LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 9/2009/2 Dnro LSY 2008 Y 107 Annettu julkipanon jälkeen 13.2.2009 ASIA Hangon 13 m väylään kuuluvan erityisalueen ruoppaus ja louhinta, ruoppausmassojen läjitys merialueelle sekä vesialueen määrääminen väyläalueeksi ynnä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa, Hanko LUVAN HAKIJA Merenkulkulaitos HAKEMUS Merenkulkulaitos on 9.5.2008 ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja 28.5.2008, 12.6.2008 sekä 12.1.2009 täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Hangon Länsisataman länsipuolelle sijoittuvan laivojen kääntöalueen syventämiseen ruoppaamalla ja louhimalla sekä näin syntyvien massojen läjittämiseen merialueelle. Lisäksi hakija on pyytänyt, että kyseinen laivojen kääntöalue, joka on ns. väyläalueeseen kuuluva erityisalue, määrättäisiin väyläalueeksi. Kyseinen kääntöalue sijaitsee Hangon kaupungin omistamalla vesialueella (pääosin kiinteistöllä 78 408 15 0 ja vähäiseltä osin kiinteistöllä 78 408 8 8). Hakija on myös pyytänyt lupaa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SUUNNITELMA Sijainti Suunnitelman tarkoittama laivojen kääntöalue sijaitsee noin 150 m Sunnantillin luotorykelmän eteläpuolella Hangon Länsisataman länsipuolella, 13 metrin väylän luoteispuolella. Alue sijaitsee yleiskaavan ulkopuolella. Ruoppausmassojen sijoituspaikka on noin 1,5 kilometrin päässä ruoppauskohteesta Hangon 13 metrin väylän väyläalueella oleva syvänne Gustavsvärnin koillispuolella. Myös kyseinen alue sijaitsee yleiskaava alueen ulkopuolella. Merivirtaukset ovat voimakkaita Hangon edustan merialueella, samoin veden sekoittuminen. Pääasiallinen virtaussuunta on länteen. Happiongelmia Hangon eteläpuolisella merialueella ei juuri esiinny. Kalasto on runsas ja monipuolinen koostuen paikallista lajeista (kuten ahven, kuha ja hauki) sekä vaeltavista kalalajeista (lohi, meritaimen, siika). Ruopattavan alueen läheisyydessä sijaitsee ainakin kampelan ja mahdollisesti myös silakan lisääntymisalueita.
2 Tulliniemen linnustonsuojelualue sijaitsee noin 400 metrin päässä ruopattavasta alueesta ja noin 200 metrin päässä meriläjitysalueesta. Ruoppausaluetta lähimpänä oleva tunnettu hylky on Hangon Länsisataman luoteispuolella sijaitseva, toistaiseksi tutkimatta oleva Kalasataman hylky. Lisäksi ruoppausalueen eteläpuolella, Meijerfeltin vieressä 32 metrin syvyydessä sijaitsee Kustavin hylky. Molemmat hylyt sijaitsevat useamman sadan metrin päässä ruoppausalueista. Tavoite Länsisataman edustan vesialue on liian ahdas varsinkin huonoissa keliolosuhteissa. Tarkoituksena on syventää nyt 7 10 m syvä alue laivojen kääntöalueeksi, jonka haraustasoksi tulee MW 2005 10,20 m. Hanke parantaa liikenneturvallisuutta satamassa ja sataman käytettävyyttä kauppamerenkulun satamana. Toimenpiteet Erityisalueen sijoittaminen osittain matalikolle edellyttää ruoppauksia alueen pohjoisosassa noin 10 800 m 2 :n alalla ja vedenalaisen kallion louhinnan (noin 30 m 2 ) alueen lounaisosassa, jossa myös ruopataan noin 175 m 2. Ruopattavat massat, joita syntyy noin 13 600 m 3 ktr, ovat pääosin hiekkaa ja soraa. Ruoppaus on tarkoitus suorittaa kuokkakauharuoppauksena. Louhinnassa massoja syntyy lisäksi noin 10 m 3 ktr. Ruoppaustöiden yhtäjaksoisella toteutuksella työn kestoajaksi on arvioitu muutama viikko. Ruoppausmassat siirretään esimerkiksi palkoproomukuljetuksena Gustavsvärnin koillispuolelle Hangon 13 metrin meriväylän väyläalueella sijaitsevaan noin 35 metrin syvänteeseen noin 1,5 kilometrin etäisyydelle ruoppauskohteesta. Meriläjitykseen käytettävän alueen pinta ala on noin 93 000 m 2, ylin läjitystaso 30 m ja teoreettinen läjitystilavuus noin 420 000 m 3. Alue sijaitsee kiinteistöllä 78 408 18 0, joka on Hangon kaupungin omistuksessa. Lisäksi rakentamiseen soveltuvia massoja on tarkoitus hyödyntää Hangon Länsisataman aallonmurtajan rakenteissa. Ruoppausmassan siirtoon käytettävistä proomuista ei sallita vuotoja tai massan karkaamista lastauksen ja siirron yhteydessä. SEDIMENTTI JA POHJAELÄINTUTKIMUKSET Ruoppauskohde Ruoppausalueelta otettiin sedimenttinäytteet kolmesta tutkimuspisteestä 28.11.2006. Tutkitun alueen pohja on ohuen hiekkaisen kerroksen alla hyvin kivistä eikä sedimentistä saatu kuin maksimissaan 20 cm:n profiili. Sedimenttinäytteistä määritettiin tilavuuspaino, kui
3 va aine, hehkutushäviö, savipitoisuus, metallit (Cd, Co, Cu, Hg, Cr, Pb, Ni, V ja Zn) sekä arseeni (As), öljyhiilivedyt, orgaaniset tinayhdisteet, PCB kongeerit ja kokonais PCB. Tutkittujen haitta aineiden normalisoidut pitoisuudet olivat yhtä näytettä lukuun ottamatta alle tai hyvin lähellä laboratorion määritysrajaa. Tutkimuspisteessä 2 sedimenttinäytteen normalisoitu TBTpitoisuus (12,5 µg/kg ka) hieman ylitti ympäristöministeriön ruoppaus ja läjitysohjeen haitta ainetason 1 (3 µg/kg ka) alittaen kuitenkin selvästi haitta ainetason 2 (200 µg/kg ka). Ruoppauskohteen pohjaeläimistöä ei ole tutkittu. Meriläjitysalue ulkomerellä Suunnitellulta meriläjitysalueelta otettiin 23.10.2007 sedimenttinäytteet kahdesta tutkimuspisteestä. Pohjamateriaali oli pinnaltaan liejua ja pintakerroksen alapuoli liejunsekaista savea. Tutkimuspisteiden sedimenttinäytteiden profiilit olivat 20 ja 34 cm. Sedimenttinäytteet viipaloitiin 0 10, 10 20 sekä yli 20 cm:n profiileihin. Pintakerroksesta (0 10 cm) määritettiin tiheys, kuiva aine, hehkutushäviö, savi %, metallit (Cd, Cu, Cr, Pb, Ni, Co, Mg, V, Zn) ja arseeni (As) sekä PCB yhdisteet, öljyhiilivedyt ja orgaaniset tinayhdisteet. Metallien osalta kadmiumin normalisoitu pitoisuus sivusi haittaainetasoa 1 (0,5 mg/kg) pisteessä HAS1 ja ylitti lievästi tason 1 pisteessä HAS2 (näytteen pitoisuus oli 0,7 mg/kg). Muiden metallien pitoisuudet jäivät alle haitta ainetason 1. Orgaanisten tinayhdisteiden osalta normalisoidut TBT pitoisuudet olivat molemmissa tutkimuspisteissä haitta ainetasojen 1 ja 2 välissä. PCB:n osalta haitta ainetasoa 1 sivuttiin ainoastaan tutkimuspisteessä HAS2 kongeneerin 138 osalta. Muilta osin normalisoidut PCB yhdisteiden pitoisuudet jäivät alle määritysrajan. Myös öljyhiilivedyt jäivät molemmissa näytteissä alle määrityspitoisuuden. Yhteenvetona voidaan todeta, että läjitysalueen sedimentin haittaainepitoisuudet olivat pääosin taustapitoisuuksien tasoa. Pintakerroksen perusteella läjitysalue on sedimentaatioaluetta ja soveltuu siten läjitykseen. Pohjaeläinnäytteitä otettiin suunnitellulta läjitysalueelta ja kahdesta paikasta sen ulkopuolelta, kustakin kolme erillistä nostoa näytteenottimella. Pohjaeläinnäytteissä esiintyi yleisesti ottaen erittäin runsaasti amerikansukasmatoa (Marenzelleria), joka on tulokaslaji. Muita kaikilta asemilta määritettyjä pohjaeläimiä olivat valkokatka ja liejusimpukka. Liejusimpukoita esiintyi kaikilla näytepaikoilla kaikissa kokoluokissa, eli populaatiot ovat jatkuvasti lisääntyviä. MI rehe
4 vyysindeksin mukaan rehevin näytteenottopaikoista oli suunnitellulla läjitysalueella sijaitseva HP1. Suunnitellun läjitysalueen ja sen ympäristön pohjaeläimistöä oli tyypillistä Hangon edustan merialueelle. Amerikansukasmadon ja valkokatkan runsastuminen Hangon edustalla on havaittu myös velvoitetarkkailussa edellisenä vuotena. Harvasukasmadot ovat hävinneet alueelta, mahdollisesti amerikansukasmatojen häirinnän tai kilpailun vuoksi. Liejusimpukan määrä on pysynyt suhteellisen vakaana. HANKKEEN VAIKUTUKSET Vaikutukset pohjaan ja veden laatuun Ruopattavat massat ovat pääosin hiekkaa ja soraa, joten samentumisvaikutus ja kiintoainepitoisuuden nousu jäänevät vähäisiksi. Yleensä töiden aikainen havaittava sameuden leviäminen rajoittuu muutaman sadan metrin etäisyydelle työkohteesta, varsinkin jos massat ovat pääosin karkeita. Samentuminen on ohimenevää eikä siitä aiheudu pysyviä muutoksia alueen veden laatuun. Ruoppausten ja läjitysten seurauksena kiintoaineen sedimentaatio kasvaa. Laskeutuvan aineksen määrän kasvaessa läjitysalueen läheisyydessä pohjaeläimistö vähenee huomattavasti tai tuhoutuu hautautuessaan sedimentoituvan aineksen alle. Sedimentaation lisääntyessä pohjaeläinten, etenkin simpukoiden, lisääntyminen voi hankaloitua. Eläimistön toipuminen ennalleen kestää yleensä 1 3 vuotta. Suunnitellun läjitysalueen ja sen ympäristön valtalaji, amerikansukasmato, näyttää olevan hyvin sopeutuvainen laji, joka valloittaa nopeasti uusia pohja alueita. Ruoppaus ja läjitystöiden vesikasvillisuudelle ja sitä kautta myös kaloille aiheuttamia mahdollisia haittavaikutuksia voidaan lieventää toteuttamalla toimenpiteet kasvukauden ulkopuolella. Esimerkiksi silakan kudulle tärkeän rakkolevän lisääntyminen ajoittuu kevääseen ja alkukesään siten, että uusien taimien kiinnittyminen pohjaan tapahtuu touko kesäkuussa. Mikäli pohjassa on silloin ylimääräistä kiintoainesta, se voi häiritä rakkolevän lisääntymistä. Kiintoaineksen kulkeutumista ruoppaus ja läjitysalueelta saattaa tapahtua myös läheisille litoraalialueille, laskeutuen siellä kasvillisuuden pinnalle ja hiekkarannoille. Seuraavat myrskyt kuitenkin puhdistavat alueet. Lähin uimaranta sijaitsee ruoppausalueen luoteispuolella yli 200 metrin päässä. Vaikutukset kaloille ja kalastukselle Veden lievä samentuminen ja melu saattavat hetkellisesti karkottaa kaloja ruoppauskohteen välittömästä läheisyydestä kauemmaksi. Toimenpidealueiden läheisyydessä harjoitetaan sekä ammatti että virkistyskalastusta. Ruoppaus ja läjitystöiden kestäessä vain muu
5 tamia viikkoja ja massojen koostumus huomioon ottaen vaikutukset kalastoon jäänevät vähäisiksi. Kampelan ja silakan kudun ajoittuessa touko kesäkuulle haittaa voidaan pienentää suorittamalla työt kutuajan ulkopuolella. Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin Ruoppauksilla ja läjityksillä ei ole merkittävää vaikutusta Tulliniemen linnustonsuojelualueelle eikä minkäänlaista vaikutusta kauempana sijaitsevaan Tammisaaren ja Hangon saariston sekä Pohjanpitäjänlahden merensuojelualueeseen. Suunniteltujen toimenpiteiden ei näin ollen voida katsoa vaarantavan luontotyyppien suotuisan suojelun tasoa. OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET Hankkeesta ei aiheudu muutoksia vallitseviin vedenkorkeuksiin eikä virtaamiin. Hanke ei aiheuta pysyviä haitallisia vaikutuksia vesiympäristölle tai sen käytölle. Hankkeen toteuttaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai muulle maankäytön järjestämiselle. Hankkeesta ei aiheudu korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä vesialueen omistajille eikä muillekaan oikeuksien omistajille. Toimenpidealue ja oletettu vaikutusalue ovat Hangon kaupungin omistuksessa. Hanke on yleisen tarpeen vaatima ja siitä koituu merkittävää hyötyä Hangon sataman tavaraliikenteelle sekä alueen meriturvallisuudelle. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Hangon kaupungissa 27.5. 27.6.2008 varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Uudenmaan ympäristökeskus on todennut, että noin 400 m ruoppausalueesta ja 200 m läjitysalueesta länteen sijaitsee Natura 2000 verkostoon kuuluva Tulliniemen linnustonsuojelualue. Linnuston suojelun takia ruoppaus ja läjitystöitä ei tulisi tehdä lintujen pesimäaikaan (15.4. 1.8.). Hakemukseen sisältyneet sedimenttitutkimukset ovat riittävät ja niiden perusteella voidaan todeta, että massojen ruoppaukselle ja meriläjitykselle ei ole estettä. Työnaikaisten vaikutusten seuranta tulee toteuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Työt voidaan aloittaa ennen päätöksen
6 lainvoimaiseksi tulemista, mutta louhintatöille ei aloittamislupaa tule vesilain 2 luvun 26 :n perusteella myöntää. 2) AA, BB ja CC (Hangonkylä) ovat esittäneet huolensa paikallisten asukkaiden uimarantana ja virkistyskäyttöön käyttämien hiekkarantojen osalta, jotka sijaitsevat entisen troolisataman ja Palbobergetin välissä. Lisäksi muistuttajat ovat harjoittaneet kotitarvekalastusta ruoppauskohteen vieressä. Suuret ruoppausprojektit muualla ovat tiettävästi vaikuttaneet hiekkarantoihin haitallisesti siten, että hiekka vähitellen siirtyy syvennettyyn kohtaan. Lienee myös mahdollista, että ruoppauksesta kulkeutuu mereen tai rannalle sinne kuulumattomia likaavia tai vahingollisia aineksia. HAKIJAN SELITYS Hakijalle on varattu tilaisuus antaa selitys em. muistutusten johdosta. Hakija on todennut muun muassa, että läjitysalue sijaitsee laivaväylällä veden alla eikä läjityksestä aiheudu enempää häiriötä linnustolle kuin laiva tai muusta vesiliikenteestä. Ruoppausalue taas sijaitsee kauempana pesimisalueista kuin jatkuva muuta häiriötä tuottava toiminta, kuten laiva ja muu vesiliikenne ja satamatoiminta. Tästä johtuen hakija ei näe tarvetta ruoppaustöiden aikarajoituksille, jotka rajoittaisivat mahdollisuutta ajoittaa työt loppukevään alkukesän suotuisiin sääolosuhteisiin. Ruoppaustöiden kesto on lyhyt hyvissä sääoloissa. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Merenkulkulaitokselle luvan laivojen kääntöalueeksi tarkoitetun erityisalueen ruoppaukseen ja louhintaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti (Ruoppaussuunnitelma, piirustus nro 05800011, 8.1.2008) sekä ruoppausmassojen läjittämiseen Hangon kaupungin omistamalle merialueelle (piirustus nro 05800018, 26.4.2007). Ympäristölupavirasto määrää laivojen kääntöpaikaksi tarkoitetun erityisalueen osaksi Hangon 13 metrin väylää, jonka Merenkulkuhallitus on vahvistanut vuonna 1997. Erityisalueen sijainti on esitetty tämän päätöksen liitteenä (liite 1). Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Merenkulkulaitoksen on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Ruoppaus saadaan tehdä haraussyvyyteen MW 2000 10,2 m. 2) Hyötykäyttöön soveltumattomat ruoppausmassat voidaan sijoittaa läjitysalueelle tason MW 2000 30 m alapuolelle.
7 3) Ruoppaus ja läjitystyöt on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti 1.8. 15.4. välisenä aikana siten, ettei proomuista valu massoja kuljetusten aikana. 4) Ruoppaus ja läjitysalue on merkittävä työn ajaksi asianmukaisesti. 5) Ruoppaus ja läjitystyön aiheuttamaa samentumista ja töiden muuta vaikutusta merialueen tilaan on tarkkailtava Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailun järjestämisestä on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Luvan saajan on ilmoitettava töiden aloittamisesta etukäteen kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6) Työt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osin loppuun neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 7) Luvan saaja on vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 8) Luvan saajan on ilmoitettava kirjallisesti väyläalueen käyttöönotosta ympäristölupavirastolle, Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle sekä Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hangon kaupungin kulttuuri ja vapaa ajanlautakunnalle. Ilmoitus on tehtävä ennen väylän käyttöönottoa ja siihen on liitettävä väyläalueen ja läjitysalueen sijainnin osoittava kartta sekä selostus massojen sijoittamisesta. Merenkulkulaitos merkitsee väylän merikarttaan. Ympäristölupavirasto merkitsee väylän ympäristölupavirastossa pidettävään vesipäätösrekisteriin. Perustelut Hangon 13 metrin väylän väyläalueeseen kuuluva erityisalue on tarpeen laivojen kääntymistä varten Hangon Länsisatamaan liikennöitäessä ja parantaa merenkulun turvallisuutta alueella. Kysymyksessä oleva merialue täyttää kohtuuden mukaan ne vaatimukset, jotka merialueella harjoitettava liikenne huomioon ottaen yleiselle kulkuväylälle voidaan asettaa. Merialueen ruoppaaminen ja vedenalaisen kallion louhinta ovat tarpeen laivojen kääntymiseen tarvittavan erityisalueen kuntoon panemiseksi. Ruoppauksesta aiheutuu tilapäistä veden samentumista ja kalojen karkottumista alueelta. Ruopattava sedimentti on koostumukseltaan sellainen, ettei veden samentuminen leviä kauas ruoppausalueesta. Koska alueen läheisyydessä kuitenkin sijaitsee Tulliniemen linnustonsuojelualue sekä virkistyskäytössä olevia uimarantoja, on vaikutusten tarkkailu perusteltua. Myös ruoppausajankohtaa on rajoitettu lintujen pesimäaika ja uintikausi huomioon ottaen.
8 Sovelletut oikeusohjeet Ruopattavan alueen sedimentin haitta aineiden pitoisuudet ja määrät ovat vähäiset. Sedimenttinäytteiden perusteella syvänteessä sijaitseva läjitysalue on sedimentaatioaluetta ja soveltuu siten läjitykseen. Louhinnasta syntyviä karkeampia massoja voidaan hyödyntää Länsisataman aallonmurtajan suojapenkereen rakenteissa, mikäli ne mahtuvat voimassa olevan luvan mukaiseen suojapenkereeseen. Ruoppauksesta ja louhinnasta saatava hyöty on siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Vesilain (264/1961) 2 luvun 6 :n 2 momentti, 11, 12 ja 14 a sekä 4 luvun 1 a, 2 a, 3 ja 6 Töidenaloittamislupa Perustelut Ympäristölupavirasto myöntää Merenkulkulaitokselle luvan aloittaa luvan tarkoittamat työt ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ruoppaustyöt liittyvät olemassa olevan sataman toimintaan ja ovat tarpeen meriturvallisuussyistä. Hakemuksen mukainen rakentaminen oli suunniteltu käynnistettäväksi jo syksyllä 2008. Töidenaloittamisluvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, jos lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Sovellettu oikeusohje Vesilain (264/1961) 2 luvun 26 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Muistutukset on otettu huomioon lupamääräyksistä 3) ja 5) ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU 1 750 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) mukaisesti. Kysymyksessä on ruoppaus, jonka massamäärä 4 000 20 000 m 3 ktr (maksu taulukon mukaan 1 750 ) ja väylän muuttaminen sekä ruoppausmassan sijoittaminen (maksu 1 100 ). Asetuksen mukaan asian käsittelystä peritään hankekokonaisuuden ollessa kyseessä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu.
9 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Väylään kuuluvan erityisalueen sijainti 2) Valitusosoitus Mika Seppälä Tapio Kovanen Hannu Kokko Hanna Pesonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Tapio Kovanen ja Hannu Kokko (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Hanna Pesonen. HiP/ts
LIITE 1
VALITUSOSOITUS LIITE 2 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 16.3.2009. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 610 121 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.