Ihmiskaupan tunnistaminen Akateemiset naiset Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Ylitarkastaja (ihmiskauppa-asiat), OTT Venla Roth Vähemmistövaltuutetun / kansallisen ihmiskaupparaportoijan toimisto
Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009 alusta. Raportoija on itsenäinen ja riippumaton viranomainen. Raportoijalla on laajat tietojensaantioikeudet. Kansallisen ihmiskaupparaportoijan tehtävät: seuraa ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä, kansainvälisten velvoitteiden toteutumista ja kansallisen lainsäädännön toimivuutta. antaa ihmiskaupan vastaiseen toimintaan ja uhrien oikeuksien toteutumiseen liittyviä ehdotuksia, suosituksia, lausuntoja ja neuvoja. pitää yhteyttä kv. järjestöihin. antaa oikeudellista neuvontaa ja avustaa uhreja tarvittaessa. raportoi säännöllisesti valtioneuvostolle ja eduskunnalle.
Iltasanomat 30.5.2011
Iltasanomat 7.1.2010
MTV3, 4.10.2011
Helsingin Sanomat 26.9.2011 (juttusarja)
Helsingin Sanomat 26.2.2011
Ihmiskauppa Suomessa Suomi on ihmiskaupan kauttakulku- ja kohdemaa. Jotkut uhrit myös hakevat turvaa Suomesta muualla kohtamaansa hyväksikäyttöä vastaan. Uhrit ovat naisia, miehiä ja lapsia. Arviot määristä vaihtelevat kymmenistä satoihin uhreihin vuosittain. Suomessa pääasiassa kysymys seksuaalisesta ja työperäisestä hyväksikäytöstä. Voi liittyä myös mm. huumekuriiriksi erehdyttämiseen/pakottamiseen, pakkoavioliittoihin, kerjäämiseen jne. Myös suomalaiset voivat uhriutua ihmiskaupassa. Ihmiskauppaan voivat syyllistyä paitsi järjestäytyneet rikollisryhmät myös uhrin omaiset, sukulaiset, tuttavat, poikaystävät tai puolisot. Haavoittuvat ryhmät ja lapset (Euroopassa lapsia n. 10 % uhreista, UNODC). Uudelleen uhriutuminen iso riski.
Ihmiskauppa Suomessa Toistaiseksi neljä seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää juttua tuomioistuimissa. Kolmessa syytteet osittain hyväksytty, yksi edelleen kesken. Toistaiseksi vain kaksi pakkotyöhön liittynyttä tapausta tuomioistuimessa. Syytteet hylättiin. Esitutkinnassa ja auttamisjärjestelmässä useita tapauksia, joihin liittynyt ihmiskaupan piirteitä. Ihmiskaupan tunnistaminen on ihmiskaupan vastaisen toiminnan keskeisin haaste: muu ihmiskaupan vastainen toiminta ja uhrien oikeuksien toteutuminen riippuvaista tunnistamisesta. Tunnistaminen havaittu ongelmaksi muuallakin Euroopassa: uhreja tunnistetaan arvioihin nähden vähän, tapauksia etenee tuomioistuimiin vähän. Lainsäädännön puutteet eivät yksinään selitä ihmiskaupan vastaisen toiminnan tehottomuutta, vaan tehostamista tarvitaan myös viranomaisten toiminnassa.
Arvioitu vs. tunnistettu ihmiskauppa Tunnistettujen uhrien määrä arvioihin verrattuna pieni, syitä useita mm.: Ihmiskauppa piiloinen ilmiö. Sekä uhrit että tekijät haluavat pysyä viranomaisten ulottumattomissa. Tiedon ja kontaktien puute, riippuvuus tekijästä, velka, pelko, häpeä. Tunnistaminen pitkä prosessi. Culture of disbelief / epäusko ei voi olla totta. Auttajan sokeutuminen, kärsimyksen normalisoituminen. Väärinkäytöspelot. Harhaanjohtavat ja virheelliset käsitykset ihmiskaupasta. Määritelmä koetaan vaikeaksi. Määritelmän soveltaminen ja tulkinta kapeaa, eikä useinkaan ole sopusoinnussa lainsäätäjän tarkoituksen tai kansainvälisten sopimusten kanssa.
Ihmiskaupan indikaattoreita (seksuaalinen hyväksikäyttö) Tapauksista ilmenee: Korkeiden, kiinteiden päivä- ja viikkomaksujen, ilmoittelukulujen ja vuokrien perimistä, Kovaa velkaantumista (jopa useita kymmeniä tuhansia euroja), Kontrollointia ja vahtimista (mm. puhelinoperaattoritoiminta), Seksuaalisella ja fyysisellä väkivallalla uhkailemista (uhri ja hänen läheisensä uhkailun kohteena), Liikkumisvapauden rajoittamista (mm. passien polttaminen ja elämänpiirin rajoittaminen), Viranomaisille paljastamisella uhkailemista, Kohtuuttoman suurien osuuksien vaatimista asiakkaiden maksamista korvauksista (30-75 %), sekä Henkistä väkivaltaa ja manipulointia sekä tietoista heikon aseman hyödyntämistä (kielitaidottomuus, turvaverkostojen puute, nuori ikä, pakolaisuus, maasta poistamispelko, aikaisemmat traumaattiset kokemukset, psyykkinen tasapainottomuus, kehitysvammaisuus jne.).
Ihmiskaupan indikaattoreita (työperäinen hyväksikäyttö) Tapauksista ilmenee: Erehdyttämistä työnteon ehtojen suhteen, Kovaa velkaannuttamista ja taloudellista hyväksikäyttämistä (matkat, majoitus, palvelut ), Työskentelevät usein ylipitkiä työpäiviä pienellä palkalla, ilman lisiä ja myös sairaina / toipilaina, Ei itsenäistä pääsyä ansioihin, Ala-arvoisissa olosuhteissa majoittamista, Liikkumisvapauden / yhteydenpidon / avun hakemisen rajoittamista, Uhkauksia, palkkojen takaisinperintää ja suoranaista väkivaltaa, Henkistä väkivaltaa ja manipulointia sekä tietoista heikon aseman hyödyntämistä (kielitaidottomuus, turvaverkostojen puute, maasta poistamispelko jne.).
Auttamisjärjestelmä 071 876 3170 (vastaanottokeskuksen johtaja antaa kirjallisesta tai suullisesta esityksestä valituskelpoisen hallintopäätöksen moniammatillisen arviointiryhmän tuella)
Auttamisjärjestelmän asiakasmäärät (Lähde: Joutsenon vastaanottokeskus) Tehdyt päätökset auttamisjärje stelmään ottamisesta tai poistamisesta 80 70 60 50 10 9 18 6 13 Poistamiset 40 Kielteiset 30 24 Myönteiset 20 44 41 10 0 0 17 01 6 13 6 20 2006 2007 2008 2009 2010 2011
KANSALLISEN IHMISKAUPPARAPORTOIJAN TOIMISTO Käyntiosoite Mikonkatu 25 - Helsinki Postiosoite PL 26 00023 Valtioneuvosto Puhelin 071 878 8667 Faksi 071 878 8672 Asiakaspalvelu 071 878 8666 (arkisin klo 10-12) Kotisivut www.ofm.fi www.ihmiskauppa.fi Sähköpostiosoite venla.roth@ofm.fi
KIITOS JA OTA YHTEYTTÄ!