Mitä löytyy ostostemme takaa?

Transkriptio

1 Mitä löytyy ostostemme takaa? 1

2 Työperäinen ihmiskauppa Turvapaikanhakijan oikeudet ja velvollisuudet työssä Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke 2

3 Johdanto ja esittelyt Koulutus osa Hapke-hanketta Työperäinen ihmiskauppa Suomessa Tehty selvitys koulutustoiveista vastaanottokeskuksissa Turvapaikanhakijoiden ryhmä avustanut Mukana KRP, poliisi, Rajavartiolaitos, PAM ja Työsuojelu 3

4 Päivän ohjelma Tavoitteet Mitä on ihmiskauppa? Määritelmä laissa ja historiaa Ihmiskaupan uhri Ihmiskauppa Suomessa Uhrin tilanne Auttamisjärjestelmä 4

5 Päivän ohjelma Ihmiskaupparikoksen tutkinta Työsuojelun keinot puuttua hyväksikäyttöön Käytännöt keinot ennaltaehkäistä ihmiskauppaa VOKista 5

6 Tavoitteet Perusymmärrys työperäisestä ihmiskaupasta rikoksena ja ilmiönä. Tunnistetaan viitteitä ihmiskaupasta Tiedetään, miten toimia epäilyksen syntyessä Ymmärretään, miten ihmiskaupparikoksia tutkitaan ja miten tekijöitä saadaan vastuuseen Luodaan paikallisia kontakteja hyväksikäyttömahdollisuuksien vähentämiseksi Kehitetään oman VOKin toimintaa 6

7 Mitä on työperäinen ihmiskauppa? 7

8 Ihmisoikeusrikos Rikos ihmisyyttä ja koskemattomuutta vastaan Kansainvälisissä sopimuksissa ja Suomen rikoslaissa Valkoisesta orjakaupasta orjuuden ja ihmiskaupan kieltämiseen 8

9 Kansainvälinen oikeus ja 1900-lukujen vaihteessa valtiot pyrkivät torjumaan ns. valkoista orjakauppaa Kansainliiton orjuutta koskeva kansainvälinen yleissopimus 1926 YK:n ihmisten kaupan ja toisten prostituutiosta hyötymisen tukahduttamista koskeva yleissopimus 1949 velvoittaa kieltämään parituksen ja bordellitoiminnan. ILOn pakkotyötä koskevat sopimukset 9

10 ILO:n pakkotyön määritelmä Pakollista työtä koskeva sopimus, jonka kansainvälinen työkonferenssi on hyväksynyt vuonna 1930: Nimityksellä "pakollinen työ" ymmärrettävä kaikenlaista työtä tai palvelusta, jota jonkin rangaistuksen uhalla vaaditaan joltakin henkilöltä ja johon mainittu henkilö ei ole vapaaehtoisesti tarjoutunut. Rangaistuksen uhalla ei tarkoiteta vain esimerkiksi väkivallan uhkaa tai muita vakavaksi katsottuja rangaistuksen muotoja vaan voi olla myös psykologista laatua. Suostumuksella ei ole merkitystä, jos sen saamiseen on käytetty epäasiallista keinoa. 10

11 Ihmiskaupan määritelmä Palermon pöytäkirja 2000 Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen lisäpöytäkirja ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan ehkäisemisestä, torjumisesta ja rankaisemisesta 11

12 Ihmiskaupan määritelmä Artikla 3 a) "ihmiskauppa" tarkoittaa hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa henkilöiden värväystä, kuljettamista, siirtämistä, kätkemistä tai vastaanottamista voimankäytöllä uhkaamisen tai voimankäytön tai muun pakottamisen, sieppauksen, petoksen, harhaanjohtamisen, vallan väärinkäytön tai haavoittuvan aseman hyödyntämisen avulla, taikka toista henkilöä vallassaan pitävän henkilön suostumuksen saamiseksi annetun tai vastaanotetun maksun tai edun avulla. Hyväksikäytöksi katsotaan vähintään toisen hyväksikäyttö prostituutiotarkoituksessa tai muut seksuaalisen hyväksikäytön muodot, pakkotyö tai pakollinen palvelu, orjuus tai muu orjuuden kaltainen käytäntö, orjuuden kaltaiset olot tai elinten poistaminen. TOIMINTA TAPA TARKOITUS 12

13 Kolme elementtiä TOIMINTA (=tekotapa, act) TAPA (=keino, means) TARKOITUS (=purpose) 13

14 Kansainvälinen oikeus Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätökset (sitovia sopimusvaltioille) Euroopan neuvoston ihmiskaupan vastaista toimintaa koskeva yleissopimus 2005 (lainvoima Suomessa ): ihmiskauppa ihmisoikeusloukkaus ja muodostaa uhan ihmisarvolle ja koskemattomuudelle Artikla 10 velvoittaa sopimusvaltioita huolehtimaan tunnistamisen asianmukaisuudesta sekä ettei uhria käännytetä ennen kuin toimivaltaiset viranomaiset varmistavat, että hän saa sopimuksen mukaisen avun. 14

15 Suomen lainsäädäntö ja Euroopan unioni 2002 puitepäätös ihmiskaupan torjunnasta 2004 uhrilupaa ja harkinta-aikaa koskeva direktiivi 2011 direktiivi ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjunnasta Rikoslain 25. luku 3 Ulkomaalaislain 4. luku 52 : oleskelulupa/harkintaaika Vastaanottolain 4. luku: auttamisjärjestelmä 15

16 Ihmiskaupan määritelmä Suomen rikoslaissa Rikoslain 25. luku 3 Joka 1) käyttämällä hyväksi toisen riippuvaista asemaa tai turvatonta tilaa, 2) erehdyttämällä toista tai tämän erehdystä hyväksi käyttämällä, 3) maksamalla korvauksen toista vallassaan pitävälle henkilölle tai 4) ottamalla vastaan sellaisen korvauksen 16

17 Ihmiskaupan määritelmä ottaa toisen valtaansa, värvää toisen taikka luovuttaa, kuljettaa, vastaanottaa tai majoittaa toisen hänen saattamisekseen 20 luvun 9 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun tai siihen rinnastettavan seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi, pakkotyöhön tai muihin ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin taikka elimien tai kudoksien poistamiseksi taloudellisessa hyötymistarkoituksessa, on tuomittava ihmiskaupasta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi. 17

18 Siivoojan tapaus 18

19 Tehtävä 1 Martta Tuomaala: Unelmia Helsingissä Katso tarina ja tee muistiinpanot Ryhmissä miettikää: 1. Mitä lisäkysymyksiä mahdollisesti haluaisitte esittää tälle henkilölle? 2. Oma arvionne: onko kyseessä ihmiskauppatapaus? 3. Miten toimisitte, jos kyseessä olisi asiakkaanne? 19

20 Ihmiskauppa Suomessa 20

21 Mitä ihmiskaupan muotoja Suomessa on? Muuntautuvaa piilorikollisuutta Tilastot kertovat vain osatotuuden "Tiedän oikeuteni, mutta olen valmis luopumaan niistä saadakseni töitä" Kaikki hyväksikäyttö ei ole ihmiskauppaa, mutta myös muihin hyväksikäytön muotoihin tulee puuttua Ihmiskaupan kaltaiset rikokset 21

22 Toiminta Uhrit värvätty Suomessa tai ulkomailla Tekijä voi järjestää matkat Suomeen Asutaan usein tekijän asunnossa tai työpaikalla Passit, pankkitilit voi olla tekijän käsissä Tekijä voi hoitaa viranomais- ja muut asiat uhrin puolesta Suomessa turvapaikanhakijan oleskeluoikeuden ja työnsaannin epävarmuus voi altistaa uhriutumiselle Rekrytointi voi tapahtua jo vastaanottokeskuksessa 22

23 Tapa Turvaton tila, erehdyttäminen Henkinen kontrolli ja/tai väkivalta, uskomukset Velka ja/tai uhkailu Rajoitettu ihmissuhteita, liikkumista Paikallisen yhteiskunnan tuntemus yhdistyy lähtöpaikan kulttuurin osaamiseen riippuvaisuus Tekijänä sukulainen, yksittäinen yrittäjä, järjestäytynyt rikollisuus, suomalainen tai ulkomaalainen 23

24 Tarkoitus Taloudellinen hyöty Pitkät työpäivät Pieni tai olematon palkka Työpäivän jälkeen kotitöitä Muuta hyväksikäyttöä Tilanne voi heiketä ajan myötä 24

25 Viitteitä ihmiskaupasta Oletko halutessasi vapaa jättämään työpaikkasi? Teetkö kotitöitä oman työn lisäksi? Onko sinua pahoinpidelty? Säilytätkö itse omaa passiasi ja papereitasi? Saatko suomalaisten sopimusten mukaista palkkaa ja maksatko työnantajallesi elinkustannuksistasi? Asutko kotona vai työpaikalla? Järjestikö työnantajasi matkasi paikkakunnalle? 25

26 Tilastokatsaus 26

27 Ihmiskauppa onko sitä? 27

28 Ihmiskauppa onko sitä? 28

29 Matalan kynnyksen auttaminen 29

30 Uhrien sukupuolijakauma 30

31 Turvapaikanhakijat uhreina 31

32 Ihmiskaupan ja hyväksikäytön ennaltaehkäisy vastaanottokeskuksessa 32

33 Mitä meidän keskuksessamme voidaan tehdä hyväksikäytön ennaltaehkäisemiseksi? Tietoisuus (asukkaat/henkilökunta) Ohjaus ja neuvonta Usko virallisiin reitteihin työelämään Suomalaisen järjestelmän tunteminen Epämääräisten toimijoiden toimintaan puuttuminen Uhrien tunnistaminen Mitä muuta? 33

34 Uhrin auttaminen 34

35 Auttamisjärjestelmä Koordinointi, ylläpito ja kehittäminen valtion vastaanottokeskuksille Joutseno vastannut lähtien kaikkien uhrien auttamisesta Viranomaistoimintaa Säädetään laissa kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta 35

36 Auttamisen vireilletulo Esityksen voi tehdä viranomainen, ihmiskaupan uhri itse, yksityinen tai julkinen palvelujen tuottaja Esityslomake tai vapaamuotoinen esitys Kiireellisessä tapauksessa puhelu riittää Palveluja ja tukitoimia ei kuitenkaan voida antaa vastoin henkilön tahtoa. 36

37 Auttamisjärjestelmään ottaminen 36 Päätös auttamista koskevien säännösten soveltamisesta: "Vastaanottokeskuksen johtaja tekee päätöksen auttamista koskevien säännösten soveltamisesta ja soveltamisen lakkaamisesta." 37 Moniammatillinen arviointiryhmä "Vastaanottokeskuksen johtajan päätöksenteon tukena ja ihmiskaupan uhrien palvelutarpeen arvioimista varten on vastaanottokeskuksen yhteydessä moniammatillinen arviointiryhmä" 37

38 Päätöksenteko Esittelymenettely Moniammatillinen arviointiryhmä Voidaan kuulla ulkopuolisia asiantuntijoita Vastaanottokeskuksella itsenäinen toimivalta muihin viranomaisiin nähden. Kirjallinen päätös perusteluineen (Päätös alk. UMA:ssa) Päätökset annetaan tiedoksi todisteellisesti (Hallintolaki 60 ) Päätökset valituskelpoisia hallintopäätöksiä 38

39 Määritelmä Ihmiskaupan uhrilla tarkoitetaan henkilöä (Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta 3 7 kohta): jolle on myönnetty ulkomaalaislain 52 b :ssä tarkoitettu harkinta-aika tai jolle on myönnetty ulkomaalaislain 52 a :n 1 momentissa tarkoitettu oleskelulupa; tai jonka muutoin voidaan olosuhteiden perusteella arvioida olevan ihmiskaupan uhri tai erityisen avun tarpeessa ihmiskaupparikosta tutkittaessa. * Vastaanottolaki (746/2011) voimaan , säädökset siirretty laista maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999

40 Soveltamisala (olosuhteet) HE 183/2006: auttamisjärjestelmään voidaan ottaa myös henkilö, joka ei ole vielä hakenut turvaa poliisilta, rajatarkastusviranomaiselta tai Maahanmuuttovirastolta tai jota em. viranomaiset eivät epäile ihmiskaupan uhriksi. Tällöin henkilöä kehotettaisiin kääntymään poliisin tai rajatarkastusviranomaisen puoleen ihmiskaupparikoksen selvittämiseksi.

41 Soveltamisala (olosuhteet) Voidaan soveltaa myös henkilöön, jolla ei ole tarvetta tai mahdollisuutta harkinta-aikaan (UlkL 52 b ) tai oleskelulupaan (UlkL 52 a ): Euroopan Unionin jäsenmaan kansalaiset (rekisteröidyt, rekisteröimättömät), henkilöt joilla oleskelulupa tai turvapaikanhakijat, Suomen kansalaiset

42 Ihmiskaupan uhrin auttaminen Uhri auttamisen keskiössä, yksilöllistä Uhrista huolehtiminen, toimeentulo Toipumisen edistäminen Toimintakyvyn tukeminen Kuntoutuminen ja voimaantuminen Sopeutuminen Suomeen / paluu kotimaahan Ihmiskaupan ennaltaehkäisy ja tekijöiden saattaminen vastuuseen 42

43 Siirtolaisen todellisuus Suuret toiveet ja panokset Korkeat odotukset (kylä, suku, perhe) Aiemmin matkustaneiden menestystarinat Välimatka piilottaa vaikeudet Yksinäisyys, irtautuminen tukiverkoista Itsenäisyys ja usko omiin kykyihin Sopeutumisen haasteet Vastuu perheen ja suvun toimeentulosta 43

44 Ihmiskaupan uhri Auttamisjärjestelmään tulevien uhrien toimintakyky vaihtelee Pelokkuus, nolous/häpeän tunne (pärjääminen) Yksinäisyys Vieras kieli, uusi järjestelmä Halu jättää kokemus taakseen ja siirtyä nopeasti eteenpäin Uudelleen uhriutuminen 44

45 33 Auttamisen sisältö Oikeudellista ja muuta neuvontaa Kriisiapua Sosiaali- ja terveyspalveluja Tulkki- ja käännöspalveluja sekä muita tukipalveluja Majoitus tai asuminen Vastaanottoraha tai toimeentulotuki Muu tarpeellinen huolenpito Turvallisen paluun tukeminen 45

46 33 Auttamisen sisältö Huomioon otettava: ihmiskaupan uhrin iästä turvattomasta asemasta fyysisestä ja psyykkisestä tilasta johtuvat erityistarpeet sekä ihmiskaupan uhrin että palveluja ja tukitoimia järjestävän henkilöstön turvallisuus. 46

47 Auttamisen sisältö Majoitus Toimeentulo Oleskelulupa-asiat Asiamies Tukihenkilö Sosiaalipalvelut (kunta/vok/auttamisjärjestelmä) Terveyspalvelut Oikeudenkäyntijärjestelyt Vapaaehtoinen paluu kotimaahan tai tavallisen elämän jatkuminen Suomessa 47

48 Säännösten soveltamisen lakkaaminen Vastaanottokeskuksen johtaja tekee päätöksen (esittelymenettely) Moniammatillinen arviointityöryhmä Kirjallinen päätös perusteluineen, asianosaisen kuuleminen Hallintomenettely; tiedoksianto, valituskelpoisuus

49 Säännösten soveltamisen lakkaaminen ns. Vastaanottolaissa ei enää erikseen säädöstä auttamista koskevien säännösten soveltamisen lakkaamisesta HE 183/2006 (edeltävä ns. Kotolaki): uhri poistuu maasta, ihmiskauppatutkinta ei käynnisty, se lopetetaan tai riittävää näyttöä ei löydy tai kolmannen valtion kansalainen saa jatkuvan oleskeluluvan tai EU-kansalainen tai heihin rinnastettava kotikunnan Auttamisjärjestelmä ei anna mitään oleskelustatusta Suomeen; oleskeluoikeus ratkaistaan kaikissa tapauksissa ulkomaalaislain mukaisessa järjestyksessä

50 KIITOS!