Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Transkriptio

1 Osaraportti Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kymenlaakson maakunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma Osaraportti 2 Suunnitelmavaihtoehdot

2 i Sivu Sisällysluettelo 1 JOHDANTO VAIHTOEHTOJEN MUODOSTAMINEN JA VERTAILUPERUSTEET Vaihtoehtojen muodostamisperusteet Suunnittelu- ja mitoitusperusteet Vaihtoehtojen vertailuperusteet Kustannusvertailun perusteet VEDENHANKINNAN VAIHTOEHDOT Kymenlaakson pohjavesivarat Vedenhankinnan vaihtoehdot Vaihtoehto 1, Nykytilanne + lähellä olevien pohjavesivarojen käyttöönotto Vaihtoehto 2, Selänpään pohjavesivarojen käyttöönotto Vedenhankinnan vaihtoehtojen vertailu VIEMÄRÖINNIN JA JÄTEVEDENKÄSITTELYN VAIHTOEHDOT Vaihtoehto 1, osittainen yhteiskäsittely teollisuuden kanssa Vaihtoehdon 1 yleiskuvaus Pohjois-Kymenlaakso Etelä-Kymenlaakso Vaihtoehto 2, keskitetty jätevesien käsittely Kotkassa ja Kouvolassa Vaihtoehdon 2 yleiskuvaus Pohjois-Kymenlaakso Etelä-Kymenlaakso Vaihtoehto 3, yhteiskäsittely Kotkassa Vaihtoehtojen vertailu LIETTEENKÄSITTELY Lietteenkäsittelyn vaihtoehdot Lietteen määrä ja laatu Vaihtoehtojen vertailu Liite 1 Liite 2 Pohjavesialueet kunnittain ja käytössä olevat kuntien / vesihuoltolaitosten vedenottamot Putkilinjojen yksikkökustannukset Liitekartta 1 Pohjavesialueet ja suojelualueet Liitekartta 2 Vedenhankinnan kehittämisvaihtoehto 1 Liitekartta 3 Vedenhankinnan kehittämisvaihtoehto 2

3 Sivu 1 KYMENLAAKSON MAAKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA OSARAPORTTI 2: SUUNNITELMAVAIHTOEHDOT 1 JOHDANTO Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueen kunnat ja vesihuoltolaitokset ovat yhteistyössä päättäneet tilata maakunnallisen vesihuollon kehittämissuunnitelman Kymenlaakson alueelle. Edellinen kehittämissuunnitelma valmistui vuonna 1997 ja käsitteli pelkästään vedenhankinnan kehittämisvaihtoehtoja. Tämän suunnitelman tarkoituksena on selvittää järkevät vaihtoehdot parhaimman ja kokonaistaloudellisesti edullisimman ratkaisun löytämiseksi seudun vesihuollon kehittämiseksi. Kaakkois-Suomen alueella kehittäminen merkitsee vedenhankinnan osalta etenkin alueellisen yhteistyön lisäämistä ja kunnallisten vesihuoltoverkkojen yhdistämistä. Jätevesien käsittelyn ja lietteenkäsittelyn osalta tavoitteena on selvittää käsittelyn keskittämismahdollisuudet, jotta laitosten ylläpito, käytönvalvonta, mittaukset ja hälytysvalvonta saataisiin tehokkaammaksi. Suunnittelualueen kuntarakenne tulee muuttumaan jo lähitulevaisuudessa, kun Pohjois- Kymenlaakson 6 kuntaa yhdistyvät vuoden 2009 alussa muodostaen uuden Kouvolan kaupungin. Kuntien yhdistymisellä on vaikutusta myös vesihuoltolaitosten organisaatiorakenteeseen. Koska suunnittelualueen kunnat ovat käynnistäneet erillisiä selvityksiä vesihuollon organisaatioiden kehittämiseksi, tässä kehittämissuunnitelmassa keskitytään vesihuollon teknisiin ratkaisuihin. Kehittämissuunnitelman keskeisenä tavoitteena on esittää tarvittavat pitkäntähtäimen toimenpiteet vedenhankinnan, viemäröinnin, jätevedenkäsittelyn ja lietteenkäsittelyn järjestämiseksi. Kehittämissuunnitelman painopistealueita ovat: Poikkeusolojen vedenhankinnan turvaaminen (varavedenotto ja yhdysjohdot) Jätevesien yhteiskäsittely; tarkastellaan nykyisten käytössä olevien jätevedenpuhdistamoiden määrän vähentämismahdollisuuksia Laitosten toimintavarmuuden turvaaminen Haja-asutusalueiden vesihuollon parantaminen; haja-asutuksen vesihuollon suunnittelukysymykset käsitellään siltä osin kuin niillä on yhtymäkohtia taajamien vesihuoltoon (erityisesti toiminta-alueiden reuna-alueet) Osuuskuntien toiminnan varmistaminen Kehittämissuunnitelmassa esitetyt tiedot perustuvat aikaisempiin suunnitelmiin ja selvityksiin, mm. kuntakohtaisiin vesihuollon kehittämissuunnitelmiin ja vesihuoltolaitosten toimintakertomuksiin vuodelta Tärkeää tietoa vesihuollon nykytilanteesta ja ongelmista sekä kehittämistarpeista ja tavoitteista saatiin kuntakeskusteluissa, jotka konsultti kävi kaikkien suunnittelualueen vesihuoltolaitosten edustajien kanssa. Tämä osaraportti 2 sisältää vedenhankinnan ja johtamisen, jätevesien johtamisen ja käsittelyn sekä lietteenkäsittelyn vaihtoehtojen tarkastelun. Perusselvitykset, ennusteet ja tavoitteet on esitetty osaraportissa 1.

4 Sivu 2 2 VAIHTOEHTOJEN MUODOSTAMINEN JA VERTAILUPERUSTEET 2.1 Vaihtoehtojen muodostamisperusteet Suunnitteluvaihtoehdot on muodostettu kehittämissuunnitelmalle määriteltyjen tavoitteiden perusteella. Tarkasteltavista vedenhankinnan, jätevedenkäsittelyn ja lietteenkäsittelyn vaihtoehdoista on keskusteltu ja sovittu hankeryhmän ja projektiryhmän kokouksissa. Vedenhankinta ja jakelu Strategiset tavoitteet vedenhankinnan- ja jakelun osalta ovat: Talousveden ja vesivarojen laadun ja määrän turvaaminen Vesijohtoverkoston laskuttamattoman veden vähentäminen (vesihuoltolaitosten tavoite) Toimintavarmuuden parantaminen, kunnossapidon keskittäminen Verkostojen hallittu saneeraus ja käyttöomaisuuden hallinta Poikkeustilanteiden vesihuollon turvaaminen Liittymisasteen nostaminen, toiminta-alueiden reuna-alueiden liittäminen verkostoon Haja-asutusalueiden vesihuollon parantaminen; haja-asutuksen vesihuollon suunnittelukysymykset käsitellään siltä osin kuin niillä on yhtymäkohtia taajamien vesihuoltoon (erityisesti toiminta-alueiden reuna-alueet) Vesilaitosten ja vesiosuuskuntien välisen yhteistyön periaatteiden määrittelyn kehittäminen Vedenhankinnan osalta tarkastellaan seuraavia vaihtoehtoja: Nykytilanne + täydennys läheltä saatavilla pohjavesivaroilla Selvitetään Selänpään pohjavesivarojen käyttöönottoa Tarkastellaan poikkeustilanteita, joissa joku päävedenottamo on pois käytöstä Viemäröinti, jätevedenkäsittely ja lietteenkäsittely Strategiset tavoitteet viemäröinnin, jätevedenkäsittelyn ja lietteenkäsittelyn osalta ovat: Jätevedenpuhdistamoiden lupaehtojen täyttyminen Ohijuoksutusten minimointi ja hallinta Viemäriverkoston vuotovesien vähentäminen (vesihuoltolaitosten tavoite) Jäteveden ja lietteenkäsittelyn yhteiskäsittelymahdollisuuksien selvittäminen Toimintavarmuuden parantaminen, kunnossapidon keskittäminen Verkostojen hallittu saneeraus ja käyttöomaisuuden hallinta Liittymisasteen nostaminen, toiminta-alueiden reuna-alueiden liittäminen verkostoon Haja-asutusalueiden vesihuollon parantaminen; haja-asutuksen vesihuollon suunnittelukysymykset käsitellään siltä osin kuin niillä on yhtymäkohtia taajamien vesihuoltoon (erityisesti toiminta-alueiden reuna-alueet)

5 Sivu 3 Muita tavoitteita ovat lisäksi: Ympäristönsuojelulliset tavoitteet: Pohjavesialueiden suojelu Vesistöjen käyttötavoitteiden säilyttäminen Kuntien välinen yhteistyö, jätevesien käsittelyn keskittäminen Käyttöomaisuuden hallinta Jätevedenpuhdistusta on jo keskitetty Kymenlaakson alueella ja toiminnassa on nykyisin kahdeksan kunnallista jätevedenpuhdistamoa sekä muutama pienpuhdistamo. Kouvolan Mäkikylän jätevedenpuhdistamolla ja Kuusankosken Akanojan puhdistamolla puhdistetaan myös naapurikuntien jätevesiä. Pyhtään jätevedet johdetaan Kotkaan ja Virolahden jätevedet johdetaan Haminaan käsiteltäväksi. Suunnitteilla ja rakenteilla on lisäksi uusia kuntien välisiä siirtoviemäreitä, joiden valmistumisen jälkeen kaikki Etelä- Kymenlaakson kunnalliset jätevedet sekä Anjalankosken jätevedet tullaan käsittelemään Mussalon puhdistamolla Kotkassa. Jätevedenkäsittelyn osalta tarkasteluun otetaan seuraavat vaihtoehdot: Kuusankosken jätevedet johdetaan UPM Kymmenen puhdistamolle, Kouvolan puhdistamoa saneerataan ja Etelä-Kymenlaakson jätevedet käsitellään Mussalossa käynnissä olevan suunnitelman mukaisesti. Kuusankosken jätevedet johdetaan Kouvolan puhdistamolle, jota saneerataan ja Etelä-Kymenlaakson jätevedet käsitellään Mussalossa käynnissä olevan suunnitelman mukaisesti. Kaikki Kymenlaakson yhdyskuntien jätevedet johdetaan Kotkaan. Lietteenkäsittelyn osalta kehittämissuunnitelmassa referoidaan raportissa Lietteiden ja biojätteiden käsittelymenetelmien vertailu, Maa ja Vesi Oy, esitettyjä vaihtoehtoja soveltuvin osin. 2.2 Suunnittelu- ja mitoitusperusteet Vedenhankinnan suunnitteluperusteena on varmistaa vedenottamoiden ja käsittelylaitosten kapasiteetin riittävyys normaaliolosuhteissa vuoden 2030 ennustetilanteessa. Lisäksi tarkastellaan poikkeustilanteita, joissa kunnan/vesilaitoksen päävedenottamo joudutaan sulkemaan. Lähtökohtana on että taajamien vedenhankinta pysytään järjestämään myös poikkeustilanteissa. Vedenottamoiden ja käsittelylaitosten mitoituksen lähtökohtana on maksimivuorokausikulutus. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen HERTTA-tietokannassa ylläpitämässä aineistossa on esitetty arviot pohjavesialueiden antoisuudesta (ovat teoreettisia arvioita). Pohjavesialueiden antoisuutena käytetään näitä arvioita silloin kun muuta tarkempaa tietoa ei ole. Jätevedenpuhdistamoille käytetään kullekin puhdistamolle tällä hetkellä tiedossa olevia puhdistusvaatimuksia vesipuitedirektiivin periaatteiden mukaisesti. Kotkan Mussalon puhdistamon uudet lupaehdot tulevat voimaan alkaen, sen jälkeen on jätettävä uusi ympäristölupahakemus vuonna Kouvolan ja Kuusankosken puhdistamoiden uudet lupaehdot tulevat voimaan alkaen. Lähtökohtana on kokonaistypenpois-

6 Sivu 4 to kaikilla puhdistamoilla. Kokonaistyppipitoisuus saa olla enintään 20 mg/l, kun puhdistamon biologisen puhdistusprosessin lämpötila on vähintään 12 C. Puhdistamon kokonaistypen poiston tavoitteena on vuosikeskiarvona määritettävä 70 %:n poistoteho, joka lasketaan puhdistamolle tulevan ja lähtevän kokonaistypen perusteella. Esitetyt tavoitteet tarkoittavat seuraavien vaatimusten täyttämistä vuoden 2030 ennustetussa kuormitustilanteessa. Taulukko 2.1 Jätevedenpuhdistamoiden mitoitusperusteet Parametri Jätevedenpuhdistamoiden mitoituksessa käytettävät puhdistusvaatimukset Kotkan Mussalon puhdistamo (lupaehdot lähtien) Jätevedenpuhdistamoiden mitoituksessa käytettävät puhdistusvaatimukset Kouvolan ja Kuusankosken puhdistamot (lupaehdot lähtien) BOD 7ATU < 20 mg O 2 /l < 10 mg O 2 /l > 90 % > 90 % COD Cr < 125 mg/l < 125 mg/l > 75 % > 75 % Kiintoaine < 35 mg/l < 35 mg/l > 90 % > 90 % Fosfori < 0,8 mg/l < 0,5 mg/l > 90 % > 90 % Typpi 20 mg/l, kun T > 12 C 20 mg/l, kun T > 12 C Haminan Nuutniemen sekä Anjalankosken Halkoniemen ja Huhdanniemen jätevedenpuhdistamoita käytetään vain ohitusvesien käsittelyyn sen jälkeen kun Hamina Kotka ja Anjalankoski - Kotka siirtoviemärit otetaan käyttöön (Ympäristöluvan tarkistus , Anjalankoski). Vesijohto- ja viemärilinjojen mitoitus Vesijohtolinjat mitoitetaan vuoden 2030 arvioidun suurimman vuorokausikulutuksen mukaan. Tunnittaisen vedenkulutuksen tasauksen oletetaan tapahtuvan jakelualueella. Poikkeus- ja häiriötilanteita tarkastellaan erikseen. Siirtoviemäreiden ja jätevedenpumppaamoiden mitoituksen perusteena käytetään vuoden 2030 arvioitua suurinta tuntivirtaamaa. Maksimivirtausnopeutena viemäreissä käytetään 1 m/s. Johtolinjojen ja pumppaamoiden sijoitus ja putkipituudet arvioidaan karttatarkastelun perusteella.

7 Sivu Vaihtoehtojen vertailuperusteet Vaihtoehtoja vertaillaan kustannusten osalta (vaihtoehtojen väliset merkittävät kustannuserot), sekä arvioidaan kunkin vaihtoehdon tarjoama palvelu- ja laatutaso konsultin ja tilaajan yhteisesti määrittelemien arviointikiriteerien perusteella. Erityisesti arvioidaan käyttövarmuutta ja mukautuvuutta erilaisiin tilanteisiin, myös poikkeus- ja häiriötilanteisiin. Vedenhankinnan ja jätevesien johtamisen ja käsittelyn vaihtoehtojen vertailussa on sovittu käytettäväksi seuraavia kriteerejä: Työlle määriteltyjen strategisten tavoitteiden toteutuminen eri vaihtoehdoissa Keskeiset taloudelliset vaikutukset Vaikutukset laitosten tekniseen toimintaan Vaikutukset käsittelylaitosten määrään, teknisiin toteutuksiin ja toimintaalueeseen Vaikutukset riskienhallintaan Kriisi- ja poikkeusolosuhteiden järjestelyt Merkittävimmät tekniset riskit Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Ympäristövaikutukset ja luonnonsuojelulliset näkökohdat (Luonnonsuojelualueet, NATURA-alueet ym.); suunnitteluun sovelletaan SOVA-lain 3 :n yleistä vaatimusta ympäristövaikutusten selvittämisestä. Tämä tarkoittaa, että suunnitelmasta vastaavan viranomaisen on oltava selvillä suunnitelman vaikutuksista ympäristöön. Varsinaista SOVA-menettelyn mukaista ympäristöarviointia ei tehdä. 2.4 Kustannusvertailun perusteet Kustannusvertailussa arvioidaan vaihtoehtojen väliset merkittävät kustannuserot. Vaihtoehdot on mitoitettu karkeasti kustannusvertailua varten. Kustannusarvioiden tarkkuustaso palvelee vaihtoehtojen vertailua, eivätkä arvioidut kustannukset ole hankkeiden lopullisia investointikustannuksia. Vesijohdoille ja viemäreille on laadittu vertailua varten yksikköhintaluettelo, jossa on maarakennuksen osalta käytetty eri kalleusluokkia erityyppisille alueille: keskusta-alue (A), taajama-alue (B), vaikeasti rakennettava haja-asutusalue (C) ja helposti rakennettava haja-asutusalue (D). Paineviemäreille ja vesijohdoille on käytetty samoja yksikköhintoja. Hinnat perustuvat vuoden 2007 hintatasoon (ALV = 0%). Kustannusten arvioinnissa suunniteltujen johtolinjojen maaperäolosuhteet arvioidaan karkeasti karttatarkastelun perusteella. Yksikköhinnat on esitetty liitteessä 2. Paineenkorotusasemien ja jätevedenpumppaamoiden investointikustannusten arvioinnissa on käytetty seuraavia kustannuksia, joiden perusteella välikokojen kustannukset on interpoloitu (ALV = 0%). Paineenkorotuspumppaamoiden investointikustannusten arvioinnissa on käytetty jakoa, jossa alle 500 m 3 /h ovat pakettipumppaamoita ja sen ylittävät paikalla rakennettuja.

8 Kapasiteetti (m 3 /h) Paineenkorotuspumppaamo ( /kpl) Sivu 6 Jätevedenpumppaamoiden investointikustannusten arvioinnissa on käytetty jakoa, jossa alle 450 m 3 /h ovat pakettipumppaamoita ja sen ylittävät paikalla rakennettuja, kuivaasenteisilla pumpuilla varustettuja pumppaamoita. Kapasiteetti (m 3 /h) Jätevedenpumppaamo ( /kpl) 10 Paketti pmo Paikalla rak.pmo Pohjavedenottamoiden, tekopohjavesilaitosten ja jätevedenpuhdistamoiden investointikustannukset on arvioitu tapauskohtaisesti kapasiteetin ja käsittelytarpeen perusteella.

9 Sivu 7 3 VEDENHANKINNAN VAIHTOEHDOT 3.1 Kymenlaakson pohjavesivarat Kymenlaakson alueella on muutamia merkittäviä I luokan pohjavesialueita. Valkealan keskiosassa sijaitsee Selänpään alue. Sen itäpuolella on Vekaranjärven (I-luokka), Tuohikotin (I-luokka) ja Kuoppakankaan (II-luokka) pohjavesialueet. Valkealan eteläosassa on Utin/Haimilan pohjavesialue. Iitin länsiosissa on Vuolenkosken pohjavesialue ja sen naapurikunnassa Nastolassa on myös pohjavesialueita. Eri puolilla Kymenlaaksoa on lisäksi lukuisia pieniä I ja II-luokan pohjavesialueita. Liitteessä 1 on esitetty Kymenlaakson pohjavesialueet kunnittain ja käytössä olevat vedenottamot. Pohjavesialueiden tiedot on otettu HERTTA-tietokannasta. Pohjavesialueet ja vedenottamot on esitetty kuvassa 3.1 ja liitekartassa 1. Kuva 3.1 Kymenlaakson pohjavesialueet ja vedenottamot

10 Sivu 8 Selänpään pohjavesialue ( A) sijaitsee Valkealassa, noin 20 km Valkealan kirkonkylästä pohjoiseen. Selänpäänkangas kuuluu II Salpausselkään. Alueen kokonaispinta-ala on 24,2 km 2 ja pohjavesikortissa esitetty arvioitu antoisuus on m 3 /d. Myöhempien tutkimusten perusteella on arvioitu, että alueelta voidaan ottaa jatkuvasti m 3 /d. Selänpään alue on 70 %:sti metsätalousvaltaista aluetta. Riskitekijöitä ovat ampumarata, huoltoasema, vanha kaatopaikka ja lentokenttä. Merkittävin tieyhteys Vuohijärven kylään ja sieltä Kalson tehtaalle, mikä aiheuttaa jonkin verran raskasta liikennettä. Alueen länsireunalla kulkee Kouvolan ja Mikkelin välinen rautatie. Okanniemen pohjavesialue ( ) ja vedenottamo sijaitsee Selänpään pohjoispuolella. Selänpään veden käyttämistä koko Kymenlaakson alueen vedenhankinnassa on tutkittu paljon aikaisemmissa selvityksissä. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on teettänyt Selänpäänkankaan täydentävät pohjavesitutkimukset (Maa ja Vesi Oy, 2000) ja Selänpäänkankaan pohjavesimallinnuksen (Maa ja Vesi Oy, 2000) sekä Selänpään vesihankkeen yleissuunnitelman (Maa ja Vesi Oy, 2000) ja pohjavesialueen suojelusuunnitelman (Maa ja Vesi Oy, 2001). Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on itse tehnyt selvityksen Luonnonpohjavesien hyödyntäminen vedenhankinnassa Kymenlaakson alueella (2003), missä käsitellään myös Selänpään pohjavesivarojen käyttöönottoa. Selänpään itäpuolella Vekaranjärven ja Tuohikotin lähistöllä on runsaasti II- luokan pohjavesialueita: Selänpään B-alue (II-luokkaan kuuluva osa Selänpään pohjavesialueesta), Vekaranjärvi ( ), Tuohikotti ( ), Kuoppakangas ( ) ja Kaurioharju ( ). Savitaipaleen puolella on Viisari ( ), Hautjärvenkangas ( ) ja Välikangas/Havonkangas ( ). Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen selvityksessä (2003) Kuoppakangas on arvioitu näistä kiinnostavimmaksi pohjavesitietojen ja sijainnin perusteella. Sen arvioitu antoisuus on 5700 m 3 /d. Vekaranjärvellä ja Tuohikotissa on pohjavedenottamot. Utin pohjavesialue ( ) sijaitsee Etelä-Valkealassa ja on osa I Salpausselkää. Alueen kokonaispinta-ala on 22,7 km 2 ja pohjavesikortissa esitetty arvioitu antoisuus m 3 /d. Kymenlaakson Vesi Oy:llä on pohjavedenottamo Haimilan alueella, joka on osa Utin pohjavesialuetta. Vuolenkosken pohjavesialue ( ) sijaitsee Iitin kunnan länsiosassa ja rajoittuu länsiosaltaan Nastolan ja Heinolan alueelle. Alueen kokonaispinta-ala on 7,6 km 2 ja pohjavesikortissa esitetty arvioitu antoisuus m 3 /d. Jos otetaan mukaan Nastolan puolella oleva alue, voidaan alueelta saada arviolta m 3 /d. Alueella on Iitin kunnan Vuolenkosken vedenottamo, josta otetaan vettä pieniä määriä. Kuvassa 3.2 on esitetty nykyisin käytössä olevat vedenottamot ja kuntien tärkeimmät yhdysvesijohdot.

11 Sivu 9 Kuva 3.2 Nykyisin käytössä olevat vedenottamot ja yhdysvesijohdot 3.2 Vedenhankinnan vaihtoehdot Vaihtoehto 1, Nykytilanne + lähellä olevien pohjavesivarojen käyttöönotto Vaihtoehdossa 1 nykyistä järjestelmää täydennetään ja vedenjakelun varmuutta parannetaan ottamalla käyttöön nykyisten verkostojen lähellä olevia, hyvälaatuisia pohjavesivaroja. Nykyisin käytössä olevien vedenottamoiden kapasiteetti riittää nykyiseen ja vuoden 2030 ennustettuun vedenkulutukseen normaalitilanteissa. I-luokan pohjavesivaroja, joita ei ole vielä hyödynnetty, löytyy Pohjois-Kymenlaaksossa lähinnä Valkealasta ja Iitistä ja Etelä-Kymenlaaksossa Virolahdelta ja Miehikkälästä. Kymenlaakson alueen nykyinen vedenhankinta perustuu pohjaveteen ja tekopohjaveteen. Ainoastaan Kuusankoskella on käytössä pintavesilaitos. Kymenlaakson Vesi Oy:n vuonna 1992 käyttöönotettu vedenhankintajärjestelmä palvelee noin asukasta ja käsittää vedenoton Valkealan reittiin kuuluvasta Haukkajärvestä, tekopohjaveden muodostamisen ja käsittelyn Kuivalan pohjavesialueella sekä talousveden siirron osakaskuntien jakelujärjestelmiin.

12 Sivu 10 Vedenhankinnan yleisin ongelma Kymenlaakson alueella on pohjaveden korkea fluoridipitoisuus. Osalle vedenottamoista on rakennettu fluoridinpoistolaitoksia ja jakeluverkostoon pumpatun veden fluoridipitoisuutta alennetaan myös sekoittamalla eri vedenottamoiden vettä. Eri kuntien verkostot ovat osittain yhteydessä toisiinsa, mutta yhdysjohdot ovat yleensä niin pieniä, että kovin suuria vesimääriä ei pystytä siirtämään poikkeustilanteissa. Vedenjakelujärjestelmän yleisperiaate vaihtoehdossa 1 on kuvattu taulukossa 3.1. Taulukko 3.1 Vaihtoehto 1, käytettävät vedenottamot normaalitilanteessa ja poikkeustilanteissa Käytössä olevat vedenottamot Varavedenottamot ja mahdolliset uudet käyttöönotettavat pohjavesivarat Kouvolan seutu Anjalankoski (vedentarve 2030: m 3 /d, max m 3 /d) Kymijokivarren taajamat: Vesi ostetaan Kymenlaakson Vesi Oy:ltä. Kymenlaakson Vesi Oy:n vedenhankintajärjestelmä käsittää vedenoton Haukkajärvestä, tekopohjaveden muodostamisen ja käsittelyn Kuivalan pohjavesialueella sekä talousveden siirron osakaskuntien jakelujärjestelmiin. Vesi siirretään Kuivalasta osakaskuntiin 43 km pituisella, halkaisijaltaan 700 mm valurautaputkella. Vesi johdetaan Anjalankoskelle ennen Tavastilan säiliötä siirtolinjasta rakennetulla haarajohdolla, jossa on paineenkorotus. Omat ottamot ovat varavedenottamoina (Takamaa, Karjalankulma). Kaipiainen: Vesi otetaan omilta ottamoilta (Kaipiainen + uusi ottamo) 620 m 3 /d Sippola: Kaksi ottamoa, joista toinen on käytössä. Siitä saadaan noin 30 m 3 /d. Ottamot ovat samalla pohjavesialueella. Lisäksi samaan verkostoon saadaan vettä Hirvelän vedenottamosta n. 50 m 3 /d. Veden osto Kymenlaakson Vesi Oy:ltä on ensisijainen vedenhankintavaihtoehto. Kymenlaakson Vesi Oy:n Kuivalan tekopohjavesilaitoksen veden laadun arvioidaan pysyvän hyvänä m 3 /d ottoon asti (katettava Kotkan, Haminan, Anjalankosken ja Pyhtään vedentarve). Häiriötilanteessa, jossa pintavettä ei voida käyttää, on luonnon pohjavettä (Utti) käytettävissä noin m 3 /d. Kymenlaakson Vesi Oy alkaa operoida Takamaan ottamoa (lupa 1200 m 3 /d), jonne on tarkoitus rakentaa 3 5 uutta kaivoa, joista voidaan ottaa vettä poikkeustilanteissa. Kymenlaakson Vesi Oy:n arvion mukaan poikkeustilanteissa voidaan ottaa m 3 /d useamman kuukauden ajan. Karjalankulman ottamo, joka on varalla, voidaan liittää keskustan verkostoon (lupa 1000 m 3 /d). Tarvittaessa voitaneen ottaa käyttöön myös muita käytöstä poistettuja vedenottamoita. Tällöin on rakennettava käsittelylaitos tai ottamoiden vettä sekoitetaan muiden ottamoiden veteen. Kymijokivarren taajamien lähistöllä ei ole merkittäviä käyttöönottamattomia pohjavesialueita. Poikkeustilanteet Kymenlaakson Vesi Oy:llä on tarkoitus kunnostaa ja alkaa operoida Anjalankosken ottamoita. Takamaan ottamolta saadaan tilapäisesti Anjalankosken tarpeita vastaava vesimäärä, jos Kuivalan tekopohjavesilaitokselta ei saada vettä. Jos Karjalankulman ottamo otetaan käyttöön, myös sieltä saadaan vettä keskustaan poikkeustilanteissa. Kaipiaisissa on Raision tehtaiden vedenottamo, jota voitaneen käyttää häiriötilanteessa. Raision ottamolla ei ole fluoridinpoistoa. Tarvittaessa poikkeustilanteissa voidaan ottaa käyttöön myös muita käytöstä poistettuja vedenottamoita. Kymenlaakson Vesi Oy:n rakenteilla oleva toinen runkolinja Anjalankoskelta Kotkaan parantaa myös vedenjakelun varmuutta poikkeustilanteissa; vettä voidaan tarvittaessa johtaa myös Kotkan verkoston kautta.

13 Sivu 11 Käytössä olevat vedenottamot Elimäki (vedentarve 2030: m 3 /d, max m 3 /d) Kirkonkylä: Vesi otetaan omilta ottamoilta (Kirkonkylä, Mettälä) n. 450 m 3 /d. Korian taajama: Vesi otetaan Ruokosuon ottamolta, 850 m 3 /d. Ruokosuon ottamolta otetusta vedestä osa pumpataan Iitin Arolahden fluoridinpoistolaitokselle. Puhdistettu vesi pumpataan takaisin Ruokosuolle ja sekoitetaan Ruokosuolta otettavaan veteen. Varavedenottamot ja mahdolliset uudet käyttöönotettavat pohjavesivarat Napanojan, Varuskunnan ja Raviradan ottamot Korialla ovat varalla. Elimäellä ei ole merkittäviä käyttöönottamattomia pohjavesivaroja. Poikkeustilanteet Jos kirkonkylän ottamoa ei voida käyttää, Mettälän ottamoista saadaan riittävästi vettä kirkonkylän tarpeeseen. Jos Mettälän ottamoita ei voida käyttää, lisävettä voidaan tarvittaessa toimittaa Korian verkosta. Jos Ruokosuon ottamoa ei voida käyttää, voidaan Korian verkostoon syöttää vettä Napanojan, Varuskunnan ja Raviradan ottamoilta. Vettä voidaan johtaa myös Kouvolasta. Iitti (vedentarve 2030: 660 m 3 /d, max m 3 /d) Kirkonkylä-Radansuu: Vesi otetaan Kausalan Vesihuolto Oy:n Arolahden pohjavedenottamolta, 620 m 3 /d. Kausala-Myllytöyry: Vesi otetaan Myllytöyryn ottamolta, < 100 m 3 /d. Vuolenkoski: Vesi otetaan Vuolenkosken ottamolta, 18 m 3 /d. Hiisiö: Kaukaan pohjavedenottamo, käyttö n. 10 m 3 /d. Pukkisuon ottamo on valmistumassa ja sieltä voidaan ottaa noin 250 m 3 /d. Vedessä on fluoridia ja se johdetaan Arosuolle käsiteltäväksi. Radansuun ottamo ei ole käytössä, se on tarkoitus saneerata ja ottaa käyttöön (arvioitu antoisuus 200 m 3 /d). Vuolenkosken taajaman lähistöllä on Vuolenkosken pohjavesialue, jonka arvioitu antoisuus on 3500 m 3 /d. Vuolenkosken taajaman vedentarve on pieni, jos Vuolenkosken pohjavesialue otetaan käyttöön on rakennettava n km siirtolinjaa veden siirtämiseksi kulutusalueille. Pienempi pohjavesiesiintymä on Mankalassa (Sitikkala), jossa on tutkittu 2 kohdetta, sieltä voitaneen saada max. 700 m 3 /d. Nastolan puolella Arolan kylässä on pohjavesivaroja (n. 20 km päässä). Nastolan ja Kausalan Vesi Oy ovat keskustelleet yhteistyömahdollisuuksista epävirallisesti. Kausalan uudelle ohitustielle on valittu pohjoinen vaihtoehto, joten uusi tie tulee kulkemaan Arolahden ja Myllytöyryn valuma-alueiden kautta. Vedenhankintaa pitäisi hajauttaa eri pohjavesiesiintymiin, jotta veden laatu pystytään turvaamaan, jos joku pohjavesiesiintymä pilaantuu. Jos Arolahden ottamoa ei voida käyttää, mahdollinen reitti varavedelle voisi olla Kouvola- Koria-Ruokosuo-Arolahti; kapasiteetin riittävyys pitää selvittää (Kouvola-Koria yhdysjohdon halkaisija on 225 mm). Jos Radansuun ottamo saneerataan, sieltä voidaan pumpata noin 200 m 3 /d. Ottamo sijaitsee golf-kentän läheisyydessä, mikä voi vaikuttaa veden laatuun.

14 Sivu 12 Käytössä olevat vedenottamot Varavedenottamot ja mahdolliset uudet käyttöönotettavat pohjavesivarat Poikkeustilanteet Jaala (vedentarve 2030: 150 m 3 /d, max 310 m 3 /d) Jaalan kirkonkylä: Vettä ostetaan Valkealasta. Osa vedestä otetaan Ruhmaanharjun ottamolta (voidaan ottaa n. 300 m 3 /d) ja sekoitetaan Valkealasta ostettuun fluorittomaan veteen. Verla: Vesi ostetaan Valkealasta (n m 3 /a). Ruhmaanharjun vieressä sijaitseva Virtasenharju on potentiaalinen pohjavesialue, sitä on tutkittu 1990-luvun puolivälissä (laadussa voi mahdollisesti olla ongelmia). Kirkonkylän vesihuollon toimintavarmuus perustuu siihen, että käytössä on kaksi erillistä vesilähdettä. Kirkonkylän verkosto on liitetty Valkealan verkostoon ja noin 40 % vedestä johdetaan Valkealan Okanniemen vedenottamolta. Ruhmaanharjun ottamon antoisuus riittäisi kattamaan kirkonkylän ja Veskansan osuuskunnan vedentarpeen, jos Valkealan ottamo jouduttaisiin sulkemaan. Okanniemestä saataisiin riittävästi vettä poikkeustilanteissa, jos Ruhmaanharjun ottamo joudutaan sulkemaan. Verlan verkosto on kokonaan riippuvainen Valkealan Okanniemen vedestä. Kouvola (vedentarve 2030: m 3 /d, max m 3 /d) Pääosa vedestä otetaan Utin Haukkajärven tekopohjavesilaitokselta, n m 3 /d (lupa m 3 /d). Vettä otetaan lisäksi Käyrälammen pohjavedenottamolta n m 3 /d ja Viilansuon pohjavedenottamolta n. 800 m 3 /d (voidaan ottaa enintään n m 3 /d). Kouvolan verkosta voidaan tarvittaessa johtaa vettä Valkealan, Kuusankosken ja Elimäen Korian verkostoihin. Haukkajärven tekopohjavesilaitoksella on varakapasiteettia, fluoridinpoisto tarvitaan. Haukkajärveltä voitaisiin ottaa vettä yli m 3 /d. Kouvolassa ei ole muita pohjavesivaroja jo käyttöönotettujen ottamoiden lisäksi. Jos Haukkajärven tekopohjavedenottamoa ei voida käyttää, verkostoon voidaan johtaa vettä Viilansuon, Käyrälammen ja Valion pohjavedenottamoilta. Omilta pohjavedenottamoilta voidaan ottaa yhteensä noin 3000 m 3 /d, mikä ei riitä kattamaan koko vedentarvetta. Vettä voidaan tarvittaessa johtaa myös naapurikunnista (Kuusankoski, Valkeala, Elimäki/Koria); voidaan saada noin puolet vedentarpeesta. Vedenjakelun varmuutta parantaisi yhdysvesijohto Kuivalasta Haukkajärven tekopohjavesilaitokselle. Tällöin vettä voitaisiin siirtää kumpaan suuntaan tahansa tilanteesta riippuen.

15 Sivu 13 Käytössä olevat vedenottamot Kuusankoski (vedentarve 2030: m 3 /d, max m 3 /d) Vesi otetaan Pilkanmaan pintavesilaitokselta. Pohjavedenottamoita ei voida käyttää huonon laadun vuoksi. Pohjankorven vedenottamo jouduttiin sulkemaan marraskuussa 2007 vedessä esiintyneen tri- ja tetrakloorieteenin takia. Vettä ostetaan Kouvolasta Tammirannan verkostoon. Tervaskankaan alue kaavoitusvaiheessa; liitetään Kouvolan verkostoon. Varavedenottamot ja mahdolliset uudet käyttöönotettavat pohjavesivarat Kuusankoskella ei ole muita pohjavesivaroja nykyisten käytöstä poistettujen pohjavedenottamoiden lisäksi. Jos Pilkanmaan pintavesilaitos poistetaan käytöstä, suuri osa tarvittavasta lisäkapasiteetista voitaneen hankkia Haukkajärven tekopohjavesilaitokselta Kouvolasta. Tämä vaatii Haukkajärven kapasiteetin kasvattamista ja uuden siirtolinjan rakentamista. Valkealasta Okanniemen yhdysjohdosta voisi rakentaa yhteyden Pilkanmaalle. Multamäen pohjavesialueen käyttöönotto (Valkealassa, n. 10 km päässä Kuusankoskelta) voisi olla yksi mahdollisuus lisäveden hankintaan, mutta Multamäen antoisuus ei yksinään riittäisi Kuusankosken vedentarpeeseen. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen tietojen mukaan alueen arvioitu antoisuus on 1000 m 3 /d. Poikkeustilanteet Kuusankoskella ei ole tehty suunnitelmia poikkeustilanteiden vedenhankinnan osalta. Tilanne on kriittinen, jos päävesijohdossa sattuu vaurio tai jos pintavedenottamoa ei voida käyttää. Kouvolasta voidaan johtaa vettä vain pienelle alueelle. Vettä voidaan johtaa Haukkajärven tekopohjavesilaitokselta, jos Haukkajärven tuotantokapasiteettia ja siirtolinjan kapasiteettia kasvatetaan. Siirtolinjan kapasiteetti on riittävä Kouvolan puolella, mutta Kuusankosken verkoston kapasiteettia pitäisi parantaa. Myös Voikkaan ottamon käyttöönottoa voisi selvittää. Pommisuojassa on 4000 m 3 vesivarasto, jota on tutkittu 2003, mutta veden laadusta ja määrästä ei ole tarkempaa tietoa. Valkeala (vedentarve 2030: m 3 /d, max m 3 /d) Kirkonkylä-Jokela-Riihikallio: Vettä otetaan Jokelan pohjavedenottamolta ja sekoitetaan Okanniemen veteen. B-sairaalan ottamo on varalla (käytännössä vaikea käyttää). Utti-Kuivala: Vettä ostetaan Kymenlaakson Vesi Oy:ltä ja Kouvolasta. Utin pohjavedenottamo on varalla. Vuohijärvi: Vesi otetaan Okanniemen ottamolta (700 m 3 /d), Vuohijärven ottamo on varalla. Tuohikotti: Vesi otetaan Tuohikotin ottamolta (30 m 3 /d) Valkealassa on runsaasti pohjavesivaroja. Valkealan kunta rakentaa yhdysvesijohtoa (225 mm) kirkonkylän ja Okankylän välille. Hankkeen valmistuttua Okankylästä voidaan johtaa hyvänlaatuista vettä noin m 3 /d nykyisen vesimäärän lisäksi. Okanniemen ottamolle voidaan rakentaa lisäkapasiteettia (muutama lisäkaivo), jolloin koko siirtolinjan kapasiteetti saadaan käyttöön. Kirkonkylä Okankylä siirtolinjan valmistuttua nykyisin käytössä oleva Jokelan vedenottamo voi jäädä varavedenottamoksi. Vuohijärven vedenottamo on varalla. Vuohijärven ottamo voidaan ottaa käyttöön lyhytaikaisesti. Jokelan ottamoa voidaan käyttää varavedenottamona Okankylän yhdysvesijohdon valmistuttua. Vettä voidaan johtaa tarvittaessa myös Kouvolasta. Vekaranjärven varuskunnalla ei ole varajärjestelmää poikkeustilanteita varten. Kääpälä:

16 Vesi johdetaan Tuohikotin ottamolta. Vekaranjärven varuskunta Varuskunnalla on oma ottamo, jonne on rakennettu fluoridinpoistolaitos vuonna Kymenlaakson maakunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma PÖYRY ENVIRONMENT OY Sivu 14 Käytössä olevat vedenottamot Varavedenottamot ja mahdolliset uudet käyttöönotettavat pohjavesivarat Poikkeustilanteet Kotkan seutu Hamina (vedentarve 2030: m 3 /d, max m 3 /d) Vesi ostetaan Kymenlaakson Vesi Oy:ltä (6 000 m 3 /d). Kymenlaakson Vesi Oy:n vedenhankintajärjestelmä käsittää vedenoton Haukkajärvestä, tekopohjaveden muodostamisen ja käsittelyn Kuivalan pohjavesialueella sekä talousveden siirron osakaskuntien jakelujärjestelmiin. Vesi siirretään Kuivalasta osakaskuntiin 43 km pituisella, halkaisijaltaan 700 mm valurautaputkella. Vettä ostetaan hiukan Virolahdelta (200 m 3 /d). Omien ottamoiden vettä myydään teollisuudelle ja niitä käytetään lisäksi varavedenottamoina: Ryljy (700 m 3 /d), Ruissalo (varalla, pumpataan 120 m 3 /d), Husula (varalla, pumpataan 40 m 3 /d), Neuvoton (varalla, pumpataan pieniä määriä). Veden osto Kymenlaakson Vesi Oy:ltä on ensisijainen vedenhankintavaihtoehto. Kymenlaakson Vesi Oy:n Kuivalan tekopohjavesilaitoksen veden laadun arvioidaan pysyvän hyvänä m 3 /d ottoon asti (katettava Kotkan, Haminan, Anjalankosken ja Pyhtään vedentarve). Häiriötilanteessa, jossa pintavettä ei voida käyttää, on luonnon pohjavettä (Utti) käytettävissä noin m 3 /d. Haminalla on kolme varavedenottamoa: Ruissalo, Husula ja Neuvoton. Ottamoille tarvittaisiin fluoridinpoisto jatkuvampaa käyttöä varten. Virolahden pohjavesivaroja voisi hyödyntää Haminan tarpeisiin. Virolahti-Hamina yhdysjohto on liian pieni laajempaa käyttöä (esim. Kotka) ajatellen. Siirtolinjan (160 mm) teoreettinen kapasiteetti on noin 17 l/s = 60 m 3 /h = m 3 /d, mikä vastaa suunnilleen Härmänkankaan pohjavesialueen arvioitua antoisuutta. Haminan omat pohjavesialueet, joita ei ole vielä otettu käyttöön, ovat antoisuudeltaan pieniä ja sijaitsevat kaukana kulutusalueelta. Poikkeustilanteissa omista ottamoista on saatavissa noin 4000 m 3 /d eli noin 60% normaalikulutuksesta, jos vettä ei saada Kymenlaakson Vesi Oy:n ottamoilta. Nykyiset varavedenottamot ja Virolahdelta saatava vesimäärä eivät riitä kattamaan Haminan koko vedentarvetta poikkeustilanteissa. Haminalla ei ole täyttä osuutta Tavastilan säiliön varakapasiteetista, jota voitaisiin käyttää kriisitilanteissa. Säiliökapasiteetin käytöstä voisi neuvotella vesiyhtiöiden kesken. Kymenlaakson Vesi Oy rakennuttaa vuosina toisen runkolinjan Anjalankosken Keltakankaalta Kotkan Korkeakoskelle (noin 30 km). Uuden runkolinjan rakentaminen parantaa vedentoimituksen varmuutta myös Haminaan.

17 Sivu 15 Käytössä olevat vedenottamot Kotka (vedentarve 2030: m 3 /d, max m 3 /d) Vesi ostetaan Kymenlaakson Vesi Oy:ltä. Kymenlaakson Vesi Oy:n vedenhankintajärjestelmä käsittää vedenoton Haukkajärvestä, tekopohjaveden muodostamisen ja käsittelyn Kuivalan pohjavesialueella sekä talousveden siirron osakaskuntien jakelujärjestelmiin. Vesi siirretään Kuivalasta osakaskuntiin 43 km pituisella, halkaisijaltaan 700 mm valurautaputkella. Tavastilan säiliö on noin 45 m alempana kuin talousveden lähtösäiliö tekopohjavesilaitoksella jolloin veden siirto tapahtuu painovoimaisesti. Varavedenottamot ja mahdolliset uudet käyttöönotettavat pohjavesivarat Veden osto Kymenlaakson Vesi Oy:ltä on ensisijainen vedenhankintavaihtoehto. Kymenlaakson Vesi Oy:n Kuivalan tekopohjavesilaitoksen veden laadun arvioidaan pysyvän hyvänä m 3 /d ottoon asti (katettava Kotkan, Haminan, Anjalankosken ja Pyhtään vedentarve). Häiriötilanteessa, jossa pintavettä ei voida käyttää, on luonnon pohjavettä (Utti) käytettävissä noin m 3 /d. Kotkassa ei ole merkittäviä pohjavesialueita, joita voitaisiin ottaa käyttöön. Loviisan ja Pyhtään välillä on osan matkaa yhdysjohtoa (160 mm). Noin 7 km uutta linjaa pitäisi rakentaa, jotta saadaan yhteys Kymen Vesi Oy:n verkostoon. Vaikka puuttuva osuus rakennettaisiin, siirtolinjan kapasiteetti ei riittäisi Kotkan tarpeisiin. Poikkeustilanteet Kymenlaakson Vesi Oy:n Kuivalan vedenottamo on lähes ainoa vesilähde Kotkan verkostoon ja veden siirto on tällä hetkellä yhden runkolinjan varassa. Tavastilan säiliössä on putkirikon varalta häiriötilavuutta m 3, mikä riittäisi Kotkaan noin kahden vuorokauden ajaksi normaalikulutuksella. Kymenlaakson Vesi Oy rakennuttaa vuosina toisen runkolinjan Anjalankosken Keltakankaalta Kotkan Korkeakoskelle (noin 30 km). Uuden runkolinjan rakentaminen parantaa vedentoimituksen varmuutta. Uuden runkolinjan käyttöönoton jälkeen noin kolmasosa vesimäärästä johdetaan siinä Kotkan vedenjakeluverkostoon ja kaksi kolmasosaa Tavastilan säiliön kautta. Korvaavaa koko Kotkan vedentarvetta tyydyttävää vesilähdettä ei ole, jos Kuivalan vedenottamo on pois käytöstä. Kymenlaakson Vesi Oy:llä on tarkoitus kunnostaa ja alkaa operoida Anjalankosken ja Pyhtään vedenottamoita. Niitä voidaan käyttää poikkeustilanteissa, mutta vesimäärät eivät kata Kotkan vedentarvetta. Vedenjakelun varmuutta parantaisi yhdysvesijohto Kuivalasta Haukkajärven tekopohjavesilaitokselle. Tällöin vettä voitaisiin siirtää kumpaan suuntaan tahansa tilanteesta riippuen.

18 Sivu 16 Käytössä olevat vedenottamot Miehikkälä (vedentarve 2030: 300 m 3 /d, max 510 m 3 /d) Kirkonkylä: Vesi otetaan Pellinkankaan (123 m 3 /d), ja Suurikylän pohjavedenottamoilta (30 m 3 /d). Muurikkala: Muurikkalan pohjavedenottamo (47 m 3 /d), porakaivo varalla. Salo-Miehikkälä: Suur-Miehikkälä: Pohjavedenottamo + 2 porakaivoa Varavedenottamot ja mahdolliset uudet käyttöönotettavat pohjavesivarat Miehikkälässä on I ja II luokan pohjavesiesiintymiä. Miehikkälällä on myös yhteistyötä Ylämaan kanssa (Väkevälä - Nurmelan osuuskunta sijaitsee Ylämaalla, käyttää Muurikkalan ottamoa). Kun Miehikkälästä Virojoelle rakennetaan yhdysviemäri (n. 10 km), olisi järkevää rakentaa myös vesijohto, mikä lisäisi vedenjakelun varmuutta ja mahdollistaisi linjan varrella olevien kiinteistöjen liittymisen. Poikkeustilanteet Kunnan vesihuoltolaitoksen toimintavarmuus on melko hyvä. Pitkäkoski: Porakaivo Pyhtää (vedentarve 2030: 480 m 3 /d, max 820 m 3 /d) Vesi ostetaan Kymenlaakson Vesi Oy:ltä. Omia ottamoita käytetään varavedenottamoina (Heinlahti, Kangasmäki, Korkiaharju). Kaunissaaren ottamo on käytössä kesäisin. Kymenlaakson Vesi Oy:n Kuivalan tekopohjavesilaitoksen veden laadun arvioidaan pysyvän hyvänä m 3 /d ottoon asti (katettava Kotkan, Haminan, Anjalankosken ja Pyhtään vedentarve). Häiriötilanteessa, jossa pintavettä ei voida käyttää, on luonnon pohjavettä (Utti) käytettävissä noin m 3 /d. Pyhtäällä on varavedenottamot kirkonkylässä ja Siltakylässä (Heinlahti, Kangasmäki, Korkiaharju), vedenottolupa on yhteensä 900 m 3 /d. Kymenlaakson Vesi Oy:llä on tarkoitus alkaa operoida Pyhtään vedenottamoita ( ), jolloin ottamoilta otettaisiin jatkuvasti pieniä määriä ja käytettäisiin varavedenottamoina poikkeustilanteissa. Kymenlaakson Vesi Oy:llä on tarkoitus alkaa operoida Pyhtään vedenottamoita (Heinlahti, Kangasmäki, Korkiaharju). Niitä voidaan käyttää poikkeustilanteissa, jos vettä ei saada Kuivalan tekopohjavesilaitokselta. Ottamoilta on tarkoitus ottaa jatkuvasti pieniä määriä vettä, jotta ne pysyvät käyttökunnossa. Muista pohjavesialueista taajamia lähimpänä on Munapirtin pohjavesialue. Loviisan ja Pyhtään välillä on osan matkaa yhdysjohtoa (160 mm). Noin 7 km uutta linjaa pitäisi rakentaa, jotta saadaan yhteys Kymen Vesi Oy:n verkostoon.

19 Sivu 17 Käytössä olevat vedenottamot Virolahti (vedentarve 2030: 460 m 3 /d, max 780 m 3 /d) Virojoki-Vaalimaa: Vesi otetaan Härmänkankaan ja Vaalimaan pohjavedenvedenottamoilta. Klamila: Vesi johdetaan Virojoelta Klamilaan. Klamilan vedenottamo on varalla. Vaahterikon ottamo teollisuusalueella on yhteydessä kunnan verkostoon. Varavedenottamot ja mahdolliset uudet käyttöönotettavat pohjavesivarat Antoisuudeltaan suurimmat pohjavesialueet ovat Härmänkangas ja Haavisto. Kahta pohjavesialuetta on tutkittu (Härmänkangas), mahdollista rakentaa varavedenottamo. Kun Miehikkälästä Virojoelle rakennetaan yhdysviemäri (n. 10 km), olisi järkevää rakentaa myös vesijohto, Kotola-Mattilan alue voitaisiin liittää vesijohtoverkostoon; valtatien pohjoispuoli Virojoen kohdalla saataisiin myös liitettyä (n. 20 kiinteistöä). Poikkeustilanteet Härmänkankaan vedenottamon häiriötilanteessa vettä voidaan johtaa Vaalimaan ottamolta. Myös Haminasta voidaan johtaa vettä poikkeustilanteessa. Jos Pilkanmaan pintavesilaitoksen käytöstä luovutaan, tarvitaan lisäkapasiteettia normaalitilanteessa noin m 3 /d (arvioitu maksimivuorokausikulutus m 3 /d). Lisävettä voidaan ottaa esim. lisäämällä Haukkajärven tekopohjavesilaitoksen kapasiteettia tai hyödyntämällä Utin/Haimilan pohjavesivaroja ja/tai Kuivalan tekopohjavesilaitoksen kapasiteettia nykyistä enemmän. Mäkikylän alueen yleissuunnitelmassa (Paavo Ristola Oy, ) on esitetty Kouvolan, Elimäen, Anjalankosken ja Valkealan vesijohtoverkostojen ja viemärien yhdistämistä. Hanke on ajateltu toteutettavaksi valtion vesihuoltotyönä. Hanke parantaa hajaasutuksen vesihuoltoa ja kuntien vesihuollon varmuutta. Vekaranjärven varuskunnalla Valkealassa on oma vedenottamo ja fluoridinpoistolaitos, mutta ei toimivaa varajärjestelmää. Mahdollisten poikkeustilanteiden hoitamiseksi kannattaa selvittää yhteistyömahdollisuuksia Kouvolan kaupungin kanssa (Valkealan kunta yhdistyy Kouvolan kaupunkiin vuoden 2009 alussa). Vaihtoehdossa 1 mahdolliset toteutettavat toimenpiteet Iitti: Radansuun ottamo saneerataan ja otetaan käyttöön Rakennetaan 1 kaivo, saneerataan ottamo (200 m 3 /d) Kouvola: Haukkajärven tekopohjavesilaitoksen kapasiteettia lisätään m 3 /d asti Rakennetaan yhdysjohto Kuivalan tekopohjavesilaitoksen ja Kouvolan Haukkajärven tekopohjavesilaitoksen välille

20 Sivu 18 Kuusankoski: Rakennetaan yhdysjohto Valkealan Okanniemen yhdysjohdosta Pilkanmaan vesilaitokselle Kuusankosken verkostoon rakennetaan uutta johtolinjaa, jotta vettä voidaan siirtää Kouvolasta Multamäen pohjavesialueen käyttöönotto; Kuusankosken vesilaitoksella on tarkoitus selvittää alueen antoisuutta (alueen etelä-osasta on otettu maa-ainesta, mutta pohjois-osasta ei ole otettu maa-ainesta) Voikkaan pohjavedenottamon käyttöönotto; Kuusankosken vesilaitos selvittää vedenottamon käyttömahdollisuuksia Valkeala: Rakennetaan lisäkapasiteettia Okanniemen vedenottamolle (lisäkaivoja) Hamina: Rakennetaan fluoridinpoistolaitos, jossa käsitellään Haminan ottamoiden vettä Kymenlaakson Vesi Oy (Kotka, Hamina, Anjalankoski): Utin/Haimilan pohjavesivaroja hyödynnetään nykyistä enemmän, kapasiteettia voidaan lisätä myös tuottamalla tekopohjavettä Otetaan käyttöön 3 rakennettua pohjavesikaivoa; asennetaan tarvittavat pumput ja laitteet (1 kaivo käytössä, varaus on yhteensä 4:lle kaivolle); rakennetun Haimila-Kuivala siirtolinjan kapasiteetti on max 150 l/s (n. 540 m 3 /h) Anjalankosken vedenottamoita saneerataan ja otetaan käyttöön varavedenottamoiksi Takamaan ottamon saneeraus: rakennetaan 3-5 kaivoa ja alkalointilaitos Karjalankulman ottamon saneeraus (1000 m 3 /d) ja yhdysjohto Anjalankosken keskustan verkkoon Muiden ottamoiden saneeraus Pyhtään vedenottamoita saneerataan ja otetaan käyttöön varavedenottamoiksi (Yhdysjohdon rakentaminen Pyhtää Loviisa välille) Miehikkälä: Rakennetaan yhdysvesijohto Miehikkälästä Virolahdelle (siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä), n km Virolahti: Rakennetaan varavedenottamo Härmänkankaalle

21 Sivu 19 Vaihtoehdon 1 arvioidut kustannukset Uusien vedenottamoiden rakentamiskustannuksiksi arvioidaan: siiviläputkikaivo: /kaivo alkalointilaitos (sis. alasäiliön ja puhdasvesialtaan, pohjaveden Fe- ja Mn-pitoisuus kohtuullisen pieni): m 3 /d: 0,3-0,5 milj m 3 /d: 0,5-0,7 milj m 3 /d: 0,8 1,0 milj m 3 /d: 1,4 1,6 milj. fluoridinpoistolaitos (n m 3 /d): 2, 0 2,5 milj. Vaihtoehdossa 1 ehdotetut toimenpiteet on esitetty kuvassa 3.3 ja liitekartassa 2.

22 Sivu 20 Kuva 3.3 Ehdotetut toimenpiteet vaihtoehdossa 1 Vaihtoehdon 1 toimenpiteiden arvioidut kustannukset on esitetty taulukossa 3.2. Arvioidut investointikustannukset ovat yhteensä noin 7 11 milj., jos kaikki vaihtoehdossa 1 ehdotetut toimenpiteet toteutetaan. Pyhtää Loviisa välisen siirtolinjan kustannuksia (arviolta noin 0,6 milj. ) ei ole otettu mukaan kustannusarvioon, koska Pyhtään osalta on otettu mukaan vedenottamoiden saneerauksen kustannusvaraus. Multamäen pohjavesivarojen käyttöönottoa ei ole myöskään otettu mukaan kustannusarvioon.

23 Sivu 21 Taulukko 3.2 Vedenhankintavaihtoehdon 1 arvioidut kustannukset vertailua varten Kunta/vedenottamo, käsittelylaitos Toimenpide Arvioitu saatava lisäkapasiteetti Arvioitu investointikustannus Arvioitu käsittelyn käyttökustannus (lisäkapasiteetti) Iitti Radansuun ottamon saneeraus 1 kaivo, ottamon saneeraus (200 m 3 /d) Kouvola Haukkajärven tekopohjavesilaitoksen kapasiteetin lisäys m 3 /d:een Yhdysjohto Haukkajärven ja Kuivalan tekopohjavesilaitosten välille Raakaveden pumppauksen kapasiteetin lisäys (2 pumppua), uudet imeytysaltaat (n m 3 /d), 3 lisäkaivoa, fluoridinpoiston laajennus (1 500 m 3 /d), alkaloinnin laajennus m 3 /d milj. /vuosi (virtaukset voivat aiheuttaa ongelmia) n. 2 km, 500 mm 0.6 Kuusankoski Yhdysjohto Valkealan Okanniemen ol. 3-5 km, 200 mm yhdysjohdosta Kuusankoskelle Verkoston kapasiteetin lisäys ol. 1 km, 200 mm 0.2 Valkeala Rakennetaan lisäkapasiteettia Okanniemen vedenottamolle Hamina Rakennetaan fluoridinpoistolaitos Haminan Ruissalon ottamon veden käsittelyyn, Ryljy jää teollisuuden käyttöön Kymenlaakson Vesi Oy Utin/Haimilan pohjavesialueen käytön tehostaminen 3-5 lisäkaivoa (varauduttava vedenkäsittelyn tehostamiseen) Fluoridinpoisto, alkalointi (n. 700 m 3 /d) 3 pohjavesikaivon rakentaminen valmiiksi: venttiilikaivo, pumput, laitteet (varauduttava vedenkäsittelyn tehostamiseen) (+ mahdollinen vedenkäsittelyn tehostaminen) (jos otetaan vain pohjavettä), (jos osittain tekopohjavettä) 0.4 (+ mahdollinen imeytyksen ja fluoridinpoiston laajentaminen) Yhdysjohto Haukkajärven ja Kuivalan tekopohjavesilaitosten välille sis. Kouvolan toimenpiteisiin Anjalankoski Takamaan ottamon saneeraus 3-5 uutta kaivoa Alkalointilaitos ( m 3 /d) Karjalankulman ottamon saneeraus Muiden käytöstä poistettujen ottamoiden saneeraus (Marinkylä, Tehtaanmäki) Ottamon saneeraus (1000 m 3 /d) ja yhdysjohto Anjalankosken keskustan verkkoon Ottamoiden saneeraus ja raudanpoisto Tehtaanmäelle Pyhtää Käytöstä poistettujen ottamoiden Ottamoiden saneeraus (automaatio) saneeraus (Heinlahti, Korkiaharju, Kangasmäki) Miehikkälä Yhdysvesijohto Miehikkälästä 8-10 km vesijohtoa (110 mm) Virolahdelle Virolahti Rakennetaan varavedenottamo 1 kaivo, alkalointi Härmänkankaalle Yhteensä n n. 7-11

24 Sivu Vaihtoehto 2, Selänpään pohjavesivarojen käyttöönotto Vaihtoehto 2 perustuu Selänpään pohjavesivarojen käyttöönottoon. Selänpään hankkeesta on tehty useita selvityksiä vuonna 2000 (Maa ja Vesi Oy) ja tässä raportissa esitetyt tiedot perustavat aiemmin tehtyihin selvityksiin. Selänpään pohjavesialue kuuluu Salpausselkä II reunamuodostumaan. Alueella yhtyy reunamuodostumaan kaksi ns. syöttöharjua ja reunamuodostuman pohjoisreunalle on lisäksi kerrostunut hyvin vettä johtavaa hiekka- ja sora-ainesta. Maastossa nämä alueet näkyvät kahtena suppajonona; lounais-koillissuuntaiset Halisenromput ja pohjoiseteläsuuntaiset Hunkerinromput. Selänpään alueella on tehty pohjavesitutkimuksia koepumppauksineen. Vuoden 1999 lopussa ja vuoden 2000 alussa tehtiin täydentäviä pohjavesiselvityksiä ja vuonna 2000 tehtiin myös pohjavesimallinnus. Selänpään pohjavesimallinnus-raportissa (Maa ja Vesi Oy, 2000) on todettu, että Selänpään alueelta voidaan ottaa jatkuvasti maksimissaan m 3 /d. Mallinnuksessa vettä on otettu Halisenrompun ja Hunkerinrompun alueelta kummastakin m 3 /d. Pohjavesimallissa vesi otettiin kuudesta kaivosta (2 000 m 3 /d/kaivo) ja mallinnus perustui alueelta tehtyihin pohjavesitutkimuksiin. Jos vettä otetaan enemmän kuin m 3 /d, mallinnuksessa todettiin huomattava vedenpinnan alenema. Antoisuutta voidaan tarvittaessa lisätä tekopohjaveden muodostamisella. Selänpään vesihankkeen yleissuunnitelmassa (Maa ja Vesi Oy, 2000) pohjavesilaitoksen ja siirtolinjojen mitoitusperusteena on käytetty m 3 /d. Yleissuunnitelman mukaan pohjavesi otetaan maaperästä yhteensä kuudesta kaivosta, joiden tuotot ovat m 3 /d. Yleissuunnitelmassa on tarkasteltu neljää erilaista fluoridinpoiston perusvaihtoehtoa: 1. Selänpään veden laimentaminen Okanniemen vedellä 2. Keskitetty fluoridinpoisto Selänpäässä 3. Keskitetty fluoridinpoisto Kuusankoskella 4. Hajautettu fluoridinpoisto (Kuusankoskella ja Kuivalassa) Vaihtoehdon 1 osalta yleissuunnitelmassa todettiin, että se ei ole sellaisenaan käyttökelpoinen menetelmä fluoridipitoisuuden alentamiseksi, eikä sille laskettu kustannusarviota. Muiden vaihtoehtojen osalta fluoridinpoistomenetelmänä tarkasteltiin kalvosuodatusta. Yleissuunnitelman vertailussa hajautettu fluoridinpoisto oli rakentamiskustannuksiltaan hiukan edullisempi kuin keskitetyt vaihtoehdot. Syöttövesijohdon osalta yleissuunnitelmassa tarkasteltiin kahta linjausvaihtoehtoa. Peruslinjaus eli ns. Läntinen linjausvaihtoehto kulkisi radan vieressä. Vaihtoehtolinjaus kulkisi ensimmäiset kaksi kilometriä samaa linjausta kuin peruslinjaus, jonka jälkeen se jatkuisi maantien ja pellon varressa Vekaranjärven siirtoviemärilinjaukselle ja seuraa sitä Kuusankosken ja kantatie 46:n risteykseen asti. Vaihtoehtolinjauksesta tarkasteltiin kolmea eri alavaihtoehtoa käsittelyratkaisusta riippuen (keskitetty/hajautettu käsittely). Toiminnallisessa tarkastelussa peruslinjaus todettiin reitillä olevasta korkeasta kohdasta johtuen hydraulisesti riskialttiimmaksi vaihtoehtolinjaukseen verrattuna. Rakentamiskustannuksissa ei todettu oleellista eroa eri linjausvaihtoehtojen välillä.

25 Sivu 23 Selänpään seutu on Natura 2000-suojelualuetta. Ympäristövaikutusten osalta yleissuunnitelmassa on todettu, että laitoksen ulkonäköön on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta siitä ei ole maisemallista haittaa. Linjausvaihtoehdoista yleissuunnitelmassa on todettu, että peruslinjauksen etuja ovat sen sijoittuminen olemassa olevan ratalinjan mukaisesti ja vähäisempi peltoalueiden ylitys kuin vaihtoehtolinjauksessa. Vaihtoehtolinjauksessa rakennustöiden alle jää vähemmän metsäalueita kuin peruslinjauksessa. Poikkeustilanteet Selänpään vesihankkeen yleissuunnitelman mukaan Selänpään vesihanke palvelisi lähinnä Kuusankosken, Kouvolan ja Kymenlaakson Vesi Oy:n vedenjakelujärjestelmiä. Jos Selänpään pohjavesivarat otetaan käyttöön, voidaan Kuusankosken Pilkanmaan pintavesilaitos sulkea. Kouvolassa ja Kymenlaakson Vesi Oy:n järjestelmässä Selänpään vettä voidaan käyttää turvaamaan poikkeustilanteiden vedenhankintaa. Selänpään pohjavesivarojen käyttöönotto parantaa huomattavasti vedenhankinnan varmuutta poikkeustilanteissa. Sieltä voidaan pumpata jatkuvasti melkein Kotkan keskimääräistä vuorokausitarvetta vastaava määrä. Vedenottoa voidaan tarvittaessa myös vähentää Haukkajärven ja Kuivalan tekopohjavesilaitoksilta. Vaihtoehdossa 2 ehdotetut toimenpiteet Tässä tarkastelussa oletetaan, että Selänpään alueelta otetaan vettä noin m 3 /d ja fluoridinpoisto tapahtuu keskitetysti Selänpäässä. Fluoridinpoistolaitoksessa käsiteltäväksi vesimääräksi arvioidaan noin 30 % koko tuotetusta vesimäärästä (noin m 3 /d). Siirtolinjan kustannukset on arvioitu peruslinjauksen mukaisesti. Selänpään pohjavesivarojen käyttöönoton lisäksi vaihtoehtoon 2 on sisällytetty toimenpiteitä laitosten mahdollisen ristiin ajon varmistamiseksi kuten Kuivalan ja Haukkajärven välinen yhdysjohto sekä Miehikkälän ja Virolahden välinen yhdysjohto. Lisäksi vaihtoehtoon on otettu mukaan paikallisia ratkaisuja pienemmissä kunnissa, eli varavedenottamon rakentaminen Virolahden Härmänkankaalle. Vaihtoehdossa 2 ehdotetut toimenpiteet on esitetty kuvassa 3.4 ja liitekartassa 3.

26 Sivu 24 Kuva 3.4 Toimenpiteet vaihtoehdossa 2

27 Sivu 25 Vaihtoehdon 2 arvioidut kustannukset Vaihtoehdon 2 toimenpiteiden arvioidut kustannukset on esitetty taulukossa 3.3. Arvioidut investointikustannukset ovat yhteensä noin milj.. Taulukko 3.3 Vedenhankintavaihtoehdon 2 arvioidut kustannukset vertailua varten Kunta/vedenottamo, käsittelylaitos Toimenpide Arvioitu saatava lisäkapasiteetti Arvioitu investointikustannus Arvioitu vedenkäsittelyn käyttökustannus m 3 /d milj. /a Selänpään pohjavesialueen käyttöönotto Vedenottamo ja käsittelylaitos Pohjavesikaivot, ol. 6 kpl 0.3 (kapasiteetti m 3 /d) Vedenottamo (ol. jatkuva käyttö m 3 /d) Fluoridinpoistolaitos (4000 m 3 /d) Käsittely: Siirtolinjat 500 mm: 17,5 km, 400 mm: 18,5 km, 300 mm: 4 km, 250 mm: 2,5 km n Pumppaukset: Yhteensä n Kouvola ja Kymenlaakson Vesi Oy Yhdysjohto Haukkajärven ja Kuivalan tekopohjavesilaitosten välille n. 2 km, 500 mm 0.6 Miehikkälä Yhdysvesijohto Miehikkälästä 8-10 km vesijohtoa (110 mm) Virolahdelle Virolahti Rakennetaan varavedenottamo 1 kaivo, alkalointi Härmänkankaalle Yhteensä n n Vedenhankinnan vaihtoehtojen vertailu Vedenhankinnan vaihtoehtojen vertailu on esitetty taulukossa 3.4. Kymenlaakson alueella olevat Natura-alueet, luonnonsuojelualueet, maisemakokonaisuudet ja muut suojelualueet on esitetty liitekartassa 1.

28 Sivu 26 Taulukko 3.4 Vedenhankinnan vaihtoehtojen vertailu Arvioitu vedentarve vuonna 2030: Keskimääräinen kulutus n m 3 /d, max vrk-kulutus n m 3 /d koko suunnittelualueella Nykyisillä ottamoilla voidaan turvata vedentarve normaalitilanteissa, varakapasiteettia tarvitaan turvaamaan vedensaantia poikkeustilanteissa. Kehittämissuunnitelmalle määriteltyjen strategisten tavoitteiden toteutuminen Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehdossa tehtävät toimenpiteet Käytetään nykyisiä laitoksia ja otetaan käyttöön lähellä olevia pohjavesivaroja Iitti: Radansuun ottamon saneeraus Kouvola: Haukkajärven tekopohjavesilaitoksen kapasiteetin lisäys Yhdysjohto Haukkajärven ja Kuivalan tekopohjavesilaitoksen välille Kuusankoski: Yhdysjohto Valkealan Okanniemen yhdysjohdosta Pilkanmaan vesilaitokselle. Verkoston kapasiteetin parantaminen, jotta vettä voidaan siirtää Kouvolasta Valkeala: Lisäkapasiteettia Okanniemen vedenottamolle Hamina: Fluoridinpoistolaitos Haminan vedenottamoille Kymenlaakson Vesi Oy Utin/Haimilan pohjavesialueen käytön tehostaminen Anjalankosken vedenottamoiden saneeraus varavedenottamoiksi Pyhtään vedenottamoiden saneeraus varavedenottamoiksi Miehikkälä: Yhdysvesijohto Miehikkälästä Virolahdelle Virolahti: Varavedenottamo Härmänkankaalle Otetaan käyttöön Selänpään pohjavesivarat nykyisten laitosten lisäksi Selänpään pohjavesialueelle rakennetaan vedenottamo ja käsittelylaitos (kapasiteetti m 3 /d) sekä fluoridinpoistolaitos (kapasiteetti m 3 /d) Rakennetaan siirtolinja Selänpäästä Kuivalaan Kouvola ja Kymenlaakson Vesi Oy: Yhdysjohto Haukkajärven ja Kuivalan tekopohjavesilaitoksen välille Miehikkälä: Yhdysvesijohto Miehikkälästä Virolahdelle Virolahti: Varavedenottamo Härmänkankaalle

29 Sivu 27 Kehittämissuunnitelmalle määriteltyjen strategisten tavoitteiden toteutuminen Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Talousveden ja vesivarojen laadun ja määrän turvaaminen Verkoston toiminta Toimintavarmuuden parantaminen (varavesi- ja varalaitosjärjestelmä), kunnossapidon keskittäminen Poikkeustilanteiden vesihuollon turvaaminen Käytetään nykyisiä laitoksia ja otetaan käyttöön lähellä olevia pohjavesivaroja + Saatava lisäkapasiteetti noin m 3 /d + Hyvälaatuista pohjavettä/ tekopohjavettä on saatavissa riittävästi normaalitilanteessa ja osittain poikkeustilanteissa. - Vedenhankinta on pääosin Kuivalan ja Haukkajärven tekopohjavesilaitosten varassa. - Hyvälaatuisen veden riittävää saatavuutta poikkeustilanteissa ei voida taata, jos esim. Kuivalan tekopohjavesilaitoksella on ongelmia. - Saneerattavien vedenottamoiden raakaveden laadussa voi olla ongelmia, ottamot sijaitsevat melko lähellä asutusta ja joiltakin pohjavesialueilta on otettu maaainesta. + Nykyiset verkoston pääsyöttöpisteet ovat käytettävissä ilman lisärakentamista. - Laitosten ristiin ajoa varten tarvitaan hiukan lisää verkostoyhteyksiä. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen varmuusluokitus, 2006: Kotka III, muut kunnat I II, Vekaranjärvi 0 1. (Kotka on yhden syöttöjohdon varassa, tilanne paranee kun Anjalankoski Kotka siirtolinja valmistuu). - Monen pienen varalaitoksen operointi ja käyttövalmiuden ylläpito aiheuttaa lisäkustannuksia. Otetaan käyttöön Selänpään pohjavesivarat nykyisten laitosten lisäksi + Saatava lisäkapasiteetti noin m 3 /d + Hyvälaatuista pohjavettä/ tekopohjavettä on saatavissa riittävästi. + Varautuminen tulevaisuuden uusiin mahdollisesti kiristyviin laatuvaatimuksiin on helpompaa. - Uusi fluoridinpoistolaitos rakennettava - Uudelta Selänpään laitokselta on rakennettava siirtolinja nykyiseen järjestelmään. - Laitosten ristiin ajoa varten tarvitaan hiukan lisää verkostoyhteyksiä. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen varmuusluokitus, 2006: Kotka III, muut kunnat I II, Vekaranjärvi 0. (Kotka on yhden syöttöjohdon varassa, tilanne paranee kun Anjalankoski Kotka siirtolinja valmistuu). + Yksi uusi erillinen suurehko pohjavesialue käytössä => tuo turvallisuutta poikkeustilanteiden varalta, jos joku isoista laitoksista (esim. Kuivala, Haukkajärvi) on pois käytöstä. + Yksi uusi laitos on helpompi ja toimintavarmempi kuin monen pienen varalaitoksen käyttö. 1 Laitoskohtaisen varmuusluokan määrittämisessä lähtökohtana pidetään tilannetta, jossa laitoksen pääasiallinen vedenottamo ei ole käytettävissä. Vesilaitoksen varmuusluokat: I: talousvettä käytettävissä > 120 l/as/d, II: l/as/d, III: 5-50 l/as/d, 0: 0-5 l/as/d.

30 Sivu 28 Kehittämissuunnitelmalle määriteltyjen strategisten tavoitteiden toteutuminen Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Liittymisasteen nostaminen Haja-asutusalueiden vesihuollon parantaminen (erityisesti toimintaalueiden reuna-alueet) Kuntien välinen yhteistyö Käytetään nykyisiä laitoksia ja otetaan käyttöön lähellä olevia pohjavesivaroja + Miehikkälä Virolahti siirtolinjan varrelta voitaneen liittää haja-asutuksen kiinteistöjä. - Ei merkittäviä muita siirtolinjoja, joiden varrelta saataisiin lisää liittyjiä. Kouvolan ja Kymenlaakson Vesi Oy:n tekopohjavesilaitosten yhdysjohto mahdollistaa laitosten ristiin ajon poikkeustilanteissa. Kuntien välistä yhteistyötä on tiivistettävä poikkeustilanteiden hoitamiseksi. Otetaan käyttöön Selänpään pohjavesivarat nykyisten laitosten lisäksi + Miehikkälä Virolahti siirtolinjan varrelta voitaneen liittää haja-asutuksen kiinteistöjä. + Selänpään siirtolinjan varrelta voitaneen liittää haja-asutuksen kiinteistöjä. Jos Selänpään pohjavesivarat otetaan käyttöön, kuntien on sovittava uuden laitoksen kapasiteettivarauksista ja käytöstä. Kouvolan ja Kymenlaakson Vesi Oy:n tekopohjavesilaitosten yhdysjohto mahdollistaa laitosten ristiin ajon poikkeustilanteissa. Uuden laitoksen oletetaan tiivistävän kuntien välistä yhteistyötä. Käyttöomaisuuden hallinta Vaihtoehdolla ei ole merkitystä käyttöomaisuuden hallintaan. Muut vertailukriteerit Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Keskeiset taloudelliset vaikutukset Vaikutukset laitosten tekniseen toimintaan (käsittelylaitosten määrä, tekniset toteutukset, toiminta-alue) Vaikutukset riskienhallintaan Kriisi- ja poikkeusolosuhteiden järjestelyt Merkittävimmät tekniset riskit Käytetään nykyisiä laitoksia ja otetaan käyttöön lähellä olevia pohjavesivaroja Investointikustannukset 7 11 milj. - Raakaveden laatu saattaa aiheuttaa lisäkustannuksia. Käytössä ottamoa - Useita pieniä varavedenottamoita, joita on käytettävä hiukan koko ajan, jotta ne pysyvät toimintakuntoisina. + Pienissä laitoksissa mahdolliset toimintahäiriöt aiheuttavat ongelmia vain paikallisesti. - Usean pienen varavedenottamon järjestelmä vaatii tarkkaa käytön suunnittelua ja käyttövalmiuden ylläpitoa riskitilanteita varten. Otetaan käyttöön Selänpään pohjavesivarat nykyisten laitosten lisäksi Investointikustannukset milj. Käytössä 27 ottamoa + Vähemmän vedenottamoita/ käsittelylaitoksia; useimmat suhteellisen suuria yksiköitä; käytön valvonta helpompaa kuin vaihtoehdossa 1. + Usean suuren vedenottamon (eri akviferit)/käsittelylaitoksen käyttö tuo lisävarmuutta järjestelmien toimintaan, paremmat valmiudet hoitaa erilaisia poikkeustilanteita. - Jos suureen laitokseen tulee toimintahäiriö, koko laitos voi olla pois käytöstä.

31 Sivu 29 Muut vertailukriteerit Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Vaikutukset maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Käytetään nykyisiä laitoksia ja otetaan käyttöön lähellä olevia pohjavesivaroja Ei vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Miehikkälä Virolahti siirtolinjasta on mahdollisuus toimittaa vettä linjan varrella oleville haja-asutusalueille Miehikkälässä ja Virolahdella. Uusien siirtolinjojen (Miehikkälä Virolahti yhdysvesijohto) rakentamisella ei ole pysyvää vaikutusta maankäyttöön. Turvaa vedensaannin normaalitilanteessa ja tietyissä poikkeustilanteissa. Ei merkittäviä haitallisia vaikutuksia. - Tekopohjaveden tuotannon lisääminen Haukkajärvellä voi aiheuttaa paikallisia vaikutuksia imeytysalueella. Otetaan käyttöön Selänpään pohjavesivarat nykyisten laitosten lisäksi Ei merkittäviä myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Valkealassa Selänpään siirtolinjan läheiselle haja-asutusalueelle voidaan toimittaa vettä ja saada mahdollisesti lisää kiinteistöjä keskitetyn vesihuollon piiriin, mutta tällä ei ole laajempaa yhdyskuntarakenteellista merkitystä. Miehikkälä Virolahti siirtolinjasta on mahdollisuus toimittaa vettä linjan varrella oleville haja-asutusalueille Miehikkälässä ja Virolahdella. Uusien siirtolinjojen (Selänpään linja ja Miehikkälä Virolahti yhdysvesijohto) rakentamisella ei ole pysyvää vaikutusta maankäyttöön. Turvaa vedensaannin poikkeustilanteissa paremmin kuin vaihtoehto 1. Ei merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Tähän asti hyödyntämätön pohjavesialue otetaan käyttöön. Erityiset ympäristönäkökohdat - Konsentraatin johtaminen on varmistettava/huomioitava uusien fluoridinpoistolaitosten suunnittelussa. Nykyisten vesilähteiden säilyminen hyvälaatuisena on turvattava (maankäytön ohjaus). Selänpään pohjavesivarojen säilyminen hyvälaatuisena on turvattava (maankäytön ohjaus), vaikka niitä ei oteta käyttöön tässä vaihtoehdossa. - Konsentraatin johtaminen on varmistettava/huomioitava uuden fluoridinpoistolaitoksen suunnittelussa. Mahdollinen konsentraatin purkupaikka on Vuohijärvi Selänpään pohjoispuolella. Nykyisten vesilähteiden säilyminen hyvälaatuisena on turvattava (maankäytön ohjaus). Selänpään pohjavesivarojen säilyminen hyvälaatuisena on turvattava (maankäytön ohjaus). Selänpään pohjavesivarojen käyttöönotto hanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). JOHTOPÄÄTÖS: Kymenlaakson maakunnassa vedenhankintaa tulee kehittää siten, että siirrytään vaiheittain vaihtoehtoon 2 ( ). Vaihtoehto 1 on jo osittain toteutuksessa, ja käynnissä/suunnitteilla olevat varavedenottamoiden saneeraukset toteutetaan lähivuosina (Anjalankoski, Pyhtää), Haminan osalta ei todennäköisesti tulla toteuttamaan fluoridinpoistoa varavedenottamoille.

32 Sivu 30 4 VIEMÄRÖINNIN JA JÄTEVEDENKÄSITTELYN VAIHTOEHDOT 4.1 Vaihtoehto 1, osittainen yhteiskäsittely teollisuuden kanssa Vaihtoehdon 1 yleiskuvaus Viemäröinnin ja jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 1 sisältää seuraavat toimenpiteet: Pohjois-Kymenlaakso Kuusankosken Akanojan puhdistamo lakkautetaan ja sen jätevedet johdetaan UPM Kymmenen Kuusanniemen puhdistamolle Rakennetaan siirtoviemäri Akanojan puhdistamolta UPM Kymmenen Kuusanniemen puhdistamolle Kouvolan puhdistamoa saneerataan uusien lupaehtojen vaatimusten mukaisesti Etelä-Kymenlaakso Kotkan Mussalon puhdistamoa laajennetaan käynnissä olevan suunnitelman mukaisesti Siirtoviemärit Anjalankoski - Kotka ja Hamina - Kotka sekä Miehikkälä Virolahti rakennetaan käynnissä olevan suunnitelman mukaisesti Suuret tulvavirtaamat eli ns. ohitusvedet käsitellään kemiallisesti Anjalankosken Halkoniemen ja Huhdanniemen sekä Haminan Nuutniemen puhdistamoilla Kuvassa 4.1 on esitetty yleiskuva vaihtoehdosta 1.

33 Sivu 31 Kuva 4.1 Viemäröinti ja jätevedenkäsittely, vaihtoehto Pohjois-Kymenlaakso Kuusankoski Vaihtoehdossa 1 Kuusankosken Akanojan puhdistamo poistetaan käytöstä ja sinne nykyisin tulevat jätevedet johdetaan käsiteltäväksi UPM Kymmene Oyj:n Kuusanniemen puhdistamolle (Kymin paperitehtaan ja Kuusanniemen sellutehtaan jätevedenpuhdistamo). Kuusankosken Vesilaitoksen, Kouvolan Veden ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen edustajat ovat keskustelleet alustavasti jätevesien yhteiskäsittelystä UPM Kymmene Oy:n edustajien kanssa ( ). Kyseisen neuvottelun muistiota sekä Lappeenrannan Teknillisessä Yliopistossa tehtyä diplomityötä (Marja Valtonen: Yhdyskuntajätevesien yhteispuhdistus sellu- ja paperitehtaan aktiivilietelaitoksessa, ) on käytetty lähtötietoina tässä kehittämissuunnitelmassa.

34 Sivu 32 Vaihtoehdossa 1 Kuusanniemen puhdistamolle johdetaan seuraavien kuntien jätevedet (johdetaan nykyisin Akanojan puhdistamolle): Kuusankosken kaupunki Jaalan kirkonkylä ja Verlan kylä Anjalankosken Kaipiaisten taajama (Valkealan viemäriverkoston kautta) Valkealan kunta Kuusanniemen puhdistamon hydraulinen kapasiteetti on m 3 /d ja nykyinen kuormitus noin m 3 /d. Kierrätyksen ja talteenoton muutosten jälkeen tehdas varautuu noin m 3 /d jätevesimäärän käsittelyyn puhdistamossaan. Vaihtoehdossa 1 kaikki Kuusankosken jätevedet johdetaan UPM Kymmene Oyj:n puhdistamolle, eikä erillistä ohitusvesien käsittelyä järjestetä Akanojan puhdistamolle. Ohessa on esitetty Kuusanniemen puhdistamon nykytilanne ja alustava tarkastelu vaihtoehdossa 1 tarvittavista toimenpiteistä. UPM KYMMENE OY:N KUUSANNIEMEN PUHDISTAMO Prosessi aktiivilietelaitos Rakennettu Mitoitus virtaama m 3 /d, max m 3 /d Esikäsittely Esiselkeytys Tasausallas Esi-ilmastus Jälki-iImastus Jälkiselkeytys Lietteen tiivistys Lietteen sekoitussäiliö Lietteen koneellinen kuivaus ei on, osalle jätevesistä on on V = yht m 3 (3 allasta) A = yht m 2 (5 allasta) on on on MITOITUSPERUSTEET Kunnallisten jätevesien osuus 2030 Liittyneet asukkaat kpl Keskimääräinen jätevesivirtaama Q kesk m 3 /d Keskivirtaama q ka m 3 /h Maksimivirtaama q max m 3 /d BHK 7 kg/d Kokonaisfosfori kg/d 80 Kokonaistyppi kg/d 440 Kiintoaine kg/d COD Cr kg/d 4 000

35 KUUSANNIEMEN MITOITUS Esikäsittely Tarvittava esikäsittely m 2 Laajennustarve 250 m 3 Ilmastuksen BOD-kuorma kg/d Tarvittava ilmastusallastilavuus m 3 Laajennustarve m 3 Tarvittava jälkiselkeytysala m 2 Laajennustarve 2000 m 2 Tarvittava lietteen sakeutusala m 2 Laajennustarve m 3 Lietteen koneellinen kuivaus m 3 /h Laajennustarve m 3 KUSTANNUSARVIO Rakennustekniset työt m /m 3 Rakennuslaajennus m 2 /m 2 Koneisto, LVIS, instrumentointi Kustannukset yhteensä Sivu 33 Jos Kuusankosken yhdyskuntajätevedet johdettaisiin yhteispuhdistukseen Kuusanniemen puhdistamolle, yllä esitetyn alustavan tarkastelun perusteella Kuusanniemeen pitäisi rakentaa esikäsittely yhdyskuntajätevesille sekä uusi jälkiselkeyttämö. Investointikustannuksiksi on vertailua varten karkeasti arvioitu noin 4,2 milj.. Veela Oy on tehnyt esiselvityksen Kouvolan Vedelle ja Kuusankosken Vesilaitokselle Kouvolan ja Kuusankosken jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista ( ). Veela Oy:n esiselvityksessä Kuusanniemen puhdistamon muutostöiden investointikustannuksiksi on arvioitu 3,4 milj. (sisältäen esikäsittelyn yhdyskuntajätevesille sekä uuden jälkiselkeyttämön). Siirtolinjatarkastelussa oletetaan, että jätevedet pumpataan Akanojan puhdistamon pääpumppaamolta (Kaaritie) UPM Kymmene Oy:n puhdistamolle, jolloin tarvitaan noin 3 km pituinen siirtolinja (630 mm mm, kun mitoitusvirtaamana käytetään m 3 /h). Pääpumppaamolle arvioidaan tulevan nykyisin noin 90 % jätevesistä. Loppujen 10 % jätevesien johtamista varten rakennetaan pieni pumppaamo ja siirtolinja Akanojan puhdistamolta pääpumppaamolle. Veela Oy:n esiselvityksessä Akanojan puhdistamon ja Kuusanniemen välisen siirtolinjan investointikustannuksiksi on arvioitu yhteensä 1,6 1,9 milj. linjauksista riippuen. Kustannukset sisältävät 630 mm paineviemärin Kaaritien pumppaamolta Kuusanniemeen (3 km) sekä paineviemärin Akanojan puhdistamolta Elsantien päähän (1,1 km). Veela Oy:n esiselvityksen mukaan vaihtoehdon 1 arvioidut kustannukset ovat Kuusankosken osalta yhteensä noin 5-5,3 milj.. Neuvottelut UPM Kymmene Oyj:n kanssa eivät ole edenneet konkreettiseen ehdotukseen asti. Tehtaan kannalta yhteiskäsittely voi rajoittaa tulevaisuuden prosessiratkaisuja. Mahdollisia rajoitteita on kuitenkin vaikea ennakoida, mikä voi aiheuttaa sen, että sopimukset voisivat olla Kuusankosken kaupungin kannalta epäedullisia eikä käyttökustannuksissa saavutettava kustannussäästö välttämättä koituisi Kuusankosken kaupungin hyödyksi. Koska käyttökustannusten jako eri osapuolten kesken riippuu UPM Kymmene Oyj:n ja Kuusankosken kaupungin välisestä sopimuksesta, käyttökustannuksia ei tarkastella tämän vaihtoehdon osalta.

36 Sivu 34 Kouvola Vaihtoehdossa 1 Kouvolan Mäkikylän puhdistamolle johdetaan jätevedet samoilta alueilta kuin nykytilanteessa. Puhdistamoa tehostetaan ja saneerataan täyttämään uudet lupaehdot ja tuleva typenpoistovaatimus. Kouvolan puhdistamolle johdetaan seuraavien kuntien jätevedet: Nykyinen Kouvolan kaupunki Elimäki (Korian pumppaamon kautta) Iitti (Kausala) Kuusankosken kaupungin Tammirannan ja Savontalon alueen ja Valkealan Kiehuvan alueen jätevedet Ohessa on esitetty Kouvolan Mäkikylän puhdistamon nykytilanne ja alustava tarkastelu vaihtoehdossa 1 tarvittavista toimenpiteistä. Kouvolan puhdistamon osalta vaihtoehdossa 1 ei tarvita uusia siirtolinjoja tai jätevedenpumppaamoita. KOUVOLAN NYKYINEN PUHDISTAMO Prosessi rinnakkaissaostus Rakennettu 1976 Saneerattu 1996 Mitoitus virtaama m 3 /d, 625 m 3 /h, max m 3 /h BOD 7(ATU) kg/d, P 105 kg/d, N 540 kg/d Tulopumppaus: 2 ruuvipumppua Esikäsittely: Välppäys (porrasvälppä 3 mm), hiekanerotus (V=130 m 3 ) Esiselkeytys A = 2 x 615 m 2 Ilmastus V = 1585 m m 3 Jälkiselkeytys A = 2 x 615 m 2 Lietteen sakeutus A = 2 x 180 m 2 Lietteen koneellinen kuivaus Lingot 14 m 3 /h + 20 m 3 /h Lietesiilot V = 2 x 60 m 3 Liete kompostoidaan ja käytetään viherrakentamiseen MITOITUSPERUSTEET Nykytilanne (2006) 2030 Liittyneet asukkaat kpl n Keskimääräinen jätevesivirtaama Q kesk m 3 /d Keskivirtaama q ka m 3 /h 521 Maksimivirtaama Q max m 3 /d Maksimivirtaama q max m 3 /h BOD 7(ATU) 205 ( ) mg/l kg/d Kokonaisfosfori 7,7 (3,8-10) mg/l kg/d Kokonaistyppi 46 (28-58) mg/l kg/d Kiintoaine 301 ( ) mg/l kg/d Lietemäärä t/a Lietteen kuiva-ainepitoisuus % 19,4

37 MÄKIKYLÄN PUHDISTAMON MITOITUS Esikäsittely Tarvittava esiselkeytysala 1230 m 2 Laajennustarve 0 m 3 Ilmastuksen BOD-kuorma kg/d Tarvittava ilmastusallastilavuus m 3 Laajennustarve m 3 Tarvittava jälkiselkeytysala 1230 m 2 Laajennustarve 300 m 2 Tarvittava lietteen sakeutusala 360 m 2 Laajennustarve 0 m 3 Lietteen koneellinen kuivaus 34 m 3 /h Laajennustarve 0 m 3 Lietesiilot 180 Laajennustarve 60 m 3 Sivu 35 KUSTANNUSARVIO Rakennustekniset työt 5500 m /m 3 Rakennuslaajennus m 2 /m 2 Koneisto, LVIS, instrumentointi Kustannukset yhteensä Yllä esitetyn alustavan tarkastelun perusteella Mäkikylän puhdistamon tehostamiseksi pitäisi rakentaa lisää ilmastusallastilavuutta sekä laajentaa jälkiselkeytystä. Investointikustannuksiksi on vertailua varten karkeasti arvioitu noin 3,4 milj.. FCG Planeko Oy on tehnyt esisuunnitelman Kouvolan Vedelle Mäkikylän jätevedenpuhdistamon tehostamisesta ( ). Esisuunnitelman mitoitusvuotena on käytetty Mitoituksen perusteena oleva kuormitusennuste ei poikkea oleellisesti yllä esitetyistä vuoden 2030 mitoitusperusteista. FCG Planeko Oy:n esisuunnitelmassa on esitetty seuraavia laajennus- ja saneeraustoimenpiteitä: esikäsittelyn saneeraus (koneiston uusiminen), biologisen osan laajennus ja nykyisten ilmastusaltaiden saneeraaminen DNprosessiksi, sekä polymeeriannostelu jälkiselkeytykseen. Jälkiselkeyttimen toimintaa on ajateltu parannettavan polymeerin syötöllä. Tulevaisuudessa kiristyvien lupavaatimusten varalta on esitetty varaus jäteveden jälkikäsittelyyn biologisessa suodatinlaitoksessa. FCG Planeko Oy:n arvion mukaan investointikustannukset ovat noin 2,9 milj. ja mahdollisen jälkikäsittelyn alustava kustannusarvio on noin 4,1 milj.. Mäkikylän puhdistamon nykyiset käyttökustannukset (sisältäen kaikki puhdistamon menot) ovat noin /a, eli noin 0,13 /m 3 vuoden 2007 keskimääräisen virtaaman mukaan laskettuna. FCG Planeko Oy:n arvion mukaan Mäkikylän puhdistamon käyttökustannukset tulevat tehostuksen jälkeen nousemaan nykytasosta noin /a lisääntyneiden kemikaali- ja pumppauskustannusten takia. Arvioidut lisäkäyttökustannukset ovat noin 9 % nykyisistä kokonaiskustannuksista. FCG Planeko Oy:n esisuunnitelmassa on laskettu myös vertailukustannukset (6 % korkokannalla sekä 15 vuoden (koneisto) ja 30 vuoden (rakennus) takaisinmaksuajalla), joissa on otettu huomioon pääomakustannukset ja lisäkäyttökustannukset. Vertailukustannukseksi on saatu /a eli 5,1 snt/jätevesi-m 3. Anjalankoski Anjalankosken jätevedet johdetaan Kotkan Mussalon puhdistamolle käynnissä olevan suunnitelman mukaan. Anjalankosken Halkoniemen ja Huhdanniemen puhdistamot jäävät käyttöön ohitusvesien käsittelyä varten. Anjalankoski-Kotka siirtoviemärin mitoituksen lähtökohtana on se, että suuret tulvavirtaamat eli ns. ohitusvedet käsitellään ke-

38 Sivu 36 miallisesti Halkoniemen ja Huhdanniemen puhdistamoilla. Kotkaan johdettava jätevesimäärä on maksimissaan m 3 /d. Anjalankosken Sippolan puhdistamo jää käyttöön toistaiseksi. Sippolassa on erillinen 1996 rakennettu jälkisaostuksella varustettu aktiivilietelaitos. Anjalankoskella toimivat Myllykoski Paper Oy:n paperitehtaan jätevedenpuhdistamo ja Stora Enso Oyj:n Anjalankosken tehtaiden jätevedenpuhdistamo jatkavat toimintaansa erillisinä Etelä-Kymenlaakso Mussalon puhdistamo Vaihtoehdossa 1 Etelä-Kymenlaakson jätevedet käsitellään käynnissä olevan suunnitelman mukaan. Tällöin Etelä-Kymenlaaksossa tulee olemaan vain yksi kunnallinen jätevedenpuhdistamo (Mussalo). Kymen Vesi Oy:n Mussalon puhdistamolle on tehty saneeraus- ja laajennussuunnitelma ja rakennustyöt ovat käynnissä (Pöyry Environment Oy: Yleissuunnitelma 2004, Yleissuunnitelman tarkistus , Toteutussuunnittelu 2007). Laajennuksen/saneerauksen valmistuttua Kymen Vesi Oy:n Sunilan puhdistamo lakkautetaan ja Sunilan jätevedet johdetaan Mussalon puhdistamolle. Käynnissä on myös siirtoviemäreiden rakentaminen Anjalankoskelta Kotkaan ja Haminasta Kotkaan. Siirtoviemäreiden valmistuttua Mussalon puhdistamolle tullaan johtamaan myös Anjalankosken ja Haminan jätevedet. Mussalon puhdistamolle johdetaan puhdistamon laajennuksen ja siirtoviemäreiden valmistuttua seuraavien kuntien jätevedet: Kotka Anjalankosken Kymijokivarren taajamat (Anjalankoski-Kotka siirtoviemärin arvioidaan valmistuvan vuonna 2009) Hamina (Hamina-Kotka siirtoviemärin arvioidaan valmistuvan vuonna 2010) Pyhtää (johdetaan nykyisin Mussaloon) Virolahti (johdetaan nykyisin Haminaan) Miehikkälän kirkonkylä (johdetaan Virolahden ja Haminan kautta, Miehikkälä - Virolahti siirtolinjan yleissuunnittelu tehdään vuoden 2008 aikana ja rakentaminen vuonna 2009) Myös Miehikkälän kunnan Muurikkalan taajaman jätevedet tullaan myöhemmin johtamaan Vaalimaalle ja sieltä edelleen Mussaloon. Muurikkala Vaalimaa siirtoviemäristä ja yhdysvesijohdosta ei ole vielä tehty suunnitelmia, mutta hanke pitäisi sisällyttää kuntakohtaiseen vesihuollon kehittämissuunnitelmaan. Tärkeimmät Mussalon puhdistamon teollisuuskuormittajat ovat Sonoco Alcore Oy:n kartonkitehdas, Ahlström Glassfibre Oy:n lasikuitutehdas, Danisco Sweeteners Oy:n makeutusainetehdas ja Vaasan & Vaasan Oy:n leipomotuotantolaitos. Teollisuuskuormituksen osuus on merkittävä (n. 55 % BOD-kuormasta).

39 Sivu 37 Ohessa on esitetty Mussalon puhdistamon nykytilanne ja käynnissä olevan saneerauksen ja laajennukset sisältämät toimenpiteet. MUSSALON NYKYINEN PUHDISTAMO Prosessi rinnakkaissaostus Rakennettu 1981 Saneerattu 1993, Mitoitus virtaama m 3 /d kg/d, P 250 kg/d BOD 7(ATU) Esikäsittely: Välppäys (porrasvälppä 2 x 3 mm), hiekanerotus (V= 2 x 150 m 3 ) Esiselkeytys V = 2 x 1540 m 3, A = 2 x 530 m 2 Ilmastus V = 2 x 2800 m 3 Jälkiselkeytys V = 2 x 3420 m 3, A = 2 x 940 m 2 Lietteen sakeutus V = 2 x 438 m 3, A = 2 x 138 m 2 Lietteen koneellinen kuivaus Linko 30 m 3 /h Lietesiilot V = 2 x 50 m 3 Liete kompostoidaan ja käytetään viherrakentamiseen Tarkistetun yleissuunnitelman (Pöyry Environment Oy ) ja toteutussuunnitelman (Pöyry Environment Oy, Prosessiselostus, ) mukaan Mussalon puhdistamon laskennallinen AVL BOD7atu on noin , ja laitoksen piirissä on mitoitusvuonna 2025 arvioitu olevan noin asukasta, keskimääräinen mitoitusvirtaama on noin m 3 /d. MUSSALON PUHDISTAMON MITOITUSPERUSTEET Nykytilanne 2025 Asukasvastineluku kpl AVL Keskimääräinen jätevesivirtaama Q kesk m 3 /d Mitoitusvirtaama Q mit m 3 /d Maksimivirtaama, biol. Q max, biol. m 3 /d Maksimivirtaama Q max m 3 /d q kesk m 3 /h q mit m 3 /h q max, biol. m 3 /h q max m 3 /h BOD 7(ATU) 238 mg/l kg/d Kokonaisfosfori 9 mg/l kg/d Kokonaistyppi 49 mg/l kg/d Kiintoaine 278 mg/l kg/d COD Cr 556 mg/l kg/d Lietemäärä t/a Mussalon puhdistamon käynnissä oleva saneeraus ja laajennus sisältää seuraavat pääkohdat: uusi välppäämö, sakokaivolietteen vastaanottoyksikkö ja hiekanerotusaltaat kolme uutta ilmastuslinjaa nykyisten ilmastuslinjojen laajennus ja saneeraus kokonaistypenpoistoon kaksi uutta jälkiselkeytintä ja uusi palautuslietepumppaamo

40 uusi gravitaatiotiivistämö kompressorirakennuksen laajennus valvomorakennuksen saneeraus ja laajennus esikäsittelyrakennuksen saneeraus nykyisten prosessiyksiköiden rakenne- ja koneistosaneeraus, LVI- saneeraus sähköistyksen, instrumentoinnin ja automaatiojärjestelmän uusiminen Sivu 38 MITOITUS (Pöyry Environment Oy: Mussalon jätevedenpuhdistamon laajennus ja saneeraus, toteutussuunnittelu, prosessiselostus, ) Esikäsittely Uusi esikäsittelyrakennus: välppäys, hiekanerotus Esiselkeytys m 2 V = m 3 Ilmastuksen BOD-kuorma kg/d Ilmastusallastilavuus m 3 Jälkiselkeytys m 2 V = m 3 Lietteen tiivistys 414 m 2 V = m 3 Lietteen koneellinen kuivaus m 3 /h Mussalon hankkeen investointikustannukset ovat yhteensä noin 50 milj., sisältäen Mussalon puhdistamon saneerauksen/laajennuksen ja Anjalankoski-Kotka ja Hamina- Kotka siirtolinjat. Nuutniemen puhdistamon arvioidut saneerauskustannukset ohitusvesien käsittelyä varten ovat noin ja Anjalankosken Halkoniemen ja Huhdanniemen puhdistamoiden saneerauskustannukset yhteensä noin Muut Etelä-Kymenlaakson jätevedenpuhdistamot Kotka Kotkassa toimivia teollisuuslaitosten jätevedenpuhdistamoja ovat Sunilan Puhdistamo Oy sekä Laminating Papers Oy ja Enso Publication Papers Oy Kotkan tehtaiden puhdistamo. Sono-Alcoren Karhulan kartonkitehtaan varsinaiset prosessijätevedet johdetaan Kymen Vesi Oy:n Sunilan puhdistamolle. Sono-Alcorella on luparaja vain Kymijokeen johdettavien tiivistevesien COD Cr -kuormitukselle. Nämä puhdistamot jäävät toimintaan myös Mussalon puhdistamon laajennuksen jälkeen. Hamina Hamina-Kotka siirtoviemärin mitoituksen lähtökohtana on se, että suuret tulvavirtaamat eli ns. ohitusvedet käsitellään kemiallisesti Haminan vanhalla puhdistamolla. Haminan kaupungin ja Kymen Vesi Oy:n tekemän jätevesisopimuksen mukaan Hamina voi johtaa Kymen Vesi Oy:n verkostoon jätevettä maksimissaan m 3 /d. Yleissuunnitelman mukaan virtaama m 3 /d ylittyy noin 2-3 viikon ajan joka vuosi. Toiminnalliseen suunnitelmaan kuuluu myös virtaamanrajoitusjärjestelmä, jolla Kymen Vesi Oy:n verkostoon menevä virtaama pysyy sopimuksen maksimivirtaaman alapuolella ja em. maksimivirtaaman ylittävä osuus johdetaan ohitusvesien käsittelyjärjestelmään. Ohitusvedet on suunniteltu käsiteltäväksi kemiallisella saostusprosessilla Nuutniemen puhdistamon nykyisissä hiekanerotus- ja esiselkeytysaltaissa. Haminan kaupungilla on Myllykylässä pienpuhdistamo, joka on tarkoitus lakkauttaa Myllykylän jätevedet tullaan johtamaan keskustaajaman viemäriverkkoon (5 km siirtoviemärin rakentaminen alkaa vuonna 2009).

41 Sivu 39 Haminassa on toiminut myös Stora Enso Publication Papers Oy Ltd Summan tehtaiden jätevedenpuhdistamo, mutta Summan tehtaiden toiminta on loppunut. Miehikkälä Miehikkälän kirkonkylän jätevesien johtamisesta Virolahdelle tehdään yleissuunnitelma vuoden 2008 aikana ja Muurikkala Vaalimaa siirtoviemäri ja yhdysvesijohto pitäisi sisällyttää kuntakohtaiseen vesihuollon kehittämissuunnitelmaan. Miehikkälän kunnassa jäävät toimintaan Salo-Miehikkälän ja Suur-Miehikkälän pienpuhdistamot. 4.2 Vaihtoehto 2, keskitetty jätevesien käsittely Kotkassa ja Kouvolassa Vaihtoehdon 2 yleiskuvaus Viemäröinnin ja jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 2 sisältää seuraavat toimenpiteet: Pohjois-Kymenlaakso Kuusankosken Akanojan puhdistamo poistetaan käytöstä ja sen jätevedet johdetaan Kouvolan Mäkikylän puhdistamolle, jota saneerataan ja laajennetaan Rakennetaan siirtoviemäri Akanojan puhdistamolta Kouvolaan Suuret tulvavirtaamat eli ns. ohitusvedet käsitellään Akanojan puhdistamolla Etelä-Kymenlaakso (sama kuin vaihtoehdossa 1) Kotkan Mussalon puhdistamoa laajennetaan käynnissä olevan suunnitelman mukaisesti Siirtoviemärit Anjalankoski - Kotka ja Hamina - Kotka sekä Miehikkälä Virolahti rakennetaan käynnissä olevan suunnitelman mukaisesti Suuret tulvavirtaamat eli ns. ohitusvedet käsitellään kemiallisesti Anjalankosken Halkoniemen ja Huhdanniemen sekä Haminan Nuutniemen puhdistamoilla Kuvassa 4.2 on esitetty yleiskuva vaihtoehdosta 2.

42 Sivu 40 Kuva 4.2 Viemäröinti ja jätevedenkäsittely, vaihtoehto 2

43 Sivu Pohjois-Kymenlaakso Kuusankosken Akanojan puhdistamo lakkautetaan ja sinne nykyisin tulevat jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Kouvolan Mäkikylän puhdistamolle. Mäkikylän puhdistamoa tehostetaan ja laajennetaan täyttämään kasvava kuormitus sekä uudet lupaehdot ja tuleva typenpoistovaatimus. Vaihtoehdossa 2 Kouvolan Mäkikylän puhdistamolle johdetaan seuraavien kuntien jätevedet: Nykyinen Kouvolan kaupunki Elimäki (Korian pumppaamon kautta) Iitti Kuusankosken kaupungin Tammirannan ja Savontalon alueen ja Valkealan Kiehuvan alueen jätevedet Kuusankosken kaupunki (johdetaan nykyisin Akanojan puhdistamolle) Jaalan kirkonkylä ja Verlan kylä (johdetaan nykyisin Akanojan puhdistamolle) Anjalankosken Kaipiaisten taajama (Valkealan viemäriverkoston kautta) (johdetaan nykyisin Akanojan puhdistamolle) Valkealan kunta (johdetaan nykyisin Akanojan puhdistamolle) Vaihtoehdossa 2 Kuusankosken virtaamahuippuja ei johdeta Kouvolan Mäkikylän puhdistamolle vaan Akanojan puhdistamolle järjestetään ohitusvesien käsittely. Ohessa on esitetty Kouvolan Mäkikylän puhdistamon mitoitusperusteet ja alustava tarkastelu vaihtoehdossa 2 tarvittavista toimenpiteistä. MÄKIKYLÄN PUHDISTAMON MITOITUSPERUSTEET Nykytilanne 2030 (2006) Liittyneet asukkaat kpl Keskimääräinen jätevesivirtaama Q kesk m 3 /d Keskivirtaama q ka m 3 /h 938 Maksimivirtaama Q max m 3 /d Maksimivirtaama q max m 3 /h BOD 7(ATU) 205 ( ) mg/l kg/d Kokonaisfosfori 7,7 (3,8-10) mg/l kg/d Kokonaistyppi 46 (28-58) mg/l kg/d Kiintoaine 301 ( ) mg/l kg/d Lietemäärä t/a Lietteen kuiva-ainepitoisuus % 19,4

44 MÄKIKYLÄN PUHDISTAMON MITOITUS, VAIHTOEHTO 2 Esikäsittely Tarvittava esiselkeytysala 1230 m 2 Laajennustarve 0 m 3 Ilmastuksen BOD-kuorma kg/d Tarvittava ilmastusallastilavuus m 3 Laajennustarve 8100 m 3 Tarvittava jälkiselkeytysala 1230 m 2 Laajennustarve 1000 m 2 Tarvittava lietteen sakeutusala 360 m 2 Laajennustarve 0 m 3 Lietteen koneellinen kuivaus 34 m 3 /h Laajennustarve 0 m 3 Lietesiilot 300 Laajennustarve 180 m 3 KUSTANNUSARVIO Rakennustekniset työt m /m 3 Rakennuslaajennus m 2 /m 2 Koneisto, LVIS, instrumentointi Kustannukset yhteensä Sivu 42 Ohessa on esitetty Kuusankosken Akanojan puhdistamon nykytilanne ja alustava tarkastelu vaihtoehdossa 2 tarvittavista toimenpiteistä ohitusvesien käsittelyyn. KUUSANKOSKEN NYKYINEN PUHDISTAMO Prosessi rinnakkaissaostus Rakennettu 1977 Mitoitus virtaama m 3 /d, 850 m 3 /h, max m 3 /h BOD 7(ATU) kg/d, P: 120 kg/d Tulopumppaus: 2 ruuvipumppua Esikäsittely: Välppäys (porrasvälppä 3 mm), hiekanerotus (V=2 x 119 m 3 ) Ilmastus V = 2 x 1518 m 3 Jälkiselkeytys A = 3 x 288 m 2 Lietteen stabilointi V = 350 m 3 Lietteen sakeutus V = 2 x 150 m 3, A = 2 x 49 m 2 Lietteen koneellinen kuivaus Linko 20 m 3 /h Lietesiilo V = 80 m 3 Liete toimitetaan teollisuuden jätevedenpuhdistamolle ravinteeksi AKANOJAN PUHDISTAMON MITOITUS OHITUSVESIEN KÄSITTELYÄ VARTEN Esikäsittely Tarvittava esiselkeytysala m 2 Laajennustarve 0 m 3 Ilmastuksen BOD-kuorma kg/d Tarvittava ilmastusallastilavuus m 3 Laajennustarve 0 m 3 Tarvittava jälkiselkeytysala 576 m 2 Laajennustarve 0 m 3 Tarvittava lietteen sakeutusala m 2 Laajennustarve 0 m 3 Lietteen koneellinen kuivaus m 3 /h Laajennustarve 0 m 3 Lietesiilot Laajennustarve KUSTANNUSARVIO Rakennustekniset työt m 3 /m 3 Rakennuslaajennus m 2 /m 2 Koneisto, LVIS, instrumentointi Kustannukset yhteensä

45 Sivu 43 Yllä esitetyn alustavan tarkastelun perusteella Kouvolan Mäkikylän puhdistamon tehostamiseksi ja laajentamiseksi pitäisi rakentaa n. 70 % lisää ilmastusallastilavuutta sekä laajentaa jälkiselkeytystä (lisäys n. 80 %). Investointikustannuksiksi on vertailua varten karkeasti arvioitu noin 8,7 milj.. Lisäksi Kuusankosken Akanojan puhdistamolla tarvitaan pieniä saneeraustoimenpiteitä ohitusvesien käsittelyä varten. Niiden investointikustannuksiksi on vertailua varten karkeasti arvioitu noin 0,3 milj.. Alustavassa siirtolinjatarkastelussa on oletettu, että tarvitaan noin 11 km pituinen siirtolinja (500 mm, kun mitoitusvirtaamana käytetään 800 m 3 /h), ja Akanojan puhdistamolle rakennetaan uusi pumppaamo. Vertailua varten karkeasti arvioidut alustavat investointikustannukset ovat siirtolinjan osalta noin 6 milj.. FCG Planeko Oy:n esisuunnitelmassa ( ) on tarkasteltu myös vaihtoehtoa, jossa Kuusankosken jätevedet johdetaan Kouvolan Mäkikylän puhdistamolle. Esisuunnitelmassa mitoitusvuotena on käytetty Mitoituksen perusteena oleva kuormitusennuste ei poikkea oleellisesti yllä esitetyistä vuoden 2030 mitoitusperusteista. FCG Planeko Oy:n esisuunnitelmassa on esitetty seuraavia laajennus- ja saneeraustoimenpiteitä vaihtoehdolle 2: esikäsittelyn saneeraus, biologisen osan laajennus ja nykyisten ilmastusaltaiden saneeraaminen DN-prosessiksi, lisätään ilmastuskapasiteettia ja uusitaan palautuslietepumppaus, rakennetaan kaksi uutta jälkiselkeytysallasta, polymeeriannostelu jälkiselkeytykseen. Jälkiselkeyttimen toimintaa on ajateltu parannettavan polymeerin syötöllä. Tulevaisuudessa kiristyvien lupavaatimusten varalta on esitetty varaus jäteveden jälkikäsittelyyn biologisessa suodatinlaitoksessa. FCG Planeko Oy:n arvion mukaan investointikustannukset ovat noin 5,4 milj. ja mahdollisen jälkikäsittelyn alustava kustannusarvio on noin 5,6 milj.. Veela Oy:n esiselvityksessä ( ) on tarkasteltu alustavasti kolmea eri linjausvaihtoehtoa Akanojan ja Mäkikylän puhdistamoiden välisen siirtolinjan osalta. Esisuunnitelmassa kustannukset on arvioitu olettaen, että putki rakennetaan koko matkalta paineviemärinä (630 mm). Putken reitille osuu kaikissa vaihtoehdoissa Kymijoen alitus ja radan alitus. Veela Oy:n esiselvityksessä siirtolinjan investointikustannuksiksi on arvioitu yhteensä 5,2 6, 0 milj. linjausvaihtoehdosta riippuen. Veela Oy:n esiselvityksen mukaan vaihtoehdon 2 arvioidut investointikustannukset ovat yhteensä noin 10,6 11,4 milj.. Mäkikylän puhdistamon nykyiset käyttökustannukset (sisältäen kaikki puhdistamon menot) ovat noin /a, eli noin 0,13 /m 3 vuoden 2007 keskimääräisen virtaaman mukaan laskettuna. FCG Planeko Oy:n arvion mukaan Mäkikylän puhdistamon käyttökustannukset tulevat vaihtoehdossa 2 nousemaan nykytasosta noin /a lisääntyneiden kemikaali- ja pumppauskustannusten takia. Arvioidut lisäkäyttökustannukset ovat noin 25 % nykyisistä kokonaiskustannuksista. FCG Planeko Oy:n esisuunnitelmassa on laskettu myös vertailukustannukset (6 % korkokannalla sekä 15 vuoden (koneisto) ja 30 vuoden (rakennus) takaisinmaksuajalla), joissa on otettu huomioon pääomakustannukset ja lisäkäyttökustannukset. Vertailukustannukseksi on saatu /a eli 6,0 snt/jätevesi-m 3.

46 Sivu 44 Anjalankoski Anjalankosken jätevedet johdetaan Kotkan Mussalon puhdistamolle käynnissä olevan suunnitelman mukaan (samoin kuin vaihtoehdossa 1). Anjalankosken Halkoniemen ja Huhdanniemen puhdistamot jäävät käyttöön ohitusvesien käsittelyä varten. Anjalankoski-Kotka siirtoviemärin mitoituksen lähtökohtana on se, että suuret tulvavirtaamat eli ns. ohitusvedet käsitellään kemiallisesti Halkoniemen ja Huhdanniemen puhdistamoilla. Anjalankosken Sippolan puhdistamo jää käyttöön toistaiseksi. Anjalankoskella toimivat Myllykoski Paper Oy:n paperitehtaan jätevedenpuhdistamo ja Stora Enso Oyj:n Anjalankosken tehtaiden jätevedenpuhdistamo jatkavat toimintaansa erillisinä Etelä-Kymenlaakso Vaihtoehto 2 on Etelä-Kymenlaakson osalta sama kuin vaihtoehto 1, eli jätevedet tullaan käsittelemään Mussalon puhdistamolla käynnissä olevan suunnitelman mukaan. 4.3 Vaihtoehto 3, yhteiskäsittely Kotkassa Vaihtoehdossa 3 tarkastellaan koko Kymenlaakson jätevesien johtamista Kotkaan. Vaihtoehto 3 ei ole realistinen nykytilanteessa, koska Etelä-Kymenlaakson osalta ratkaisut on jo lyöty lukkoon pitkälle tulevaisuuteen ja Mussalon puhdistamon laajennukseen ja siirtolinjoihin liittyvät mitoitusratkaisut on jo tehty. Myöskään yhteiskäsittelyä teollisuuden kanssa ei katsota realistiseksi Etelä-Kymenlaaksossa. Rakenteilla olevan Anjalankoski Kotka siirtolinjan kapasiteetti Jäteveden siirrosta Anjalankoskelta Kotkaan on tehty yleissuunnitelma sekä virtaustekninen toiminnallinen suunnitelma (Pöyry Environment Oy, ja tarkistus ), ja rakentaminen on käynnissä. Anjalankoski Kotka siirtoviemärin ja pumppaamon mitoitusvirtaama Anjalankosken lähtöpäässä (Halkoniemi Huhdanniemi) on noin 300 m 3 /h (noin m 3 /d). Virtausteknisessä tarkastelussa on todettu, että Halkoniemen ja Huhdanniemen välisen linjan viettoviemärit toimivat hallitusti, kun virtaama on alle 300 m 3 /h. Huhdanniemen pumppaamon kapasiteetti on noin 180 l/s eli 650 m 3 /h, mikä vastaa noin m 3 /d. Tässä kehittämissuunnitelmassa esitetty viemärivesimäärän ennuste mitoitusvuonna 2030 on keskimäärin m 3 /d koko Pohjois-Kymenlaakson osalta ja m 3 /d ilman Anjalankoskea. Arvio laskutetun jäteveden määrästä on vastaavasti noin m 3 /d koko Pohjois-Kymenlaakson osalta ja noin m 3 /d ilman Anjalankoskea. Tämä merkitsee sitä, että koko Pohjois-Kymenlaakson jätevedet eivät mahdu rakenteilla olevaan Anjalankoski Kotka siirtoviemäriin. Vuotovesihuippujen leikkaaminenkaan ei paranna tilannetta, koska vuotovesiä ei saisi olla lainkaan. Tilanne on sama myös siirtolinjan muissa osissa. Tämän tarkastelun perusteella voidaan todeta, että koko Pohjois-Kymenlaakson jätevesien johtamiseksi Kotkaan tarvitaan uusi siirtolinja pumppaamoineen.

47 Sivu 45 Mussalon puhdistamon kapasiteetti Mussalon puhdistamon käynnissä oleva laajennus ei riitä koko Kymenlaakson tarpeisiin, vaan Mussalon puhdistamon kapasiteettia olisi kasvatettava, jos kaikki Pohjois- Kymenlaakson jätevedet johdettaisiin Mussaloon. Tässä kehittämissuunnitelmassa ei ole tarkasteltu Mussalon lisälaajennusta. Vaihtoehdossa 3 ehdotetut toimenpiteet Vaihtoehdon 3 osalta on lähdetty siitä, että koko Kymenlaakson jätevedet johdetaan Kotkan seudulle rakennettavalle uudelle puhdistamolle. Tämä vaihtoehto tulee kyseeseen vasta hyvin pitkällä aikavälillä, mikä tarkoittaa sitä, että Kuusankosken ja Kouvolan puhdistamoita on tehostettava ennen uuden puhdistamon rakentamista. Vaihtoehdossa 3 lähdetään siitä, että ensin toteutetaan vaihtoehto 2 ja sen jälkeen rakennetaan yhteispuhdistamo Kotkan seudulle. Kuvassa 4.3 on esitetty yleiskuva vaihtoehdosta 3. Kuva 4.3 Viemäröinti ja jätevedenkäsittely, vaihtoehto 3

48 Sivu 46 Viemäröinnin ja jätevedenkäsittelyn vaihtoehto 3 sisältää seuraavat toimenpiteet: 1 vaihe: Pohjois-Kymenlaakso (sama kuin vaihtoehdossa 2) Kuusankosken Akanojan puhdistamo poistetaan käytöstä ja sen jätevedet johdetaan Kouvolan Mäkikylän puhdistamolle, jota saneerataan ja laajennetaan Rakennetaan siirtoviemäri Akanojan puhdistamolta Kouvolaan Suuret tulvavirtaamat eli ns. ohitusvedet käsitellään Akanojan puhdistamolla Etelä-Kymenlaakso (sama kuin vaihtoehdoissa 1 ja 2) Kotkan Mussalon puhdistamoa laajennetaan käynnissä olevan suunnitelman mukaisesti Siirtoviemärit Anjalankoski - Kotka ja Hamina - Kotka sekä Miehikkälä Virolahti rakennetaan käynnissä olevan suunnitelman mukaisesti Suuret tulvavirtaamat eli ns. ohitusvedet käsitellään kemiallisesti Anjalankosken Halkoniemen ja Huhdanniemen sekä Haminan Nuutniemen puhdistamoilla 2 vaihe: Rakennetaan uusi puhdistamo Kotkan seudulle, kaikki Kymenlaakson kunnalliset jätevedet johdetaan sinne, ei yhteiskäsittelyä teollisuuden kanssa Rakennetaan uusi siirtoviemäri Kouvolasta Kotkaan Kouvolan Mäkikylän puhdistamo poistetaan käytöstä ja se jää toimimaan vain ohitusvesien käsittelyä varten Rakennetaan siirtoviemäri Mussalosta uudelle puhdistamolle Suuret tulvavirtaamat eli ns. ohitusvedet käsitellään paikallisesti Kuusankoskella, Kouvolassa, Anjalankoskella ja Haminassa Vaihtoehdon 3 kustannukset 1 vaiheen arvioidut investointikustannukset (samat kuin vaihtoehdossa 2, FCG Planeko Oy:n ja Veela Oy:n arviot): Kouvolan Mäkikylän puhdistamon saneeraus ja laajennus 5,4 milj. Siirtoviemäri Kuusankoskelta Kouvolaan: 5,2 6, 0 milj. (Veela Oy) 2 vaiheen vertailua varten alustavasti arvioidut investointikustannukset ovat: Uuden keskuspuhdistamon rakentaminen (DN-prosessi ja rinnakkaissaostus, ei sisällä lietteen loppukäsittelyä) noin 50 milj. Siirtoviemäri Kouvolasta Kotkaan (ol. noin 50 km johtolinjaa, halkaisija 630 mm, 4 5 pumppaamoa): noin milj. Vaihtoehdon 3 vertailua varten alustavasti arvioidut investointikustannukset ovat yhteensä noin milj.. Mussalon puhdistamon tarkistetussa yleissuunnitelmassa (Pöyry Environment Oy, ) on Mussalon puhdistamon käyttökustannuksiksi saneerauksen ja laajennuksen jälkeen arvioitu noin 2 milj. /a eli noin 0,14 /m 3, kun Haminan jätevedet ovat mu-

49 Sivu 47 kana. Jos uuden keskuspuhdistamon osalta käytetään samaa yksikkökustannusta, saadaan keskuspuhdistamon vuotuisiksi käyttökustannuksiksi noin 2,8 milj. /a. 4.4 Vaihtoehtojen vertailu Viemäröinnin ja jätevedenkäsittelyn vaihtoehtojen vertailu on esitetty taulukossa 4.1. Kymenlaakson alueella olevat Natura-alueet, luonnonsuojelualueet, maisemakokonaisuudet ja muut suojelualueet on esitetty liitekartoissa. Taulukko 4.1 Viemäröinnin ja jätevedenkäsittelyn vaihtoehtojen vertailu Kehittämissuunnitelmalle määriteltyjen strategisten tavoitteiden toteutuminen Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Osittainen yhteiskäsittely teollisuuden kanssa Keskitetty jätevesien käsittely Kotkassa ja Kouvolassa Yhteiskäsittely Kotkassa Pohjois-Kymenlaakso: Kuusankosken jätevedet johdetaan UPM:n Kymmenen Kuusanniemen puhdistamolle Kouvolan puhdistamon saneeraus Pohjois-Kymenlaakso: Kuusankosken jätevedet johdetaan Kouvolan Mäkikylän puhdistamolle Kouvolan puhdistamon saneeraus ja laajennus Pitkällä aikavälillä kaikki Pohjois-Kymenlaakson ja Etelä-Kymenlaakson jätevedet käsitellään yhdellä uudella puhdistamolla Kotkan seudulla Etelä-Kymenlaakso: Jätevedet johdetaan Kotkan Mussalon puhdistamolle käynnissä olevan suunnitelman mukaan Etelä-Kymenlaakso: Jätevedet johdetaan Kotkan Mussalon puhdistamolle käynnissä olevan suunnitelman mukaan Jätevedenpuhdistamoiden lupaehtojen täyttyminen Ohijuoksutusten minimointi ja hallinta + Puhdistamoiden tiedossa olevat lupaehdot pystytään täyttämään. + Virtaamia voidaan tasata helpommin. - Ohitusvesien käsittely on hoidettava paikallisesti (Hamina, Anjalankoski). + Puhdistamoiden tiedossa olevat lupaehdot pystytään täyttämään. - Ohitusvesien käsittely on hoidettava paikallisesti (Kuusankoski, Anjalankoski, Hamina). + Puhdistamoiden tiedossa olevat lupaehdot pystytään täyttämään. + Yhden puhdistamon vaihtoehdossa on helpompi varautua tulevaisuuden uusiin mahdollisesti kiristyviin puhdistusvaatimuksiin. - Järjestelmän virtaamien tasaus on haastavaa. - Ohitusvesien käsittely on hoidettava paikallisesti (Kouvola, Kuusankoski, Anjalankoski, Hamina). Viemäriverkoston vuotovesien vähentäminen Vaihtoehdolla ei ole merkitystä.

50 Sivu 48 Kehittämissuunnitelmalle määriteltyjen strategisten tavoitteiden toteutuminen Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Osittainen yhteiskäsittely teollisuuden kanssa Keskitetty jätevesien käsittely Kotkassa ja Kouvolassa Yhteiskäsittely Kotkassa Toimintavarmuuden parantaminen Kunnossapidon keskittäminen + Toimintavarmuus paranee ja kunnossapito helpottuu nykytilanteeseen verrattuna (1 käsittely-yksikkö poistuu käytöstä). + Toimintavarmuus paranee ja kunnossapito helpottuu nykytilanteeseen verrattuna (1 käsittelyyksikkö poistuu käytöstä). + Keskuspuhdistamon käsittelyprosessi on todennäköisesti toimintavarmempi kuin vaihtoehdot 1 ja 2. + Laitosten kunnossapidon kannalta helpompi kuin vaihtoehdot 1 ja 2. - Keskitetyssä vaihtoehdossa on enemmän siirtolinjoja ja pumppaamoita, jotka vaikuttavat kunnossapitoon. Liittymisasteen nostaminen Haja-asutusalueiden vesihuollon parantaminen (erityisesti toimintaalueiden reuna-alueet) - Ei uusia siirtolinjoja, joiden varrelta voitaisiin liittää hajaasutuksen kiinteistöjä. + Kuusankoski - Kouvola siirtoviemäriin lienee mahdollista liittää linjan varrella olevaa asutusta. + Kuusankoski - Kouvola siirtoviemäriin lienee mahdollista liittää linjan varrella olevaa asutusta. Kouvola-Kotka siirtolinjaan ei liityntäviemäreitä. Kuntien välinen yhteistyö, jätevesien käsittelyn keskittäminen + Pohjois-Kymenlaakson alueella yhteiskäsittely teollisuuden kanssa sekä yksi kunnallinen puhdistamo ja Etelä- Kymenlaakson alueella yksi puhdistamo. + Pohjois-Kymenlaakson alueella yksi puhdistamo ja Etelä-Kymenlaakson alueella yksi puhdistamo. + Pitkällä aikavälillä vain yksi kunnallinen jätevedenpuhdistamo koko Kymenlaakson alueella. Käyttöomaisuuden hallinta Vaihtoehdolla ei ole merkitystä käyttöomaisuuden hallintaan.

51 Sivu 49 Vertailukriteerit Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Osittainen yhteiskäsittely teollisuuden kanssa Keskitetty jätevesien käsittely Kotkassa ja Kouvolassa Yhteiskäsittely Kotkassa Keskeiset taloudelliset vaikutukset Investointikustannukset 7,9 8,2 milj. (FCG Planeko Oy:n esisuunnitelma ja Veela Oy:n esiselvitys) Kouvolan puhdistamon arvioidut käyttökustannukset yhteensä 1,05 milj. /a. Kuusankosken osalta käyttökustannukset riippuvat UPM Kymmene Oyj:n ja Kuusankosken välisestä sopimuksesta. Mussalon puhdistamon käyttökustannuksiksi on arvioitu noin 2,0 milj. /a saneerauksen ja laajennuksen jälkeen (0,14 /m 3 ). Investointikustannukset 10,6 11,4 milj. (FCG Planeko Oy:n esisuunnitelma ja Veela Oy:n esiselvitys) Kouvolan puhdistamon arvioidut käyttökustannukset yhteensä 1,2 milj. /a. Mussalon puhdistamon käyttökustannuksiksi on arvioitu noin 2,0milj. /a saneerauksen ja laajennuksen jälkeen. Investointikustannukset 10,6 11,4 milj. (1. vaihe) milj. (2. vaihe) = yhteensä noin milj. Keskuspuhdistamon käyttökustannuksiksi on arvioitu noin 2,8 milj. /a. - Suuret investointikustannukset, koska Pohjois- Kymenlaakson liittäminen vaatii uuden siirtolinjan sekä uuden keskuspuhdistamon. - Kustannuksia lisää myös se, että Kouvolan ja Kuusankosken puhdistamot vaativat tehostamista lyhyellä aikavälillä, vaikka yhteispuhdistus toteutuisi myöhemmin tulevaisuudessa. Vaikutukset laitosten tekniseen toimintaan (käsittelylaitosten määrä, tekniset toteutukset, toiminta-alue) + Yksi puhdistamo vähemmän kuin nykytilanteessa, käytön valvonta on tehokkaampaa. + Yksi puhdistamo vähemmän kuin nykytilanteessa, käytön valvonta on tehokkaampaa. + Yhden puhdistamon käytön valvonta on tehokkaampaa kuin useamman laitoksen. + Yhden puhdistamon vaihtoehdossa on helpompi varautua tulevaisuudessa mahdollisesti kiristyviin puhdistusvaatimuksiin.

52 Sivu 50 Vertailukriteerit Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Osittainen yhteiskäsittely teollisuuden kanssa Keskitetty jätevesien käsittely Kotkassa ja Kouvolassa Yhteiskäsittely Kotkassa Vaikutukset riskienhallintaan Kriisi- ja poikkeusolosuhteiden järjestelyt Merkittävimmät tekniset riskit + Yksi iso puhdistamo on toimintavarmempi poikkeustilanteissa. + Anjalankoski Kotka välillä kaksi rinnakkaista siirtoviemäriä, mikä lisää varmuutta poikkeustilanteissa. - Keskitetyssä vaihtoehdossa on enemmän siirtolinjoja ja pumppaamoita, jolloin siirtojärjestelmän hallinta on hankalampaa. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön Ei merkittäviä myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Uusien siirtoviemäreiden rakentamisella ei ole pysyvää vaikutusta maankäyttöön. Ei merkittäviä myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Kuusankoski - Kouvola siirtoviemäriin lienee mahdollista liittää linjan varrella olevaa asutusta, mutta tällä ei ole laajempaa yhdyskuntarakenteellista merkitystä. Ei merkittäviä myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Kuusankoski - Kouvola siirtoviemäriin lienee mahdollista liittää linjan varrella olevaa asutusta, mutta tällä ei ole laajempaa yhdyskuntarakenteellista merkitystä. Uusien siirtoviemäreiden rakentamisella ei ole pysyvää vaikutusta maankäyttöön. Uusien siirtoviemäreiden rakentamisella ei ole pysyvää vaikutusta maankäyttöön. Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Ei laajempaa merkitystä. Ei laajempaa merkitystä. Ei laajempaa merkitystä.

53 Sivu 51 Vertailukriteerit Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Osittainen yhteiskäsittely teollisuuden kanssa Keskitetty jätevesien käsittely Kotkassa ja Kouvolassa Yhteiskäsittely Kotkassa Vaikutukset maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen Ei merkittäviä haitallisia vaikutuksia. + Puhdistamoiden toiminta tehostuu nykytilanteeseen verrattuna. Ei merkittäviä haitallisia vaikutuksia. + Puhdistamoiden toiminta tehostuu nykytilanteeseen verrattuna. Ei merkittäviä haitallisia vaikutuksia. + Puhdistamoiden toiminta tehostuu nykytilanteeseen verrattuna. + Pohjois-Kymenlaakson puhdistamoiden lakkautus (vain ohitusvesien käsittely jää) voi parantaa vesistöjen tilaa Pohjois- Kymenlaaksossa pitkällä aikavälillä. Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Vaihtoehdolla ei merkitystä. Erityiset ympäristönäkökohdat + Kymenlaakson alueella tulee olemaan kaksi yhdyskuntajätevesien purkupaikkaa (ohitusvesien käsittelyä lukuun ottamatta). Siirtoviemärin suunnittelussa on otettava huomioon, että rakentamisella ei ole vaikutuksia suojelualueisiin. + Kymenlaakson alueella tulee olemaan kaksi yhdyskuntajätevesien purkupaikkaa (ohitusvesien käsittelyä lukuun ottamatta). Siirtoviemärin suunnittelussa on otettava huomioon, että rakentamisella ei ole vaikutuksia suojelualueisiin. + Koko Kymenlaakson alueella tulee olemaan pitkällä aikavälillä vain yksi yhdyskuntajätevesien purkupaikka (ohitusvesien käsittelyä lukuun ottamatta). Siirtoviemärin suunnittelussa on otettava huomioon, että rakentamisella ei ole vaikutuksia suojelualueisiin. Hanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). JOHTOPÄÄTÖS: Vaihtoehdon 1 osalta on neuvoteltu UPM Kymmene Oyj:n kanssa ja sen perusteella voidaan todeta, että teollisuuden kanssa ei ole yhteistyömahdollisuutta. Vaihtoehto 2 on realistinen vaihtoehto nykytilanteessa. Vaihtoehdon 2 etuja ovat vesiensuojelullinen hyöty (purkupaikkojen väheneminen) ja käyttökustannuksissa saatava hyöty.

54 Sivu 52 5 LIETTEENKÄSITTELY 5.1 Lietteenkäsittelyn vaihtoehdot Lietteenkäsittelystä Kymenlaakson alueella on tehty selvitys Kymenlaakso, Lietteiden ja biojätteiden käsittelymenetelmien vertailu (Maa ja Vesi Oy, ), jossa vertaillaan lietteiden ja biojätteiden käsittelymenetelmiä sekä käsittelylaitosten sijoituspaikkoja. Selvityksessä on tarkasteltu käsittelyn teknisiä vaihtoehtoja ja niiden kuljetus- ja käsittelykustannuksia. Käsittelymenetelminä on tarkasteltu kompostointia, mädätystä ja polttoa. Lietteiden ja biojätteiden käsittelymenetelmien vertailu raportissa on esitetty seuraavat vaihtoehdot: Vaihtoehto A: Kaikki lietteet ja biojätteet kompostoidaan Anjalankoskella (Ekopark/Kymenlaakson Jäte Oy) Vaihtoehto Ba1: Kaikki lietteet ja biojätteet mädätetään Mussalossa Vaihtoehto Ba2: Etelä-Kymenlaakson lietteet mädätetään Mussalossa. Pohjois-Kymenlaakson lietteet ja biojätteet kompostoidaan Anjalankoskella Vaihtoehto Bb: Kaikki lietteet ja biojätteet mädätetään Anjalankoskella Vaihtoehto C1: Etelä-Kymenlaakson lietteet poltetaan Kotkassa. Pohjois-Kymenlaakson lietteet ja biojätteet kompostoidaan Anjalankoskella Lietteiden ja biojätteiden käsittelymenetelmien vertailu raportissa on esitetty myös vaihtoehto C2 (Kotkan ja Anjalankosken lietteet poltetaan Kotkassa ja Pohjois- Kymenlaakson ja Haminan lietteet sekä kaikki biojätteet kompostoidaan Anjalankoskella). Tämä vaihtoehto ei ole enää realistinen nykytilanteessa, koska Haminan jätevedet tullaan käsittelemään Mussalon puhdistamolla. Tässä kehittämissuunnitelmassa tarkastellaan edellä esitettyjen vaihtoehtojen lisäksi vaihtoehtoa D, jossa Pohjois-Kymenlaakson lietteet mädätetään Kouvolassa Mäkikylän puhdistamon läheisyydessä ja vaihtoehtoa E, jossa kaikki lietteet poltetaan Mussalossa/Kotkassa. Vaihtoehto D tulee kyseeseen siinä tapauksessa, että Kuusankosken puhdistamon jätevedet johdetaan Kouvolaan käsiteltäväksi. Vaihtoehto D: Pohjois-Kymenlaakson lietteet mädätetään Kouvolassa Etelä-Kymenlaakson osalta vaihtoehdot ovat lietteiden mädätys Mussalossa: D1 (kuten vaihtoehdossa Ba2) tai Etelä-Kymenlaakson lietteiden poltto Kotkassa: D2 (kuten vaihtoehdossa C1) Vaihtoehto E: E1: Kaikki Kymenlaakson lietteet poltetaan Mussalossa (rakennetaan polttolaitos)

55 Sivu 53 E2: Kaikki Kymenlaakson lietteet poltetaan Kotkassa (ei investointeja, kustannukset lasketaan porttihinnalla) Tämän kehittämissuunnitelman kuluessa on oltu yhteydessä Kotkan teollisuuslaitoksiin. Sunila Oy:ltä on tiedusteltu yhteistyöhalukkuutta lietteiden käsittelyssä, eli mahdollisuutta johtaa jätevedenpuhdistamoiden kuivattua lietettä Sunila Oy:n laitokselle poltettavaksi. Sunila Oy:n mukaan yhteistyö voisi periaatteessa olla mahdollista pitkällä aikavälillä, mutta ei ole realistinen vaihtoehto ainakaan lyhyellä aikavälillä. 5.2 Lietteen määrä ja laatu Lietteiden ja biojätteiden käsittelymenetelmien vertailu raportissa on käytetty taulukossa 5.1 esitettyjä lietemääriä ja keskimääräisiä kuiva-ainepitoisuuksia. Taulukko 5.1 Tarkastelussa mukana olevat lietemäärät Kunta Puhdistamo Lietemäärä Kuiva-aine t/a % t/a Kotka Sunila , Mussalo , Pyhtää ,0 208 Hamina Nuutniemi ,0 627 Anjalankoski Halkoniemi ,8 260 Huhdanniemi ,0 207 Kouvola Mäkikylä 8500 > Kuusankoski Akanoja ,9 392 Seos Yhteensä , Kouvolan lietemäärät ovat pienentyneet 2005 tilanteeseen verrattuna meijerin lopetettua toimintansa (nykyinen lietemäärä on noin 6000 t/a). Sonoco-Alcore Oy:n Karhulan kartonkitehtaan jätevedet käsitellään nykyään Kymen Vesi Oy:n puhdistamolla ja ne johdetaan jatkossa käsiteltäväksi Mussalon saneeratulle puhdistamolle. Karhulan kartonkitehdas on suuri yksittäinen kuormittaja Kotkan alueella. Tehtaalta saatujen tietojen mukaan tuotannossa tai prosessissa ei tällä hetkellä ole tiedossa muutoksia, jotka vaikuttaisivat oleellisesti tehtaalta tulevaan jätevesikuormitukseen ja siten lietemääriin. Lietteiden loppukäyttöön merkittävästi vaikuttava tekijä on niiden raskasmetallipitoisuus. Minkään tarkastelussa mukana olevan lietteen raskasmetallipitoisuudet eivät ylitä asetuksessa puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) annetuista rajaarvoista.

56 Sivu Vaihtoehtojen vertailu Ohessa esitetty lietteenkäsittelyn vaihtoehtojen vertailu perustuu Lietteiden ja biojätteiden käsittelymenetelmien vertailu raporttiin (Pöyry Environment Oy/Maa ja Vesi, ). Vaihtoehtojen D1 ja D2 sekä E1 ja E2 kustannukset on arvioitu tämän kehittämissuunnitelman kuluessa. Lietteen polton osalta investointikustannus sisältää lietteen termisen kuivauksen ja polton. Kustannusten suuruusluokka on arvioitu Suomessa käynnissä olevien jätteenpolttolaitoshakkeiden kustannustietojen perusteella. Muiden vaihtoehtojen hintatasoa on tarkistettu Suomessa viimeaikoina toteutettujen laitosten kustannusten perusteella. Vaihtoehdon E2 polton kustannukset on arvioitu porttihinnan mukaisesti, jolloin investointikustannuksia ei ole laskettu erikseen. Porttihinnalla tarkoitetaan käsittelyhintaa, jolla polttolaitos vastaanottaa lietteen käsiteltäväksi. Porttihinta sisältää kaikki lietteen käsittelykulut mukaan lukien tuhkan käsittelyn kustannukset, jotka syntyvät sen jälkeen, kun liete on toimitettu polttolaitoksen vastaanottopisteeseen. Poltosta mahdollisesti saatava energiahyöty jää polttolaitoksen ylläpitäjälle. Porttihinnan suuruusluokka on arvioitu Suomessa käynnissä olevien jätteenpolttolaitoshakkeiden kustannustietojen perusteella. Porttihintana käytetään 80 /lietetonni. Taulukko 5.2 Arvio käsittelyvaihtoehtojen investointikustannuksista (Kymenlaakso, Lietteiden ja biojätteiden käsittelymenetelmien vertailu, Pöyry Environment Oy/Maa ja Vesi, , täydennetty ) Käsittelyvaihtoehto Laitosinvestointi M Jälkikypsytys M Yhteensä M A Kompostointi Anjalankoskella 15,0 0,5 15,5 Ba1 Mädätys Mussalossa 12,0 0,3 12,3 Ba2 Kompostointi Anjalankoskella 6,5 0,3 6,8 Mädätys Mussalossa 6,2 0,2 6,4 Ba2 yhteensä: 12,7 0,5 13,2 Bb Mädätys Anjalankoskella 12,0 0,3 12,3 C1 Kompostointi Anjalankoskella 6,5 0,3 6,8 Poltto Mussalossa 10,0 0 10,0 C1 yhteensä: 16,5 0,3 16,8 D1 Mädätys Kouvolassa 4,0 0,1 4,1 Mädätys Kotkassa 6,2 0,2 6,4 D1 yhteensä: 10,2 0,3 10,5 D2 Mädätys Kouvolassa 4,0 0,1 4,1 Poltto Mussalossa 10,0 0 10,0 D2 yhteensä: 14,0 0,1 14,1 E1 Kaikki lietteet poltetaan Mussalossa 14,2 0 14,2 E2 Kaikki lietteet poltetaan Kotkassa (ei investointeja, porttihinta) Taulukossa 5.3 on esitetty laitosvaihtoehtojen ja jälkikypsytyksen arvioidut käyttökustannukset. Polttovaihtoehdoissa tuhkan loppusijoitus sisältyy käyttökustannuksiin.

57 Sivu 55 Taulukko 5.3 Arvio käsittelyvaihtoehtojen käyttökustannuksista (Kymenlaakso, Lietteiden ja biojätteiden käsittelymenetelmien vertailu, Pöyry Environment Oy/Maa ja Vesi, , täydennetty ) Käsittelyvaihtoehto A Kompostointi Anjalankoskella Laitoksen käyttökustannus Jälkikypsytyksen käyttökustannus Yhteensä /a /t /a /t /a /t , , ,7 Ba1 Mädätys Mussalossa , , ,4 Ba2 Kompostointi Anjalankoskella Mädätys Mussalossa ,3 26, ,7 9, Ba2 yhteensä , , ,7 30,0 36,7 Bb C1 Mädätys Anjalankoskella Kompostointi Anjalankoskella Poltto Mussalossa C1 yhteensä , , , ,3 28, , ,0 28, , , ,0 D1 Mädätys Kouvolassa Mädätys Mussalossa D1 yhteensä ,5 26,8 26, ,7 9,9 9, ,2 36,7 35,9 D2 Mädätys Kouvolassa Poltto Mussalossa D2 yhteensä ,5 28,2 27, ,7 0 2, ,2 28,2 30,0 E1 Poltto Mussalossa , ,3 E2 Poltto Kotkassa, porttihinta Taulukossa 5.4 on esitetty vaihtoehtojen vertailukustannukset, jotka näyttävät karkeasti kustannusten suuruusluokan. Investointikustannukset on muutettu vuotuisiksi pääomakustannuksiksi annuiteettimenetelmällä ja niihin on lisätty vuotuiset käyttökustannukset, jolloin saadaan vuotuiset vertailukustannukset. Nämä on jaettu lietemäärällä, jolloin on saatu vertailukustannus /t. Kuoletusaikana on käytetty 10 vuotta ja laskentakorkona 5 %. Vaihtoehdoissa A-B lietteet oletetaan käsiteltäväksi yhdessä biojätteiden kanssa. Tällä ei ole kuitenkaan merkittävää vaikutusta vertailukustannuksiin. Vertailukustannukset näyttävät karkeasti kustannusten suuruusluokan eri vaihtoehdoissa, mutta vaihtoehtoja ei voi suoraan asettaa paremmuusjärjestykseen tämän vertailun perusteella.

58 Sivu 56 Taulukko 5.4 Arvio käsittelyvaihtoehtojen vertailukustannuksista (Kymenlaakso, Lietteiden ja biojätteiden käsittelymenetelmien vertailu, Pöyry Environment Oy/Maa ja Vesi, , täydennetty ) A Käsittelyvaihtoehto Kompostointi Anjalankoskella Laitosinvestointi Jälkikypsytys Lietteen ja välituotteen kuljetus Yhteensä /t /t /t /t 76,5 4,5 2,6 83,6 Ba1 Mädätys Mussalossa 63,6 8,8 3,1 75,5 Ba2 Bb C1 D1 D2 E1 E2 Kompostointi Anjalankoskella Mädätys Mussalossa Mädätys Anjalankoskella Kompostointi Anjalankoskella Poltto Mussalossa Mädätys Kouvolassa Mädätys Mussalossa Mädätys Kouvolassa Poltto Mussalossa Kaikki lietteet poltetaan Mussalossa Kaikki lietteet poltetaan Kotkassa (ei investointeja, porttihinta) 70,5 8,0 1,8 80,3 63,6 8,8 2,6 75,0 84,3 2,1 0,9 87,3 70,2 10,3 0,3 80,8 87,4 2,7 0,3 90,4 89,0 0 2,0 91,0 80,0 0 2,6 82,6 Kompostointiin nähden mädätyksen etuna on mahdollisuus lämmön, sähkön ja kaasun tuotantoon. Sähkön ja lämmön tuotannosta saatavia tuloja on kuitenkin vaikea laskea tarkasti, koska saatava hinta riippuu paikallisten energiayhtiöiden kanssa tehtävästä sopimuksesta. Sopimuksen sisältö vaikuttaa myös sähkön oman käytön hintaan, jos siirtomaksua joudutaan maksamaan myös omasta sähkön käytöstä. Käsittelylaitoksen sijoituspaikkana ympäristölle mahdollisesti aiheutuvien haittojen puolesta Anjalankoski on riskittömämpi vaihtoehto, minkä vuoksi sitä on tarkasteltu kompostointivaihtoehtojen ainoana sijoituspaikkana. Mädätyslaitoksen sijoituspaikkana Mussalon etuna on vähäisempi lietteiden kuljettamisen tarve ja paremmat mahdollisuudet kaasusta saatavan energian hyötykäyttämiseksi sekä jätevesien käsittelymahdollisuus. Polttovaihtoehdossa odotettavissa olevat ympäristöhaitat Kotkan alueella jäisivät suhteellisesti muita vaihtoehtoja vähäisemmäksi, koska liete siirretään Mussalosta polttolaitokselle pumppaamalla.