Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Samankaltaiset tiedostot
Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Lineaariset yhtälöryhmät ja matriisit

A = a b B = c d. d e f. g h i determinantti on det(c) = a(ei fh) b(di fg) + c(dh eg). Matriisin determinanttia voi merkitä myös pystyviivojen avulla:

10 Matriisit ja yhtälöryhmät

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Ennakkotehtävän ratkaisu

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

Matriisilaskenta. Harjoitusten 3 ratkaisut (Kevät 2019) 1. Olkoot AB = ja 2. Osoitetaan, että matriisi B on matriisin A käänteismatriisi.

Tehtäväsarja I Seuraavat tehtävät liittyvät kurssimateriaalin lukuun 7 eli vapauden käsitteeseen ja homogeenisiin

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

Käänteismatriisi 1 / 14

Matriisien tulo. Matriisit ja lineaarinen yhtälöryhmä

Oppimistavoitematriisi

Oppimistavoitematriisi

Insinöörimatematiikka D

Talousmatematiikan perusteet: Luento 10. Lineaarikuvaus Matriisin aste Determinantti Käänteismatriisi

Ominaisarvo ja ominaisvektori

Ominaisarvo ja ominaisvektori

Matikkapaja keskiviikkoisin klo Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/81

Insinöörimatematiikka D

Determinantit. Kaksirivinen determinantti. Aiheet. Kaksirivinen determinantti. Kaksirivinen determinantti. Kolmirivinen determinantti

Tehtäväsarja I Kertaa tarvittaessa materiaalin lukuja 1 3 ja 9. Tarvitset myös luvusta 4 määritelmän 4.1.

Determinantti. Määritelmä

Determinantti. Määritelmä

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I, HY Kurssikoe Ratkaisuehdotus. 1. (35 pistettä)

Lineaarialgebra (muut ko)

x 2 x 3 x 1 x 2 = 1 2x 1 4 x 2 = 3 x 1 x 5 LINEAARIALGEBRA I Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 2014 Esa Järvenpää, Hanna Kiili

Insinöörimatematiikka D

Lineaarikuvauksen R n R m matriisi

Matikkapaja keskiviikkoisin klo Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/210

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /141

Seuraava luento ti on salissa XXII. Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/117

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

Ortogonaalisen kannan etsiminen

Lineaarinen yhtälöryhmä

Vektorien virittämä aliavaruus

Ominaisarvoon 4 liittyvät ominaisvektorit ovat yhtälön Ax = 4x eli yhtälöryhmän x 1 + 2x 2 + x 3 = 4x 1 3x 2 + x 3 = 4x 2 5x 2 x 3 = 4x 3.

Kurssin loppuosassa tutustutaan matriiseihin ja niiden käyttöön yhtälöryhmien ratkaisemisessa.

Tehtäväsarja I Seuraavat tehtävät liittyvät kurssimateriaalin lukuun 7 eli vapauden käsitteeseen ja homogeenisiin

Similaarisuus. Määritelmä. Huom.

2.5. Matriisin avaruudet ja tunnusluvut

3.1 Lineaarikuvaukset. MS-A0007 Matriisilaskenta. 3.1 Lineaarikuvaukset. 3.1 Lineaarikuvaukset

Gaussin ja Jordanin eliminointimenetelmä

Insinöörimatematiikka D

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 4 / vko 47

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

9 Matriisit. 9.1 Matriisien laskutoimituksia

802120P MATRIISILASKENTA (5 op)

Talousmatematiikan perusteet: Luento 11. Lineaarikuvaus Matriisin aste Käänteismatriisi

802118P Lineaarialgebra I (4 op)

Matriisialgebra harjoitukset, syksy x 1 + x 2 = a 0

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

s = 11 7 t = = 2 7 Sijoittamalla keskimmäiseen yhtälöön saadaan: k ( 2) = 0 2k = 8 k = 4

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0007 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Muistutus: Matikkapaja ke Siellä voi kysyä apua demoihin, edellisen viikon demoratkaisuja, välikoetehtävien selitystä, monisteesta yms.

Lineaarialgebra II, MATH.1240 Matti laaksonen, Lassi Lilleberg

3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. Olkoot A 2 := AA =

1 Kannat ja kannanvaihto

Aiheet. Kvadraattinen yhtälöryhmä. Kvadraattinen homogeeninen YR. Vapaa tai sidottu matriisi. Vapauden tutkiminen. Yhteenvetoa.

ominaisvektorit. Nyt 2 3 6

Johdatus lineaarialgebraan

802120P Matriisilaskenta (5 op)

1 Matriisit ja lineaariset yhtälöryhmät

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I. LM1, Kesä /218

MS-A0004/MS-A0006 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 6 / vko 42

Vapaus. Määritelmä. Vektorijono ( v 1, v 2,..., v k ) on vapaa eli lineaarisesti riippumaton, jos seuraava ehto pätee:

LU-hajotelma. Esimerkki 1 Matriisi on yläkolmiomatriisi ja matriisi. on alakolmiomatriisi. 3 / 24

Neliömatriisi A on ortogonaalinen (eli ortogonaalimatriisi), jos sen alkiot ovat reaalisia ja

Ensi viikon luennot salissa X. Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/159

Vektoreiden virittämä aliavaruus

3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

Matriisialgebra harjoitukset, syksy 2016

Lineaariset kongruenssiyhtälöryhmät

5 OMINAISARVOT JA OMINAISVEKTORIT

Aiheet. Kvadraattinen yhtälöryhmä. Kvadraattinen homogeeninen YR. Vapaa tai sidottu matriisi. Vapauden tutkiminen. Yhteenvetoa.

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II Syksy 2009 Laskuharjoitus 1 ( ) Ratkaisuehdotuksia Vesa Ala-Mattila

Tällä viikolla viimeiset luennot ja demot. Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/162

Insinöörimatematiikka D

MS-A0003/A Matriisilaskenta Laskuharjoitus 6

3x + y + 2z = 5 e) 2x + 3y 2z = 3 x 2y + 4z = 1. x + y 2z + u + 3v = 1 b) 2x y + 2z + 2u + 6v = 2 3x + 2y 4z 3u 9v = 3. { 2x y = k 4x + 2y = h

Yhteenlaskun ja skalaarilla kertomisen ominaisuuksia

Matriisilaskenta Luento 8: LU-hajotelma

4. Lasketaan transienttivirrat ja -jännitteet kuvan piiristä. Piirielimien arvot ovat C =

Esimerkki 4.4. Esimerkki jatkoa. Määrää matriisin ominaisarvot ja -vektorit. Ratk. Nyt

Lineaarialgebra I. Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos Esa Järvenpää Kirjoittanut Tuula Ripatti

Johdatus lineaarialgebraan

Lineaarialgebra, kertausta aiheita

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Johdatus lineaarialgebraan

Käänteismatriisin. Aiheet. Käänteismatriisin ominaisuuksia. Rivioperaatiot matriisitulona. Matriisin kääntäminen rivioperaatioiden avulla

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Matemaattinen Analyysi / kertaus

Johdatus lineaarialgebraan. Juha Honkala 2017

Transkriptio:

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I 4.6.2013 HY / Avoin yliopisto Jokke Häsä, 1/19

Käytännön asioita Viimeiset harjoitukset on palautettava torstaina 13.6. Laskaripisteensä ja läsnäolonsa voi kukin tarkistaa kurssisivulle ilmestyvästä linkistä opiskelijanumeron loppuosan tai nimikirjainten perusteella. Viimeisten harjoitusten lisäksi ilmestyy kertaustehtäviä, joita ei tarvitse palauttaa. Niihin annetaan myös malliratkaisut ennen koetta. Ensi viikon keskiviikkona on koko päivä ohjausta. Silloin voi tehdä kertaustehtäviä tai palautettavia tehtäviä oman mielen mukaan. Kokeessa saa olla mukana A4-kokoinen lunttilappu. Ulkoa muistettavia nippelitietoja ei kuitenkaan kokeessa kysytä. Harjoitustehtävien osaaminen riittää., 2/19

Kertausta: Käänteismatriisin määrittäminen Oletetaan, että matriisi A on kääntyvä. Tällöin siitä saadaan ykkösmatriisi alkeisrivitoimituksilla. On siis olemassa alkeismatriisit E 1,..., E k, joille pätee E k... E 1 A = I. Kertomalla yhtälö oikealta A:n käänteismatriisilla saadaan E k... E 1 I = A 1. Matriisin A kääntyvyyden selvittäminen ja käänteismatriisin etsiminen voidaan tehdä yhtä aikaa: [A I] [I A 1 ]., 3/19

Kertausta: Esimerkki Onko matriisilla 2 4 2 A = 0 0 1 1 0 4 käänteismatriisi? Eliminoidaan yhdistettyä matriisia: 2 4 2 1 0 0 1 0 0 0 4 1 1 5 0 0 1 0 1 0 0 1 0 4 2 1 2. 1 0 4 0 0 1 0 0 1 0 1 0 Koska matriisi A saatiin muutettua alkeisrivitoimituksilla ykkösmatriisiksi, on A kääntyvä. Sen käänteismatriisi on 0 4 1 1 5 4 2 1 2. 0 1 0, 4/19

Kertausta: Esimerkki Onko matriisilla käänteismatriisi? 2 1 3 B = 1 0 2 1 1 1 Eliminoidaan yhdistettyä matriisia: 1 0 2 1 0 0 1 0 2 1 0 0 4 1 3 0 1 0 0 1 5 4 1 0. 3 1 1 0 0 1 0 0 0 1 1 1 Koska saatiin nollarivi (vasemmalle puolelle), matriisi B ei ole kääntyvä., 5/19

Kertausta: Yhtälöryhmä käänteismatriisin avulla Käänteismatriisin avulla löydetään yhtälöryhmän yksikäsitteinen ratkaisu, jos sellainen on olemassa. Menetelmä: Muutetaan yhtälöryhmä matriisimuotoon A x = b. Etsitään kerroinmatriisin A käänteismatriisi. Jos käänteismatriisia ei ole, yhtälöryhmällä ei ole ratkaisua tai ratkaisu ei ole yksikäsitteinen. Muussa tapauksessa ratkaisu on x = A 1 b., 6/19

Kertausta: Esimerkki Etsitään paraabeli, joka kulkee pisteiden (1, 5), (2, 2) ja (3, 4) kautta. Sijoittamalla pisteet paraabelin yhtälöön y = ax 2 + bx + c saadaan tuntemattomien a, b ja c yhtälöryhmä. Yhtälöryhmä vastaa matriisiyhtälöä A x = b, missä 1 1 1 a 5 A = 4 2 1, x = b ja b = 2. 9 3 1 c 4 Kerroinmatriisi A on kääntyvä, ja sen käänteismatriisi on A 1 = 1 1 2 1 5 8 3. 2 6 6 2, 7/19

Kertausta: Esimerkki jatkuu Yhtälöryhmän ratkaisu on siis x = A 1 b 1 2 1 5 1 = 5 8 3 2 = 1 13 53. 2 2 6 6 2 4 50 Huom! Jos pisteiden y-koordinaatit vaihtuvat, kerroinmatriisi ei muutu. Riittää siis laskea uudelleen vain tulo A 1 b. Esimerkiksi pisteiden (1, 2), (2, 3) ja (3, 5) kautta kulkeva paraabeli saadaan laskemalla 1 2 1 1 2 5 8 3 3 = 1 13 49. 2 2 6 6 2 5 40, 8/19

Kääntyvien matriisien lause Lause 1 Oletetaan, että A on n n -neliömatriisi. Seuraavat ehdot ovat yhtäpitäviä. a) Matriisi A on kääntyvä. b) Yhtälöllä A x = b on täsmälleen yksi ratkaisu kaikilla b R n. c) Yhtälöllä A x = 0 on vain triviaali ratkaisu x = 0. d) Matriisi A on riviekvivalentti ykkösmatriisin kanssa. e) Matriisi A on alkeismatriisien tulo. f) Matriisi A ei ole riviekvivalentti sellaisen matriisin kanssa, jossa on nollarivejä., 9/19

Determinantti Determinantti on neliömatriisiin liittyvä luku, joka kertoo mm. matriisin kääntyvyydestä. Tällä kurssilla keskitytään pienten matriisien determinantteihin. Määritelmä (a) Matriisin A = [ ] a determinantti on det(a) = a. (b) Matriisin [ ] a b B = c d determinantti on det(b) = ad bc., 10/19

2 2 -matriisin determinantti Muistisääntö: a 11 a 12 a 21 a 22 + Esimerkiksi matriisin a 11 a 22 a 12 a 21 B = [ ] 1 1 2 4 determinantti on 1 4 ( 1) 2 = 4+2 = 6., 11/19

Määritelmä Matriisin 3 3 -matriisin determinantti a b c C = d e f g h i determinantti on det(c) = a(ei fh) b(di fg)+c(dh eg). Esimerkiksi matriisin 2 3 2 C = 0 1 1 1 2 4 determinantti on 2(1 4 ( 1) 2) 3(0 4 ( 1) 1)+2(0 2 1 1) = 2 6 3 1+2 ( 1) = 17., 12/19

Lisää determinantista Determinanttia voi merkitä myös pystyviivojen avulla. Esimerkiksi 1 2 3 4 = 1 4 2 3 = 2. Suurempien matriisien determinantit muodostetaan pienemmistä ns. kehityskaavojen avulla. Esimerkiksi a b c e d e f = a h g h i f i b d g f i + c d g e h., 13/19

Determinantti kertoo kääntyvyydestä Lause 2 Oletetaan, että A on n n -matriisi. Matriisi A on kääntyvä, jos ja vain jos det(a) 0., 14/19

Esimerkki Tutkitaan, onko vektorien vektorijono ((2, 1, 1),(0, 1, 3),( 2, 1, 5)) avaruuden R 3 kanta. On tarkistettava, voidaanko jokainen vektori w R 3 ilmaista annettujen vektorien lineaarikombinaationa. Saadaan yhtälöryhmä A x = w, missä 2 0 2 A = 1 1 1. 1 3 5, 15/19

Esimerkki jatkuu Lasketaan determinantti: 2 0 2 det(a) = 1 1 1 = = 0. 1 3 5 Koska determinantti on 0, kerroinmatriisi A ei ole kääntyvä, joten yhtälöryhmällä ei ole yksikäsitteistä ratkaisua. Siispä vektorijono ei ole kanta., 16/19

Osoite: m.socrative.com Huoneen numero: 969797 Luentotehtävä 1 Oletetaan, että A R m n, B R n m, C R n n ja v R n. Mitkä seuraavista voidaan varmasti laskea? (1) AC (2) B C (3) A v (4) AC 1 (5) vb A Kaikki paitsi (2) B Vain (1) ja (3) C Vain (1), (3) ja (4) D Vain (1), (2) ja (3) E Vain (1), (2) ja (5), 17/19

Luentotehtävä 2 Olkoot v 1, v 2, v 3 R 3. Oletetaan, että vektorijono ( v 1, v 2, v 3 ) on sidottu. Mikä seuraavista ei voi pitää paikkaansa? A Vektori v 1 voidaan esittää vektorien v 2 ja v 3 lineaarikombinaationa. B Yhtälö c 1 v 1 + c 2 v 2 + c 3 v 3 = 0 pätee, jos c 1 = 0, c 2 = 0 ja c 3 = 0. C Yhtälöstä c 1 v 1 + c 2 v 2 + c 3 v 3 = 0 saatavan yhtälöryhmän kerroinmatriisi on kääntyvä. D Yhtälöstä c 1 v 1 + c 2 v 2 + c 3 v 3 = 0 saatavalla yhtälöryhmällä on ainakin kaksi ratkaisua. E Yhtälöstä c 1 v 1 + c 2 v 2 + c 3 v 3 = 0 saatavan yhtälöryhmän kerroinmatriisi voidaan muuttaa porrasmatriisiksi., 18/19

Determinantin ominaisuuksia Lause 3 Oletetaan, että A ja B ovat n n -matriiseja. Tällöin det(ab) = det(a) det(b). Lause 4 Oletetaan, että matriisi A on kääntyvä. Tällöin det(a 1 ) = 1 det(a). Lause 5 Oletetaan, että A on n n -matriisi. Tällöin det(a T ) = det(a)., 19/19