Pääkirjoitus Motonetista varmat välineet elämyksien kalastamiseen Kalastuksella on suomalaisille monta erilaista merkitystä. Aiemmin tärkein tavoite oli saaliin saaminen ruokapöytään. Nykyään itse saalis ei ole monellekaan tärkein kalastamisen tarkoitus, vaikka kala ruokana onkin vallan mainio ja terveellinenkin. Yhä suurempi joukko lähtee kalaan tavoittelemaan elämyksiä. Kalastuksessa on odottamisen ja onnistumisen mukanaan tuomaa jännitystä. Toisaalta kalastus on myös sosiaalinen tapahtuma, joka lähentää ihmissuhteita. Joku pitää kalastusta myös eräänlaisena urheiluna, ja sitä se onkin, jos mietitään talvisia pilkkiretkiä tai vaelluskalastusta Lapissa. Motonet haluaa palvella kaikkia kalastusryhmiä. Otamme vakavasti huomioon kaikkien kalastajaryhmien tarpeet, olet sitten harvoin kalastusta harrastava tai superaktiivinen kalastaja. Henkilökuntamme osaa valita oikeat välineet jokaiseen kalastusmuotoon. Esimerkkinä hauskasta ja kaikille sopivasta kalastusmuodosta ehdotamme katiskakalastusta. Pyydyksiä on mukava käydä kokemassa vaikka koko perheen voimin. Katiska mahdollistaa myös niin sanotun valikoivan kalastusmuodon, jossa kestävän kehityksen mukaisesti voit päästää takaisin kasvamaan sellaiset kalat, joita et aio käyttää ruokakalana. Tässä esitteessä on tätä varten asiantuntijan ohjeet katiskakalastuksesta, jotta pääset ongelmitta alkuun. Piipahda Motonetissa ja nouda sopivat välineet henkilökuntamme osaa auttaa! Haluan muistuttaa, että Motonet tarjoaa välineitä myös hyvin vaativille kalastajaryhmille. Oletpa sitten vannoutunut hauen kalastaja tai fanaattinen Lapin kävijä, niin löydät liikkeemme valikoimasta uusimmat ja varmimmat välineet. Laajennamme kalastusosastojamme jatkuvasti. Valikoimamme elää ajan hermolla ja kauden 2012 uutuudet ovat jo odottamassa ostajaansa. Motonetista saat apua myös kalasaaliin valmistamiseen. Me emme tarjoa varsinaisia keittiövälineitä, mutta valikoimassamme on kaikki, mitä tarvitset kalan käsittelyyn ruokatarpeiksi. Kalastusosastolla on aina paljon perkausta helpottavia työvälineitä ja savustustarvikkeita. Vaikka et olisi itse kiinnostunut kalastuksesta, tule käymään meillä kalaruuan ystävän roolissa. Kireitä siimoja ja tervetuloa Motonetiin! Jorma Vataja 2 P.S. Muista myös nettikauppamme, joka palvelee 24 h vuorokauden ympäri.
Sisällysluettelo Pääkirjoitus 2 Wataya-tuotemerkki 4 Wataya-tuotteita 7 Hauen jigikalastus 8 Nokkakala erikoinen saalis 14 Laita passiivipyydykset pyytämään 18 Superviehe suspi 20 Katiskakalastajan parhaat vinkit 26 Hannu Kesosen taimenenkalastusvinkit 29 Mainossivu: Motonet vetouistelijan ostopaikkana 33 Ahventa jigaamaan 34 Motonet kalastaa Velu Halminen 39 Parhaat kalankäsittelytuotteet 42 Kalansavustusvinkkejä 44 Esitteessä olevat tuotteiden hinnat ovat 2012 suositushintoja. Pidätämme oikeuden hintojen ja valikoiman muutoksiin. Tuotteita on saatavilla useimmista Motonet-tavarataloista. Valikoima on tavaratalokohtainen. 3
Näitä välineitä myydään vain Motonetissa Tiesitkö, että Motonetilla on oma kalastusvälineiden tuotemerkki nimeltä Wataya? Tämän merkin alta löydät erilaisia kalastusvälineitä vaativaan makuun. Järjestimme vuonna 2011 kilpailun, jossa palkitsimme Wataya-vieheillä saalista saaneita kalastajia. Vaikka Watayan historia ei ole vielä kovin pitkä, olivat tulokset hämmästyttäviä. Suurin Watayalla saaduksi ilmoitettu hauki painoi 12,75 kg! Kisassa saatiin myös paljon muita isoja haukia ja kuhia. Henkilökuntamme onnittelee suurkalojen saajia ja kiittää kaikkia osallistujia! Näyttöjä vieheiden toimivuudesta on siis tullut kalavesiltä. Uusia viehemalleja on jo työn alla ja valikoimamme Wataya-tuotteiden osalta tulee laajenemaan entisestään. Kuluvan kalastuskauden aikana Motoneteista on saatavilla Wataya-merkkisiä laadukkaita kalapihtejä, monitoimityökaluja ja muita kalastuksen apuvälineitä. Kehitämme tuotteita Suomessa ja testaamme ne tiimimme kanssa ennen kuin päästämme ne markkinoille. Suurimman osan tuotteista valmistutamme maailman johtavissa kalastusvälinetehtaissa omien suunnitelmiemme mukaisesti. 4
Motonet-erikoisvärit suomalaisissa huippumerkeissä Motonetilla on laaja yhteistyöverkosto Suomessa. Toimimme tiiviissä yhteistyössä monien kalastusvälinevalmistajien kanssa ja voimme ylpeänä esitellä monen monta merkkituotetta, jossa näkyy Motonetin oma suunnittelujälki. Asiantuntijatiimimme on suunnitellut yhdessä välinevalmistajien kanssa erikoisvärejä esimerkiksi Jesse-kuhavaappuihin, James-taimenlusikoihin ja HK-Varma-vaappuihin. Toki myös muita vieheitä on saatavana erikoisväreillä. Luonnollisesti värit ovat sellaisia, joita saa vain Motonetista. Jasmin Vataja Kuha Viehe: Wataya Minnow 5
Paikka ja aika: Iin Oijärvi 17.9.2011 Kalan koko: 12,75 kg, pituus 127 cm, ympärysmitta 53 cm, pään leveys leuan kärjestä kiduksiin 34,5 cm Viehe: Wataya 54-9821, Wataya Multisection Shad vaappu 8,5 väri 392 Vaaka: Bonso, tarkkuus 50 g Kuinka Motonet kalastuskisa voitettiin? Rauno Makkonen ja Tuomo Klaavuniemi saivat 12,75 kg hauen Wataya Multisecti on Shad vaapulla. Näin kalastajat kertovat onnistumisestaan: No hommahan menee niin, että veden jäähtyessä uistimien kokoa saa suurentaa. Pintaveden lämpötila oli 11,3 astetta, joten vesi oli jo jäähtynyttä. Paikka oli pieni järvi Iin seudulla. Vedossa oli 16 vapaa, joista kaksi takana ja loput plaanerissa. Kalaa tuli hyvin ja noin klo 13 aikaan oli viidessä vavassa haukia kiinni yhtä aikaa. Yhdessä niistä oli niin iso otus, että keppi taipui luokille melkein kaksinkerroin. Vapa piti siirtää perään takaviistoon, ettei se mene poikki. Aloimme kelata muita vieheitä vedestä pois tieltä, mutta niihin iski taas lisää haukia. Lopulta saimme muut hauet ylös ja pääsimme keskittymään ison väsyttelyyn. Hinailimme sitä parikymmentä minuuttia edestakaisin. Välillä otus veti siimaa reilusti puolalta. 6 Lopulta saimme hauen veneeseen. Ilon huudot kaikuivat kauaksi järvellä. Selvittelimme kalan haavista ja uistimesta, jonka olin edellisenä päivänä hankkinut Oulun Motonetista. Näköjään isolla uistimella saa isoja kaloja.
Hardbait Popper väri 323 54-9837, 6,90 Multi Section Trout väri 411 (koot 3, 3,5 ) 54-9801, 9,90 Hard Bait Minnow väri 306A 54-9854, 6,90 Bait Crank väri 15 54-9844, 5,90 Multi Section Shad väri 399, (koot 3, 5 ja 8 ) 54-9811, 12,90 7
Haukea voi kalastaa myös jigillä 8 Kalastusopas Peter Lahti suosittelee eriväristen jigien kokeilemista, kun olosuhteet eivät ole hauen kalastukseen parhaimmillaan. Suomalaiset kalastajat ovat kehittäneet välineitä hauen kalastukseen jo monien sukupolvien ajan. Lusikkauistimia, vaappuja ja lippauistimia on taivuteltu niin moneen muotoon, että kekseliäämpääkin kalamiestä jo hirvittää. Uinnin lisäksi hauen kalastuksen onnistumiseen vaikuttavat vieheen uintisyvyys ja väri. Itse suosin hauen jigaamista, kun vaaput, lusikat ja jerkit kalastavat huonosti.
Valitse kalastuspaikka olosuhteiden mukaan Kalastusretkellä kannattaa huomioida vallitsevat olosuhteet. Mikäli kalastuspäiväksi osuu tyynehkö ja aurinkoinen kevätpäivä, haukien syöntihalut ovat usein olemattomat. Sellaisissa olosuhteissa hauen jerkkaus tai vaappukalastus voi olla turhauttavaa, kun tärppejä ei vaan tule. Tällaisia hankalia ottipäiviä olen onnistunut kääntämään voiton puolelle nimenomaan vaihtamalla jigikalastukseen. Kalojen oleskelupaikat ovat aurinkoisessa ja tyynessä säässä hivenen tavallista syvemmällä kaislikkojen ulkopuolella tai kivikoiden lähistöllä. Usein paras jigiheitto veneestä kohdistuu kaislikosta poispäin kohti selkävesiä, missä vaarinikin kertoman mukaan jättihauet asustavat. Jigien lukemattomat värivaihtoehdot Vieheiden väreillä on myös uskomattoman suuri vaikutus pyytävyyteen. Moni viehe onkin saavuttanut legendan maineen juuri värinsä perusteella, esimerkkeinä vaikkapa sinihopea Krokodil ja punakultainen ambulanssi-rapala. Jigikalastuksessa värien skaala on lähes rajaton. Yksikköhinnoiltaan edulliset jigit mahdollistavat kokeiluluonteisen kalastuksen, jolloin haukien värimaailmaan on helppo tutustua käytännön kokemusten kautta. Vieheen väriä ahkerasti vaihtava hauenkalastaja havaitsee melko nopeasti, että väri on monesti itse asiassa tärkeämpi ominaisuus kuin vieheen uinti. Usein yksittäisen aggressiivisen hauen saa huiputettua iskemään huonollakin värivalinnalla, mutta muiden lähistöllä olevien, passiivisempien kalojen narraaminen saattaakin jo tuottaa ongelmia. Päivän ottivärin löytymisestä kertoo kalojen iskujen lujuus vieheeseen. Jigikalastuksessa nihkeästi toimivan väriyhdistelmän havaitsee siitä, että hauet katkovat jigien pyrstöjä tai roikkuvat vain heikohkosti koukussa kiinni ylähuulestaan. Värien osuessa kohdilleen jigaaja tarvitsee avukseen kidanavaajan ja pitkät pihdit, sillä koukku on usein kiinni syvällä kitalaessa asti. 9
Tekniikka hauen jigaukseen Hauen jigikalastus onnistuu kaikilta virvelin käteensä ottavilta heittokalastajilta ja se on pitkälti samanlaista kuin kuhan jigaaminen. Kalastettaessa kovilta kivi- ja savipohjilta sekä syvänteistä on varmistettava, että viehe on pohjassa, ennen kuin kelaus aloitetaan. Hyvänä kelausrytminä aloittelevalle sopii esimerkiksi kolme kammenkierrosta, jonka jälkeen vieheen annetaan laskeutua pohjaan. Jigin pohjakosketus välittyy siiman löystymisenä, minkä jälkeen jatketaan kolmella kammenpyöräytyksellä, joiden avulla jigi lähtee taas pohjasta pyyntimatkalleen. 10
Kelausrytmiä on toki vaihdeltava heittojen aikana, mutta tärkeimpänä seikkana pidän sitä, että kalastajalla on selkeä tuntuma jigin liikkeisiin. Tällä tarkoitan ensisijaisesti sitä, että kalastaja oppii tunnistamaan, milloin viehe käy pohjassa, ja havaitsee esimerkiksi siiman värähdyksestä varovaisimmatkin kalan tärpit. 11
Gamakatsu jigipää 10g 4/0 54-7379, 3,33 Kevlar peruke pituus 6 38-5700, 2,50 Power Pro kuitusiima 0,28mm, 92 m, keltainen, 54-8645, 21 12
Daiwa DSH30 avokelasetti, 54-7894, 49 Kidanavaaja 25 cm, 38-5690, 5,70 Peter Lahti Shad jigi väri 1, 54-3533, 3,50 13
Nokkakalaa pyytämään Itämerestä voit saada mitä erikoisempia saaliskaloja. Nokkakala on yksi niistä. Tästä omituisesta otuksesta kertoo Jari Rannisto. Nokkakala on jokavuotinen vieras maamme eteläisillä ja lounaisilla merialueilla. Suomessa tavallisimmin nokkakalaan törmää kesän ja alkusyksyn aikana ulappavesillä, missä se saalistaa pinnan tuntumassa. Vajaan metrin mittaiset pitkulaiset ja pitkäleukaiset nokkakalat vaeltavat kutemaan mataliin vesiin suurina parvina loppukevään ja alkukesän aikana. Suomea lähimmät kutualueet ovat Viron vesialueella Saarenmaalla ja Hiidenmaalla. Virossa nokkakala on arvostettu ruokakala varsinkin savustettuna. Meidän vesillemme nokkakaloja vaeltaa heti kudun jälkeen. Suomen rannikon tuntumassa nokkakalan tavoittavatkin sivusaaliina useimmiten lohenuistelijat. Itämeren eteläosien rannoilla nokkakala on suosittu kalastuskohde varsinkin kutuajan ympärillä. Sekä vetouistelussa että heittokalastuksessa parhaiten toimivat hopeanhohtoiset lusikkauistimet. Kovasuiset nokkakalat eivät ole helppoja tartutettavia. Saalisvarmuuden parantamiseksi vieheen koukku tai lisäkoukku kiinnitetään 10-30 cm:n mittaisella tapsilla lusikan perään. Nokkakalaopissa Hiidenmaalla Hiidenmaalla ja Saarenmaalla nokkakala on suosittu saaliskala touko kesäkuun taitteessa. Hiidenmaalla järjestetään vuosittain nokkakalan uistelukilpailut, Tuulekala festival. Tiimimme Suomesta osallistui tähän erikoiseen kisaan. Tässä lyhyt raportti kilpailusta. 14
15
Ulkomaisissa lehdissä parhaiksi nokkakalavieheiksi mainitaan yleensä kapeat, pitkät lusikat. Motonetin Jorma Vataja oli kuitenkin jo ennen reissua selvittänyt paikallisten kalastajien ykkösvieheen olevan hopeinen, kilpikonnakuvioinen Helmi-Professor. Jo tuulisten testipäivien aikana selvisi, että Jorman ennakkotiedot pitivät paikkansa. Itse kilpailussa kävi niin kuin usein ennenkin eli voitto korjattiin paikallisten taidoin Viroon yli 20 nokkakalan saaliilla. Ylivoimaisen voittajan takana oli kuitenkin varsin tasaista taistelua ja tiimimme ylsi 8. sijalle saalistamalla neljä nokkakalaa. Kaikki saaliiksi kertyneet nokkikset iskivät Helmi-Proffaan, ja samaa viehettä käytti myös kisan voittaja. Suomenlahdella ja Saaristomerellä ui kesäisin niin paljon nokkakaloja että yksi tai kaksi plaanerivapaa kannattaa varustaa niiden varalta. Hopeinen vetolusikka 20 30 cm:n tapsissa uivalla lisäkoukulla voi tuoda yllätyksen ja maukasta savustettavaa. 16
Nokkakalan ottivieheitä! Kuusamon kilpikonnakuvioitu Professor 19 g Legendaarinen Professori tunnetaan loistavana haukivieheenä, ja saa sillä lohiakin. Nokkakalavieheenä se lienee maailman paras! 54-4446, 10,90 HK-Varma Stinger Stinger on hyvä vetoviehe hauelle ja taimenelle, mutta sillä saa myös hyvin nokkakaloja! 54-6005, 10,90 17
Pyydykset pyytämään Airisto kalaverkko 50mm/0,17/1,8/30m 54-3215 18,90 Kotimainen koottava katiska 38-5485 24,90 Mukkuverkko Master 15mm/0,15/3,0/30m 54-8271 24,90 Verkon lippumerkki 1,5 m 38-7019 13,90 18
Weke Werraton katiska 54-1128 119 Pitkäsiima tarvikkeineen 25 koukkua 54-3692 32 Super-Airisto verkko 50mm/0,15/3,0/30m 54-6063 29 Lindeman ekoverkko 45mm/0,17/1,8m/30m 54-3211 14,90 19
Superviehe Suspi Kalastusopas Harri Hotin ottivinkit, miten hauki huijataan suspilla. Storm Suspending WildEye Swim Shad eli kansankielisesti suspi on osoittautunut yhdeksi kaikkien aikojen parhaista haukivieheistä. Sen pyytävyys ja käyttömukavuus ovat aivan omaa luokkaansa. Ei siis ihme, että maan eturivin kalastusoppaiden ja aktiiviharrastajien haukiviehepakeissa on varmasti kattavat valikoimat erivärisiä ja -kokoisia suspeja. Suspin kalastavuuteen on monia syitä. Vieheen uinti on luonnollinen ja sopivan rauhallinen. Hitaasti vajoavana se on pitkään hauen näköpiirissä, jolloin se on helppo suupala nälkäiselle kalalle. Rungon luonnonmukainen hahmo, pinnan pehmeys ja värit lisäävät vieheen pyytävyyttä, kuten myös pyrstön herkkä liike. Suspi on helppo heittää tarkasti haluttuun kohtaan eikä se heiton aikana juuri koskaan sotkeudu perukkeeseen. Vieheellä on myös hyvät ruohikkoominaisuudet johtuen rungon muodosta ja koukkujen nerokkaasta sijoittelusta. Taitavasti uitettuna suspi kiemurtelee tiheänkin kaislikon läpi. Suspin pintamateriaali on jigien tapaan pehmeä. Omalta osaltaan tämä lisää vieheen kalastavuutta, sillä hauki ei tärpättyään kovin helposti tunnista huijausta. Pehmeästä pintamateriaalista huolimatta suspi on yllättävän pitkäikäinen. Sama yksilö kestää lukuisien haukien raatelun. Suurimmat vahingot syntyvätkin yleensä vasta sitten, kun viehettä irrotetaan kalan suusta. Tässä kannattaa olla tarkkana ja varmistaa, että kalan suu on kokonaisuudessaan auki. Onneksi viillot vieheen pintamateriaalissa on helppo korjata pikaliimalla. 20
Harri Hotin välinesuositukset Suspi-kalastukseen Vapa: Shimano, pituus 210 240 cm, viehesuositus 20 50 g Kela: Shimano, 4000-kokoluokan avokela tai 200- kokoluokan hyrräkela Siima: Sufix Matrix Pro 0,27 mm neonkeltainen Peruke: Rapala Crosslock Titanium 30 cm, 34 kg 21
22
Kuinka Suspilla kalastetaan? Kalastus suspilla on varsin yksinkertaista. Leikkisästi sanottuna suspi kalastaa erinomaisesti, jos välillä muistaa kelata. Tässä piilee totuus myös tehokkaasta kalastustekniikasta: pysäytä kelaa pysäytä ja kalan pitäisi olla kiinni! Heiton jälkeen vavan kärki viedään alas kohti viehettä, jolloin vapa ja siima muodostavat suoran linjan. Kelan heittomekanismi lukitaan ja kelataan löysä siima pois. Näin vieheeseen saadaan tuntuma. Tässä vaiheessa viehe ei vielä ole liikkunut kohti kalastajaa. Kelausrytmi suspilla on hyvin rauhallinen tai rauhallinen riippuen kalojen aktiivisuustasosta ja veden lämpötilasta. Kelausrytmi on liian nopea, jos viehe ui kyljellään. Pelkkä perustekniikka on jo tehokas. Tämä tarkoittaa, että kelataan 2 4 kammenkierrosta ja pysäytetään viehe 1 5 sekunnin ajaksi riippuen veden syvyydestä. Näin voidaan kalastaa koko heiton pituus. Paljon pysäytyksiä, rauhallinen kelausrytmi ja runsaasti malttia! Tehoja saadaan lisää vaihtelemalla kelausrytmiä. Muutama nopea kammenkierros rauhallisen kelausrytmin joukkoon pysäytys ja kala on kiinni! Jos vieläkään ei napannut, voidaan tehoa lisätä lyhyillä ja terävillä vavan nypäyksillä, joilla viehe saadaan syöksähtämään sivulle. Tämä ajoitetaan pysäytyksien yhteyteen. Miten valitsen oikean värin? Suspin jigimäinen pintamateriaali mahdollistaa monipuolisen värivalikoiman valmistamisen. Perusjaotteluna ovat luonnonvärit ja ärsykevärit. Sopivan värin hakeminen on varsin yksinkertaista se selviää vain testaamalla. Ensin kokeillaan muutamaa luonnonmukaista väritystä esimerkiksi särkikalaa ja ahventa jäljitteleviä sävyjä. Tämän jälkeen muutamaa ärsykeväriä, vaikkapa fluorisoivaa keltaista ja pinkkiä. Mikäli värit eivät tunnu sopivilta, kokeillaan tummia sävyjä. Todennäköisesti tässä vaiheessa alkaa viimeistään tapahtua. 23
Perussääntönä moni noudattaa seuraavaa kaavaa. Kirkkaalla käytetään kirkasta väritystä ja huonommalla ilmalla tummaa. Tämä on hyvä lähtökohta, mutta kokemus on osoittanut, että värit saattavat kelvata myös juuri päinvastoin. On päiviä, jolloin toimivia ovat ainoastaan luonnonvärit, kun taas toisena päivänä saalista antavat ainoastaan ärsykevärit. Tämän vuoksi päivään sopivaa väriä kannattaa hakea aktiivisesti ja kokeilla monia eri vaihtoehtoja ilman ennakkoluuloja. Shimano Zalor 4000-luokan avokelasetti 54-6611, 59 Digitaalivaaka DD 54-2278, 19,95 Storm Susp erikoisvärit 2, koko 5 54-2756, 7,95 Storm Susp pakkaus erikoisvärit 1, koko 5 54-2757, 7,95 24
voita kalastusmatka kahdelle Rapala pro guide Harri Hotin kanssa Kalastusmatka kahdelle (2) hengelle sisältää: - ensiluokkaisen palvelun ja opastuksen - kalastusvälineet ja vieheet - kylmiin olosuhteisiin sopivat tuulen- ja sateenpitävät lämpimät kelluntapuvut - paukkuliivit - lämpimät vedenpitävät venekengät - kalastusluvat - maittavan retkilounaan Ajankohta: Lauantai 13.10.2012, klo 9.00-17.00 Lähtöpaikka: Hangonkylän pienvenesatama, Hanko Kohdekala: Hauki Storm Susp 5 Kalajigi - Vuosisadan haukiviehe nyt Rapalan Pro Guide oppaan Harri Hotin Motonetille suunnittelemissa eriköisväreissä. Näitä et muualta saa! 54-2756 54-2757 Valitse suosikkivärisi ja osallistu kilpailuun osoitteessa
Parhaat katiskakalastajan vinkit Veikko Hakala tietää, mistä puhuu! Hän on ammattikalastaja ja Suomen tunnetuimman katiskan, Weke-katiskan, kehittäjä. Hän asuu Keski-Suomessa Korpilahdella ja tekee jatkuvasti työtä katiskoiden kehityksen parissa. Työssään hän on onnistunut, sillä hänen suunnittelemillaan katiskoilla on voitettu 17 vuotta peräkkäin katiskakalastuksen maailmanmestaruus. Hän arvioi, että vuonna 2011 Suomessa saatiin noin 6 miljoonaa kiloa kalaa hänen suunnitelemillaan katiskoilla. Veikko antaa muutaman vinkin, joiden avulla ruokapöytäsi notkuu kalasta! Mitä kaloja katiskalla voi saada? Katiska on monipuolinen kalanpyydys, mutta parhaiten sillä saa ahventa, haukea, madetta, särkeä ja kuhaa. Katiskan voi jo alunperin valita toiveena olevan kalalajin mukaan, sillä erilaisia malleja on paljon. Otetaan esimerkiksi vaikka Weke Älytön, joka on huippupyydys talvimateelle. Ahvenia ja haukia pyytää puolestaan hyvin Weke Woitokas. Mitä lupia katiskalla kalastamisessa tarvitaan? Katiskakalastaja tarvitsee aina vesialueen omistajan, esimerkiksi paikallisen hoitokunnan tai kaupungin luvan, ja 18 65 vuoden ikäisten pitää nykylain mukaan lunastaa valtion kalastuskortti. Miten valitset katiskalle oikean kalastuspaikan? Ensin pitää miettiä, mitä kalaa aikoo kalastaa, ja seuraavaksi, millaisilta paikoilta kyseistä kalaa eri vuodenaikoina löytyy. Perussääntönä on, että sijoita katiskasi sellaiseen paikkaan, jossa haluamasi kalat sillä hetkellä viihtyvät. Pyyntipaikat vaihtelevat kalalajin, vuodenajan ja sääolojen mukaan. Esimerkiksi keväällä ahvenpaikkoja ovat kaislikoiden, saarien kärkien sekä luotojen reunukset. Sopiva syvyys on silloin 2 5 metriä. Haukea voit kalastaa keväällä kutuaikana rantakaislikoista aivan matalasta. Katiska voi olla osaksi jopa pinnan yläpuolella. 26
Kutuajan jälkeen kokeile kaislikoiden reunamilta 2 5 metrin syvyydestä. Myös kuha menee katiskaan. Laita katiska keväällä tai kesällä luotojen tai jyrkästi syvenevien penkkojen reunalle 3 6 metrin syvyyteen. Kuinka usein katiska tulisi kokea? Katiskan kokemistiheyteen vaikuttaa ensisijaisesti veden lämpötila. Talvella voi kokemisväli olla jopa 1 2 viikkoa. Kesällä veden lämpötilan ollessa yli 10 astetta katiskat tulisi kokea päivittäin. Miten katiskan pyytävyyttä voi parantaa? Tehovihjeenä petokalojen pyytäjille sanottakoon, että kannattaa jättää tai laittaa muutama elävä pikkukala katiskaan. Silloin saa petokaloja vielä paremmin. Särkikalojen tehopyynnissä suosittelen puolestaan käytettäväksi tarkoitukseen kehitettyä syöttiä. Ja yksi tärkeä perusasia on pitää katiska puhtaana. Esimerkiksi kesällä jokaisen kokemiskerran jälkeen katiska heitetään veteen voimakkaasti eri kylki edellä. Näin vähäinenkin epäpuhtaus irtoaa. Puhdas katiska pyytää aina paremmin kuin likainen! Miten voi estää muiden eläinten kuin kalojen pääsemisen katiskaan? Hyvin matalassa vedessä osa katiskasta voi olla vedenpinnan yläpuolella. Mutta silloin pitää nielun yläosa sulkea kalastuslain velvoitteen mukaisesti. On hyvin harvinaista, että vesilintuja sukeltaa täysin veden peitossa olevaan katiskaan. Pyynnin loputtua katiskan päänielu suljetaan aina (esim. Weke-katiskoissa on sulkulaite vakiovarusteena) siten, etteivät linnut ja muut eläimet voi sinne päästä. Milloin katiskalla saa parhaiten kalaa? Oikeanlaisella, hyvin pyytävällä katiskalla saa kalaa ympäri vuoden. Kaikkein otollisinta aikaa mökkikalastajalle ovat kevät ja kesä, kun kalat ovat matalassa. Katiska on toki myös talvipyydys. Esimerkiksi madetta sillä saa todella hyvin. 27
Weke Wiekas 54-2677, 106 Syöttipussi 54-1124, 2,90 Weke Woitokas 54-1129, 135 Weke houkutussyötti 1 kg 54-1138, 2,90 28
Hannu Kesosen taimenvinkit 29
Järvitaimenen makuun vetouistellen Hannu Kesonen on harrastanut kalastusta viisivuotiaasta lähtien. Uistelemisen hän on aloittanut 80-luvulla ja kilpailemisen 90-luvun alussa. Kisavoittoja on kymmenittäin Inarin ja Helsingin väliltä. Viimeisin on vuoden 2010 Euroopan mestaruus lohenuistelukilpailusta. Tässä kuusi hänen tärkeintä vinkkiä järvitaimenen uisteluun. Hannun suosikkikohteita järvitaimenelle on pohjoisessa Inarinjärvi, Pohjois-Karjalassa Pielinen ja Puruvesi ja eteläisessä Suomessa Päijänne. HK-Varma-vaappujen historia juontuu vuoden 1994 keväälle. Silloin Hannun viehepakki tyhjentyi eräällä kalareissulla pahan kerran, kun liuta vieheitä jäi Höytiäisen pohjaan takilakuulineen päivineen. Seurauksena oli, että Hannu rupesi miettimään, 30
että eiköhän vetovieheitä osaisi tehdä itsekin. Hannu Kesosen nimikirjaimet saaneilla HK-vaapuilla alkoi heti tulla kisamenestystä ja samalla niille syntyi kysyntää laajemminkin. Hannun mukaan vetouistelukilpailut ovat rankkoja rupeamia ja kisamenestys vaatii paljon harjoittelua. Ottipaikat pitää etsiä harjoittelemalla, mutta harjoittelureissulla paikkaa ei pidä kuitenkaan tyhjentää. Kun kohteesta on noussut muutama kala, on syytä siirtyä etsimään uusia paikkoja. On tärkeää, että kisan alussa on selvät sävelet, miten kalastuspäivä etenee. Omat vaappunsa Hannu virittää jo ennen kisoja kotona uittoaltaan äärellä. Seuraavassa Hannu Kesonen paljastaa kuusi perusvinkkiä järvitaimenen vetouisteluun. 1. Miten aloitteleva harrastaja pääsee järvitaimenen uistelussa alkuun? Kalastus ei vaadi suuria alkuinvestointeja, sillä muutama vapa riittää aluksi. Vavat pitäisi olla mielellään kokotoimisia, pituudeltaan 2,1 2,4 m. Suosittelen hyrräkelojen käyttöä, mutta avokeloillakin pääsee alkuun. Keloihin laittaisin 0,38 mm monofiilisiimaa. Jos käytetään pikkuplaanereita, niin siiman on oltava vähintään 0,45 mm paksuista ja ennen viehettä tarvitaan vielä 0,38-mm siimatapsi. Taimenen uistelu ei välttämättä vaadi syvätakiloita. Vaappu on taimenelle paras mahdollinen pyyntipeli, usein jopa luonnonsyötillä ryyditettyä raksia parempi. 2. Mitä värejä suosit vieheissä? Sää vaikuttaa taimenen kalastukseen kaikkein eniten. Onko kevät, kesä tai syksy, sillä taas ei ole kovinkaan paljon merkitystä. Keväällä ja syksyllä kala vain on hiukan lähempänä rantaa ja kesällä taas taimen hakeutuu virtaavaan veteen, koska virtaavissa paikoissa vesi on usein hieman viileämpää. 31
Keväällä ja syksyllä toimivat kuorevärit ja perinteiset muikkusävyt. Kesällä kannattaa uittaa todella räikeästi maalattuja värejä. Uusimpana trendinä on kylmälle vedelle hologrammihileillä tehostetut värit. 3. Miten kalastuspaikka valitaan? Keväällä kalapaikat etsitään kuoreen kudun mukaan eli hakeudutaan jokisuiden tai virtaavien paikkojen lähettyville. Kesällä kalat löytyvät matalikkojen ja karien läheltä kuten myös syksyllä. Muista, että hämärinä päivinä ja iltaisin taimen tulee aivan rantamatalaan. 4. Mikä vuodenaika on paras taimenen uisteluun? Kevät ja syksy ehdottomasti, mutta ei taimenta kannata kesälläkään täysin unohtaa. Veden ollessa lämmintä kalastetaan etenkin auringon nousun aikaan. Pintavesi on silloin viileimmillään. Auringon nousu- ja laskuajat ovat parhaita ottiaikoja. 5. Mikä on oikea vetouistelusyvyys järvitaimenelle? Taimenen vetouistelun on tapahduttava pinnasta, sillä 90 prosenttia kaloista saadaan 0,5 2 m syvyydestä. 6. Millainen on paras sää järvitaimenen vetouistelemiseen? Paras taimensää on puolipilvinen ja tuulinen. Sade on hyväksi etenkin kesällä. Sadevesi jäähdyttää järven pintaa, jolloin kalat hakeutuvat pinnan tuntumaan. Kannattaa siis ehdottomasti kokeilla sateessa kalastamista! 32
Merimetso vaappu 54-2723, 10,90 Power Lock vapateline 54-1248, 23,90 DD Black Mate trolling vetovapa 2,1m, 54-4106, 12,90 HK-Varma Taimen 10 cm vaappu, 54-6000, 13,50 MP-Paravan sivuplaanari oikea 54-6874, 18,90 Okuma Classic XT300L vetokela 54-6070, 29 33
Ahvenen jigaaminen on hauskaa Kansalliskalamme ahven on jigikalastajan ehdoton suosikki, sillä tätä raitapaitaa elelee melkein jokaisessa Suomen vesistössä kaikkein pohjoisimpia alueita lukuun ottamatta. Jigi on yksi varmimmista ottivieheistä ahvenelle. Se toimii kesällä ja keväällä, mutta ehdoton sesonki on syksy elokuusta alkaen aina jäiden tuloon asti. Jigin tehokkuus perustuu siihen, että sillä voi helposti kalastaa pohjan tuntumassa, jossa ahvenetkin viihtyvät. Kevyt avokelasetti sopii ahvenen jigaukseen Jigikalastamisen alkuun pääset aivan tavallisilla heittokalastusvälineillä. Kannattaa kuitenkin suosia kevyttä avokelasettiä, jossa vavan pituus on kuusi jalkaa eli noin 180 cm. Kun olet ostamassa vapaa, kiinnitä huomiota vavan jäntevyyteen. Vapa ei saa olla liian pehmeä tai löysätoiminen, koska sellaisella kalan tartuttaminen on hankalaa, ellei jopa mahdotonta. Liian jäykkä vapa on myös kehno, koska kalastamisesta häviää kalan väsyttelyn hohto. Sopiva vapa taipuu hieman, kun laitat siiman päähän roikkumaan 10 15 g vieheen. Edullisemman jigisetin voit valita esimerkiksi Wake-tuotemerkistä ja hieman kalliimman Shimano-tuotemerkin valikoimista. Molemmat tunnetaan hyvistä vavoistaan. Valitse vapaan ensisijaisesti sopivan kokoinen kela. Hyvä valinta ahvenen jigaukseen on 1500-2500-luokan kela. Toinen huomioitava ominaisuus on kelan välitysnopeus. Nopeavälitteiset kelat ovat jigikalastukseen hyviä, sillä niissä yhdellä kammenkierroksella siimaa puolautuu tavallista enemmän ja jigi saa sen ansiosta houkuttelevan poukkoilevan liikkeen. Siimaksi suosittelemme ehdottomasti venymätöntä kuitusiimaa. Sopiva paksuus on 0,12 0,15 mm. Kuitusiiman venymättömyyden ansiosta kalat jäävät varmemmin kiinni. Lisäksi kuitusiimalla tuntuma on monofiilisiimaa selkeästi parempi, sillä pohjatärpit ja pienetkin ahventen näykkäisyt tuntuvat vapakädessä asti. Kokeile monofiilitapsia kuitusiiman päässä 34 Monet kokeneet jigaajat käyttävät monofiilitapsia kuitusiiman kärkenä. Kuitusiimaa paksumpi monofiilisiima hidastaa hieman jigin vajoamista ja siksi sen käyttäminen voi joskus olla hyvä ratkaisu nirson ahvenen houkuttelemiseksi.
Opettele nämä asiat ahvenen jigauksesta: Paras ajankohta? - Loppukesästä jäiden tuloon. Ahvenet parveutuvat elokuussa ja siirtyvät oleskelemaan pohjan tuntumaan. - Kokeile myös kesällä ahvenen jigausta sellaisissa paikoissa, joissa tiedät ahvenparvien oleskelevan. Paikat voivat olla hyvinkin matalia. - Keväällä ahventa voit saada kutualueiden läheltä. Silloin kuitenkaan jigi ei ole paras viehe ahvenelle. Missä voi jigata ahvenia? - Rannikkovesissä, järvillä ja joilla. - Oikeastaan vain pohjan rakenne asettaa rajoituksia, sillä liian kivinen tai vesikasvillisuuden peittämä alue ei sovellu jigikalastukseen. Minkälaisista paikoista ahventa jigataan rannikkovesissä? - Syksyisin matalikkojen reunoilta 5 12 m syvyydestä. - Syksyisin virtaavissa salmipaikoissa. - Kesällä karikoiden vieressä ja saarten niemien kärjissä. Matalatkin paikat voivat tuoda saalista. Minkälaisista paikoista ahventa jigataan järvillä? - Syksyisin pienissä järvissä syvimmät kohdat keräävät ahvenia. - Syksyisin isoissa ja todella syvissä järvissä hakeudu syvänteiden lähelle, mutta ei keskelle syvännettä. - Kesällä karikot ja saarten niemien kärjet. Matalatkin paikat voivat tuoda hyvin saalista. Minkälaisista paikoista ahventa jigataan joilla? - Kesällä ja syksyllä hidasvirtaisten alueiden syvänteistä. 35
Kokeile monofiilitapsia kuitusiiman päässä Monet kokeneet jigaajat käyttävät monofiilitapsia kuitusiiman kärkenä. Kuitusiimaa paksumpi monofiilisiima hidastaa hieman jigin vajoamista ja siksi sen käyttäminen voi joskus olla hyvä ratkaisu nirson ahvenen houkuttelemiseksi. Jos jigausalueella on paljon haukia, voit korvata monofiilin fluorocarbonsiimalla. Se on monofiiliä muistuttavaa läpinäkyvää siimaa, mutta kestää hauen hampaita paremmin. Sopiva tapsin pituus on noin 1 1,5 m. Tapsin päähän kannattaa laittaa vielä pienikokoinen viehelukko jigipään kiinnittämiseen. Näin on helpompi vaihtaa siimaan eri painoisia jigipäitä. Millaisia ahvenjigejä tarvitaan? Jigit ovat vieheinä erittäin edullisia, joten isonkaan valikoiman hankkiminen ei kevennä kukkaroa pahasti. Aloittelijan kannattaa keskittyä sirppipyrstöisiin toukkajigeihin. Tosin enemmän kalan hahmoa muistuttavilla ns. kalajigeilläkin voi saada ahvenia, mutta sirppipyrstöiset maistuvat lähes poikkeuksetta ahvenelle. Jigin olennaisia ominaisuuksia ovat koko ja väri. Sirppipyrstöisen toukkajigin sopiva kokohaarukka ahvenen kalastamiseen on 5 8 cm (2 3 tuumaa) ja väreistä erilaiset ruskean ja vihreän sävyt toimivat varmimmin paikasta riippumatta. Mukana voi olla myös muutamia hile- ja ärsykevärityksiä. Kokovalkoinenkin toimii toisinaan. Kiinnitä toukkajigi koukkuun siten, että sen pyrstö osoittaa alaspäin eli vastapäiseen suuntaan kuin koukku. Painopäisen koukun eli jigipään paino on erityisen olennaista ahvenen jigauksessa. Paino valitaan aina kalastussyvyyden mukaan mahdollisimman kevyeksi, mutta kuitenkin niin, että jigi vajoaa vielä helposti pohjaan. Liian painava pää ei kalasta kunnolla, joten valitse pää huolella. (Katso jigipäiden valintataulukko.) 36
Jigien säilytyksessä pitää muistaa, että niistä irtoaa väriä. Jos säilytät esimerkiksi valkoisia ja keltaisia jigejä samassa laatikossa, hetken päästä valkoisiin on tarttunut keltaista väriä. Myös osa muovirasioista ei kestä jigimateriaaleja, vaan jigit eräällä lailla sulavat niiden pintaan. Etenkin kovat muovirasiat eivät ole tarkoitettu jigien säilyttämiseen. Motonet on kuitenkin valinnut myyntiin pelkästään jigimateriaaleja kestäviä rasioita. Kalasta pohjan tuntumasta Jigikalastukseen on tarjolla monia erilaisia uittotapoja. Helpointa on opetella kelauitto, joka on monesti myös kalastavin tyyli. Tekniikka kelauittoon on seuraava: Heitä ja odota, että siima löystyy vavan päässä, kun jigi on tavoittanut pohjan. Sulje kelan sanka ja laita vapa osoittamaan kohti jigiä. Aloita rauhallinen kelaaminen, jotta saat tuntuman jigiin. Kun siima on tiukalla ja tunnet jigin olevan pohjassa, kelaa rivakasti 2 4 kammenkierrosta. Vapa osoittaa edelleen kohti jigiä ja vedenpintaa. Tarkkaile siimaa, joka tiukkenee kelauksen jälkeen. Kelauksen aikana jigi nousee pohjasta ylös. Kun pysäytät kelauksen, jigi alkaa vajota pohjaa kohti. Kun jigi saavuttaa pohjan, siima jälleen löystyy. Ala silloin viipymättä kelata muutama kierros, jotta jigi pomppaa takaisin uimaan pohjasta ylöspäin. Siimaa jatkuvasti tarkkailemalla saat uitettua jigiä tarkasti pohjan tuntumassa. Kalan tärppi tuntuu ravistuksena tai värähdyksenä siimassa. Lähes aina kala ottaa silloin, kun jigi vajoaa pohjaan päin. Valitse jigipään koko oheisen taulukon mukaan. 5 g = 1,5 2 m 7 g = 2 3 m 10 g = 3 5 m 12 g = 4 6 m 15 g = 6 12 m 20 g = 12 18 m 25 g = yli 18 m Huom! Kovassa tuulessa tai virtaavassa vedessä valitse yhtä luokkaa painavampi jigipää. 37
Wake jigikalastussetti (kela ja vapa), 54-5936, 45 Wake jigikalastussetti (avokela ja vapa vaihtokärjellä), 54-6329 49 Abu Vendetta avokelajigivapa 5-20 g vieheille 6, 54-1964, 38 Penn Battle 1000 avokela (55-0218) ja Berkley Lightning (55-0219) jigivapa 119 38
Motonet kalastaa Velu Halminen Rovaniemeltä tuntee Pohjois-Suomen vedet. Velu Halminen (42 v) on Motonet Rovaniemen tavaratalopäällikkö ja ennen kaikkea kokenut kalamies. Hän on työskennellyt Motonetissa neljän vuoden ajan. Velun intohimo harrastukseen näkyy Rovaniemen kalastusosastolla. Yhdessä muiden kalastuksesta innostuneiden tuotehoitajien kanssa hän pitää yllä erityisesti Pohjois-Suomen vesiin suunniteltua kalastusvälinevalikoimaa. Kerrottakoon Velun kalastustaustasta vielä sen verran, että hän osallistuu kymmenkuntaan vetouistelukilpailuun vuodessa. Kisamenestystä on tullut muun muassa Lappi-cupissa ja Hauki-EMkisassa. Kalastuspäiviä hänellä kertyy vuodessa keskimäärin 30. Seuraavassa Velu Halminen antaa muutaman ottivinkin pohjoisen vesille. Miten harjoittelet kisaa varten? Lappi-cupissa kisa-alueet ovat jo tuttuja vuosien takaa, mutta pyrin käymään harjoittelemassa vähintään kerran ennen kisaa. Silloin haetaan ajolinjoja, kokeillaan uusia alueita ja kopaistaan vanhat ottipaikat. Tietenkin uistimien testaus on jatkuvaa työtä.
Mitä kohteita suosittelisit etelästä tuleville kalastajille? Suosittu vetouistelukohde jalokalan pyytäjille on tietenkin Inarinjärvi, joka on ehdottomasti kokemisen arvoinen vesistö. Taimen on siellä ykköskala. Ja on pohjoisessa muitakin kalaisia kohteita. Taimenia olemme saaneet hyvin myös Nitsijärveltä. Jos haluat Lapissa kalastaa kuhaa, lähde Miekojärvelle. Isoja ahvenia puolestaan saat Porttipahdalta. Perhokalastukseen voisin suositella Kairi- ja Nuorttijokea Itä-Lapissa. Nuorttijoen erikoisuutena on kristallinkirkas vesi, joten erityisesti pintaperhokalastuksesta pitävän kannattaa vierailla siellä. Sieltä saa jokitaimenta, tammukkaa ja harjusta. Jos haluaa pyytää isompaa kalaa, niin Matkakoski Tornionjoella ja Kalix-joki Pohjois-Ruotsissa ovat huippukohteita. Tornionjoelta saatiin muuten 20-kiloinen lohi kesällä 2011. Lohensoutuun suosittelen Tornionjoella Pellon alueen suvantoja ja Lappean seutua. Ne ovat lähimmät tasokkaat soutupaikat etelästä tuleville. Tenojoki on tietenkin ykkönen, mutta myös etäinen kalastuskohde. Vaelluksesta pitäville kalastajille käsivarren alueen Poroeno ja Rommaeno tarjoavat aina upeita elämyksiä. Ne ovat erityisen hyviä harjusvesiä, mutta saa sieltä jokitaimenia ja siikojakin. Mitkä ovat Motonetissa suosituimpia vieheitä Lapin vesille? Ehdottomasti suosituin Lapin uistin on Lotto-lippa 35 mm/9 g väreissä PU ja BRG. Lohivaapuista puolestaan ehdottomasti Joonas. Niiden suosio kertoo kalastavuudesta. Kyllä ihmiset osaavat ostaa niitä malleja, joilla saa varmimmin kalaa. Mutta totta kai muitakin hyviä Lapin vieheitä on paljon myynnissä. Mitkä ovat omia suosikkivieheitäsi Inarijärvelle? HK-Varma on aina minulla vedossa ja väreistä erilaiset muikkuvariaatiot ovat toimineet hyvin. Esimerkiksi kromiväri, jossa on sinistä kyljessä ja fluoripunaista selässä. HK-Varma lohivaappu 6 cm 54-6003 12,90 40 Abu Ambassadeur 7000I C3 hyrräkela 54-4745 79
Peltiuistimista pitää mainita Vetotiura (kirkas ja ruotsinlipputeippi) ja Rialinnan Iso Jokeri kuparisena. Rautuja olemme saaneet sillä Jokerilla. Inarilla luonnonsyötit ovat kiellettyjä, joten vedämme rakseja tekokaloilla syötitettyinä. Ne antavat aivan hyvin saalista. Uskon raksien pyörivän yhä useamman veneen perässä ensi kesänä Inarilla. Inarille kannattaa mennä heti jäiden lähdettyä juhannuksen aikoihin. Toinen hyvä ajankohta on syksyllä myöhään juuri ennen kuin järvi jäätyy. Heinä elokuussa saalisvarmuus ei ole yhtä hyvää tasoa, mutta toisaalta retkeilyn kannalta se on mukavaa aikaa. Miekojärvi on toinen paikka, jossa tulee vietettyä aikaa. Lapin vesissä kuhat ovat harvemmassa, mutta Miekojärveä voi kutsua jopa hyväksi kuhavedeksi. Viime kesänä siellä toimi parhaiten kuhalle Wataya Multisection trout -vaappu 5,5 värissä 411. Vedimme sitä syvätakilan perässä. Kahluuhousu Devilfish 54-2690 34,90 Charon perhokalastussetti 5/6 54-8735 179 Daiwa Aquardy perhohaavi 54-6474 15,90 Okuma perhokalastusestti 6 54-1046 69 41
Kalan käsittelyyn tarvitaan kunnon välineet Foodsaver-vakuumikone 54-7992, 79 Savustuslaatikko 54-1184, 26,90 Kalapiikki 54-2063, 4,50 Swibo, testivoittaja-fileeveitsi 42-1699, 17,90 Ruotopihdit 54-6629, 7,60 Sähkösavustin 54-6628, 69 Kalapuukko 54-1158, 3,90
Fiskars-kalasakset 54-3966, 17,90 Foodsaver-vakuumipusseja 54-5346 19,90 Savustuspurut 2 litraa 54-1037, 1,95 Perkauskäsine 54-2076, 6 Ricu-kalankäsittelytyökalu 54-8730 29,90 Fiskars-veitsenteroitin 42-1769, 9,90 Top-metal-fileeveitsi 54-3935, 7,90 Perkuualusta 54-3454, 7,90 Curver-kylmälaukku 20 l 42-3145 16,90
Vinkkejä kalan savustukseen Savustaminen on ollut kautta historian erinomainen tapa kypsentää ruokaa. Jo muinaiset roomalaiset savustivat Mustanmeren tonnikalaa ja muita ruokia, esimerkiksi juustoja. Kiinalaisten kerrotaan valmistaneen herkkuja savustamalla hedelmiä. Samaten omat esi-isämme osasivat savustamisen taidon. Kylmäsavukalaa kotikonstein pallogrillissä Savusta vain fileoitua ja ruodotonta kalaa. Jos haluat savustaa nahattoman fileen, niin laita fileen alle pala voipaperia, jotta se ei tartu ritilään kiinni. Kirjolohen ja merilohen lisäksi savusta myös esimerkiksi nieriää ja siikaa. Suolaa fileet ennen savustusta (hienolla) merisuolalla, johon voit lisätä sekaan hiukan sokeria ja oman maun mukaisia mausteita. Anna maustua 12 16 tuntia. Huuhtele sen jälkeen fileet kylmällä vedellä, kuivaa taputellen talouspaperilla ja aseta ilmavaan paikkaan kuivumaan tunniksi. Laita fileet puhtaaseen pallogrilliin kylmäsavugenerattorin kanssa. Jos kylmäsavustat 44
kesällä, tee se viileään vuorokaudenaikaan yöllä. Ulkolämpötilan tulisi mielummin olla alle 10 astetta. Kylmäsavugeneraattorissa jauhomainen savustuspuru palaa hitaasti ja antaa hienon savun maun kalalle. Generaattori tuottaa savua 8 10 tuntia. Hyvän maun saamiseksi kalaan suositeltu savustusaika on noin 16 tuntia, joten puolivälissä savustusta vaihdetaan savustimeen uudet purut. Vinkki: Toisen fileepuoliskon savustuksen voi tehdä eri purulla, niin saa mukavan maun kalaan. Savustuksen päätteeksi filee joko vakumoidaan, jolloin savun maku voimistuu ja leviää koko kalaan, tai herkun voi nauttia heti savustuksen jälkeen. Saavun mökilleni perjantai-illalla. Laitan kirjolohifileen heti suolaantumaan. Lauantai-iltapäivällä otan fileen kellarista ja kuivaan sen. Asettelen sen savustimen kanssa savustumaan pallogrilliin. Vaihdan illalla ennen nukkumaanmenoa toisen purun savustimeen. Aamulla vakumoin kalan ja lai- tan jääkaappiin odottamaan. Illalla tai seuraavana päivänä kala on parhaimmillaan. - Jorma Vataja 45
Maustettuja savupuruja lämminsavukalalle Vinkkejä ahkeralta kalansavustajalta Voit ostaa kaupasta eri puulajeista tehtyjä savupuruja. Erityisesti omenapuu on kokeilemisen arvoista. Samalla voit testata myös savupurujen maustamista. Kastele savupurut jaloviinalla ja hunajavedellä. Kuivaa purut auringossa tai saunassa rutikuivaksi ennen savustamista. Muista heittää savupurujen sekaan pieni katajan oksa ja muutama sokeripala. Ne antavat myös makua ja tuovat väriä kalaan. Jorma Vataja Kylmäsavustuspuru 2 L 54-1039 5,95 46 Kylmäsavugeneraattori 54-1038 48
Jorman savukalasalaatti: Todellinen kesäruoka, joka sopii alkupalaksi tai kevyeksi lounaaksi. 1 kg savustettua kalaa (kirjolohi, siika, ahventa tai kuhaa) 5 puikulaperunaa 5-7 vihreää parsaa 1 punasipuli 10 vihreää papua rucolaa Kastike: 2/3 valkosipulin kynttä 6 rkl oliiviöljyä 2 rkl Dijon-sinappia 1 rkl sitruunamehua valkopippuria suolaa Ryöppää ensin papuja noin kaksi minuuttia suolavedessä. Kuori sen jälkeen parsat ja ryöppää niitäkin muutama minuutti. Jäähdytä molemmat kylmän veden alla. Irrota lihat savukalasta vasta siinä vaiheessa, kun olet tekemässä siitä ruokaa. Kokonaisena kala säilyy mehukkaampana. Keitä perunat ja leikkaa viipaleiksi. Leikkaa punasipuli paloiksi. Laita päälle savukalaa ja rucolaa. Kastikkeen teossa sekoita ensin Dijon-sinappi ja valkosipulihakkelus. Lisää seokseen oliiviöljy hitaasti valuttaen ja seuraavaksi sitruunamehu, valkopippuri ja suola. Sekoita salaattikastike. Lisää se salaatin joukkoon. Savustuslaatikko RST 49-30-22cm 54-2645 49 Kotimainen iso savustuslaatikko RST 57x31x24cm 54-2648 149 47
Nimismiehenpelto 6, 02770 Espoo Ristipellontie 19 A, 00390 Helsinki Mäkikuumolantie 3, 05800 Hyvinkää Tiiriönsuontie 2, 13130 Hämeenlinna Raatekankaantie 4, 80100 Joensuu Kylmälahdentie 4, 40500 Jyväskylä Saukonkatu 3, 48230 Kotka Katajaharjuntie 4, 45720 Kuusankoski, Kouvola Sisustajantie 6, 70340 Kuopio Jussilankatu 2, 15680 Lahti Vanha Viipurintie 133, 53550 Lappeenranta Lohjanharjuntie 758, 08500 Lohja Tikkasentie 14, 90420 Oulu Sepänpellontie 27, 28430 Pori Teollisuustie 15, 96320 Rovaniemi Liikekeskus Valuri, Savenvalajankatu 3, 24260 Salo Rengastie 2 B, 60120 Seinäjoki Kenkätie 6, 33950 Pirkkala, Tampere Pläkkikaupunginkatu 27-29, 20320 Turku Kokkokalliontie 14, 65300 Vaasa Ansatie 1, 01740 Vantaa