LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 98/2009/2 Dnro LSY-2008-Y-189 Annettu julkipanon jälkeen 1.12.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Ruoppaus- ja kaivumassojen läjittäminen Mustakuvun läjitysalueelle sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Helsinki Helsingin Satama HAKEMUS Helsingin Satama on 14.7.2008 Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella, jota on täydennetty 19.9.2008, pyytänyt lupaa ruoppaus- ja kaivumassojen läjittämiseen ja jo läjitettyjen massojen pysyttämiseen Mustakuvun läjitysalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Helsingin kaupungissa. Läjitysmäärä on hakemuksen mukaan 0,7 milj. m 3. Lisäksi Helsingin Satama on pyytänyt lupaa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SUUNNITELMA Taustaa Helsingin kaupungilla on käytössään kaksi meriläjitysaluetta: Villingin kaakkoispuolella sijaitseva Mustakuvun läjitysalue ja Suomenlinnan länsipuolella sijaitseva Taulukarin läjitysalue. Mustakuvun läjitysalue on otettu käyttöön vuonna 1988, ja nykyinen lupa on ollut voimassa vuoden 2008 loppuun. Läjityskapasiteettia jää käyttämättä, joten alueen käytölle haetaan jatkolupaa 10 vuodeksi. Itä-Helsingin alueella tarvitaan meriläjityspaikka ruoppausmassoille. Lisäksi Helsingin kaupungille siirtyneellä Sipoon alueella on rantaalueita ja pienvenesatamia, joiden ruoppausmassoille tarvitaan läjityspaikka. Läjityspaikan sijainti kohtalaisen lähellä ruoppauspaikkoja vähentää ruoppausmassojen kuljetuksista ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta. Läjitysalueen nykytila Alueen sijainti ja koko Mustakuvun läjitysalue sijaitsee Itä-Helsingin merialueella Villingistä kaakkoon, noin 0,7 km Mustakupu-nimisestä saaresta etelään ja noin 3,5 km Eestiluodosta länsi-luoteeseen. Noin 2,2 km läjitysalueesta koilliseen sijaitsee Helsingin kaupungin omistama Eestiluodon merihiekanottoalue. Läjitysalueen pinta-ala on noin 21 ha ja sen kulmapisteet on merkitty merialueelle keltaisin merkein.
2 Merivedenkorkeudet ja vesisyvyydet Merivedenkorkeus on vaihdellut Helsingin mareografilla vuosien 1904 2006 havaintojen perusteella seuraavasti: HW (ylivedenkorkeus) MHW (keskiylivedenkorkeus) MW (keskivedenkorkeus) MLW (keskialivedenkorkeus) LW (alivedenkorkeus) MW teor. +1,51 m MW teor. +0,89 m MW teor. +0,01 m MW teor. -0,63 m MW teor. -0,92 m Vedenlaatu Sameustutkimukset Mustakuvun läjitysalue on avoimella merialueella, ja se sijaitsee pitkänomaisen syvännealueen länsireunalla. Läjitysalue on luodattu 16.4.2008 ja sen perusteella laadittu vesisyvyyskäyrästö on esitetty hakemukseen liitetyssä piirroksessa. Vesisyvyys läjitysalueella vaihtelee 17 metristä 25 metriin. Mustakuvun läjityspaikalta ei ole tehty erillisiä vedenlaadun tutkimuksia. Vedenlaatua laajempana kokonaisuutena on tutkittu Helsingin jätevesien velvoitetarkkailuun liittyen. Helsingin edustan meriveden laatu vaihtelee pääosin tyydyttävän ja hyvän välillä. Mustakuvun alueen vedenlaatu on hyvä. Vuonna 2007 Mustakuvun läjitysalueen pohjois-/luoteiskulmaan asennettiin jatkuvatoiminen sameusmittari. Mittari sijoitettiin 1,5 metriä pohjan yläpuolelle, ja sameutta mitattiin tunnin välein ajalla 28.8. 18.9.2007. Lisäksi tehtiin sameusluotauksia kahdella linjauksella läjitysalueella ja sen lähiympäristössä. Sameusluotausten perusteella alueella ei havaittu tausta-arvoista poikkeavia sameuslukemia. Automaattisella sameusmittarilla kerätyn aineiston perusteella vesimassan keskimääräinen sameus oli 2,3 NTU-yksikköä, mikä vastaa luontaista sameustasoa. Sameusarvot nousivat massojen läjityksen aikaan arvoon 19,5 NTU. Kohonneita, yli 10 NTU:n arvoja havaittiin kuitenkin vain kolmen tunnin aikana. Tulosten perusteella on arvioitu, ettei sameus leviä merkittävästi läjitysalueelta ympäröiville merialueille. Rakkoleväesiintymät ja kalatutkimukset Vesikasvillisuuden sukelluslinjoilla Mustakuvun lähiympäristössä on tapahtunut muutos parempaan suuntaan vuosien 2005 ja 2006 aikana. Rakkolevän toipuminen viittaa siihen, että alueen olosuhteet ovat vuodesta 2004 parantuneet. Olosuhteiden parantumisen syynä voi olla toipuminen vuoden 2003 poikkeuksellisen runsaasta läjitysmäärästä. Vuoden 2007 vesikasvillisuuden yleiskartoituksessa havaittiin, että Mustakuvun läjitysalueen lähellä sijaitsevalla Kajapaasien linjalla rakkolevä ei muodostanut yhteistä vyöhykettä toisin kuin edellise-
Pohjan laatu Sedimenttinäytteet 3 nä vuonna. Rakkolevän vähäisyys voi selittyä vuotuisella vaihtelulla ja merialueen jääolosuhteilla. Mustakuvun alueen sukelluslinjoilla havaittiin kuitenkin runsaasti irtonaista sedimenttiä, minkä on todettu vaikeuttavan rakkolevän taimen kiinnittymistä. Vuonna 2007 läjitysalueelle ei kuitenkaan läjitetty poikkeuksellisia määriä ruoppausmassoja. Rakkolevän muodostumiselle haitallisinta on alkukesällä tapahtuva sedimentoituminen. Helsingin vesialueiden kalojen organotinapitoisuuksia on seurattu vuodesta 2005 lähtien. Vuosina 2006 ja 2007 tutkittujen kalanäytteiden (ahven ja kuha) organotinapitoisuuksissa ei ollut merkittäviä muutoksia edellisvuosiin. Näytteissä ei myöskään ollut havaittavissa merkkejä Mustakuvun läjitysalueen vaikutuksesta. Silakan kutuseurannan mukaan Mustakuvun läjitysalueen läheisyydestä ei ole havaittu kutua vuoden 1994 jälkeen. Silakan kudulle on haitallista alkukesällä tapahtuva sedimentoituminen. Mustakuvun läjitysalueen pohja on Geologian tutkimuskeskuksen vuonna 1987 tekemän kartoituksen mukaan ollut pääasiassa glasiaalisavea ja moreenia. Niiden päälle on viimeisen 20 vuoden aikana läjitetty erityyppisiä maamassoja, pääosin savea ja silttiä. Sedimentaatiota on mitattu kuudesta havaintopisteestä Mustakuvun läjitysalueen ympäristössä. Vuosina 1999 2006 sedimentaatio on ollut keväisin keskimäärin noin 2 3 g/m 2 /d. Sedimentaatiomäärät nousevat yleisesti kesää ja syksyä kohti. Irtonaisen sedimentin määrää havainnoitiin Mustakuvun lähistöllä olevalla sukelluslinjalla vuonna 2007. Sukelluksissa havaittiin melko runsaasti irtosedimenttiä. Mustakuvun läjitysalueelta otettiin elokuussa 2005 kaksi kolmen sedimenttinäytteen kokoomanäytettä 0 5 cm:n pintakerroksesta. Näytteissä tributyylitinan (TBT) normalisoidut pitoisuudet olivat 4,4 11,7 µg/kg k.a. (kuiva-ainetta), mikä ylittää ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen (19.5.2004) tason 1 pitoisuuden (3 µg/kg k.a.). PCB-yhdisteiden ja raskasmetallien pitoisuudet olivat molemmissa näytteissä selvästi ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 1 pitoisuuksien alapuolella. Mustakuvun läjitysalueelta ja sen ympäristöstä otettiin lokakuussa 2007 neljä sedimenttinäytettä 0 5 cm:n pintakerroksesta. Havaintopisteistä kaksi sijoittui läjitysalueelle, yksi 150 m läjitysalueen itäpuolelle ja yksi 150 m läjitysalueen länsipuolelle. Näytteissä PCByhdisteiden ja öljyhiilivetyjen pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Normalisoitu TBT-pitoisuus oli 16,5 µg/kg k.a. läjitysalueen itäpuolen havaintopisteessä ja 48,3 µg/kg k.a. läjitysalueen länsipuolen havaintopisteessä. Länsipuolen havaintopisteessä oli myös vähäisiä
Nykyiset lupaehdot 4 määriä mono- ja dibutyylitinaa. Trifenyylitinan pitoisuudet olivat kaikissa havaintopisteissä alle määritysrajan. Havaitut pitoisuudet eivät poikkea muualla Helsingin merialueilla havaituista pitoisuuksista. Nykyinen Mustakuvun läjitysaluetta koskeva lupa (Länsi-Suomen vesioikeuden päätös nro 62/1998/3) on annettu 14.9.1998. Voimassa olevien lupaehtojen keskeisimmät asiat ovat seuraavat: Lupa on määräaikainen ja voimassa vuoden 2008 loppuun. Läjitysalueelle saa läjittää enintään 0,8 milj. m 3 rtr ruoppausmassoja. Läjityksen ylätaso ei saa miltään osin ylittää tasoa -18 m. Lisäksi luvassa on annettu määräyksiä mm. haitta-aineiden selvittämisestä ja tarkkailusta. Läjitykset vuosina 1989 2008 Mustakuvun läjitysalueelle on läjitetty ruoppausmassoja seuraavasti vuosina 1989 2008: Lupakausi 1989 1998 259 000 proomu m 3 207 200 m 3 rtr 1998 2008 375 490 proomu m 3 300 392 m 3 rtr Yhteensä 634 490 proomu m 3 507 592 m 3 rtr Vuonna 1998 myönnetyn luvan mukaan alueelle saa läjittää enintään 0,8 milj. m 3 rtr ruoppausmassoja. Vuosina 1999 2007 alueelle on läjitetty yhteensä noin 0,38 milj. proomu m 3, mikä vastaa noin 0,3 milj. m 3 rtr. Läjityskapasiteettia on siten jäänyt käyttämättä noin 0,5 milj. m 3 rtr eli noin 0,63 milj. proomu m 3. Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa sovitun käytännön mukaisesti suunnitelluista ruoppauksista on kunkin vuoden alussa ilmoitettu ympäristökeskukselle. Vuoden lopussa on koottu yhteen tiedot toteutuneista ruoppauksista ja niistä on raportoitu ympäristökeskukselle. Tarvittaessa yksittäisille ruoppauksille on vielä haettu etukäteen vesilain mukainen lupa Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta. Läjitysalueen tarkkailu Mustakuvun läjitysalueen vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma on laadittu 31.12.1998. Siihen on tehty tarkennuksia ja muutoksia sen hyväksymisen jälkeen. Tarkkailuun kuuluu mm. veden sameuskartoituksia, pohjaeläinseurantaa, kasvillisuuslinjojen inventointeja ja silakan kudun sekä ammattikalastuksen seurantaa. Sedimenttinäytteitä on otettu vuosina 2005 ja 2007. Kalojen organotinapitoisuuksien seuranta aloitettiin vuonna 2005.
Merialueen käyttö 5 Vesiliikenne Virkistyskäyttö Kalastus ja kalatalous Luoteispuolella noin 200 m:n etäisyydellä läjitysalueesta on 9,0 m:n kulkusyvyinen väylä. Läjitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole merkittävästi virkistyskäyttöä. Vähäinen virkistyskäyttö on veneilyä ja käyntejä lähialueiden luodoilla. Armeijan suoja-alueen lisäksi läjitysalueella ei ole muita erityiskäyttötarkoituksia. Lähellä sijaitsevia valtion omistuksessa olevia luotoja on käytetty merilintujen metsästykseen. Mustakuvun alueen pohjoispuolella oleva Mustakuvun, Pitkärivin ja Tammaluodon saarijono on osoitettu virkistysalueeksi Helsingin yleiskaavassa 2002. Helsingin edustan kalastusalueet ovat pääosin Helsingin kaupungin liikuntaviraston hallinnoimia. Vuonna 2005 Helsingin kaupunki myönsi alueilleen 9 300 kalastuslupaa. Valtaosa Suomen vapaaajankalastajista kalastaa läänikohtaisella viehekalastusluvalla, joiden määrän perusteella on vaikea arvioida läjitysalueella ja sen läheisyydessä harjoitettavaa kalastusta. Vuonna 2003 Helsingin kaupungin tekemän kaupungin kalastusluvan lunastaneille suunnatun kalastustiedustelun perusteella alueella ulkosaaristo, johon myös Mustakuvun alue sijoittuu, arvioitiin vuonna 2003 kalastaneen noin 300 ruokakuntaa. Mustakuvun lähialueilla kalasti vuonna 2007 tehdyn kyselyn mukaan kolme päätoimista ammattikalastajaa ja yksi sivutoiminen ammattikalastaja. Kalastus on ollut pääasiassa suomukalan verkkopyyntiä harvoilla verkoilla rannan tuntumassa. Avomerialueen tuntumassa sijaitsi neljä rysää. Vilkkaimmat verkkopyyntikuukaudet olivat helmitoukokuu ja erityisesti syys-marraskuu. Rakenteet merialueella Mustakuvun läjitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei käytettävissä olevien tietojen mukaan sijaitse kaapeleita tai putkia. Läjitysalueen koillispuolella, Pitkärivin ja Tammaluodon välissä kulkee Helsingin kaupungin kaapelitietojen mukaan pohjois-eteläsuuntaisesti kaapelimaton raja. Muita rakenteita tai laitteita, joihin läjityksellä voi olla vaikutusta, ei läjitysalueella tai sen läheisyydessä ole.
Luonnonsuojelualueet 6 Suunnittelualuetta lähin Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue on Kallahden harju-, niitty- ja vesialueet sisältävä alue (FI0100063), joka sijaitsee noin 3,5 km:n etäisyydellä läjitysalueesta. Mustakuvun alueen pohjoispuolella oleva Mustakuvun, Pitkärivin ja Tammaluodon saarijono on osoitettu virkistysalueeksi Helsingin yleiskaavassa 2002. Läjitysalueen länsipuolella oleva Matalakari ja sen läheiset luodot on merkitty yleiskaavassa luonnonsuojelualueiksi. Osa Helsingin edustan luodoista on luokiteltu kansallisesti arvokkaiksi lintualueiksi eli ns. FINIBA-alueiksi. Luokitelluista luodoista lähimpänä läjitysaluetta on Matalakari ja läheiset luodot, jotka sijaitsevat noin 1,5 km läjitysalueesta länteen ja lounaaseen. Muita luonnonsuojelualueita läjitysalueen ympäristössä ovat mm. Itä- Villingin merenrantaniitty (LTA010239), Pihlajaluodonkuvun ja Välikarien luonnonsuojelualue (YSA013477), Hattusaaren hiekkarannat (LTA010230), Eestiluodon Alörsörnen Alören luonnonsuojelualue (YSA014110) sekä Eestiluodon (Träsklandetin) merenrantaniitty (LTA010244). Suunnitellut läjitykset Läjitysalue ja täytön yläpinta Läjitysalueen rajaus on sama kuin voimassa olleen luvan mukaisen läjitysalueen. Ruoppausmassojen läjitys alueelle tehdään niin, että läjityksen yläpinta jää joka kohdassa korkeustason MW 2007-18,00 m alapuolelle. Täyttötaso on sama kuin voimassa olleessa luvassa. Jokaiselle ruoppausmassaerälle esitetään erikseen läjityskohtaisesti tarkka sijainti, sillä alueella on kaksi kohtaa, joiden pohjataso on jo saavuttanut ylimmän sallitun läjitystason MW 2007-18,00 m. Läjitettävien massojen määrä Mustakuvun läjitysalueelta tehdyn mallinnuksen perusteella alueelle voidaan läjittää ruoppausmassoja yhteensä noin 0,6 milj. m 3 rtr eli noin 0,75 milj. proomu m 3. Läjitettävien massojen laatu Läjitysalueelle läjitetään pääsääntöisesti ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (19.5.2004) mukaisten laatukriteerien pitoisuustasot 1 alittavia ruoppausmassoja. Tapauskohtaisesti alueelle läjitetään myös pitoisuustasot 1 ylittäviä ruoppausmassoja, mutta näistä tapauksista sovitaan aina erikseen valvovan viranomaisen (Uudenmaan ympäristökeskus) kanssa etukäteen.
7 Läjitettävät massat ovat pääasiassa rantamatalikoilta ruopattavia pehmeitä maa-aineksia kuten saviliejua ja savea. Paikoitellen ruoppausmassojen joukossa saattaa olla eloperäisiä vesikasvien osia ja juuria. Arvio vaikutuksista Vaikutukset vedenlaatuun Läjityksen merkittävin vaikutus vedenlaatuun on veden samentuminen. Se rajoittuu yleensä parin sadan metrin etäisyydelle läjityspaikasta ja hälvenee vedestä melko nopeasti läjitystöiden päätyttyä. Pohjan lähellä samentuminen on pitkäkestoisempaa ja runsaampaa. Samentumiseen vaikuttavat huomattavasti myös läjitysalueella vallitsevat virtaus- ja merenkäyntiolosuhteet. Veden tilapäisestä samentumisesta ei arvioida aiheutuvan merkittävää haittaa ympäristölle. Pohjan lähellä läjityspaikan välittömässä läheisyydessä samentuminen voi haitata kalojen kutua ja pohjaeläimistöä. Kalojen lisääntymisalueita ei kuitenkaan ole näin syvillä alueilla. Kampela, jonka normaali kutusyvyys on noin 5 15 m, on ainoa kalalaji, jota läjitys saattaa haitata. Mustakuvun läjitysalue on toiminut läjitysalueena jo usean vuosikymmenen ajan, joten alueen eläimistön voidaan olettaa sopeutuneen veden ajoittaiseen samentumiseen. Vaikutukset pohjan laatuun ja pohjaeläimistöön Läjitystoiminnan seurauksena ympäristöön leviää maa-ainesta, joka sedimentoituu lähialueille. Laskeutuvan aineksen määrän kasvaessa pohjaeläimistö vähenee tai tuhoutuu, koska se hautautuu sedimentoituvan aineksen alle. Läjitystöiden päätyttyä pohjaeläimistön on todettu palautuvan ennalleen noin kolmessa vuodessa. Mustakuvun alueella on ollut läjitystoimintaa usean vuosikymmenen ajan, joten pohjaeläimistön voidaan olettaa jo tuhoutuneen läjitysalueelta. Pohjaeläimistölle hankkeesta aiheutuvien haittojen arvioidaan olevan vähäisiä. Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Läjityksestä on edellisessä lupahakemuksessa arvioitu aiheutuvan haittaa silakan kudulle läjitysalueen ympäristöön leviävän samentuman ja irtoaineksen vuoksi. Silakan kudun on myös todettu vähentyneen 1980-luvun lopulla alkaneen läjityksen jälkeen. Suoraa yhteyttä kudun vähentymiselle ja Mustakuvun läjitykselle ei ole kuitenkaan voitu osoittaa, sillä vähentymiseen ovat vaikuttaneet osaltaan myös läheisen Eestiluodon merihiekanotto, meriväylien ruoppaustyöt sekä lisääntynyt meriliikenne. Läjityksen vaikutukset kalastoon ovat samentumisen aiheuttamaa kalojen karkottumista läjitysalueelta ja sen välittömästä läheisyydestä läjityksen aikana. Läjitysalueen pohjaeläimistö ja kasvisto ovat
8 vähäiset, joten pohjaeläimiä ja kasveja ravintonaan käyttävät kalat saattavat siirtyä muualle ravinnonhakuun. Mahdolliset haitalliset vaikutukset ovat paikallisia ja olosuhteet palautuvat ennalleen läjitystoiminnan päätyttyä. Läjitysalueen välittömässä läheisyydessä ei kalasteta ammattimaisesti, joten läjityksellä ei ole vaikutusta kalastukseen verrattuna nykytilanteeseen. Vaikutukset merialueen käyttöön Läjityksellä ei arvioida olevan vaikutuksia merialueen käyttöön verrattuna nykytilanteeseen. Vaikutukset luonnonsuojelukohteisiin Riskinarvio Läjityksellä ei arvioida olevan vaikutuksia luonnonsuojelukohteisiin, koska kohteet sijaitsevat selvästi läjitystoiminnan arvioidun vaikutusalueen ulkopuolella. Mustakuvun läjitysalueelle läjitetään vain puhtaita massoja. Jos aluetta käytetään myös ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen (19.5.2004) tason 1 pitoisuudet ylittävien massojen läjitykseen, sovitaan siitä erikseen valvovan viranomaisen kanssa ja tarvittaessa läjitykselle haetaan erillinen vesilain mukainen lupa. Kaavoitus Alueella on voimassa Helsingin kaupunginvaltuuston 26.11.2003 hyväksymä Helsingin yleiskaava 2002. Yleiskaavassa läjitysalueelle ei ole esitetty aluevarauksia eikä läjitysaluetta tai sen käyttöä koskevia rajoituksia. Vesi- ja ranta-alueiden omistus Lähialueen ammattikalastajat Läjitysalue on yleistä vesialuetta (91-894-1-1), jonka omistaa Suomen valtio ja jonka haltija on Metsähallitus. Lähin muun kuin valtion omistama maa- tai vesialue sijaitsee noin 1,7 km:n etäisyydellä läjitysalueesta ja on Helsingin kaupungin omistuksessa. Sipoon kunnan raja on noin 2,2 km:n etäisyydellä läjitysalueesta. Läjitysalueen länsipuolella, Santahaminan ja Isosaaren ympäristössä on puolustusvoimien suoja-alueita. Ammattikalastajille tehdyn vuosittaisen kyselyn perusteella läjitysalueen ympäristössä (noin 2 km:n säteellä) kalastaa kolme ammattikalastajaa.
Arvio hankkeen hyödyistä ja haitoista 9 Hankkeesta on merkittävää hyötyä Helsingin kaupungille, sillä hankkeen toteutuessa se pystyy sijoittamaan useiden eri kohteiden, mm. Sipoon ranta-alueiden ruoppausmassoja kustannustehokkaasti kohtuullisen matkan päähän itse ruoppauspaikasta. Hankkeesta on hyötyä ympäristölle, sillä ruoppausmassojen merikuljetuksista ja meriläjityksestä ympäristölle aiheutuvat vaikutukset ovat huomattavasti pienemmät verrattuna maakuljetusten ja maaläjitysten vaikutuksiin. Hankkeesta on arveltu aiheutuvan paikallista ja tilapäistä haittaa pohjaeläimille. Hankkeesta aiheutuvien haittojen on arvioitu olevan vähäiset verrattuna hankkeesta saataviin hyötyihin. Hanke on yleisen edun kannalta merkittävä ja Helsingin kaupungille sekä Helsingin Satamalle välttämätön, sillä kaikkia kaupungin rantaja vesirakentamisen yhteydessä syntyviä ruoppausmassoja ei voida sijoittaa maa-alueille. Hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa, eikä siitä aiheudu huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa. Hanke ei huononna paikkakunnan asutus- ja elinkeino-oloja. Hanke ei loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Hankkeella ei ole Natura 2000 -verkostoon ehdotetulle alueelle tai muille suojelualueille ulottuvia haitallisia vaikutuksia. Tarkkailuohjelma Raportointi Läjitysaluetta tarkkaillaan Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Uudenmaan työ- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön kanssa erikseen sovittavan ja osin uudistettavan tarkkailuohjelman mukaisesti. Läjittämisestä laaditaan vuosittain suunnitelma aikatauluineen ja edellisen vuoden läjitystilastot, jotka toimitetaan Uudenmaan ympäristökeskukselle. Läjitetyistä massoista raporttiin kirjataan läjitysaika, läjitysmäärät, massojen alkuperä ja laatu sekä mahdollisesti tehtyjen haitta-ainemääritysten tulokset. Töiden aloittaminen muutoksenhausta huolimatta HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Helsingin Satama on hakenut lupaa töiden aloittamiseen hakemussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti jo ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, koska hankkeen viivästymisestä voi aiheutua hakijalle huomattavaa haittaa. Mustakuvun läjitysalueen voimassa ollut lupa päättyi 31.12.2008. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Helsingin kaupungissa ja Sipoon kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 14.10. 13.11.2008. Kuulutuksesta on lähetetty erikseen tieto asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille.
10 MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Uudenmaan ympäristökeskus on katsonut, että hakemuksessa esitetty massamäärä (0,70 milj. m 3 ) voidaan läjittää Mustakuvun läjitysalueelle, mikäli läjityksessä pysytään tason -18 m alapuolella. Nykyisen luvan mukaan alueelle saa läjittää 0,8 milj. m 3, ja siitä on käytetty noin 0,3 milj. m 3. Näin ollen alueelle läjitettävien massojen kokonaismäärä kasvaa niin, että alueelle läjitettävä massamäärä on yhteensä noin 1 milj. m 3, mikä on 20 % enemmän kuin nykyisessä luvassa. Mustakuvun läjitysalueelle tulee voida luvan puitteissa läjittää ainoastaan Helsingin kaupungin satamista ja niihin liittyvien väylien ruoppauksista syntyviä massoja. Lisäksi alueelle tulee edelleen olla mahdollisuus viedä yksittäisistä pienistä ruoppaushankkeista syntyviä vähäisiä ruoppausmassoja, joiden ei katsota vaativan vesilain mukaista lupaa. Näille ruoppausmassoille tarvitaan hallittu ja valvonnassa oleva meriläjityspaikka, koska tällaisten pienten läjitysten erillinen lupakäsittely ei ole tarkoituksenmukaista. Sen sijaan muiden kuin satamatoiminnasta tai pienistä ruoppausilmoituksella tehtävistä ruoppauksista syntyvien ruoppausmassojen läjittäminen alueelle tulee olla mahdollista vain, jos läjittäminen on käsitelty ruoppaushanketta koskevan lupakäsittelyn yhteydessä. Väärään paikkaan läjitetyt massat voidaan ympäristökeskuksen käsityksen mukaan pysyttää nykyisellä alueella. Jatkossa luvan saajan on seurattava tarkemmin alueella tapahtuvaa toimintaa, jotta lupamääräyksiä noudatetaan. Hakemuksessa onkin esitetty, että jokaiselle ruoppausmassaerälle erikseen esitetään tarkka sijainti läjityspaikasta, ja ympäristökeskus on katsonut, että tämä on riittävä toimenpide seurannaksi. Tiedot läjityspaikoista tulee raportoida Uudenmaan ympäristökeskukselle vuosittain muun raportoinnin yhteydessä. Hakemuksessa puhutaan ruoppaus- ja kaivumassojen läjittämisestä Mustakupuun. Ympäristökeskus on huomauttanut, että läjitysalueelle saa läjittää vain ruopattuja sedimenttejä, maalta kaivettuja massoja alueelle ei saa viedä. Lisäksi ympäristökeskus on katsonut, että luvan pitäisi lähtökohtaisesti koskea vain pehmeiden massojen läjittämistä. Mikäli läjitysalueelle halutaan viedä kiviainesta, kuten louhetta tai mursketta, tulee näiden massojen hyötykäyttömahdollisuudet selvittää ja niiden sijoittamisesta on esitettävä kustannusvertailu. Ympäristökeskus on katsonut, että pääsääntöisesti läjitysalueelle tulee ilman erillistä lupaa olla mahdollista viedä vain ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 1 alittavia ruoppausmassoja, jotka ovat läjityskelpoisia ilman riskinarviointia. Koska lieviä vaikutuksiltaan vähäisiä tason 1 ylityksiä esiintyy usein, on perusteltua, että tällaisia massoja voidaan läjittää myös valvontaviranomaisen arvioinnin perusteella. Näiden massojen läjityskelpoisuuden arvioinnin periaatteet tulee kuitenkin esittää lupapäätöksessä, koska ei ole tarkoituksenmukaista, että arviointi perustuu pelkästään erillisiin yksittäisten pienten massaeri-
11 en riskinarviointeihin. Tätä varten tulisi lupa- ja valvontaviranomaisella olla käytettävissä pitoisuuksiltaan lievästi tason 1 ylittäviä massoja koskeva riskinarviointi. Hakemusta tulisi täydentää riskinarvioinnilla, jotta lupapäätöksessä voidaan sen perusteella rajata nykyistä tarkemmin, minkälaisia tason 1 ylityksiä voidaan hyväksyä valvontaviranomaisen lausunnolla. Yksittäistapauksista tulisi kuitenkin aina esittää valvontaviranomaiselle tähän riskinarviointiin ja läjitettävien massojen sisältämien haitallisten aineiden pitoisuuksiin ja määrään perustuva arvio massojen läjityskelpoisuudesta. Massojen läjityskelpoisuutta koskevissa määräyksissä tulee ottaa huomioon myös ympäristöministeriön TBT-työryhmän suositus trifenyylitinan huomioon ottamisesta läjityskelpoisuuden arvioinnissa. Lisäksi tulee ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisesti selvittää myös sellaisten alueen kuormitushistorian perusteella sedimentteihin mahdollisesti varastoituneiden haitallisten aineiden pitoisuudet, joille ei ole esitetty läjityskelpoisuuden kriteerejä. Massojen läjityskelpoisuus ja läjityksen luvantarve on tällöin arvioitava aineiden vaikutuksista käytettävissä olevan tiedon perusteella. Koska ruoppaus- ja läjitysohjetta saatetaan vielä päivittää ennen läjityskriteerejä koskevan asetuksen antamista, tulisi läjityskelpoisuuden arviointi sitoa paitsi luvan voimassaoloaikana mahdollisesti annettavaan asetukseen myös ohjeen päivityksiin. Luvassa tulee edelleen olla määräys myös vuosittaisten läjityssuunnitelmien sekä toteutuneiden läjitysten raportoinnista, johon tulee sisältyä tiedot läjitettyjen massojen sisältämistä haitallisista aineista. Mustakuvun läjitysalueen vesistövaikutusten tarkkailua on viime vuosina pyritty kehittämään paremmin läjitystoiminnan vaikutuksia ilmentäväksi. Vuosaaren sataman rakentamisen aikana tarkkailu on toteutettu ja raportoitu sataman rakentamisen ja siihen liittyneen läjitys- ja hiekanottotoiminnan tarkkailun yhteydessä. Läjitysalueen tarkkailua voidaan toistaiseksi jatkaa pääosin nykyisen ohjelman mukaisesti, mutta ohjelman yksityiskohtia on tarpeen säännöllisesti tarkistaa tarkkailutulosten perusteella. Ympäristökeskus on esittänyt, että hakija määrätään edelleen tarkkailemaan läjitysmassojen pysyvyyttä ja läjitystoiminnan vaikutuksia merialueella Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 2) Merenkulkulaitos on katsonut, että alueen käytölle voidaan myöntää jatkolupa, koska alueen läjityskapasiteettia on käyttämättä. 3) Metsähallitus on katsonut, että kysymyksessä on kokonaan uusi hanke eikä enää Vuosaaren sataman rakentaminen tai vuoden 2008 lopussa päättyvän läjitysluvan jatkohakemus. Hakijaksi on ilmoitettu Helsingin Satama, mutta suunnitelman tiivistelmän mukaan hakija on Helsingin kaupunki, joka etsii kustannuksiltaan edullista sijoituspaikkaa tulevien hankkeidensa yhteydessä syntyville tarkemmin määrittelemättömille ruoppaus- ja kaivumassoille.
12 Suunniteltu läjitys estää kokonaan läjitysalueen käyttämisen muihin tarkoituksiin, kuten kaapeleiden sijoittamiseen ja merenpohjan maaainesten ottamiseen, tai ainakin aiheuttaa toiminnan aikana haittaa läjitysalueen ja sen ympäristön alkuperäiselle vesiluonnolle, kalastukselle, vesistön virkistyskäytölle ja vesiliikenteelle samentumisen, melun ja muun haitan vuoksi. Mereen läjittämisen perusteluksi ei riitä pelkästään se, että maalle läjittäminen voi olla kallista. Mereen läjittämisen edullisuus on perustunut siihen, ettei meriluontoa ole arvostettu samalla tavalla kuin maa-alueita. Jätemassoja ei voi kasata ilmaiseksi minnekään maalle eikä sellainen voi olla kohtuullista merelläkään. Hakijan on korvattava valtiolle läjityksestä ja alueen muun käytön estymisestä aiheutuva haitta kohtuullisella tavalla. Korvaus tulee määrätä luvassa, jos siitä ei ole muuten sovittu. Mustakuvun alueen läjityksen tulee tapahtua mahdollisimman lyhyen ajan kuluessa. Jos läjityslupa myönnetään, se tulee antaa enintään kolmeksi vuodeksi. Metsähallitus on katsonut, että hakemuksen tarkoittaman läjitysalueen perustaminen edellyttää luvan lisäksi vesilain 2 luvun 7 :n mukaista käyttöoikeussopimusta hakijan ja Metsähallituksen kesken sekä sopimuksessa määriteltävää kohtuullista korvausta. Erityisesti näin on, jos läjitystä on tarkoitus harjoittaa usean vuoden tai tarkemmin määrittelemättömän ajan. Metsähallituksella tulee olla tarkka tieto kaikista niistä käyttö- ja muista oikeuksista, jotka kohdistuvat sen hallinnassa oleviin maa- ja vesialueisiin. Metsähallitus on pidättänyt oikeuden hakea myöhemmin korvauksia mahdollisista haitoista, vahingoista tai muista edunmenetyksistä, jotka eivät sisälly yllä tarkoitettuun sopimukseen ja sen mukaiseen korvaukseen. HAKIJAN SELITYS Hakija on todennut Uudenmaan ympäristökeskuksen muistutuksesta, että Mustakuvun läjitysaluetta tullaan käyttämään Helsingin kaupungin satamien ja niihin liittyvien väylien ruoppausmassojen sekä yksittäisten pienten ruoppauskohteiden massojen, joiden ei katsota tarvitsevan vesilain mukaista lupaa, läjittämiseen. Tämän lisäksi Itä-Helsingin merialueella tarvitaan läjityspaikka muillekin siltä alueelta syntyville ruoppausmassoille. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi ranta-alueille sijoittuvat rakennushankkeet. Mustakuvun läjityspaikka palvelee myös Sipoon tarpeita, koska sillä ei ole omaa meriläjityspaikkaa alueeltaan tuleville ruoppausmassoille. Mustakuvun aluetta ei käytetä maalta kaivettujen massojen, kiviaineksen eikä louheen läjityspaikkana. Hakija on pitänyt asianmukaisena, että lupa sisältää määräyksiä läjitettävien massojen laadusta sekä yksittäisistä ruoppauksista peräisin olevien massojen haitta-ainepitoisuuksien selvittämisestä. Asianmu-
HAKEMUKSEN TÄYDENNYKSET 13 kaista on myös se, että massojen läjityskelpoisuus ja luvantarve arvioidaan kulloinkin voimassa olevien kriteerien perusteella. Ympäristökeskuksen muistutus koskien vuosittaista raportointia ja tarkkailuohjelmaa on tarkoituksenmukainen. Hakija on todennut Metsähallituksen muistutuksesta, että lupa ruoppausmassojen läjittämiseen alueelle on myönnetty vuonna 1988. Vesiylioikeus hylkäsi tuolloin maa- ja metsätalousministeriön luvasta tekemän valituksen, mutta lisäsi lupaehtoihin ministeriön esittämän kalastukseen liittyvän lupaehdon. Vesiylioikeus totesi, ettei läjityspaikan perustaminen lupaehdot huomioiden sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Läjityspaikan perustamiseen on vesialueen omistajan eli valtion lupa. Alkuperäisen luvan umpeuduttua kymmenen vuoden voimassaolon jälkeen lupaa jatkettiin kymmenellä vuodella. Koska läjityskapasiteettia on edelleen käyttämättä arviolta ainakin kymmenen vuoden ruoppaustarpeisiin, ei luvan voimassaoloajan tulisi olla tätä lyhyempi. Hakemuksella ei ole mitään tekemistä Vuosaaren sataman rakentamisen kanssa. Helsingin Satama on huolehtinut Mustakuvun meriläjityspaikan luvan hakemisen edellyttämistä toimenpiteistä. Helsingin Satama on myös se Helsingin kaupungin hallintokunta, jonka vastuulle tulee lupaehtojen noudattamisesta vastaaminen. Ruoppausmassoille tarvitaan hallittu ja valvonnassa oleva meriläjityspaikka. Hakija on 29.12.2008 toimittanut ympäristölupavirastoon täydennyksenä riskinarvion pitoisuuksiltaan lievästi tason 1 ylittävien massojen läjittämisestä Mustakuvun meriläjitysalueelle. Riskinarvion tulosten perusteella Mustakuvun läjitysalueelle voidaan sijoittaa Helsingin satamista ja väyliltä ruopattavia, ominaisuuksiltaan edellä mainituille alueille tyypillisiä sedimenttejä, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat enimmillään ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen laatukriteeritason 2 suuruisia. Koska kontaminoituneita sedimenttejä tulee alueelle satunnaisesti, ei kerroksellinen läjitys ole aiheellista, vaan puhtaat ja kontaminoituneet sedimentit on syytä sijoittaa sekaisin. Tributyylitina (TBT) osoittautui kriittisimmäksi haitta-aineeksi ja EU:n ehdottama vesipolitiikan alan prioriteettiaineiden ympäristölaatunormin mukainen lyhyen aikavälin enimmäispitoisuus (MAC-EQS) voi laskelmien epäedullisimpien oletusten tilanteessa ylittyä satunnaisesti läjityksen aikana läjityspaikalla. Läjityspaikan ympäristössä TBT-pitoisuus pienenee nopeasti ja jää alle enimmäispitoisuuden pahimmillaankin noin 250 m:n etäisyydellä. Muihin viitearvoihin verrattuna läjityksen aiheuttama TBT-pitoisuuden nousu jäi merkitykset-
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 14 tömäksi kaikissa laskentatilanteissa. TBT:n hyväksyttävässä kokonaispitoisuudessa on syytä huomioida myös trifenyylitina. Läjityksen jälkeen läjitysalueen sedimentin pinnasta veteen liukenevien TBT-yhdisteiden määrä on merkityksettömän pieni. Laskennallinen TBT-pitoisuus merivedessä nousi enimmillään pohjan lähelläkin vain murto-osaan pitkäaikaisen ympäristölaatunormin (EQS) mukaisesta pitoisuudesta. Pitkällä aikavälillä kuormitus meriveteen vähenee alkutilanteesta, koska läjitysalue on valittu siten, että sedimentti ei liiku eroosion vaikutuksesta. Hakija on 9.10.2009 toimittanut ympäristölupavirastoon kirjeen, jossa se on todennut, ettei lupahakemuksesta käy riittävän selvästi ilmi, että tarkoitus on ollut sallia erikseen tehtävän harkinnan perusteella myös Sipoosta tulevien ruoppausmassojen läjittäminen Mustakuvun meriläjitysalueelle. Tämä tarkoitus on todettu selityksessä, jonka hakija on antanut lupahakemuksesta annettuihin muistutuksiin. Hakija on halunnut tuoda esiin, että myös Sipoosta syntyvät ruoppausmassat voidaan kohtuullisessa määrin läjittää Mustakuvulle. Lupaa läjitykselle tulee aina erikseen hakea kohdekohtaisesti Helsingin Satamalta. Lupaa harkitessaan Helsingin Satama huolehtii siitä, ettei läjityspaikan käytettävissä oleva kapasiteetti pienene siinä määrin, että Helsingin kaupungin hankkeiden toteuttaminen vaarantuu. Koska Sipoolla ei ole omaa meriläjityspaikkaa ja Mustakupu sijaitsee Itä-Helsingin merialueella, on ympäristön kannalta parasta, että yhteisläjityspaikka on käytettävissä myös Sipoosta tuleville ruoppausmassoille. Tällainen käytäntö myös helpottaa Sipoon alueella toteutettavien vesirakennushankkeiden lupamenettelyä. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Helsingin Satamalle luvan ruoppausmassojen läjittämiseen Mustakuvun meriläjitysalueelle hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Ympäristölupavirasto myöntää lisäksi luvan meriläjitysalueelle jo läjitettyjen, tason -18 m yläpuolelle ulottuvien ruoppausmassojen pysyttämiseen. Läjitysalue sekä olemassa olevien läjitysten pysyttämistä koskevat alueet on esitetty päätöksen liitteessä 2. Läjitysalueelle saadaan läjittää Helsingin kaupungin alueen satamien ja niihin liittyvien väylien sekä ranta-alueiden läjityskelpoisia pehmeitä ruoppausmassoja. Lisäksi läjitysalueelle saadaan läjittää luvan haltijan suostumuksella Sipoon kunnan ranta-alueiden läjityskelpoisia pehmeitä ruoppausmassoja.
15 Luvan mukaisesta läjittämisestä tai jo läjitettyjen massojen pysyttämisestä ei aiheudu korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Lupamääräykset 1) Mustakuvun merialueelle saa läjittää enintään 0,7 milj. m 3 ruoppausmassoja. Läjityksen ylätaso ei saa nousta miltään osin yli tason -18,0 m. 2) Mustakuvun alueelle saa läjittää vain mereen läjityskelpoisia merestä ruopattuja pehmeitä massoja. Läjityskelpoisuuden arvioinnissa sovelletaan ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjetta (19.5.2004). Organotinayhdisteiden osalta ohjetta sovelletaan siten, että tributyylitinan tason 2 arvona 200 μg/kg (kuivaainetta normalisoituna) käytetään tributyyli- ja trifenyylitinan summapitoisuutta. Mikäli läjitettävien massojen haitta-aineiden pitoisuudet ovat alle läjitysohjeen tason 1 pitoisuuksien, massat ovat mereen läjityskelpoisia. Mikäli läjitettävien massojen haitta-aineiden pitoisuus on läjitysohjeen tasojen 1 ja 2 pitoisuuksien välissä, massojen mereen läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisesti ruoppauskohdetta koskevan vesilain mukaisen lupa-asian yhteydessä. Mikäli haitta-ainepitoisuudet ylittävät tason 1 eikä ruoppaus edellytä vesilain mukaista lupaa, ruoppausmassan mereen läjityskelpoisuudesta on esitettävä selvitys Uudenmaan ympäristökeskukselle sen käsitellessä vesilain 1 luvun 30 :n mukaista ruoppausta koskevaa ilmoitusta. Mikäli läjitettävien massojen haitta-aineiden pitoisuus ylittää tason 2 pitoisuuden, massat ovat mereen läjityskelvottomia. Mikäli ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjetta päivitetään, käytetään läjityskelpoisuuden arvioinnissa päivitettyä ohjetta. 3) Läjittämisestä on vuosittain laadittava suunnitelma aikatauluineen. Se on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle kunkin vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Vuosittain tammikuun loppuun mennessä on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys edellisenä vuonna alueelle läjitetyistä massoista. Selvityksestä on käytävä ilmi läjitysaika, läjitysmäärät, mistä hankkeista läjitetyt massat ovat peräisin sekä massojen laatu mukaan lukien tarvittaessa haitallisten aineiden määritystulokset, riskinarviot sekä arvio haitallisten aineiden määristä.
16 4) Luvan saaja on vastuussa läjityksestä aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. Läjittämisestä mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 5) Luvan saajan on tarkkailtava vuosittain läjityksen vaikutuksia merialueen tilaan ja läjitysmassojen pysyvyyttä läjitysalueella Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Uudenmaan työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset tarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmassa mainittuina aikoina Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työ- ja elinkeinokeskukselle sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna. 6) Läjitysten loputtua luvan saajan on selvitettävä vuoden kuluessa läjityksen taso sekä toimitettava tulokset karttatietoineen Merenkulkulaitoksen Suomenlahden väyläyksikölle, Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Uudenmaan työ- ja elinkeinokeskukselle. Perustelut Ranta- ja merialueita rakennettaessa merestä joudutaan poistamaan rakentamiseen soveltumattomia tai rakentamista haittaavia pehmeitä massoja. Näiden massojen sijoittaminen maalle ei ole aina teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Mustakuvun meriläjitysaluetta on käytetty ruoppausmassojen läjittämiseen jo pitkään, mutta alueelle mahtuu edelleen läjitettäviä massoja. Läjitysalueen sijainti ja täyttötaso ovat samat kuin aiemmassa vuoden 2008 loppuun saakka voimassa olleessa Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksessä nro 62/1998/3. Ottaen huomioon tarkkailutulokset Mustakuvun alue soveltuu lupamääräysten mukaisten ruoppausmassojen läjittämiseen. Ruoppausmassojen läjittämisestä saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hyötynä on otettu huomioon se, että ruoppausmassat voidaan kuljettaa ruoppauskohteesta meritse suoraan läjityspaikkaan, joka sijaitsee kohtalaisen lähellä ruoppauskohteita. Haittana on läjitysalueen veden tilapäinen samentuminen ja siitä aiheutuvat haitalliset vaikutukset. Meriympäristön suojelemiseksi on tarpeen, että sedimentin läjityskelpoisuus selvitetään ennen ruoppausta. Läjityskelpoisuus on selvitettävä ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen periaatteiden mukaisesti. Jos ruoppaus ei tarvitse vesilain mukaista lupaa, voidaan läjityskelpoisuus harkita vesilain 1 luvun 30 :n mukaista ilmoitusta käsiteltäessä.
17 Ruoppausmassoja on läjitetty osittain Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 62/1998/3 vastaisesti tason -18 m yläpuolelle (liite 2). Luvattomasti läjitettyjen massojen pysyttämisestä ei kuitenkaan aiheudu sanottavaa haittaa ympäristölle. Läjitettyjen massojen siirtämisestä aiheutuisi suurempaa haittaa ympäristölle kuin niiden paikallaan pysyttämisestä. Massojen pysyttämisestä aiheutuva hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Lupa on myönnetty määräaikaisena hakemuksen mukaisesti vuoden 2018 loppuun saakka. Sovelletut lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti ja 11, 4 luvun 6 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto on otettu huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Ruoppausmassojen laadusta ja läjityskelpoisuudesta on lausuttu lupamääräyksessä 2), läjityssuunnitelmista ja toteutuneiden läjitysten raportoinnista lupamääräyksessä 3) sekä tarkkailuista lupamääräyksessä 5). Metsähallituksen lausunnon osalta ympäristölupavirasto toteaa, että kyseessä ei ole uusi hanke, vaan läjityksen jatkaminen alueella, joka on otettu käyttöön jo vuonna 1988. Alueen haltija on tuolloin ennen luvan myöntämistä ilmoittanut, ettei sillä ole mitään sitä vastaan, että aluetta käytetään ruoppausmassojen läjitykseen. Läjitysalueelle on läjitetty kaikkiaan noin 0,5 milj. m 3 rtr ruoppausmassoja vuosina 1989 2008. Ympäristölupavirasto katsoo, ettei läjityksen jatkamisesta eikä alueen mahdollisen muun käytön estymisestä aiheudu korvattavaa vahinkoa. Vesilain 4 luvun 6 :n perusteella ruoppausmassojen sijoittamiseen vesialueelle ei tarvita alueen käyttöoikeutta. Voimassaolo Tämä päätös on voimassa 31.12.2018 saakka. Töidenaloittamislupa Ympäristölupavirasto myöntää Helsingin Satamalle luvan töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Perustelut Mustakuvun meriläjitysaluetta on käytetty ruoppausmassojen läjittämiseen jo pitkään, ja kyseessä on läjityksen jatkaminen. Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi luvan saajalle huomattavaa vahinkoa ja aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen ehtoja muutetaan. Sovellettu lainkohta Vesilain 2 luvun 26 Työt ja toimenpiteet ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan.
KÄSITTELYMAKSU 6 030 euroa 18 Vesilain mukaisesta ruoppausta tai vesialueen täyttöä koskevan hakemuksen käsittelystä peritään 6 030 euroa, jos hakemus koskee yli 200 000 m 3 ktr:n ruoppausta tai täyttöä. Hakemus ruoppausmassojen läjittämiseksi Mustakuvun läjitysalueelle koskee massamäärältään noin 700 000 m 3 :n täyttöä. Sovellettu säännös Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006) 2
MUUTOKSENHAKU Liitteet 19 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Läjitysalue Mika Seppälä Tapio Kovanen Hannu Kokko Anna Vaalasranta Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Tapio Kovanen (tarkastava jäsen) ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt esittelijä Anna Vaalasranta. AMV/tr
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 31.12.2009. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 610 121 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2