisi huolehtia kuntoon maa-ainesten oton loppuessa. Jälkihoidon huonoa tilaa selittää osaltaan kotiottoalueiden sekä vanhojen, ennen maaaineslain voimaantuloa tehtyjen kuoppien suuri määrä (n. 64 % kuopista). Tällaisissa kuopissa ei ole ollut samanlaista jälkihoitovelvoitetta kuin kaupallisen toiminnan kuopilla. Esiin tuli myös useita tapauksia, joissa soranottoalue oli jälkihoidettu asianmukaisesti, mutta joihin oli sen jälkeen tuotu roskia ja jätettä todennäköisesti ulkopuolisten toimesta, tai alue oli otettu kotitarvekäyttöön. Roskaamisen estäminen on tärkeää useasta syystä. Kunnolla hoidettu ja puhdas kuoppa on maisemallisesti miellyttävämpi, pohjaveteen ei pääse likaavia aineita, ja ennen kaikkea se estää lisäroskaantumista. Epäsiistiä kuoppaa ruvetaan usein käyttämään kaatopaikkana sen sijaan että tavarat vietäisiin viralliselle kaatopaikalle. Monia erilaisia jätejakeita voi kuitenkin viedä kaatopaikoille ilmaiseksi tai hyvin halvalla. Ilmeisesti kuntien asukkaat eivät joko tiedä kaatopaikkojen sijaintia, tai eivät ole tietoisia siitä, minkä hintaista tavaroiden vieminen kaatopaikoille on, ja mitä kaatopaikalle saa viedä. Vanhan kuopan käyttöön- 64 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6 27
ottoa uudelleen kotitarvemuodossa tulee välttää. Valmiista kuopasta on helppo jatkaa maa-ainesten ottoa, mutta kuopille on annettu ottorajat syystä. Suuret kuopat saattavat sijaita tärkeillä pohjavesialueilla, jolloin hallitsematon lisäotto aiheuttaa suurta riskiä pohjaveden pilaantumiselle. Viranomaisvalvontaa kuoppien jälkihoidossa tulisikin lisätä. Nyt näyttää siltä, että jälkihoitotoimenpiteistä ja ottoaikojen määräyksistä ei piitata, vaan ottoa jatketaan tarpeen mukaan, tai kuopat otetaan kotitarvekäyttöön hyvin useissa tapauksissa. Hyväksi havaittuja keinoja jälkihoidettujen kuoppien jatkokäytön estämiseksi ovat mm. erilaiset kulkuesteet kuten puomit, tien tukkiminen suurilla kivillä ja kuopalle johtavan tien katkaisu kaivamalla. Toimenpiteet tulisi tehdä jokaiselle kuoppaan johtavalle tielle. Tehokas mutta harvemmin käytetty keino on tuoda kuopan pohjalle suuri lohkareita ja kiviä, jotka tehokkaasti estävät alueella kulkemista ja etenkin jätteiden tuomista alueelle autolla ajamisen ollessa mahdotonta. Lohkareiden tuominen kuopan pohjalle hidastaa kasvettumista hieman, mutta on roskaantumista parempi vaihtoehto. Maanoton ja roskaamisen kieltävistä kylteistä ei ole havaittu olevan paljonkaan apua. Kuoppien jälkihoidossa tulisi ottaa huomioon myös alueella elävät uhanalaiset tai harvinaiset eläimet ja kasvit. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi jättämällä törmäpääskyille paljaita jyrkkiä seinämiä pesimäpaikoiksi, tai kunnostamalla sorakuoppa niittymäiseksi elinympäristöksi, jolla viihtyvät mm. monet harvinaiset perhoset. Jälkihoidon kustannukset riippuvat pitkälti kuopan koosta ja kunnostustarpeesta. Yhden hehtaarin kokoisen kuopan luiskaaminen, siistiminen, pintarakennemateriaalin levittäminen (tässä pintamaaturveseos, 5 % kumpaakin, 1 cm kerros) ja puiden istutus maksaisi noin 15 euroa. Hintaan on laskettu työvoimakustannuksina 1 kaivinkoneen kuljettaja sekä kaivinkoneen vuokra, ja 1 henkilö kasvillisuuden istutukseen. Näistä materiaalikustannukset (pintarakennemateriaali sekä taimet tai niittysiemenseos ja heinäkasviseos) ovat noin 1/3 hinnasta, ja työvoima koneineen 2/3. Oletuksena siis on, ettei kuoppaa ole luiskattu sitä mukaan kun kaivu alueella loppuu, vaan että kaikki työt tehdään jälkikäteen. Materiaalit maksavat siis n. 4 euroa hehtaari, ja työvoima n. 11 euroa kuukaudessa. Esimerkiksi 5 hehtaarin kokoisen kuopan kunnostus maksaisi n. 42 euroa, jos se tehdään kahdessa kuukaudessa. Kaivuun aikaisessa kunnostamisessa voidaan säästää kuitenkin materiaali ja työkustannuksissa huomattavasti, sillä silloin kasvillisuutta ei tarvitse istuttaa heti, vaan ainoastaan siinä tapauksessa ettei alue lähde kasvettumaan itse. Jos lisäksi käytetään alueelta talteen kerättyä pintamaata, voidaan kustannuksissa päästä huomattavasti pienempiin summiin, jopa alle 5 euroa hehtaarilta. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, ettei maa-ainesten ottoalueiden jatkokäyttöä ole useinkaan mietitty. Maa-ainesten oton päätyttyä alue ei ole käyttökelvoton, vaan siitä voidaan muokata monenlaista toimintaa tarjoava alue. Alue voidaan muokata jatkokäyttöön sopivaksi jo jälkihoidon yhteydessä, jolloin säästetään myös jälkihoitokustannuksissa. Jatkokäyttöön nähden väärin kunnostettu kuoppa vaatii lisää muokkausta, ja alueen jatkokäyttökuntoon saattaminen tulee huomattavasti kalliimmaksi. Esimerkiksi liian syvään kaivettuihin kuoppiin on myöhemmin vaikeaa rakentaa esimerkiksi talojen perustuksia tai viemäröintiä. Kuntien tulisikin miettiä maa-ainesten ottoalueen jatkokäyttöä jo ottolupaa myöntäessä. Ripeä kunnostaminen jatkokäyttöä varten myös estää alueen roskaantumista ja vähentää pohjaveden pilaantumisriskiä. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6 27 65
Lähteet Alapassi, M., Rintala, J. ja Sipilä,. 21. Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito. Ympäristöopas 85. Ympäristöministeriö, Alueidenkäytön osasto. 11 s. Isola, M. ja Antikainen, M. 23. Jälkihoitamattomien soranottoalueiden määrän ja kunnostustarpeen kartoitus ohjois-karjalassa. Alueelliset ympäristöjulkaisut 33. ohjois-karjalan ympäristökeskus. 54 s. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. 2. Kaakkois-Suomen ympäristön tila. Valkealan ainokarelia Oy. 116 s. Lehtinen, M., Nurmi,. ja Rämö, T. (toim.). 1998. Suomen kallioperä 3 vuosimiljoonaa. Suomen geologinen seura. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. 375 s. Naumanen,., Sorvari, J., yy, O., Rajala,., enttinen, R., Tiainen, J. ja Lindroos, S. 22. Ampumarata-alueiden pilaantunut maaperä Tutkimukset ja riskienhallinta. Suomen ympäristö 543, ympäristönsuojelu. ohjois-karjalan ympäristökeskus. 282 s. Nylén, B. 1995. Suomen ja ohjolan kasvit. WSOY. 527 s. ajari, M. 22. Suomen uhanalaisia lajeja: Muurahaissinisiipi (Maculinea arion). Suomen ympäristö 549, luonto ja luonnonvarat. Suomen ympäristökeskus. 52 s. etäjä-ronkainen, A. ja Suokas, T. 2. Maaperälle ja pohjavedelle riskiä aiheuttavien kohteiden kartoitus Kaakkois-Suomessa. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen monistesarja nro 16 / 2. 5 s. ohjois-ohjanmaan ympäristökeskus. 25. Vanhojen maanottoalueiden kunnostustarveselvitys, Liminka. ohjois-ohjanmaan ympäristökeskus. 59 s. uonti, M. 23. Maa-ainesten ottopaikkojen jälkihoito Kokemuksia Ruokosaaresta ja Rapulasta. Alueelliset ympäristöjulkaisut 325. Keski-Suomen ympäristökeskus. 34 s. Rajala,. 1998. Ampumarataselvitykset Jurvassa, lehtimäellä, Uudessakaarlepyyssä, Vaasassa ja Ähtärissä. Alueelliset ympäristöjulkaisut 7. Länsi-Suomen ympäristökeskus. 37 s. Rintala, J. 1997. Soranottoalueiden jälkihoito pintarakennemateriaalit suojaverhouksessa. Suomen ympäristö 54, luonto ja luonnonvarat. Suomen ympäristökeskus. 121 s. Rintala, J. 22. Maa-ainesten ottomäärät ja ottamislupatilanne 2 maa-aineslain mukaiset ottoalueet. Suomen ympäristö 538, luonto ja luonnonvarat. Suomen ympäristökeskus. 62 s. Salonen, V.., Eronen, M. ja Saarnisto, M. 22. Käytännön maaperägeologia. Kirja-Aurora, Turku. Otavan Kirjapaino Oy. 237 s. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. ja Nironen, M. 24. Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742, luonto ja luonnonvarat. 114 s. Soveri, J., Mäkinen, R. ja eltonen, K. 21. ohjaveden korkeuden ja laadun vaihteluista Suomessa 1975 1999. Suomen ympäristö 42, ympäristönsuojelu. Suomen ympäristökeskus. 382 s. Vuorenmaa, J., Juntto, S. ja Leinonen, L. 21. Sadeveden laatu ja laskeuma Suomessa 1998. Suomen ympäristö 468, ympäristönsuojelu. Suomen ympäristökeskus ja Ilmatieteen laitos. 115 s. 66 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6 27
Liite 1a. Anjalankosken tarkistetut soranottoalueet. Ruokosuo Iit-166 Ravirata Eli-2 Val-22 TähteeTähtee Val-uhjontie Jokela Val-27 ohjankorpi Valkealan sairaala Val-25 Kuivala Val-815 Val-29 Kuu-oh Val-24 Kymin aperitehtaat Val-Tykkimaki Val-2265/1721 Haukkajärvi Val-23 Kuu-3 Huuhkajanvuori Kou-Tyk2 Käyrälampi Kou-2 Val-3 Kuu-Huu Kuu-2 Viilansuo Kou-3 Val-Hakamaki Tyrri Kuu-1 Kou-Tyk4 Valio Kanervistontie Valio Kou-Tyk3 Tehontie Val-26 Rantojan leipomo Eli-1 NappaNappa Varuskunta Eli-3 Eli-6 Eli-5 Eli-7Eli-8 Värälä Eli-Vanha-1 Val-1412/814 Anj-9 Anj-167 Kaipiainen Anj-8 Raision tehtaat Anj-1471 Luu-439 Luu-2277 Luu-1428 Luu-143 Luu-11 Somerharjun vesiosuuskunta Luu-1378 Taavetti Luu-2 Luu-21 Luu-Vanha-1 Luu-1976 Luu-19 Luu-1579 Luu-1429 Anj-6 Anj-7 Anj-5 Anj-4 Luu-1 Luu-1427 Luu-2 Anj-5 Anj-1517 Anj-3 Anj-Takamaa/Ummeljoki vedenottamo Anj-1371 Takamaa kaivo Ojala Karjalankulma Ham-133 Ham-1148 Anj-Karjalankulma Anj-Kelha/Ummeljoki Keltakangas Anj-212 Sippolan meijerin vedenottamo Mie-1556 Mie-2 Anj-Uutela/Hirvela Terveystalo Silmuntien vedenottamo Ham-3 Eli-15 Eli-16 Eli-18 Eli-17 Eli-Vanha-5-alue2 Eli-Vanha-5-alue1 yh-6 Anj-1445 Anj-1Anj-2 Anj-1131 yh-7 Anj-1414 Kot-Uimakuoppa appila Haukioja Marinkylä Nikelin sairaala Tehtaanmäki Kot-1464 Laajakoski Kot-155 Ham-2276/1546/923/2129/2145 Ham-1363 Ham-147 Myllykylä Mie-1661 isteytetyt Ham-154 kuopat Ham-1626 Kot-164 Suuri kunnostustarve Husula Ham-1625 Kohtalainen kunnostustarve Vir-3 Härkälähde Vir-2 Vähäinen kunnostustarve / ei tarvetta Ham-1328 Kot-4 Ham-92 Ruissalo Vir-1523 Vir-1594 Vedenottamot Vir-4 Ham-1957 Neuvoton Saksala Ham-1859 ohjavesialueet Mie-1 Tutkitut kuopat, vedenottamot ja pohjavesialueet YHTEISIST Mie-1433Mie-1435 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6 27 67
Liite 1b. Elimäen tarkistetut soranottoalueet. Iit-1631 Iit-1 Kuu-1 Kou-Tyk4 Valio Kanervistontie Kou-Tyk3 Viilansuo Eli-1 Iit-1293 Eli-2 Eli-3 NappaNappa Ravirata Iit-17 Eli-6 Val-1412/814 Eli-8 Eli-5 Värälä Eli-Vanha-1 Eli-7 Anj-1371Anj-1517 Anj-Takamaa/Ummeljoki Anj-5 Takamaa vedenottamo Takamaa kaivo Anj-3 Ojala Anj-Kelha/Ummeljoki Keltakangas Kirkonkylä Anj-1445 Tehtaanmäki Eli-9 Eli-11 Eli-1 Eli-14 Mettälä Eli-12 Eli-1569 Eli-13 Anj-1 Anj-2 appila Haukioja Eli-18 Eli-17 Anj-1131 Anj-1414 Eli-Vanha-5-alue2 Eli-Vanha-5-alue1 Eli-16 Eli-15 yh-5 yh-1539 yh-1618 yh-137 yh-6 Tutkitut kuopat, vedenottamot ja pohjavesialueet yh-8 yh-7 isteytetyt kuopat YHTEISIST Suuri kunnostustarve Kohtalainen kunnostustarve Vähäinen kunnostustarve / ei tarvetta Vedenottamot Kangasmäki yh-9 ohjavesialueet Kot-27 68 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6 27
Liite 1c. Haminan tarkistetut soranottoalueet. Anj-1471 Luu-1 Luu-1427 Luu-2 Anj-9 Ham-133 Ham-1148 Anj-Uutela/Hirvela Terveystalo Silmuntien vedenottamo Ham-3 Mie-1556 Mie-2 Ham-2276/1546/923/2129/2145 Mie-1 Mie-1661 Ham-147 Mie-1435 Mie-1433 Kot-1195 Kot-155 Ham-1363Myllykylä Ham-154 Ham-1626 Kot-164 Husula Härkälähde Ham-1625 Vir-3 Vir-2 Kot-4 Saksala Ham-1328 Ham-1957 Ruissalo Ham-92 Neuvoton Ham-1859 Summa Ham-2324 Ham-2156Ryljy Ham-1963 Ham-1 Ham-1858 Ham-2 Ham-1856 Vir-1523 Vir-4 Vir-1594 Vir-5 Harju A. Ahlström Oy Kot-1462 Klamila Vir-6 Kot-1611 Tutkitut kuopat, vedenottamot ja pohjavesialueet isteytetyt kuopat YHTEISIST Suuri kunnostustarve Kohtalainen kunnostustarve Vähäinen kunnostustarve / ei tarvetta Vedenottamot ohjavesialueet Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6 27 69
Liite 1d. Iitin tarkistetut soranottoalueet. Jaa-3 Jaa-1518Jaa-218 Jaa-4 Jaa-1298 Iit-1392 Iit-7Vuolenkoski Iit-1176 Iit-1 Iit-14 Iit-19 Iit-11 Jaa-Vanha4 Val-1785 Jaa-1763 Jaa-8 Jaa-6 Jaa-7 Jaa-Vanha2 Jaa-5 Kansanopiston ottamo Jaa-1892 Jaa-Vanha1 Iit-9 Iit-1254 Iit-4 Iit-12 Selkola Kaukaan koulu Hiisiö Iit-6 Iit-15 Iit-5 Iit-8 Iit-16 Kuu-5 Iit-1571 Kuu-4 Kuu-VoiVoikkaa Radansuu Iit-13 TähteeTähtee Iit-192 Kuu-ohohjankorpi Terveyskeskus Iit-2 Iit-152Arolahti Iit-995Ruokosuo Iit-3 Iit-1572 Iit-166 Kymin aperitehtaat Kuu-3 Kausala Kuu-2 Iit-278 Kuu-Huu Myllytöyry Iit-1 Huuhkajanvuori Kuu-1 Iit-148 Iit-1631 Eli-1 Erottaja Iit-1293 Eli-3 Eli-2 Nappa Nappa erheniemi Ravirata Iit-17 Eli-6 Eli-5Värälä Eli-8 Eli-7 Anj-1371 Takamaa kaivo Anj-5 Eli-14 MettäläEli-12 Eli-1569 Eli-13 Eli-11 Kirkonkylä YHTEISIST Eli-9 Kohtalainen kunnostustarve Anj-3 Anj-Kelha/Ummeljoki Tutkitut kuopat, vedenottamot ja pohjavesialueet isteytetyt kuopat Suuri kunnostustarve Anj-1445 Anj-2 Vähäinen kunnostustarve / ei tarvetta Anj-1 Vedenottamot ohjavesialueet 7 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6 27
Liite 1e. Imatran tarkistetut soranottoalueet. Lampsiinlampi Saarlampi Oritlampi Ima-1881 Ima-4 Ruo-23 Huhtasenkylä Ruo-24 HeikkoinlahtiImmalanjärvi Ruo-25 Ruo-141 Ima-5 Tiurun sairaala Jou-1437 Jou-1714 Jou-1938 Jou-TiuruniemiRauhan sairaala (vanhempi) Jou-1259 Jou-ellisenranta2 Korvenkylä Jou-1115 Ima-179Ima-3 Ima-1 Imatra Steel Ima-188 Ima-2 Ima-1879Ima-1882 Tutkitut kuopat, vedenottamot ja pohjavesialueet isteytetyt kuopat YHTEISIST Suuri kunnostustarve Kohtalainen kunnostustarve Vähäinen kunnostustarve / ei tarvetta Vedenottamot ohjavesialueet Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6 27 71
Liite 1f. Jaalan tarkistetut soranottoalueet. Jaa-2331 Val-Kasakkaharju Jaa-2 Jaa-1 Orilampi Jaa-3 Jaa-1518Jaa-218 Jaa-4 Jaa-1298 Val-4 Jaa-1763 Jaa-1762 Ruhmaanharju Jaa-5 Jaa-7 Jaa-6 Jaa-1892 Jaa-8 Jaa-Vanha2 Jaa-Vanha1 Jaa-Vanha4 Kansanopiston ottamo Val-1785 Val-2 Val-3 Val-2-2 Iit-15 Iit-8 Radansuu Iit-13 Iit-4 Iit-1254 Iit-5 Iit-16 Multamäki Tutkitut kuopat, vedenottamot ja pohjavesialueet isteytetyt kuopat YHTEISIST Val-144/162/813 Val-1365 Val-Hautala Kuu-5 Suuri kunnostustarve ilkanmaa Kuu-4 Kohtalainen Voikkaakunnostustarve Kuu-Voi Vähäinen kunnostustarve / ei tarvetta TähteeTähtee Vedenottamot ohjavesialueet Jokela 72 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6 27
Liite 1g. Joutsenon tarkistetut soranottoalueet. Ruo-2 Ruo-1 Lampsiinlampi Jou-11 Ima-5 Tiurun sairaala Jou-1714 Jou-1938 Jou-1437 Jou-TiuruniemiRauhan sairaala (vanhempi) Joutsenrannan sairaala Jou-1951 Jou-1259 Jou-12 Jou-ellisenranta2 Korvenkylä Jou-1115 Tai-17 Jou-13 Imatra Steel Tai-1495 Jou-1538 Ima-1 Jou-154 Jou-Karstunranta Finnish Chemicals Ima-2 Ima-188 Joutseno pulp Jou-1 Jou-195 Honkalahti Jou-14 Jou-appilankangas Jou-erasuonniitty Jou-998Ahvenlampi Myllypuro Jou-Ravikangas Jou-1927 Jou-9 Ima-1879Ima-1882 Muukko 1-2 Jou-1423 Lap-23 Lap-24 Lap-22 Lap-21 Lap-26 Lap-19 Lap-2 Lap-246 Jou-Karjalaisenkyla2 Jou-1 Jou-2 Jou-Ravattila Jou-3 Jou-4 Jou-Leppala2 Konnunsuo Leppälä Jou-Leppala1 Jou-5 Lap-119 Lap-18 Jou-6 Jou-7 Jou-8 Lap-1652 Lap-1487 Lap-7 Lap-1525 Lap-16 Lap-14Lap-15 Lap-1558 Lap-27 Lap-28 Lap-17 Nuijamaan kirkonkylä Tutkitut kuopat, vedenottamot ja pohjavesialueet isteytetyt kuopat YHTEISIST Suuri kunnostustarve Kohtalainen kunnostustarve Vähäinen kunnostustarve / ei tarvetta Vedenottamot ohjavesialueet Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6 27 73
Liite 1h. Kotkan tarkistetut soranottoalueet. Marinkylä Anj-1414 Anj-1131 Kot-Uimakuoppa Kot-1464 Kot-155 Kot-1195 Kot-164 Härkälähde Nikelin sairaalalaajakoski eippola Kot-221 Kot-3 Kot-Kalankasvatusallas Kot-2 Kot-1 Kot-4 Saksala Ham-1328 Ham-1957 Ham-92 Ruissalo Neuvoton Ham-1859 Summa Ham-2156 Ham-1858 Ham-1 Kot-1462 A. Ahlström Oy Kot-27 Laminating aperslanginkoski Heinlahti Kot-2178 Kot-1611 Tutkitut kuopat, vedenottamot ja pohjavesialueet isteytetyt kuopat YHTEISIST Suuri kunnostustarve Kohtalainen kunnostustarve Vähäinen kunnostustarve / ei tarvetta Vedenottamot ohjavesialueet 74 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6 27
Liite 1i. Kouvolan tarkistetut soranottoalueet. Kuu-VoiVoikkaa Kirkonkylä Val-21 Val-22 TähteeTähtee Val-uhjontie Jokela Kymin aperitehtaat Valkealan sairaala Kuu-2 Kuu-3 Kuu-Huu Huuhkajanvuori Kuu-1 Val-TykkimakiSuutarin puutarhat Val-Hakamaki Kou-2 Kou-Tyk1Käyrälampi Kou-Tyk2 Kou-3 Viilansuo Kou-Tyk4 Kou-Tyk3 Valio Tehontie Valio Kanervistontie Val-1412/814 Eli-6 Eli-5 Värälä Eli-Vanha-1 Eli-8 Eli-7 Anj-3 Anj-1371 Anj-1517 Anj-Takamaa/Ummeljoki YHTEISIST Anj-5Takamaa vedenottamo Suuri kunnostustarve Takamaa kaivo Tutkitut kuopat, vedenottamot ja pohjavesialueet isteytetyt kuopat Ojala Kohtalainen kunnostustarve Vähäinen kunnostustarve / ei tarvetta Vedenottamot ohjavesialueet Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6 27 75