Karilaiset Petäjävedellä Pentti Valkeajärven kuvia ja muistikuvia synnyinpitäjästään Karilan suvun tapaaminen Petäjävedellä 16.7.2017
Isäni Sahloisten kylän Myllyahon poika Eero Valkeajärvi tapasi tulevan äitini Lyyli Karilan hänen ollessaan 1940-luvun alussa töissä sisäkkönä Ruoppaan talossa Petäjäveden etelälaidalla. Myllyaho ja Ruopas ovat naapuritaloja, joiden välissä on Petäjäveden ja Jämsän (aik. Koskenpään) kuntien raja. Myllyaho Ruopas
Ruoppaan talon väkeä pellonreunalla 1940-luvun alkupuolella. Lyyli Karila kahvipannu kädessä.
Koirasalmi harjuineen on viehättävä paikka Moksin ja Sahloisten rajamailla. Täällä äitini ja isäni tapailivat seurusteluaikana.
Olen ehkä ensimmäinen paljasjalkainen Karilan suvun edustaja Petäjävedellä. Istun isän polvella syntymäkotini Leppäsen pihassa 1946. Asuimme talon vasemmanpuolesta päätyä. Tuolloin talo oli hirsipintainen. Uudempi kuva on 1990-luvun puolivälistä, ja siinä ovat meidän kaksoset Arttu ja Visa. 2010- luvulla tällä paikalla on Koiramäen päiväkoti.
Uusi koti Koivurinne valmistui 1951 kirjonkylän laidalle. Pikitie Multian suuntaan puolitti tontin 1960-luvulla. Tässä asuin 1970- luvun alkuun, jolloin muutin Jyväskylään.
Antti Karila kävi keskikoulun Petäjävedellä ja asui tuon ajan meillä. Kuva tienpenkalta Koivurinteen kohdalta. Minulle mieleisestä harrastuksesta metsästyksestä esimerkkinä kuva Korpilahden Hirvimäestä. Olimme eräänä 1960-luvun aamuna metsällä Taito Järvisen, tätini Mirjan miehen kanssa, ja saimme metson, teeren, pyyn, sorsan ja lehtokurpan. Eipä ole tuon jälkeen kohdalle osunut yhtä monipuolista saalispäivää.
Meikäläisen rippijuhlista kuva vuodelta 1961. Vasemmalta Artturi Karila, isä, Helmi Valkeajärvi (mummu) (os. Järvenpää), Martti Asunta (kummi), meikä ja äiti. Karilan sukua äidin 50-vuotisjuhlassa
Enoni Lauri Karila kävi 1970-luvulla Petäjävedellä kanssani metsällä ja pilkillä muutaman kerran. Tässä ollaan Teerijärvellä.
Lemettilän talo vanhan kirkon suunnalta keväällä, jolloin tulvavesi peittää usein kirkonkylän alavat pellot. Vedenpinnan vaihtelu voi olla Jämsänvesi-Petäjävesi-altaassa jopa kaksi metriä.
Etualalla Petäjäveden vanha Kuntala ja takana 2010-luvulla valmistunut uusi kunnantalo. Kunnassa on noin 4000 asukasta ja suunta on ollut kasvava.
Petäjäveden uusi kirkkokin on jo yli 120 vuotta vanha. Kirkonmäeltä avautuu näkymä Kirkkolahdelle.
Pappilakaan ei ole enää alkuperäisessä käytössä. Sitä voi vuokrata tilaisuuksiin. Petäjäveden rautatieasema on nykyään yksityisasuntona. Junia kulkee harvakseen ja pysähtyy tarvittaessa.
Kirkonkylän kohdalla järven nimi on Jämsänvesi. Sen ylittää kolme maantiesiltaa ja yksi rautatiesilta. Rautatie valmistui 1897, mutta rakennettiin uudestaan 1920- luvulla. Mäkiä piti leikata ja mutkia suoristaa. Vanha junasilta jäi kylätien käyttöön.
Petäjäveden Karikkoselkä on meteoriitin tekemä allas, joka syntyi arviolta 70 miljoonaa vuotta sitten
Petäjäveden vesistöt kuuluvat Jämsän reittiin, Petäjäveden reitistäkin puhutaan. Se saa vetensä suureksi osaksi Pengerjoen kautta Multian suunnalta (kuvassa Pengerkoski).Jämsänvesi-Petäjävesi -altaan vedet etenevät Piesalanjoen kautta kohti Jämsää ja Päijännettä (kuvassa Hankakoski).
Karhunahas on rotko ja suojelualue Töysänperällä. Ilmailumme uranuurtaja Niilo Karhumäki asui lapsena lähistöllä ja kävi Karhunahtaan myllyssä isänsä kanssa.
Rautaruukkina vuonna 1850 aloittanut Koskensaaren naulatehdas on Keski- Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut tehdaslaitos. Hieno ruukkimiljöö on heikon huolenpidon vuoksi aika tavalla ränsistynyt kuten myös päärakennus, Pytinki. Se on mahdollisesti Eliel Saarisen piirtämä.
Koskensaaren kivinen rautatiesilta 1920-luvulta on kivimiesten taidonnäyte.
Kintauden suunnan vedet laskevat Könkköjokea pitkin Karikkoselkää. Joessa elää luonnonvarainen järvitaimen. Kalastus on pyydystä ja päästä kalastusta. Saaliiksi päätyneet taimenet on vapautettava ja onhan laji on nykyään myös rauhoitettu eteläisessä Suomessa. Tässä kunnostetaan kutupaikkoja sorastamalla koskea.
Risujen polttotalkoot perintöpalstalla Alpon ja Karilan Eeron kanssa kesäkuussa 2017. Omaa väkeä istutuspuuhissa heinäkuussa Suomen juhlavuoden kunniaksi. Kaikki tietysti karilaisia paitsi Pirjo.
Metsoja olen harrastanut ja vähän työksenikin seurannut vuosikymmeniä. Myös Pirjo on usein mukana huhtikuun kuvausreissuilla. Nämä metsot pitivät soidintaan Piesalankylällä 2017. Kiitos kuuntelijoille ja katselijoille. Sukujuhlissa tavataan.