ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 64/06/1 Dnro Psy-2003-y-183 Annettu julkipanon jälkeen

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 64/06/1 Dnro Psy-2003-y-183 Annettu julkipanon jälkeen 22.6.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Salmijoen kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Kuusamo Iijoen Lohiyhtymä Ay Poussuntie 42 D 93999 KUUSAMO

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti... 5 Tuotantomenetelmät ja päästöjen vähentämistoimet.... 5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 6 Päästöt pintavesiin... 6 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 6 Päästöt ilmaan... 6 Melu... 6 Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen... 6 LAITOS-/TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 7 Alueen ympäristön yleiskuvaus... 7 Alueen luonto ja suojelukohteet... 7 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 7 Vesistön tila ja käyttö... 7 Vedenlaatu... 7 Vesistön käyttökelpoisuus... 7 Kalatalous... 7 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 8 Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin... 8 Vaikutus pintavesiin...8 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 8 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 8 Käyttötarkkailu... 8 Päästötarkkailu... 9 Vaikutustarkkailu... 9 Raportointi... 9 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 9 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 9 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 9 Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet... 9 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus... 9 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus... 10 3. Kuusamon kaupungin ympäristölautakunta... 10 Hakijan kuuleminen ja vastine... 10 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 11 VESITALOUSLUPARATKAISU... 11 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 12 LUPAMÄÄRÄYKSET... 12 Vesitalousluvan määräykset... 12 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 12 Päästöt pintavesiin... 12 Päästöt ilmaan... 13 Melu... 13 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen... 13 Varastointi... 13 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 13 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 14 Toiminnan lopettaminen... 14

OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 14 RATKAISUN PERUSTELUT... 14 Lupaharkinnan perusteet... 14 Luvan myöntämisen edellytykset... 14 Vesitalouslupa... 14 Ympäristölupa... 14 Lupamääräysten perustelut... 15 Vesitalousluvan määräykset... 15 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 15 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 16 Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet... 16 Toiminnan lopettaminen... 16 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 16 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 16 Päätöksen voimassaolo... 16 Lupamääräysten tarkistaminen... 17 Korvattavat päätökset... 17 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 17 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 17 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 17 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 17 KÄSITTELYMAKSU... U 18 Ratkaisu... 18 Perustelut... 18 Oikeusohje... 18 MUUTOKSENHAKU... 19 3

4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Iijoen Lohiyhtymä Ay on toimittanut Salmijoen kalankasvatuslaitoksen ympäristölupahakemuksen 22.12.2003 ympäristölupavirastoon. Hakemuskirjelmässä on ilmoitettu, että ympäristönsuojeluasetuksen mukaiset selvitykset toimitetaan myöhemmin, viimeistään 30.1.2004. Selvitykset on toimitettu 29.1.2004. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Salmijoen kalankasvatuslaitos sijaitsee Kuusamon kaupungin Kurvisenkylässä hakijan omistamalla tilalla Salmijoen Lohi RN:o 27:6. VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin mukaan milloin vesialueen omistaja tai osakas haluaa johtaa alueelta vettä nesteenä käytettäväksi ja sanottu toimenpide aiheuttaa vesilain 1 luvun 12 15 :ssä tarkoitetun muutoksen tai seurauksen veden johtamiseen ja sitä varten tarvittavien laitteiden pitämiseen on haettava lupa. YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vähintään 2 000 kg kuivarehua vuodessa taikka jos kalan lisäkasvu on vähintään 2 000 kg vuodessa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja veden johtamista koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin nojalla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE Pohjois-Suomen vesioikeus on 4.2.1974 myöntänyt päätöksellä nro 11/74/II toistaiseksi voimassa olevan luvan Veikko Kurviselle, Lenne Kurviselle, Sauli Polojärvelle ja Seppo Kelalle kalankasvatuslaitoksen rakentamiseen tilalle Mutkala RN:o 27:1, veden johtamiseen Salmijoesta kalankasvatuslaitoksen käytettäväksi sekä takaisin vesistöön. Päätöksen mukaan laitokselle saadaan johtaa vettä kalankasvatuksen edellyttämä määrä, ei kuitenkaan enempää kuin puolet Salmijoessa virtaavasta vesimäärästä. Luvan perusteena on ollut noin 50 000 kg:n kasvatettava kalamäärä.

Laitoksen toiminnasta on vastannut 25.2.2000 lähtien Iijoen Lohiyhtymä Ay. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on 21.3.2003 antamallaan päätöksellä dnro PPO-2002-Y-148-133 kehottanut hakemaan laitokselle ympäristönsuojelulain mukaista lupaa 31.12.2003 mennessä. Alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu 17.2.2005. 5 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Laitoksella kasvatetaan kirjolohta kahdessa maa-altaassa. Lupaa haetaan toiminnan jatkamiseen nykyisen luvan mukaisella vesimäärällä eli lupaa johtaa enimmillään puolet Salmijoen virtaamasta laitokselle. Kasvatustoiminnassa käytettävä kuivarehumäärä on enintään 45 000 kg vuodessa. Fosforikuormitus on enintään 190 kg vuodessa. Laitoksella säilytetään kaloja ympäri vuoden. Kalojen perkaus tapahtuu Iijoen Lohiyhtymä Ay:n Poussun laitoksella Kuusamossa. Tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti Laitoksella on poikas- ja ruokakalatuotantoa. Teurastettavat kalat siirretään Poussun laitokselle ja lisäksi kalaa siirretään sinne myös kasvatukseen. Ympäristöhallinnon Vahti-tietojärjestelmän mukaan laitoksella on käytetty kasvatustoimintaan kuivarehua vuosina 1997 2002 28 675 50 625 kg vuodessa, keskimäärin 36 645 kg ja kalan lisäkasvu on ollut 25 341 43 650 kg vuodessa, keskimäärin 33 756 kg. Rehukerroin on ollut 0,96 1,20 ja keskimäärin 1,08. Tuotantomenetelmät ja päästöjen vähentämistoimet. Kasvatuksessa käytettävä vesi otetaan Salmijoesta, jonne käytetty vesi myös johdetaan takaisin. Tuloveden määrää säädetään ja mitataan tulovesiuomassa olevalla padolla. Salmijoen virtaamaa ja laitokselle johdettavaa virtaamaa mitataan toukokuun ensimmäisen ja lokakuun viimeisen päivän välisenä aikana päivittäin ja muulloin kerran viikossa. Kasvatus tapahtuu kahdessa maa-altaassa, joiden yhteistilavuus on noin 4 000 m 3. Kasvatusaltaista vesi johdetaan lietetaskuilla varustettujen selkeytysaltaiden kautta vesistöön. Kalojen ruokinta tapahtuu käsiruokintana 1 2 kertaa vuorokaudessa kasvatuskauden aikana. Kasvatusaltaista tuleva vesi johdetaan selkeytysaltaisiin, joiden lietetaskuista lietettä poistetaan viikoittain. Kasvatusaltaista lietettä poistetaan 1 2 kertaa kasvatuskaudella. Liete vesiseosta poistetaan noin 20 30 m 3 vuodessa. Se sijoitetaan laitosalueella lietekuoppiin, joista vesi imeytyy maahan ja kuivunutta lietettä ajetaan pelloille lannoitteeksi.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Laitoksen aiheuttamaa kuormitusta vähennetään laitoksen huolellisella hoidolla, ruokintaa optimoimalla ja käyttämällä mahdollisimman vähän ravinteita sisältävää kuivarehua sekä poistamalla altaista lietettä säännöllisesti. 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Tuotantotietojen perusteella laskettu fosforikuormitus on ollut 2000 2003 vuosina keskimäärin 175 kg vuodessa ja kasvatuskaudella noin 1,4 kg vuorokaudessa. Typpikuormitus on ollut vastaavasti keskimäärin 1 970 kg vuodessa ja kasvatuskaudella 16 kg vuorokaudessa. Lietteenpoiston vaikutusta ei ole otettu laskelmissa huomioon. Ominaiskuormitus on ollut 4,6 g fosforia ja 52 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Kasvatus- ja selkeytysaltaat sekä altaista poistetun lietteen sijoitukseen käytettävät kuopat ovat maavaraisia. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan haitallisia päästöjä maaperään. Päästöt ilmaan Toiminnasta ei aiheudu hajua laitoksen ulkopuolelle. Melu Melua aiheutuu lähinnä kuljetusliikenteestä. Liikenne laitokselle tapahtuu maantien 843 kautta. Raskaampi liikenne on keväällä poikaskalojen tuontia ja 2-vuotiaiden kalojen vientiä Poussun laitokselle (noin 12 autokuormaa) sekä syksyllä teuraskalan vientiä Poussun laitokselle (noin 15 autokuormaa). Rehukuorma laitokselle tulee noin kerran kuukaudessa. Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen Kuolleet kalat on haudattu maahan laitoksen alueelle. Muovisia rehusäkkejä kertyy noin 1 000 1 500 kpl vuodessa. Ne on hävitetty polttamalla laitoksella olevassa uunissa. Hakijan 3.5.2004 päivätyn vastineen mukaan poltosta luovutaan ja säkit toimitetaan järjestettyyn jätehuoltoon. Tavanomainen jäte toimitetaan järjestettyyn keräilyyn. Ongelmajätteitä ei synny.

7 LAITOS-/TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen ympäristön yleiskuvaus Alue kuuluu Oulujoen yläosan Sakkojoen vesistöalueeseen. Valumaalueen pinta-ala laitoksen kohdalla on noin 95 km 2. Salmijoen virtaamaksi laitoksen kohdalla on arvioitu Hossanjoen vuosien 1962 1990 vertailujakson valumien perusteella keskimääräisessä virtaamatilanteessa noin 1,3 m 3 /s ja keskialivirtaamatilanteessa 0,32 m 3 /s. Vedet virtaavat Salmijoesta Sakkolampeen ja edelleen Sakkojokea pitkin Iijärveen. Alueen luonto ja suojelukohteet Hankkeen vaikutusalueella ei ole rauhoitus- tai luonnonsuojelualueita. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Asutus alueella on vähäistä. Kartta- ja maanomistajatietojen perusteella Sakkolammen itärannalla sijaitsee yksi vapaa-ajan asunto ja eteläpäässä yksi vakituinen asuinrakennus. Sakkojoella lähellä Iijärveä on lisäksi yksi vapaa-ajanrakennus. Hankkeen vaikutuspiirissä ei ole vedenottamoita, leirintäalueita eikä yleisiä uimarantoja. Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Salmijoen vesi on humuspitoista ja veden fosforipitoisuudet ovat lievästi rehevien vesien ja typpipitoisuudet karujen vesien tasoa. Veden happitilanne on hyvä. Iijärvi on viime vuosien tarkkailuaineiston perustella rehevyydeltään karu tai lievästi rehevä. Järvi on kirkasvetinen. Veden happitilanne on pintakerroksissa hyvä ja pohjan läheisyydessä järvisyvänteille tyypilliseen tapaan heikompi, keskimäärin tyydyttävä, ajoittain välttävä. Veden hygieeninen laatu uimiseen on hyvä sekä Salmijoessa että Iijärvessä. Vesistön käyttökelpoisuus Vesistöjen laadullisessa käyttökelpoisuusluokituksessa Oulujoen ja Iijärven vesistöalueet kuuluvat yleisluokkaan hyvä. Suurin osa vesistöön kohdistuvasta ravinnekuormituksesta on peräisin maa- ja metsätalouden hajakuormituksesta. Kalatalous Salmi- ja Sakkojokien kalastoon kuuluvat ainakin ahven, hauki, särki, made, mutu, kivennuoliainen, kivisimppu, taimen, harjus, salakka ja seipi. Taimenta, harjusta, kivennuoliaista ja kivisimppua lukuun ottamatta edellä mainittuja lajeja tavataan yleisesti myös Sakkolammessa. Salmi- ja Sakkojoella kalastus on pääasiassa pienimuotoista vapapyyntiä, joka ajoittuu lähinnä alkukesään. Pääasiallisena saaliskalana jokialueilla ovat harjus ja taimen. Harjuskanta on istutustoiminnan seurauksena jos-

sain määrin vahvistunut, mikä saattaa lähitulevaisuudessa kasvattaa kalastajamääriä. Virkistyskalastuslupia on viime vuosina myyty joitakin kymmeniä. Sakkolammella kalastus keskittyy kevätkesän hauenkutuaikaan, jolloin kalaa pyydetään pääasiassa verkoilla. Sakkolammen rehevyys rajoittaa osaltaan pyyntiä keski- ja loppukesällä, mutta lammella kalastetaan verkko-, koukku- ja vapapyydyksillä koko avovesikauden ajan. Osakaskunta on suunnitellut laavupaikan rakentamista Salmi- tai Sakkojoen varrelle. Kainuun TE-keskuksesta saatujen kalataloushallinnon istutusrekisterin tietojen mukaan Salmijoen yläpuoliseen Ala-Salmijärveen on istutettu vallusja planktonsiikaa vuosina 1996 2000 joitakin tuhansia kappaleita. 8 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus pintavesiin Verrattuna Salmijoen yläpuoliseen vedenlaatuun vuosina 2000 2003 (kok.p 14 µg/l, kok.n 296 µg/l keskimäärin) laitoksen kasvatuskaudenaikaisen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset ovat varsin suuria. Ravinteisuuden kasvu lisää perustuotantoa purkualueella etenkin keski- ja loppukesän alivirtaamakausina. Sakkolampi tasaa vedenlaatua ja esimerkiksi kiintoaineesta ja fosforista merkittävä osa sedimentoituu lammen pohjaan. Laitoksen kuormitus lisää osaltaan lammen rehevyyttä ja pohjan madaltumista. Lammen alapuolisessa Sakkojoessa kuormituksen vaikutukset ovat todennäköisesti selvästi pienempiä kuin Salmijoessa. Iijärvessä kuormituksen vaikutuksia ei vedenlaatuaineiston perusteella ole selvästi havaittavissa. Ravinnekuormituksen aiheuttama perustuotannon kasvu seurausilmiöineen ei vaaranna vesistön nykyisiä kalakantoja. Kuormitus lisää etenkin Salmijoessa ja Sakkolammessa biologista tuotantoa, mikä voi näkyä lähinnä rantojen ja pyydysten limoittumisen voimistumisena etenkin loppukesällä. Kalastus laitoksen alapuolella keskittyy kevääseen ja alkukesään, jolloin vesistä välillisesti aiheutuvat makuhaitat kaloissa ovat epätodennäköisiä. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan haitallisia päästöjä maaperään. Toiminta ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Laitoksella pidetään hoitopäiväkirjaa, johon merkitään myös Salmijoen ja laitokselle johdettavat virtaamat.

9 Päästötarkkailu Kuormitustarkkailun vesinäytteet otetaan laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä kuusi kertaa kasvatuskauden aikana, mikäli lisäkasvu on yli 30 000 kiloa vuodessa. Pienemmillä kasvatusmäärillä näytteitä otetaan 4 5 kertaa vuodessa. Vaikutustarkkailu Kuormituksen vesistövaikutusten tarkkailemiseksi otetaan vesinäytteet Sakkojoen alapäästä ja Iijärven Sakkolahdesta heinä- ja elokuussa. Raportointi Tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Kuusamon ympäristölautakunnalle ja Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tarkkailutulokset raportoidaan vuosittain joko erikseen tai Kainuun alueen yhteisissä kuormitus- ja vesistötarkkailuraporteissa. VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Vesistön tilassa ei ole hakijan käsityksen mukaan tapahtunut 1990-luvulla eikä sen jälkeen sellaisia muutoksia, että korvauskynnyksen voitaisiin katsoa ylittyneen. Jatkossa laitoksen kuormitus ja vesistövaikutukset ovat arviolta nykyistä tasoa, joten korvauskynnys ei ylity. Myöskään kalataloudellisia velvoitteita ei ole esitetty. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kuusamon kaupungissa 3.3. 2.4.2004 sekä erityistiedoksiantona Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluja terveydensuojeluviranomaiselle sekä muille asianosaisille. Kuulutus on lisäksi julkaistu 3.3.2004 sanomalehti Koillissanomissa. Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on katsonut, että toiminnan jatkaminen ei sanottavasti näyttäisi loukkaavan yleistä tai yksityistä etua. Ruokintaan on käytettävä ympäristöä vähän kuormittavia kuivarehuja, jotka sisältävät enintään 1 % fosforia ja 7 % typpeä. Lupamääräykset tulisi tarkistaa seuraavan kerran viimeistään 10 vuoden kuluttua.

10 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Salmijoen kalankasvatuslaitoksen kuormituksella on huomattava vaikutus vesistön ravinnepitoisuuksiin. Elokuun keskivirtaamatilanteessa fosforipitoisuus yli kaksinkertaistuu ja typpipitoisuuskin nousee yli 60 %. Laitoksen yläpuolinen lievä rehevyys vaihtuu kuormituksen johdosta selväksi rehevyydeksi. Näin suurella kuormituksella on väistämättä haitallisia kalataloudellisia vaikutuksia. Kuormituksen vaikutukset ovat suurimmat heti laitoksen alapuolisessa Salmijoessa sekä Sakkolammessa, jonka tilan muutoksista ei hakemuksessa ole tietoa. Voimassa olevassa vesioikeuden päätöksessä joen keskivirtaamaksi on arvioitu 1,6 m 3 /s, mutta hakemuksessa vain 0,32 m 3 /s. Näin laskettu virtaama ei riittäne haetun kalamäärän kasvattamiseen. Nykyisen lupapäätöksen mukaan hakijan on tullut tehdä laitokselle sellaiset virtaaman mittauslaitteet, joilla laitokselle johdettava ja luonnonuoman virtaama voidaan havaita. Mittauksen tuloksia ei ole esitetty hakemuksessa. Veden väheneminen Salmijoessa laitoksen kohdalla voi aiheuttaa virtakutuisten kalojen poikastuotannolle haittaa, jota ei ole hakemuksessa arvioitu. Hakemuksessa esitetty selvitys alueen kalataloudesta on ylimalkainen. Myös virtakutuisten kalojen poikastuotanto-olosuhteita Salmijoessa olisi pitänyt selvittää tarkemmin. Kainuun TE-keskuksen käsityksen mukaan lupa voidaan myöntää, mutta siihen on liitettävä kalataloudellinen tarkkailu- ja selvitysvelvoite, ja hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä verrattain pian, viimeistään vuoden 2009 loppuun mennessä. Osana tarkkailua on selvitettävä kalastolle ja kalastukselle alapuolisella vesialueella aiheutuvat haitat ja tehtävä esitys niiden kompensoimiseksi. 3. Kuusamon kaupungin ympäristölautakunta Ympäristölautakunta on huomauttanut, että kuolleiden kalojen hautaamista koskevissa lupamääräyksissä on huomioitava Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetus EY 1774/2002, koskien muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjä sekä Kuusamon kaupungin ympäristölautakunnan 24.2.2004 tekemä päätös maatiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävittämisestä. Kuusamon kunnan yleisten jätehuoltomääräysten 6 :ssä määrätään seuraavaa: Kiinteistöllä saa lämmityksen yhteydessä polttaa paperia, pahvia, kartonkia, käsittelemätöntä jätepuuta sekä pieniä määriä poltettavaksi soveltuvia polyeteeni- ja polypropeenimuoveja. Muiden jätteiden poltto on kielletty. Ympäristölautakunta on katsonut, että haetun tyyppisessä toiminnassa syntyvän jätemuovin määrä on enemmän kuin pieni, joten tyhjien rehusäkkien hävittäminen polttamalla kiinteistöllä ei ole jätehuoltomääräysten mukaan sallittua, eikä muutoinkaan suotavaa. Jätehuolto tulee toteuttaa kaikilta osin kunnan voimassa olevien yleisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on ympäristölupaviraston varattua siihen tilaisuuden toimittanut 4.5.2004 vastineensa muistutusten johdosta.

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnosta hakijalla ei ole ollut huomauttamista. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnon johdosta hakija on todennut, että Hossanjoen virtaamien perusteella arvioitu Salmijoen elokuun keskivirtaama on 1,0 m 3 /s ja kesä syyskuun 1,5 m 3 /s. Puolet Salmijoen keskivirtaamasta on riittävä laitoksen hakemalle kasvatusmäärälle. Lyhyehköjä aikoja virtaama voi olla edellä mainittuja arvoja pienempi. Pienimmät virtaamat esiintyvät yleensä kevättalvella, jolloin kaloja ei ruokita ja vedentarve on selvästi pienempi kuin kesällä. Talvella 15.10. 1.5. laitoksen tarvitsema vesimäärä on noin 0,1 0,2 m 3 /s. Salmijoen virtaama ja laitokselle tulevan veden määrää on selvitetty siivikoimalla kesällä 1983 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen toimesta. Mittaustulosten perusteella on laadittu purkautumiskäyrä. Virtaamat kesä-syyskuulta vuosilta 2001 2003 on esitetty vastineen liitteenä. Veden laatuun alueella vaikuttavat myös metsäojitukset. Sakkolampeen laskee metsäojia, jotka on uudisojitettu viimeisen 2 3 vuoden aikana. Kalastus Salmijoen, Sakkolammen ja Sakkojoen alueella on pääasiassa pienimuotoista vapakalastusta. Asuttuja talouksia on alueella vain muutama. Kalastus jokialueella perustuu paljolti harjuksen ja pyyntikokoisena istutetun taimenen pyyntiin. Virkistyskalastuslupia myydään alueelle muutamia kymmeniä vuodessa. Jatkossa osakaskunta voi selvittää myös luvanostajien osoitetiedot. Salmi- ja Sakkojoen alueelle kalastusluvan lunastaneille tehdään kalastustiedustelu postitse vuoden 2005 tiedoista ja lupakauden viimeisenä vuotena. Tiedustelu lähetetään myös Salmi- ja Sakkojoen lähialueen asutuille talouksille. Salmijoen kalaston koostumusta selvitetään sähkökoekalastuksin vuonna 2005 ja lupakauden viimeisenä vuotena. Koealueita on kaksi, toinen laitoksen ylä- ja toinen alapuolella. Tarkkailutulosten perusteella voidaan arvioida kuormituksesta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia haittoja ja niiden mahdollista kompensoimistarvetta. Lupamääräysten tarkistamisajankohtaa hakija on esittänyt 10 vuoden päähän. 3. Kuusamon kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon johdosta hakijalla ei ole ollut huomauttamista. Kuolleet kalat ja rehusäkit hävitetään voimassa olevien määräysten mukaisesti. 11 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Iijoen Lohiyhtymä Ay:lle luvan veden johtamiseen Salmijoesta sen rannalla tilalla Salmijoen Lohi RN:o 27:6 sijaitsevalle laitokselle kalankasvatusta varten. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä.

12 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Iijoen Lohiyhtymä Ay:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan kalojen kasvatukseen ja talvisäilytykseen maa-altaissa Salmijoen kalankasvatuslaitoksessa ja laitoksella käytetyn veden johtamiseen selkeytysaltaiden kautta Salmijokeen. Kasvatettava kalamäärä vuotuisena lisäkasvuna on noin 38 000 kg. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset 1. Laitokselle saadaan johtaa vettä 1.5. 30.9. enintään 400 l/s ja muuna aikana enintään 200 l/s, ei kuitenkaan enempää kuin puolet Salmijoen kulloisestakin kokonaisvirtaamasta. Veden johtaminen laitokselle on järjestettävä siten, etteivät yläpuoliset vedenkorkeudet haitallisesti muutu ja muutenkin vesistön muuta käyttöä mahdollisimman vähän häiritsevällä tavalla. Luvan saajan on oltava selvillä käyttämänsä veden määrästä ja Salmijoen virtaamista laitoksen kohdalla. Virtaaman säätö- ja mittauslaitteet sekä mittaus on tehtävä Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Virtaamat on mitattava päivittäin toukokuun ensimmäisen ja syyskuun viimeisen päivän välisenä aikana ja muulloin kerran viikossa. Havainnot on merkittävä hoitopäiväkirjaan. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 2. Kalankasvatuslaitoksen laitteiden ja rakenteiden tulee olla ympäristölupavirastolle 29.1.2004 toimitetun hakemussuunnitelman ja sen liitteenä 4 olevan 13.1.2004 päivätyn asemapiirroksen MK 1: 2 000 mukaiset. Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. 3. Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 40 000 kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 175 kg vuodessa ja kasvatuskaudella enintään 1,4 kg vuorokaudessa kuukausikeskiarvona laskettuna. Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Kaloja ei saa ruokkia liikaa ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa jatkokasvatuk-

sessa olla keskimäärin enintään 1 % ja typpipitoisuus keskimäärin enintään 7 %. Selkeytysaltaiden lietetaskuihin kertyvä liete on poistettava kasvukauden aikana vähintään kerran viikossa. Selkeytys- ja kasvatusaltaat on puhdistettava lietteestä 1 2 kertaa kasvatuskauden aikana. Poistettu liete on sijoitettava laitosalueella oleviin lietekuoppiin, joista vesi on imeytettävä maahan. 13 Päästöt ilmaan 4. Laitoksen toiminta sekä rehun, lietteen, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittoja. Melu 5. Laitoksen hoito ja kalojen ruokinta on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu haitallista melua. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 6. Kuolleet kalat ja muut laitoksella syntyvät jätteet on kompostoitava tai käsiteltävä ja sijoitettava muulla Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Rehusäkit tulee toimittaa uusiokäyttöön tai kaatopaikalle. Kalankasvatuslaitoksella on kaikessa toiminnassa mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti ja Kuusamon kaupungin jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Varastointi 7. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläimet pääse niihin käsiksi. Tarkkailu- ja raportointimääräys 8. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Ympäristökeskus voi tarkentaa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua. Kalataloustarkkailua ja sen raportointiaikoja voidaan muuttaa Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla.

14 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 9. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on ilmoitettava viipymättä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. Muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan lopettaminen 10. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan loputtua on rakenteiden suhteen meneteltävä vesilain 2 luvun 31 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla. OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemuksessa tarkoitettu kalankasvatus täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Lupamääräysten edellyttämällä tavalla tapahtuvasta pintaveden johtamisesta laitokselle saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Ympäristölupa Kalankasvatuslaitoksen aiheuttama kuormitus kohdistuu pääasiassa Salmijokeen ja Sakkolampeen. Tämä aiheuttaa vesialueen levänkasvun lisääntymistä lämpimän veden aikana erityisesti laitoksen lähialueilla ja

Sakkolammessa. Vedenlaadun muuttuminen ja perifytonin (päällyslevästön) kasvun lisääntyminen ei ole kuitenkaan niin voimakasta, ettei luvan myöntämiselle olisi edellytyksiä. Ottaen huomioon lupamääräykset laitoksen hoidosta, lietteen poistosta sekä rehun määrästä ja laadusta toiminta vastaa Salmijoen kalankasvatuslaitoksen olosuhteet huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen. Hakemuksessa esitetystä käytettävän rehun määrää on pienennetty 5 000 kg ja fosforikuormitusta 15 kg vuodessa. Laitoksen tuotantomäärän kasvattaminen muutoin kuin rehukerrointa parantamalla edellyttäisi rehun käytön lisäämistä. Hakemuksen mukainen rehun käyttö aiheuttaisi siinä määrin vedenkäyttöhaittaa sekä vahinkoa kalakannalle ja kalastukselle, että toiminnalle ei olisi luvan myöntämisen edellytyksiä. Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, veden hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloille. 15 Lupamääräysten perustelut Vesitalousluvan määräykset Nykyisestä vedenotosta ei ole ilmennyt aiheutuneen eikä ennalta arvioiden vastaisuudessakaan aiheudu kenellekään edunmenetystä. Vesimäärä on rajoitettu vastaamaan kasvatettavaa kalamäärää. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun määrää ja laatua sekä päästörajoja ja lietteen poistoa koskevat määräykset ovat tarpeen vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Valvonnallisista syistä käytettävän rehun määrälle on asetettu kiinteä yläraja. Vesistöön joutuva fosforikuormitus on laskettu hakemuksen liitteenä 9 olevan selvityksen taulukossa 1 olevien vuosien 2000 2003 rehumäärien ja vesistöön joutuvien laskennallisten fosforikuormituksien keskiarvon sekä määrätyn luparajan suhteella. Näin laskettu vuotuinen fosforikuormitus on 175 kg. Jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi. Rakenteita ja niiden kunnossapitoa koskevat määräykset sekä tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvonnallisista syistä sekä mahdollisten vesien käytölle aiheutuvien vahinkojen varalta.

16 Tarkkailu- ja raportointimääräys Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan muun muassa toiminnan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta on annettava määräykset lupapäätöksessä. Ympäristölupavirasto vahvistaa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun luvassa, ja niiden olennainen sisältö esitetään tämän päätöksen liitteessä 2. Päästötarkkailuohjelma on tarkoitettu tuottamaan tietoa vesistöön joutuvasta kuormituksesta kaikissa olosuhteissa ja toiminnan eri vaiheissa. Oleelliset muutokset edellyttävät luvan muuttamista. Laitoksen sijainti huomioon ottaen ei ole tarpeen määrätä tarkkailemaan ilmaan joutuvia päästöjä, melua ja tärinää eikä niiden ympäristövaikutuksia. Kalataloustarkkailu on tarpeen, koska laitoksen vaikutusalue on tärkeä kalastuksellisesti ja kalojen lisääntymisalueena. Vedenoton ja kuormituksen vaikutukset ovat nähtävissä pohjan ja pyydysten limoittumisena sekä Salmijoen virtaaman vähenemisenä laitoksen kohdalla. Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet On tarpeen antaa määräys myös kalataudeista ja -kuolemista sekä muista merkittävistä poikkeustilanteista ilmoittamisesta. Toiminnan lopettaminen Ympäristönsuojelulain mukaan on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen varalta. Ympäristölupavirasto katsoo nyt riittäväksi määrätä ilmoituksen tekeminen valvontaviranomaisille, jotka voivat antaa asiassa tarkempia ohjeita. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja 3. Kuusamon kaupungin ympäristölautakunta Ympäristölupavirasto on ottanut vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Rehumäärää sekä fosforikuormitusta on pienennetty haetusta. Kalataloudellinen tarkkailu- ja selvitysvelvoite on määrätty. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäris-

tönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta. 17 Lupamääräysten tarkistaminen Mikäli luvan saaja aikoo jatkaa kalankasvatusta, on lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tehtävä ympäristölupavirastolle 31.12.2012 mennessä uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista sekä selvitys laitoksen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. Korvattavat päätökset Pohjois-Suomen vesioikeuden 4.2.1974 antama päätös nro 11/74/II. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on noudatettava vesioikeuden päätöstä nro 11/74/II. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1 ja 4 momentti, 52 1 momentti, 55 2 momentti Vesilaki 2 luku 3, 6 2 momentti ja 31 1 momentti sekä 9 luku 2 Jätelaki 4 ja 6

18 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 840 euroa. Perustelut Kalankasvatuslaitosta (kalan lisäkasvu 10 000 50 000 kg/a) koskevan päätöksen käsittelymaksu on 840 euroa. Veden johtamista (vesimäärä yli 500 m 3 /vrk) koskevan asian käsittelymaksu on 840 euroa. Jos päätösasiakirja sisältää useita alla mainitun ympäristöministeriön päätöksen maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001)

19 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Matti Hepola Simo Perkkiö Mikko Keränen Ulla Hantunen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupaviraston johtaja Matti Hepola sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö ja Mikko Keränen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Ulla Hantunen Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 490 122. UH/lk Liitteet 1 Valitusosoitus 2 Tarkkailuohjelma

Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 24.7.2006, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 490 122; telekopio 020 490 6499 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

1 Liite 2 SALMIJOEN KALANKASVATUSLAITOKSEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Kalankasvatuslaitosten käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä laitoksella hoitopäiväkirjaa. Hoitopäiväkirjaan merkitään päivittäin mm. rehun määrä, laatu ja fosfori- ja typpipitoisuus, käytetyt kemikaalit, lääkeaineet ja rokotteet, kalataudit ja kalakuolemat, käytetyn veden määrä sekä tiedot kasvatetuista ja siirretyistä kalamääristä ja lietteenpoistosta (ajankohta, poistetun lietteen määrä). Hoitopäiväkirjat säilytetään laitoksella ja pyydettäessä esitetään valvoville viranomaisille. Luvan saaja antaa pyydettäessä ympäristökeskukselle hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Päästötarkkailu Salmijoen kalankasvatuslaitoksen päästötarkkailua suoritetaan vähintään 6 kertaa vuodessa tai jos lisäkasvu on alle 30 000 kg vuodessa 4 5 kertaa. Yksi näyte otetaan kesä- ja syyskuussa, kaksi näytettä heinä- ja elokuussa. Laitokselle tulevasta vedestä otetaan kertanäyte ja laitokselta lähtevästä vedestä vuorokauden kokoomanäyte automaattisella näytteenottimella. Kalalaitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä määritetään lämpötila, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Laitoksen käyttämä vesimäärä mitataan jatkuvatoimisella mittarilla tai muulla Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailu tehdään hakemuksen liitteenä 12 olevan ohjelman "Ehdotus Salmijoen kalankasvatuslaitoksen tarkkailuohjelmaksi" mukaisesti. Näytteitä otetaan vähintään 2 kertaa vuodessa Sakkojoen alaosalta ja Iijärven Sakkolahdesta sekä vertailunäyte laitokselle tulevasta vedestä. Näytteistä määritetään ohjelmasta tarkemmin ilmenevällä tavalla lämpötila, happi, ph, sähkönjohtavuus, ravinteet, a-klorofylli ja fekaaliset koliformiset bakteerit (pintavedestä). Kalataloudellinen tarkkailu tehdään Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen ohjeiden mukaisesti. Tarkkailu sisältää ainakin laitoksen vaikutusalueella jatkuvan kirjanpitokalastuksen ja kahtena vuotena lupakauden aikana kalastustiedustelun sekä sähkökoekalastuksia. Raportointi Päästötarkkailun kunkin näytteenottokerran tulokset toimitetaan viipymättä, viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Päästötiedot lähetetään ympäristökeskukselle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuosipäästöistä laaditaan yhteenveto, joka toimitetaan ympäristökeskukseen helmikuun loppuun mennessä. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi ympäristökeskuksen laitokselta ottamien näytteiden analyysitulokset.

Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ympäristökeskukselle suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa kolmen kuukauden välein. Vuosiyhteenveto, jonka laadinnassa on soveltuvin osin käytettävä hyväksi ympäristökeskuksen vesistöstä ottamien näytteiden analyysitulokset, valmistuu maaliskuun loppuun mennessä ja toimitetaan edellä mainituille viranomaisille, Kuusamon kalastusalueelle sekä Suomen ympäristökeskukselle. Kalataloudellisen tarkkailun tuloksista laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti ja se toimitetaan Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle sen määrääminä aikoina sekä lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kuusamon kalastusalueelle. Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuositukset. 2 Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita ko. viranomaisten hyväksymiä määritysmenetelmiä.