1 (6) 13.6.2011 julkaisuvapaa klo 14 Satakunta-päivää juhlistettiin historiaa kunnioittaen ja merkkitekoja palkiten Satakunnan Maakuntaliiton syntysanat lausuttiin Helsingissä satakuntalaisten toimesta 19.4.1941. Halu oli syventää satakuntalaisten maakuntahenkeä ja saattaa ihmiset yhteistyöhön Satakunnan hyväksi. Myös piispa Henrikin merkitys satakuntalaisen maakuntahengen ja suomalaisen kansallishengen kehittäjänä huomioitiin. Satakuntaa juhlistamaan kutsuttiin maakunnan kunnat, seurakunnat ja asukkaat Satakunnan päivään Kokemäelle kesä-henrikin päivänä 18.6.1941. Myös 13.6.2011 Satakunta-päivään kutsuttiin kaikki satakuntalaiset lehti-ilmoituksilla sekä kunnat ja seurakunnat, sillä koko juhla Kokemäellä vietettiin kunnioittaen vuoden 1941 henkeä. Osa vieraista oli jopa pukeutunut vuoden 1941 tyyliin. Aluksi juhlaväki kulki airueiden saattamana koulukeskukselta sankarihaudoille laskien seppeleen. Juhlan avasi maakuntavaltuuston puheenjohtaja Jukka Tuori (puhe liitteenä). Juhlapuhujana oli arkkipiispa Kari Mäkinen (puhe evl.fi/arkkipiispa). Arkkipiispalle lahjoitettiin ensikappale Satakuntaliiton uudesta julkaisusta Piispa Henrik ja Lalli. Myös muut juhlavieraat saivat julkaisun. Piispa Henrik ja Lalli -kertomuksen pohjana ovat vanhat kansanrunot, tarinat ja legendat. Tekstin on kirjoittanut maakuntajohtaja Pertti Rajala ja kuvituksen on tehnyt taiteilija Seija Levanto. Julkaisu löytyy myös verkosta http://issuu.com/satakuntaliitto/docs/piispahenrikjalalli Tuokiokuvia menneiltä vuosikymmeniltä oli koostettu Satakunnan Maakuntaliiton ja Satakunnan seutukaavaliiton leikekirjoista (aineisto www.satakuntaliitto.fi/kokemaki13.6.2011). Satakunta-päivässä palkittiin maakunnan hyväksi tehdyistä töistä 4 henkilöä ja 2 tahoa. Satakunnan aluesuunnittelumitali annettiin kaupunginarkkitehti Maija Anttilalle. Satakunta-mitalin saivat Selkämeren kansallispuiston perustamiseen ansiokkaasti vaikuttaneet kaupungingeodeetti Juhani Korpinen ja Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri sekä Satakunnan hyväksi tehdystä työstä Markku Gardin. Nuori satakuntalainen -tunnustuksen sai Janne Survonen Konepaja Survonen Oy. (Perustelut liitteenä.) Juhlan järjestelyistä vastasi Satakuntaliitto yhteistyössä Kokemäen kaupungin kanssa. Lisätiedot: maakuntajohtaja Pertti Rajala matkailusihteeri Ulla Koivula 0505523827, pertti.rajala@satakunta.fi 0505285846, ulla.koivula@satakunta.fi Tutustu lisää Satakunnan juhlavuosien teemaan ja tarjontaan osoitteessa
2 (6) Satakunta-päivän avauspuhe 13.6.2011 Maakuntaneuvos, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Jukka Tuori Arvoisa juhlapuhujamme arkkipiispa Kari Mäkinen Hyvät juhlavieraat, hyvät naiset ja herrat tervetuloa 70-vuotisjuhlaan, Satakunta-päivään Kokemäelle! Meillä on monta juhlan aihetta tänään. Ensinnäkin Satakunnan Maakuntaliiton syntysanat lausuttiin noin 70 vuotta sitten Helsingissä satakuntalaisaktiivien toimesta. Päätettiin kutsua koolle Kokemäelle Satakunta Päivä mukaillen ikivanhaa keskiaikaista tapaa kokoontua Kokemäen kirkolle. Satakunta on mainittu v.1331 ensi kerran kirjallisessa lähteessä. Kutsut ensimmäiseen kokoontumiseen lähetettiin maakunnan kunnille ja seurakunnille ja julkaistiin myös kaikissa maakunnan lehdissä. Dramaattinen kesä-henrikin päivä 18.6.1941 oli ensimmäinen Satakunta-päivä ja silloin tällä Kokemäellä juhlassa perustettiin Satakunnan maakuntaliitto. Samalla valittiin maakuntaliitolle ensimmäinen laaja hallitus juuri perustamisaktiiveista. Mittavasta ja korostetun isänmaallisesta juhlaohjelmasta jouduttiin silloin yllättäen tinkimään, koska II maailmansodan rintamalla tapahtui käänne. Suomessa käynnistyi reservijoukkojen liikekannallepano. Juhlapaikaksi varattu Kokemäen suojeluskuntatalon täyttyikin sotaan varustettavista sotilaista ja juhlan pitopaikka siirtyi Kokemäen kunnantalolle. Noin viikko maakuntaliittomme perustavasta kokouksesta alkoi jatkosota Neuvostoliiton ja Suomen välillä. Täällä perustetun maakuntaliiton tavoitteet ja tehtävät sopivat myös meille Satakuntaliiton vastuuhenkilöille. Silloisia kunnianhimoisia tavoitteita olivat mm. se, että maakuntaliiton tulee lujittaa satakuntalaisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Liiton tulee olla kaikkien kansanainesten yhteinen asia, yhteinen foorumi. Liiton tulee olla vahva toimia Satakunnan asioiden ajamiseksi. Tämä korostui puuhamiesten ja -naisten keskuudessa siksi, että muihin maakuntiin oli jo perustettu omia maakuntaliittoja edunvalvontatehtäviin. Ilmapiiri silloin 70 vuotta sitten välirauhan aikaan oli toki erilainen kun meillä on nyt. Silloin oli voimakkaita poliittisia, ideologisia jännitteitä yhteiskunnassa ja II maailmansota jäyti kansainvälisesti. Positiivisena erona tähän päivään oli se, että oltiin innostuneita, oltiin valmiita satsaamaan paremman tulevaisuuden eteen. Tulevaisuus nähtiin valoisana. Toiseksi tänään juhlitaan aluesuunnittelun 70-vuotista taivalta, jonka aloittajana pidetään arkkitehti Alvar Aaltoa. Paljon on karttoja ja kaavoja piirretty, Satakunnan Runkokaava 2000 oli ensimmäinen koko maakuntaan ulottunut kaava. Seurasi viisi seutukaavaa ja nyt odottelemme Satakunnan ensimmäisen maakuntakaavan vahvistusta Ympäristöministeriöstä. Satakuntaliiton valtuusto on sen hyväksynyt jo 2009. Maakuntakaavoitukseen on sisältynyt koko ajan uusia sisältöjä. Jälkiviisaasti voi todeta, että kaavat ovat varautuneet kasvuun, kun kehitys on ollut todellisuudessa kutistuva.
3 (6) Kolmanneksi juhlimme tänään Satakuntaliiton 20-vuotista taivalta. 20 vuotta sitten 90-luvun alussa Satakunnan Seutukaavaliitto ja Satakunnan maakuntaliitto yhdistyivät Satakuntaliitoksi. Arvoisa juhlayleisö! Satakunta ja kaikki Suomen maakunnat ovat poliittisesti uhanalaisia. Toisin kuin Euroopassa yleensä, meillä maakunta ja maakuntahallinto on pidetty ohuena. Olemme vahvan ministeriövetoisen keskushallinnon ja hyvin itsenäisen kuntakentän välissä. Viimeinen maakuntahallinnon vahvistus tapahtui 90-luvun puolivälissä, kun olimme liittymässä EU:hun ja saimme maakuntaliittoihin aluekehitysvastuun toki senkin ilman taloudellisia resursseja. Nyt tutkijat puhuvat ja ajavat kaupunkiseutumallia maakuntien tilalle. Se on hyvä malli suurten keskuskaupunkien näkökulmasta, mutta pienten, syrjäisten kuntien näkökulmasta johtaa autioitumiseen. Pidetään kiinni Satakunnasta. Se on meidän geeneissä ja se antaa meille historiallisen taustan, tiedon siitä, mistä olemme kotoisin, missä toimimme. Tervetuloa juhlaan.
4 (6) Satakunta-päivänä 13.6.2011 Kokemäellä palkittavia Satakunnan aluesuunnittelumitali Tekniikan tohtori, kaupunginarkkitehti Maija Anttila Kankaanpäästä Maija Anttila on valmistunut arkkitehdiksi teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1973. Valmistumisensa jälkeen hän on täydentänyt osaamistaan useilla yhdyskuntasuunnittelun jatko- ja täydennyskoulutusjaksoilla. Arkkitehti Maija Anttila väitteli tekniikan tohtoriksi marraskuussa 2008. Väitöskirjan ala on kaupunkisuunnittelu. Maija Anttila on tehnyt mittavan päivätyön Kankaanpään kaupungin eteen, kaupunginarkkitehdin virassa vuodesta 1987 alkaen. Kankaanpäästä on kasvanut upea tiili- ja taidekaupunki, joka sai arvokkaan Suomen Arkkitehtiliiton myöntämän vuoden 2000 SAFA -palkinnon. Maija Anttilan väitöskirja, Taidekehän tarina Kankaanpään kulttuurinen ja fyysinen muutos taidekaupungiksi diskurssien valossa, on tuonut Kankaanpään kaupunkia tunnetuksi erinomaisella tavalla. Väitöskirjan mukaan Kankaanpään kulttuurinen ja fyysinen muutos maalaispitäjästä taidekaupungiksi on tosiasia. Tapaustutkimus hahmottaa käännekohdat, viimeisimpänä kaupunkisuunnittelun ja taiteen vuorovaikutuksesta syntyneen Taidekehän, yli sadan taideteoksen kokoelman kaupunkitilassa. Myös tässä työssä kaupunginarkkitehti Maija Anttilalla on ollut suuri vaikutus. Tekniikan tohtori, kaupungin arkkitehti Maija Anttila tehnyt sellaista aluesuunnitteluun liittyvää työtä, jolla katsotaan olevan erityistä merkitystä Satakunnan tai sen osan alueellisessa kehittymisessä. Satakunta-mitali Satakunnan hyväksi tehdystä työstä Satakunnan Ely-keskuksen entinen pääjohtaja, YTM Markku Gardin Porista Markku Gardin on opiskellut Jyväskylän yliopistossa, mistä valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi 1971. Sittemmin hän on täydentänyt englanninkielen taitoaan ja ollut myös asiantuntijavaihdossa Brysselissä niihin aikoihin kun Suomi aloitteli uutena Euroopan unionin jäsenenä. Markku Gardin tuli Poriin 1.3.1987 Satakunnan työvoimapiirin päälliköksi. Tästä virasta hän siirtyi 1.5.1997 Satakunnan TE-keskuksen johtajaksi, missä tehtävässä hän oli 31.12.2009 saakka. Virka siirtyi perustettuun Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen vuoden 2010 alussa. Markku Gardin toimi ylijohtajana 30.11.2010 saakka, jolloin jäi eläkkeelle. Yli kahden vuosikymmenen intensiivinen toiminta satakuntalaisen työhallinnon parissa on antanut Markku Gardinille vahvan kokemuksen ja osaamisen suomalaisesta aluehallinnosta. Hänen kokemustaan ja asiantuntevia näkemyksiään onkin laajalti maakunnissa ja valtakunnallisesti hyödynnetty vaativissa asiantuntija- ja selvitysmiestehtävissä. Erityisen ansiokkaasti Markku Gardin on ollut kehittämässä satakuntalaisen työhallinnon ja valtion aluehallinnon alueellista mallia, jonka tuloksia on valtakunnallisessakin kehittämistyössä hyödynnetty.
5 (6) Aloitteellisuudesta Selkämeren kansallispuiston perustamiseksi Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri Ajatus Selkämeren kansallispuiston perustamisesta on lähtenyt liikkeelle ruohonjuuritasolta, kun Satakunnan luonnonsuojelupiiri esitti 1.6.1995 ympäristöministeriölle Raumanmeren kansallispuiston perustamista Selkämeren ulkosaaristoalueelle ja Rauma sisäsaaristoon. Allekirjoittajina olivat piirin puheenjohtaja Janne Lampolahti ja sihteeri Reino Kuusela. Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri on aktiivisesti ollut mukana puiston valmisteluprosessin eri vaiheissa ja ollut muutoinkin aloitteellinen valtakunnallisesti merkittävissä hankkeissa, kuten muun muassa luonnonarvokaupan kehittämisessä. Selkämeren kansallispuiston perustamisen hyväksi tehdystä työstä Satakunnassa Kaupungingeodeetti VTM, DI Juhani Korpinen Raumalta Rauman kaupunki ryhtyi Satakunnan luonnonsuojelupiirin aloitteen pohjalta Juhani Korpisen johdolla selvittämään mahdollisuuksia Raumanmeren, myöhemmin Selkämeren, kansallispuiston perustamiseksi ja Rauman kaupungin omistamien saaristoalueiden liittämiseksi osaksi kansallispuistoa. Kaupungingeodeetti Juhani Korpisen rooli on ollut monivaiheisessa Selkämeren kansallispuiston valmisteluprosessissa keskeisessä ja ratkaisevassa asemassa Satakunnassa. Ilman Korpisen mittavaa työtä aluksi Raumalla ja myöhemmin koko Satakunnan rannikolla kansallispuiston perustamisprosessi olisi saattanut pysähtyä moniin matkan varrella esille nousseisiin haasteisiin. Korpinen on vuosien kuluessa vetänyt erilaisia kansallispuiston perustamiseen ja kehittämiseen tähtääviä hankkeita ja selvityksiä sekä väsymättä järjestänyt ja osallistunut asiantuntijana lukuisiin kansallispuiston perustamista koskeviin neuvotteluihin, keskusteluihin ja tiedotustilaisuuksiin. Merkittävää on myös, että luonnonarvojen vaalimisen ohella Korpinen on määrätietoisesti pitänyt valmistelussa esillä muun muassa kulttuuriperintöön ja kalastukseen liittyviä arvoja osana kansallispuiston perustamistarkoitusta. Nuori satakuntalainen, teemana yrittäjyys Janne Survonen, Konepaja Survonen Oy, Huittisista Janne Survonen on 16-vuotiaana aloittanut konepajan juoksupoikana, mennyt Loimaalle ammattikouluun ja koulutuntien jälkeen konepajan auto haki hänet töihin. Hän on aloittanut toiminimellä yhden miehen verstaana 2005. Nyt yritys toimii osakeyhtiönä ja työllistää 8 ulkopuolista. Lisäksi Janne on osakkaana SKJ-rakennustekniikka Oy:ssä ja Suomen teräskate Oy:ssa. Konepaja Survonen Oy on tilauskonepaja, jonka liiketoiminta rakentuu tällä hetkellä mm. seuraavista osa-alueista: teräskaarihallit, biokaasu-reaktorit ja lämmönvaihtimet, murskauslaitteiden korjaus ja kunnossapito sekä kuorma-autojen varustelu. Erikoisosaamisalueita ovat hitsaus, kokoonpano, suuret kappaleet, musta ja ruostumaton teräs.
6 (6) Janne Survonen on aktiivisesti mukana metalli-, puu- ja korjaamoyritysten verkostossa, osallistuu koulutuksiin ja kehittää itseään, osallistuu aktiivisesti Huittisissa toimivien yritysten yhteistyökokouksiin sekä jakaa osaamistaan muille verkoston yrityksille. Hänen yrityksellään on asiakkaita sekä Suomessa että myös Pohjoismaissa ja Virossa. Jannella on ollut merkittävä rooli Vampulaan rakennetun Wambion urakoinnissa. Hänen yrityksensä on rakentanut hallit ja pystyttänyt Englannista ostetun reaktorin; myöhemmin Janne on ollut kehittämässä alueelle uutta reaktorimallia yhdessä Watrec Oy:n kanssa. Vuoden 2011 Satakunnan maakuntakylä Säkylän Sydänmaa Sydänmaan kyläyhdistys on perustettu 1979. Se on toiminut pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti kylää jatkuvasti kehittäen. Sydänmaan kylällä on panostettu kyläläisten viihtyvyyteen, tilat ovat kaikkien saatavilla ja toiminta on asukaslähtöistä. Kyläyhdistys ylläpitää rantasaunaa Pyhäjärven rannalla ja Kyläkeskusta, joka sijaitsee vuonna 2006 lopetetun koulun piharakennuksessa. Kyläyhdistys on ostanut rakennuksen ja sen viereisen kenttäalueen kunnalta ja kyläläiset ovat talkoilla kunnostaneet Kyläkeskuksen kylän käyttöön. Nykyään kyläkeskuksessa on toimintaa ja se edustaa hyvää esimerkkiä monipuolisesti käytetystä kylän yhteistilasta. Tilassa toimii mm. aikuisopiston piirejä, seurakunnan tilaisuuksia, kerhoja, kyläyhdistyksen kokouksia ja kirjasto. Sydänmaan kyläyhdistys on polttanut kylällä tervahautaa 1980-luvulta lähtien ja perinnettä vaalitaan ja sitä siirretään aktiivisesti edelleen seuraaville sukupolville. Kylässä on hyvä yhteishenki ja talkoohenki.