11.12.2013 6.5.2014: Koska rahoitusta ei saatu aivan haetussa laajuudessa, hankesuunnitelmaa tullaan sopeuttamaan siten, että hanke toteutetaan 28.2.2016 mennessä. Hankesuunnitelma ja talousarvio: Sateenkaariperheiden lasten hyvinvointikartoitus 2014-2016 1.6.2014-31.5.2016 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimeenpanemiseksi luotu hanke. Strateginen tavoite 4.2. Lyhyt kuvaus hankkeesta Sateenkaariperheiden lasten hyvinvointikartoitus -hanke edistää Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman strategista tavoitetta 4.2. ja vastaa ohjelmassa huomioituun tarpeeseen tuottaa sateenkaariperheiden lasten hyvinvointiin liittyvää tutkittua tietoa. Toistaiseksi sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista ei Suomessa ole olemassa systemaattisesti kerättyä tietoa. Hankkeen aikana Kartoitetaan olemassa oleva kansallinen ja kansainvälinen tutkimustieto, joka liittyy sateenkaariperheiden lasten hyvinvointiin. Julkaistaan kirjallisuuskatsaus Väestöntutkimuslaitoksen työpaperit-sarjassa. Tehdään lomakekysely sateenkaariperheissä eläville koululaisille (7-18v) ja heidän vanhemmilleen. Tavoiteltu vastaajamäärä N = 100 + 100 Järjestetään vanhemmista ja/tai koululaisista koostuvia fokusryhmiä, joissa pohditaan kyselytutkimuksen alustavia tuloksia. Kerätään fokusryhmien työ tutkimuksen laadulliseksi aineistoksi. Luodaan soveltuva mittari, jolla voidaan tulevina vuosina kartoittaa pitkittäistutkimuksena Sateenkaariperheet ry:n jäsenperheiden ja -koululaisten hyvinvointia liittämällä kysymykset vuosittain tehtävään jäsenkyselyyn Julkaistaan loppuraporttina kysely- ja fokusryhmäaineiston analyysin tulokset ja toimenpideehdotukset. Kirja julkaistaan Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarjassa. Hankkeessa Sateenkaariperheet ry:n pääkumppanina toimii Väestöliitto ry.
Perustelut Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman avulla halutaan "keskittää voimia niiden tavoitteiden toteuttamiseksi, joiden edistyminen lapsi- ja nuorisopolitiikan saralla saattaisi muuten jäädä vaille huomiota." Koska Suomessa ei ole vielä kokonaisvaltaista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöpolitiikkaa, ovat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat sekä heidän lapsensa edelleen hyvinvointiyhteiskunnan, tutkimuksen ja kehittämistyön marginaalissa, ja siksi erityisen huomion tarpeessa. Suomi on saanut YK:lta huomautuksen, koska Suomi ei ole tuottanut riittävän yksityiskohtaista tutkimustietoa eri vähemmistöryhmien hyvinvoinnista. Tämä pitää paikkansa niin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin itse kuuluvien lasten ja nuorten kuin sateenkaariperheissä elävien lasten ja nuorten osalta. Kehittämisohjelman strateginen tavoite 4.2. pyrkii korjaamaan tätä ongelmaa. Strategisen tavoitteen 4.2.toteuttamiseksi kehittämisohjelmassa todetaan, että ohjelman aikana "lisätään tutkimustietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin sekä sateenkaariperheisiin kuuluvien lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja edistetään sukupuoli- ja heteronormatiivisten rakenteiden aiheuttamien riskien tunnistamista." Suomessa on tehty jonkin verran sateenkaariperheisiin liittyvää tutkimusta. Valtaosin on kyse opinnäytetöistä. Tutkimusten näkökulma on ollut vanhemmuudessa, vanhempien (palvelu)kokemuksissa tai hyvinvointiammattilaisten osaamisessa. Lasten näkökulmaa on erikseen tarkasteltu vain muutamassa opinnäytetyössä. Lasten hyvinvointia ei ole tarkasteltu vielä lainkaan. Mikään muu taho ei tietojemme mukaan ole toteuttamassa strategista tavoitetta 4.2. sateenkaariperheiden lasten osalta, joten Sateenkaariperheet ry kokee velvollisuudekseen hakea rahoitusta tavoitteen toteuttamiseksi. Sateenkaariperheet ry:ssä on tehty syksyllä 2012 pilottikartoituksena kyselytutkimus noin 40 sateenkaariperheen kouluikäiselle lapselle. Kysely tehtiin opinnäytetyönä. Siinä kysyttiin pääasiassa kouluikäisten kokemuksia ja toiveita yhdistyksen koululaisille suunnatusta toiminnasta, mutta esitettiin myös kysymyksiä liittyen sateenkaariperheessä elämiseen ja esimerkiksi kokemuksiin koulussa. Kyselyn tulokset auttavat jäsentämään tässä hankkeessa toteutettavan kartoituksen kyselylomaketta ja antavat mahdollisuuden asettaa työhypoteeseja. Vuonna 2006 yhdistys toteutti yhdessä Seta ry:n kanssa sateenkaariperheiden vanhemmille osoitetun palvelukokemuskyselyn. Aineistossa oli miltei 200 sateenkaariperheen vanhemman vastaukset hyvin laajaan kyselylomakkeeseen. Kysely tuotti tärkeää tietoa palvelujärjestelmän aukkokohdaista sateenkaariperheiden osalta. Syrjinnänpelosta johtuva palveluiden käyttämättä jättäminen on yksi sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnin uhista. Kyselyn aineisto on yhdistyksen käytettävissä tämän hankkeen kyselytutkimuksen apuaineistona. Sateenkaariperheet ry on aiemmin hakenut Alli Paasikiven säätiöltä apurahaa sateenkaariperheiden lasten ja nuorten hyvinvoinnin kartoittamiseksi. Rahoitusta ei myönnetty. Muita hakemuksia ei ole vireillä. Kumppanuudet Hankkeen koordinoijana toimii Sateenkaariperheet ry. Pääyhteistyökumppanina toimii Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos. Muut yhteistyökumppanit toimivat hankkeen ohjausryhmässä asiantuntijoina. Pääkumppanien työnjako:
Sateenkaariperheet ry vastaa hankkeen hallinnosta ja koordinoinnista, työnantajana toimimisesta, työtilasta ja -laitteista, seminaarijärjestelyistä ja tiedottamisesta Väestöliitto ry toimii tutkimustyön asiantuntijana, avustaa hankkeen tiedottamisessa ja vastaa kirjallisuuskatsauksen ja loppuraportin julkaisemisesta Ohjausryhmän jäseniksi on lupautuneet edellisten lisäksi seuraavat organisaatiot: Lastensuojelun Keskusliitto Mannerheimin lastensuojeluliitto Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikkö (hoitotiede) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Painopisteet Kiusaaminen, vertaiskokemukset Sukulaisten ja lähiympäristön tuen puute Erotilanteet, eron jälkeinen suhde vanhempiin ja muihin sukulaisiin Vanhemman transprosessi Palveluiden käyttämättä jättäminen Vanhemmuuden tukeminen Haavoittuvuuksien tunnistamattomuus hyvinvointipalveluissa Tavoitteet ja vaikutukset Päätavoite: Lisätä tietoa sateenkaariperheissä elävien lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja haavoittuvuuksista Osatavoitteet: Auttaa tunnistamaan erityisen haavoittuvia elämäntilanteita sateenkaariperheiden lasten elämänkaaressa Nostaa sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnin teema alan ammattilaisten ja päättäjien tietoisuuteen Tehdä toimenpide-ehdotuksia sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnin tukemiseksi lainsäädännössä ja palvelujärjestelmässä Kehittää Sateenkaariperheet ry:n osaamista tutkimukseen perustuvassa vaikuttamistyössä Luoda perusta Sateenkaariperheet ry:n jäsenkyselyn yhteydessä kerättävälle vuosittaiselle hyvinvointikyselylle, ja sen myöhemmälle hyödyntämiselle pitkittäistutkimuksessa Tavoitellut vaikutukset: Perhepalvelut tunnistavat aiempaa paremmin sateenkaariperheiden lasten haavoittuvuudet ja vastaavat heidän hyvinvointinsa tarpeisiin paremmin. Kouluissa tehtävää kiusaamisen vastaista työtä ja moninaisuuskasvatusta voidaan kehittää sateenkaariperheiden lapset huomioivaan suuntaan.
Karttunut tutkimustieto antaa suuntaviivoja tulevaisuudessa tarvittavalle pidempikestoiselle ja systemaattiselle hyvinvointitutkimukselle, joka huomioi myös sateenkaariperheiden lapset. Sateenkaariperheet saavat yhä useammasta paikasta apua eron hetkellä. Perheille tarjottava apu on laadukkaampaa ja se osaa huomioida sateenkaariperheiden lasten haavoittuvuuden eron hetkellä. Kyselyn tieto auttaa kehittämään eroauttamista esimerkiksi Väestöliiton työssä. Sateenkaariperheet ry pystyy suuntaamaan omaa työtään lasten hyvinvointia paremmin tukevaan suuntaan. Valtiovalta kiinnittää huomiota omaan vastuuseensa sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista Hankkeen tiedon avulla voidaan tulevaisuudessa luoda tehokas ja toimiva seksuaali- ja sukupuolivähemmistöpolitiikan toimenpideohjelma. Toteutus Hankkeeseen palkataan kokopäiväinen tutkija, jonka työtehtäviin kuuluvat kaikki hankkeen sisältämät työt: kirjallisuuskatsauksen tekeminen, aineiston kerääminen ja analyysi, loppuraportin ja fact sheetin kirjoittaminen, tiedottaminen, seminaarijärjestelyt, hankkeen toimintasuunnitelmien ja -kertomusten sekä ohjausryhmän kokousten valmistelu. Tutkija toimii lisäksi kouluttajana ja asiantuntijana tarvittaessa. Hankkeen aluksi kirjoitetaan kirjallisuuskatsaus aiemmasta tutkimuksesta ja opinnäytetöistä koskien sateenkaariperheiden lasten hyvinvointia. Kirjallisuuskatsauksessa huomioidaan Solantauksen (2008) kirjallisuuskatsaus ulkomaisesta lastenpsykiatrisesta tutkimuksesta, jota täydennetään uudemmalla ulkomaisella tutkimuksella sekä kotimaassa tehdyillä opinnäytetöillä, joita on tehty esimerkiksi Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikössä hoitotieteessä. Kirjallisuuskatsaus julkaistaan Väestöntutkimuslaitoksen työpaperit-sarjassa. Järjestetään kirjallisuuskatsauksen tuloksista ja tulevasta kyselyaineiston keruusta lehdistötiedote. Medianäkyvyydellä varmistetaan myös, että tieto kyselytutkimuksen tekemisestä välittyy myös niille sateenkaariperheiden lapsille ja vanhemmille, jotka eivät saa tietoa esimerkiksi Sateenkaariperheet ry:n jäsenyyden kautta. Koululaisille ja vanhemmille suunnatut kyselyt julkaistaan internetissä. Mahdollisesti kyselylomakkeesta julkaistaan myös paperiversio. Kyselystä tiedotetaan laajasti Sateenkaariperheiden ja Setan tiedotuskanavia pitkin. Väestöliiton tiedotus auttaa saavuttamaan laajemmin kaikki lapsiperheet, joiden joukossa on myös sellaisia lapsiperheitä, joita Sateenkaariperheiden ja Setan tiedotus ei saavuta. Lisäksi pyritään julkaisemaan valtakunnallisessa mediassa sateenkaariperheiden lasten hyvinvointia ja kyselyä koskevia artikkeleita, jotta varmistettaisiin loppujenkin perheiden osallistuminen tutkimukseen. Tavoitteena on saada 100 vanhemman ja 100 koululaisen vastaukset kyselyyn. Sateenkaariperheiden kouluikäisten lasten kohortit ovat edelleen kohtuullisen pieniä, sillä lasten määrän kasvu kääntyi voimakkaaseen nousuun vasta vuosituhannen taitteen jälkeen. Tästä syystä realistinen tavoite kyselyyn vastaavien lasten ja nuorten määrälle on 100 henkilöä. Kouluikäisiä sateenkaariperheen lapsia on 5-10 vuoden päästä nykyiseen verrattuna moninkertainen määrä, jolloin kartoitusta voidaan laajentaa. Tavoitteena oleva 100 lapsen aineisto on tilastollisia analyyseja ajatellen hyvin rajallinen. Tästä syystä varsinaista aineistoa on haluttu täydentää vanhemmille tehtävällä kyselyllä ja laadullisella fokusryhmäaineistolla.
Kyselylomakkeen kysymykset tarkennetaan pilottikyselyn ja kirjallisuuskatsauksen perusteella. Myös yllä mainitut painopisteet näkyvät lopullisessa kysymyksenasettelussa. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen säännöllisesti tekemästä koululaisten terveyskyselystä poimitaan keskeiset kiusaamiseen, mielialaan ja terveyteen liittyvät kysymykset, jotta voidaan tehdä vertailua valtaväestöön. Osa kysymyksistä liittyy koululaisen ja hänen vanhempiensa taustatietojen kartoittamiseen. Kyselyaineiston alustavan analyysin jälkeen suunnitellaan tarkemmin fokusryhmäaineiston kerääminen. Tarkoituksena on syöttää alustavan analyysin tuloksia fokusryhmille ja tallentaa fokusryhmissä käytävä keskustelu täydentäväksi, laadulliseksi aineistoksi. Fokusryhmien määrä ja kokoonpano (koululaiset ja/tai vanhemmat) määritellään tarkoituksenmukaiseksi huomioiden analyysin tarpeet, käytettävissä oleva aika ja työpanos. Aineiston varsinaisessa analyysissa hyödynnetään kirjallisuuskatsausta, pilottikyselyä, kyselyaineistoja ja fokusryhmäaineistoa. Analyysin tulokset kirjoitetaan hankkeen loppuraportiksi, joka julkaistaan Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarjassa. Analyysin välivaiheita käsitellään myös hankkeen ohjausryhmässä. Loppuraportti sisältää lisäksi toimenpide-ehdotuksia lainsäädäntöön ja palvelujärjestelmään. Toimenpide-ehdotusten määrittelyyn osallistetaan tarvittaessa laajempi joukko kuin ohjausryhmä, esimerkiksi nuoria, vanhempia, yhdistyksen vapaaehtoisia, alan tutkijoita. Analyysin ohella valmistellaan myös ehdotus kysymyspatteristoksi, jolla voidaan tulevaisuudessa kartoittaa sateenkaariperheiden hyvinvointia vuosittaisen jäsenkyselyn ohessa. Hankkeen päätteeksi järjestetään kokopäivän seminaari, jossa julkaistaan hankkeen loppuraportti toimenpide-ehdotuksineen. Samalla julkaistaan tutkimuksen ja toimenpide-ehdotusten keskeiset sisällöt fact sheetiksi. Seminaarin teema on sateenkaariperheiden lasten hyvinvointi ja sen tukeminen. Seminaariin kutsutaan suuri joukko tutkijoita, ammattilaisia ja päättäjiä. Seminaarille ja raportille haetaan myös laajaa näkyvyyttä julkisessa keskustelussa. Tutkimuseettiset kysymykset Lasten ja nuorten haastattelemisessa on huomioitava tarkkaan tutkimuseettiset kysymykset, erityisesti kun on kyse mahdollisesti sensitiivisistä asioista kuten perhe ja terveyttä koskevat aiheet. Hankkeen kyselyn toteutuksessa huomioidaan Helsingin Yliopiston tutkimuseettiset ohjeet ja tutkimussuunnitelma hyväksytetään mahdollisuuksien mukaan HY:n eettisessä toimikunnassa. Huoltajien suostumus pyydetään kaikilta ala-ikäisiltä vastaajilta. Vastaajille kerrotaan yhteyshenkilö, johon voi olla yhteydessä, jos vastaamiseen liittyy jokin mieltä askarruttava tai huolestuttava asia. Toteutusaikataulu aika Mitä 6-9 / 2014 Toimintasuunnitelman ja talousarvion tarkentaminen, ohjausryhmän asettaminen ja ensimmäinen kokous, työntekijän rekrytointi, aiempaan kirjallisuuteen tutustuminen, kyselylomakkeen ensimmäinen versio pilottihankkeen kokemusten pohjalta. 10-12 / 2014 Kirjallisuuskatsauksen valmistuminen ja julkaiseminen Väestöntutkimuslaitoksen työpapereissa. Tiedotustilaisuus kirjallisuuskatsauksesta ja kyselytutkimuksen aloittamisesta. Kyselylomakkeen
lopullinen versio kirjallisuuskatsauksen ja valittujen painopisteiden pohjalta. Ohjausryhmän kokous. 1-3 / 2015 Kyselytutkimuksen aineiston kerääminen, kyselystä tiedottaminen, tiedottamista tukevat lehtiartikkelit aiheesta, fokusryhmien suunnittelu. 4-6 / 2015 Aineistonkeruun päättäminen, aineiston järjestäminen analyysia varten, hankkeen ensimmäisen vuoden arviointi. Ohjausryhmän kokous. 7-9 / 2015 Aineiston alustava analyysi, josta teemat fokusryhmiin. Fokusryhmien kokoonpanosta päättäminen. Ensimmäisten fokusryhmien kutsuminen. 10-12 / 2015 Loppujen fokusryhmien kutsuminen. Fokusryhmäaineiston käsittely analyysia varten. Varsinaisen analyysin aloittaminen. Ohjausryhmän kokous. 1-3 / 2016 Varsinaisen analyysin teko. Raportin kirjoittaminen. Jäsenkyselyyn soveltuvan hyvinvointikartoituspatteriston työstäminen. 4-6 / 2016 Raportin ja fact sheetin julkaiseminen. Koko päivän seminaari hankkeen tuloksista, toimenpide-ehdotuksista ja sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista ja sen tukemisesta. Ohjausryhmän kokous. Tuotokset ja tulokset Kirjallisuuskatsaus, julkaistaan Väestöntutkimuslaitoksen työpapereissa (2014) Kyselytutkimus sateenkaariperheiden 7-18-vuotiaille lapsille, tavoitteena 100 vastaajaa (2015) Kyselytutkimus vanhemmille, tavoitteena 100 vastaajaa (2015) Myöhemmin tarkentuva määrä fokusryhmiä, joista kerätään aineisto (2016) Raportti toimenpide-ehdotuksineen, julkaistaan Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarjassa (2016) Fact sheet raportin keskeisimmistä sisällöistä (2016) Seminaari sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista ja sen tukemisesta (2016) Talousarvio Hankkeen taloudesta vastaa Sateenkaariperheet ry.