Pohjola tilastoina 2017
NORDIC SWAN ECOLABEL Kolofon Pohjola tilastoina 2017 Toimittajat: Klaus Munch Haagensen, Danmarks Statistik (Tanskan tilastokeskus). Ulla Agerskov, Pohjoismaiden ministerineuvosto. Tietokanta: Troels A. Vestergaard, Danmarks Statistik (Tanskan tilastokeskus). ANP 2017:749 ISBN 978-92-893-5103-4 (PRINT) ISBN 978-92-893-5104-1 (PDF) ISBN 978-92-893-5105-8 (EPUB) ISSN 2414-6587 (ONLINE) ISSN 2414-6579 (PRINT) http://dx.doi.org/10.6027/anp2017-749 Pohjoismaiden ministerineuvosto 2017 Kuvat: Mette Agger Tang Paino: Specialtrykkeriet ARCO Printed in Denmark PRINTED MATTER 541-618 Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimmista alueellisista yhteistyömuodoista. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa. Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista. 2
Pohjola tilastoina 2017 3
Lisää tilastoja osoitteessa www.norden.org/tietoa 4
Esipuhe Pohjoismaat ovat yksittäin pieniä, mutta yhdessä niiden merkitys kasvaa. Tiesitkö, että Pohjola muodostaa maailman kahdenneksitoista suurimman talouden, kun maiden bruttokansantuotteet lasketaan yhteen? Tai että Pohjola on pinta-alaltaan suurempi kuin Intia, mikä tekee Pohjolasta maailman seitsemänneksi suurimman alueen? Pohjola tilastoina 2017 antaa pienen katsauksen lukuihin, jotka kuvaavat Pohjolan yhteiskuntia. Tiesitkö esimerkiksi, että islantilaiset käyvät teatterissa kaksi kertaa niin usein kuin norjalaiset, tanskalaiset ja ruotsalaiset? Mikäli haluat tutustua pohjoismaisiin tilastoihin tarkemmin, vieraile osoitteessa www.norden.org/tietoa. Sivustolta pääsee esimerkiksi pohjoismaiseen tilastopankkiin, jossa on lisää mielenkiintoisia lukuja vertailtavaksi. Mukavia lukuhetkiä! 5
Symbolit Ei yhtään - Vähemmän kuin puolet 0 Tieto ei ole sovellettavissa. Tieto puuttuu.. Linkki tietokantaan : Maakoodit Tanska Färsaaret Grönlanti Suomi Ahvenanmaa Islanti Norja Ruotsi Pohjoismaat Euroalue Euroopan unioni DK FO GL FI AX IS NO SE NR EA EU 6
Sisältö / aihealueet Pohjoismaat...8 Pohjoismaat kansainvälisissä yhteyksissä... 10 Vihreä Pohjola... 16 Tasa-arvo, elinkeinoelämä ja työ... 24 Pohjoismainen hyvinvointi... 30 Lapset ja nuoret... 38 Innovaatio ja luovuus... 48 Talous... 56 7
Pohjoismaat Tanska Pinta-ala km 2 42 926 Väkiluku 5 748 769 Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II Pääkaupunki 1 295 686 (Kööpenhamina) Färsaaret Pinta-ala km 2 1 396 Väkiluku 49 864 Valtiomuoto Itsehallinto, osa Tanskan kuningaskuntaa Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II Pääkaupunki 20 885 (Tórshavn) Grönlanti Pinta-ala km 2 2 166 086 Väkiluku 55 860 Valtiomuoto Itsehallinto, osa Tanskan kuningaskuntaa Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II Pääkaupunki 17 600 (Nuuk) Ruotsi Pinta-ala km 2 447 435 Väkiluku 9 995 153 Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia Valtionpäämies Kuningas Kaarle XVI Kustaa Pääkaupunki 2 269 060 (Tukholma) 8
Suomi Pinta-ala km 2 338 430 Väkiluku 5 503 297 Valtiomuoto Tasavalta Valtionpäämies Presidentti Sauli Niinistö Pääkaupunki 1 138 502 (Helsinki) Ahvenanmaa Pinta-ala km 2 1 581 Väkiluku 29 214 Valtiomuoto Itsehallinto, osa Suomen tasavaltaa Valtionpäämies Presidentti Sauli Niinistö Pääkaupunki 11 565 (Maarianhamina) Norja Pinta-ala km 2 323 781 Väkiluku 5 258 317 Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia Valtionpäämies Kuningas Harald V Pääkaupunki 1 281 127 (Oslo) Islanti Pinta-ala km 2 103 492 Väkiluku 338 349 Valtiomuoto Tasavalta Valtionpäämies Presidentti Guðni Jóhannesson Pääkaupunki 216 878 (Reykjavik) 9
AVAINLUVUT 2016* Pohjoismaat kansainvälisissä yhteyksissä *2016 tai uusin saatavilla oleva luku. Tässä taulukossa Pohjoismaat käsittävät Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin. PPS: Purchasing power standards ostovoimapariteetti, jonka avulla maiden välisiä hintaeroja on mahdollista vertailla eri hintatasosta huolimatta. 10 TALOUS
Pinta-ala KOKONAISPINTA-ALA 1 000 KM22 1 138 4 307 378 9 832 METSÄÄ 56,4 % 37,6 % 68,5 % 33,9 % PELTOA 7,2 % 24,0 % 11,6 % 16,9 % POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT TALOUS 11 11
Väkiluku miljoonaa POHJOISMAAT 27 EU 510 JAPANI 127 YHDYSVALLAT 321 Asukastiheys asukkaita/km² POHJOISMAAT 17 EU 118 JAPANI 348 YHDYSVALLAT 35 12 TALOUS
Kokonaishedelmällisyysluku 1,8 1,6 1,5 1,8 POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT Medellivslängd Elinajanodote år vuotta Naiset 75 80 85 90 YHDYSVALLAT, 81,2 EU, 83,3 POHJOISMAAT, 83,8 JAPANI, 87,1 Miehet 75 80 85 90 YHDYSVALLAT, 74,4 EU, 77,9 POHJOISMAAT, 79,8 JAPANI, 80,8 NORDEN EU JAPAN USA TALOUS 13
BKT BRUTTO- KANSANTUOTE PPS, USD 1 362 19 904 5 287 18 569 BKT ASUKASTA KOHDEN PPS, USD 50 693 38 918 40 737 56 066 BKT VUOSIKASVU, PROSENTTIA 2,0 1,9 1,0 1,6 POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT 14 TALOUS
Kokonaisveroaste prosenttia BKT:sta 42 37 32 26 POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT Tuonti ja vienti mrd. Yhdysvaltain dollaria 2 000 1 500 2 016 1 859 1 510 2 273 1 000 500 423 365 622 627 0 POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT TALOUS 15
KUVA: SCANPIX Vuoden 2000 jälkeen Pohjoismaiden taloudet ovat kasvaneet 28 prosentilla samaan aikaan, kun hiilidioksidipäästöt ovat supistuneet 18 prosentilla. 16
Vihreä Pohjola 17
Pohjoismaiden pääkaupunkien keskilämpötila 10 Celsiusastetta 8 6 4 2 0 2 DK FO GL FI AX IS NO SE Keskilämpötila 1961 1990 Keskilämpötila 1990 2016 Temp01. Islanti: tiedot vuosilta 1997 2016. Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden 16 CO 2 ekvivalentit, tonnia 14 12 10 8 6 4 2 0 DK FI IS NO SE NR EU28 1990 2000 2015 Emis11 ja Popu02 18 VIHREÄ POHJOLA
Ympäristökuormituksen irtikytkentä talouskasvusta 130 2000 = 100 Pohjola 120 110 +28 % 100 90-18 % 80 Indic401 Emis11 ja Naac01 BKT Kasvihuonekaasupäästöt Ympäristökuormituksen irtikytkentä talouskasvusta 130 2000 = 100 EU28 120 110 100 90 +21 % -16 % 80 BKT Kasvihuonekaasupäästöt Emis11 ja Naac01 VIHREÄ POHJOLA 19
Uusiutuva energia 2015 prosenttia energian loppukäytöstä 16,7 30,8 39,3 53,9 70,2 69,4 DA FI IS NO SE EU 20 VIHREÄ POHJOLA
Uusiutuva energia 2015 prosenttia kokonaiskulutuksesta 0 % 100 % Geoterminen energia Tanska Grönlanti Suomi Islanti Norja Ruotsi Pohjoismaat EU28 Biomassa ja biojäte Tanska Grönlanti Suomi Islanti Norja Ruotsi Pohjoismaat EU28 Aurinkoenergia Tanska Grönlanti Suomi Islanti Norja Ruotsi Pohjoismaat EU28 Tuulivoima Tanska Grönlanti Suomi Islanti Norja Ruotsi Pohjoismaat EU28 Vesivoima Tanska Grönlanti Suomi Islanti Norja Ruotsi Pohjoismaat EU28 VIHREÄ POHJOLA 21
Kotoperäiset energialähteet 2015 Pohjola 0% 7% Hiili 40% 29% Öljy Kaasu Ydinvoima 16% 8% Uusiutuva energia Muut Ener05 Kotoperäiset energialähteet 2015 EU28 1% 13% 16% Hiili 14% 22% 34% Öljy Kaasu Ydinvoima Uusiutuva energia Muut Ener05 22 VIHREÄ POHJOLA
Ympäristöverot 8 Prosenttia kaikista veroista 6 4 2 0 Pohjola 2005 Pohjola 2015 EU28 2005 EU28 2015 Pilaantumiseen ja luonnonvarojen käyttöön liittyvät verot Liikenneverot Energiaverot Envtx01 VIHREÄ POHJOLA 23
KUVA: UNSPLASH Pohjoismaissa seitsemän kymmenestä naisesta käy töissä. EU:n keskiarvo on viisi kymmenestä naisesta. 24
Tasa-arvo, elinkeinoelämä ja työ 25
Työllisyysaste 2016 100 Prosenttia kaikista 15 64 vuotiaista 80 60 40 20 0 DK FO GL FI AX IS NO SE NR EU28 Miehet Naiset Work02. Grönlanti: tiedot vuodelta 2014. Ahvenanmaa: tiedot vuodelta 2015. Työttömyysaste 2016 10 Prosenttia kaikista 15 64 vuotiaista 8 6 4 2 0 DK FO GL FI AX IS NO SE NR EU28 Miehet Naiset Work02. Grönlanti ja Ahvenanmaa: tiedot vuodelta 2015. 26 TASA-ARVO, ELINKEINOELÄMÄ JÄ TYÖ
Työvoima sukupuolen mukaan 2016 Pohjola EU28 48% 52% Miehet Naiset 46% 54% Miehet Naiset Work02 Sukupuolten välinen palkkaero prosenttia 15,3 16,3 POHJOISMAAT EU28 TASA-ARVO, ELINKEINOELÄMÄ JÄ TYÖ 27
Suurimpien julkisesti noteerattujen yhtiöiden hallituksen jäsenet 2015 Prosenttia 100 80 60 40 20 0 DK FI IS NO SE EU28 Naiset Miehet Labo08 Työnantajien osuus työllisistä 2015 7 Prosenttia 6 5 4 3 2 1 0 DK FI IS NO SE Naiset Miehet Labo09 28 TASA-ARVO, ELINKEINOELÄMÄ JÄ TYÖ
Isien osuus käytetyistä perhevapaista prosenttia 10 11 30 21 27 TANSKA SUOMI ISLANTI NORJA RUOTSI Isyys ja vanhempainvapaa Prosenttia käytetyistä perhevapaista 35 30 25 20 15 10 5 0 DK FI IS NO SE 2000 2015 Soci04 TASA-ARVO, ELINKEINOELÄMÄ JÄ TYÖ 29
KUVA: NORDEN.ORG / YADID LEVY Pohjoismaalaisten naisten elinajanodote on nyt 84 vuotta, kun se 60-luvun alussa oli 74 vuotta. 30
Pohjoismainen hyvinvointi 31
Gini kerroin 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 DK FO GL FI AX IS NO SE EU28 2005 2015 Gini01. Färsaaret: tiedot vuosilta 2009 ja 2014. Ahvenanmaa: tiedot vuodelta 2014. Köyhyysriski 2016 40 Prosenttia kotitalouksista 35 30 25 20 15 10 5 0 DK FI IS NO SE EU28 Yksinhuoltaja Kaksi tai useampia aikuisia, joilla huollettavia lapsia Riop01. Islanti ja EU28: tiedot vuodelta 2015. 32 HYVINVOINTI
Toimeentulotuen saajat 4 Prosenttia yli 18 vuotiaista 3 2 1 0 DK FO FI IS NO SE Soci12.Suomi: vuoden 2015 tiedot ovat vuodelta 2014. 2005 2010 2015 Sosiaalimenojen rahoituksen lähteet 2014 100 Prosenttia kaikista rahoituksen lähteistä 80 60 40 20 0 DK FO FI IS NO SE Viranomaiset Työnantajat Vakuutukset Muut keinot Soex06 HYVINVOINTI 33
Vanhusväestö (65 vuotta täyttäneet) Prosenttia koko väestöstä 30 25 20 15 10 5 0 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 DK FO GL FI AX IS NO SE EU28 Popu06 Syöpäkuolleisuus 2014 350 100 000:ta asukasta kohden 300 250 200 150 100 50 0 DK FO GL FI AX IS NO SE Miehet Naiset Heal03 34 HYVINVOINTI
Kokonaishedelmällisyysluku 2016 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 DK FO GL FI AX IS NO SE NR EU28 Chil02. Grönlanti: tiedot vuodelta 2015. Keskimääräinen elinikä 2016 86 84 82 80 78 76 74 72 70 68 66 Vuota DK FO GL FI AX IS NO SE NR EU28 Naiset Miehet Life01. Grönlanti, Ahvenanmaa ja EU28: tiedot vuodelta 2015. HYVINVOINTI 35
Turvapaikkahakemukset Pohjoismaissa 2016 Hakemusten osuus 56% 24% 11% DK FI IS NO SE 7% 2% Migr04 Turvapaikkahakemukset ja myönteiset päätökset Pohjoismaissa 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 Hakemukset Myönteiset päätökset Migr04 36 HYVINVOINTI
Siirtolaisuus Pohjoismaista 2016 10% 16% 25% Pohjoismaiden välinen Puola ja Baltia Muu ETA Muu Eurooppa 2% 9% 8% Amerikka Afrikka 4% 26% Aasia Muut Migr02 Maahanmuutto Pohjoismaihin 2016 36% 3% 12% 9% Pohjoismaiden välinen Puola ja Baltia Muu ETA Muu Eurooppa 19% Amerikka 8% 5% 8% Afrikka Aasia Muut Migr01 HYVINVOINTI 37
KUVA: SCANPIX Pohjoismaiden koululaiset yltävät PISA-tuloksissa yli OECD-maiden keskiarvon lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä. 38
Lapset ja nuoret 39
Suosituimmat vuonna 2016 syntyneiden nimet TANSKA GRÖNLANTI FÄRSAARET SUOMI AHVENANMAA ISLANTI (2015) NORJA RUOTSI Sofia Nivi Anna Sofia Alice Emilia Nora Alice Noah Inuk Benjamin Onni Leon Aron William Oscar 40 LAPSET JA NUORET
Päivähoidossa olevat 3 5 vuotiaat lapset 100 Prosenttia ikäryhmästä 80 60 40 20 0 DK FO GL FI AX IS NO SE 2005 2016 Chil03. Tanska: tiedot vuodelta 2014. Suomi ja Islanti: tiedot vuodelta 2015. Ekvivalenttien tulojen kehitys 2005 2015 60 Prosentuaalinen kasvu 50 40 30 20 10 0 DK FI IS NO SE Kaikki kotitaloudet yhteensä Yksinhuoltajataloudet Inco02 LAPSET JA NUORET 41
Koululaisten osaaminen PISA 2015 Lukutaito Matematiikan osaaminen Luonnontieteen osaaminen Kanada 527 Japani 532 Japani 538 Suomi 526 Etelä Korea 524 Viro 534 Irlanti 521 Sveitsi 521 Suomi 531 Viro 519 Viro 520 Kanada 528 Etelä Korea 517 Kanada 516 Etelä Korea 516 Japani 516 Alankomaat 512 Slovenia 513 Norja 513 Suomi 511 Uusi Seelanti 513 Saksa 509 Tanska 511 Australia 510 Uusi Seelanti 509 Slovenia 510 Alankomaat 509 Puola 506 Belgia 507 Saksa 509 Slovenia 505 Saksa 506 Yhd. kuningask. 509 Australia 503 Irlanti 504 Sveitsi 506 Alankomaat 503 Puola 504 Irlanti 503 Tanska 500 Norja 502 Tanska 502 Ruotsi 500 Itävalta 497 Belgia 502 Belgia 499 Uusi Seelanti 495 Puola 501 Ranska 499 Australia 494 Portugali 501 Portugali 498 Ruotsi 494 Norja 498 Yhd. kuningask. 498 Ranska 493 Yhdysvallat 496 Yhdysvallat 497 Portugali 492 Itävalta 495 Espanja 496 Yhd. kuningask. 492 Ranska 495 OECD:n keskiarvo 493 Tšekki 492 Ruotsi 493 Sveitsi 492 OECD:n keskiarvo 490 Tšekki 493 Latvia 488 Italia 490 OECD:n keskiarvo 493 Tšekki 487 Islanti 488 Espanja 493 Itävalta 485 Espanja 486 Latvia 490 Italia 485 Luxemburg 486 Luxemburg 483 Islanti 482 Latvia 482 Italia 481 Luxemburg 481 Färsaaret 482 Unkari 477 Israel 479 Unkari 477 Islanti 473 Färsaaret 470 Slovakia 475 Israel 467 Unkari 470 Yhdysvallat 470 Slovakia 461 Kreikka 467 Israel 470 Kreikka 455 Chile 459 Kreikka 454 Chile 447 Slovakia 453 Chile 423 Färsaaret 446 Turkki 428 Turkki 420 Turkki 425 Meksiko 423 Meksiko 408 Meksiko 416 Pisa01 42 LAPSET JA NUORET
PISA 2015 LUKUTAITO 493 OECD- KESKIARVO 500 526 482 513 500 MATEMATIIKKA 490 OECD- KESKIARVO 511 511 488 502 494 LUONNONTIETEET 493 OECD- KESKIARVO 502 531 473 498 493 TANSKA SUOMI ISLANTI NORJA RUOTSI LAPSET JA NUORET 43
Yliopisto ja korkeakouluopiskelijat 2015 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Prosenttia kaikista 20 39 vuotiaista DK GL FI AX IS NO SE Educ02 ja Popu02. Grönlanti: tiedot vuodelta 2012. Ahvenanmaa: Sisältää ainoastaan Ahvenanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijat. Ruotsi: tiedot vuodelta 2014. Yliopisto ja korkeakouluopiskelijat 16 Prosenttia kaikista 20 39 vuotiaista, Pohjola yhteensä 14 12 10 8 6 4 2 0 Educ02 ja Popu02 2000 2005 2015 Miehet Naiset 44 LAPSET JA NUORET
Ulkomailla opiskelevat opiskelijat muissa Pohjoismaissa opiskelevien osuus, prosenttia 24 24 38 21 12 TANSKA SUOMI ISLANTI NORJA RUOTSI Pohjoismaalaiset opiskelijat muissa Pohjoismaissa 2016 100 Prosenttia 80 60 40 20 0 DK FI AX IS NO SE NR Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Educ05 LAPSET JA NUORET 45
Nuorisotyöttömyys 25 Prosenttia kaikista 15 24 vuotiaista 20 15 10 5 0 Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Pohjola EU28 2000 2016 Work02 46 LAPSET JA NUORET
LAPSET JA NUORET 47
KUVA: UNSPLASH Tutkimus- ja kehittämistoiminnan parissa työskentelee kaikissa Pohjoismaissa enemmän ihmisiä kuin muissa Euroopan maissa. 48
Innovaatio ja luovuus 49
Tutkimus ja kehittämistoiminnan henkilöstö 2,5 Prosenttia työvoimasta 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 DK FI IS NO SE EU28 2000 2007 2015 Rede04. Islanti: vuoden 2000 tiedot ovat vuodelta 2003. Norja ja Ruotsi: vuoden 2000 tiedot ovat vuodelta 2001. EU28: vuoden 2000 tiedot ovat vuodelta 2002. Valtion tutkimus ja kehittämistoiminnan menot Prosenttia BKT:sta 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 DK FI IS NO SE EU28 2000 2007 2015 Rede01. Norja ja Ruotsi: vuoden 2000 tiedot ovat vuodelta 2001. 50 INNOVAATIO JA LUOVUUS
Uudet yritykset 160 Indeksi 2006 = 100 140 120 100 80 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Pohjola Saksa Yhdistynyt kuningaskunta Yhdysvallat Australia Entp02 Patentit 2016 600 Miljoonaa asukasta kohti 500 400 300 200 100 0 DK FI IS NO SE EU28 Jätetyt hakemukset Myönnetyt patentit Pate01 INNOVAATIO JA LUOVUUS 51
Kulttuurialalla työskentelevät Prosenttia kokonaistyövoimasta 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 DK FI IS NO SE EU28 Cult23 Kulttuurin ja vapaa ajan toiminnan julkinen rahoitus 2015 Euroa asukasta kohden 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 DK FO GL FI IS NO SE EU28 Cult20. Färsaaret: tiedot vuodelta 2013. Grönlanti: tiedot vuodelta 2012. 52 INNOVAATIO JA LUOVUUS
Kulttuurin ja vapaa ajan toiminnan julkinen rahoitus Indeksi 2005 = 100 210 190 170 150 130 110 90 70 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 DK FO GL FI IS NO SE EU28 Cult20 Elokuvaensi illat 2016 Prosenttia pohjoismaisista elokuvaensi illoista 29% 23% DK FI IS 17% 6% 25% NO SE Cult05 INNOVAATIO JA LUOVUUS 53
Elokuvaensi illat 2016 300 Lukumäärä 250 200 150 100 50 0 DK FO GL FI IS NO SE Kotimainen Ulkomainen Cult05 Teatterikäynnit 2016 Käyntien määrä sataa asukasta kohden 90 80 70 60 50 40 30 20 10 DK FO GL FI IS NO SE Cult15. Suomi: tiedot vuodelta 2015. Islanti: tiedot vuodelta 2014. Ruotsi: tiedot vuodelta 2010. 54 INNOVAATIO JA LUOVUUS
INNOVAATIO JA LUOVUUS 55
KUVA: UNSPLASH Noin viidennes Pohjoismaiden ulkomaankaupasta on kauppaa muiden Pohjoismaiden kanssa. 56
Talous 57
AVAINLUVUT 2016 Talous Työttömyys prosenttia TANSKA 6,3 SUOMI 9,0 ISLANTI 3,1 NORJA 4,9 RUOTSI 8,4 58
Talouskasvu prosenttia 1,3 1,4 7,2 1,0 3,3 Vaihtotaseen ylijäämä prosenttia BKT:sta 8,2-1,1 7,9 4,9 4,7 Korko prosenttia 0,3 0,4 2,8 1,3 0,5 Julkisen sektorin ylijäämä prosenttia BKT:sta -0,9 Kuluttajahintojen nousu 2015 2016, prosenttia 0,3-1,9 0,4 12,6 0,8 3,1 3,9 0,9 1,1 59
BKT reaalinen vuosikasvu Prosenttia 15 10 5 0 5 10 DK FI IS NO SE EA19 Naac02. EA19: 19 EU:n jäsenvaltiota, jotka ovat 1. tammikuuta 2015 mennessä ottaneet euron valuutakseen. BKT asukasta kohden Euroa asukasta kohden ostovoimapariteetin (PPS) mukaan 50.000 45.000 40.000 35.000 30.000 25.000 20.000 DK FI AX IS NO SE EA19 Naac04. PPS: Purchasing power standards ostovoimapariteetti, jonka avulla maiden välisiä hintaeroja on mahdollista vertailla eri hintatasosta huolimatta. 60 TALOUS
BKT ja elintarvikkeiden hinnat 2016 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 EU28 = 100 DK FI IS NO SE EU28 BKT Ruoka Pric03 Asuntojen hinnat Indeksi 2000 = 100 350 300 250 200 150 100 50 Pric05 DK FO FI IS NO SE TALOUS 61
Pohjoismaiden välinen kauppa 27 25 23 21 19 17 15 13 11 9 7 Prosenttia koko viennistä DK FI IS NO SE Fotr49 Pohjoismaiden välinen kauppa Prosenttia koko tuonnista 32 30 28 26 24 22 20 18 16 DK FI IS NO SE Fotr49 62 TALOUS
Kauppatase vienti miinus tuonti Prosenttia bruttokansantuotteesta 20 15 10 5 0 5 10 15 20 DK FI IS NO SE Fotr49 ja Naac01 TALOUS 63
Pohjoismaiden ministerineuvosto Nordens Hus Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org ANP 2017:749 ISBN 978-92-893-5103-4 (PRINT) ISBN 978-92-893-5104-1 (PDF) ISBN 978-92-893-5105-8 (EPUB) ISSN 2414-6587 (ONLINE) ISSN 2414-6579 (PRINT)