EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.11.2016 COM(2016) 748 final KOMISSION KERTOMUS fluorattujen kasvihuonekaasujen käyttöä korvaavien tai vähentävien ilmastoystävällisten tekniikoiden turvallista käyttöä koskevan koulutuksen saatavuudesta huoltohenkilöstölle FI FI
1. Johdanto Asetuksessa (EU) N:o 517/2014 1 edellytetään, että fluorihiilivetyjen määrää, jonka yritykset voivat saattaa markkinoille EU:ssa esimerkiksi tuonnin tai tuotannon yhteydessä, on vähennettävä. Kun vähennetään näiden ilmaston lämpenemiseen usein voimakkaasti vaikuttavien kasvihuonekaasujen myyntiä, niiden aiheuttamat päästöt pienenevät merkittävästi ajan kuluessa. Asteittainen vähentäminen aloitettiin vuonna 2015, ja sillä pienennetään fluorihiilivetyjen sallittua käyttöä siten, että vuoteen 2030 mennessä fluorihiilivetyjen käyttö supistuu 79 prosenttia vuosiin 2009 2012 verrattuna. Asteittainen vähentäminen johtaa siihen, että pelkästään vuonna 2030 päästöjä on vältetty määrä, joka vastaa 70 miljoonaa CO 2 - ekvivalenttitonnia 2. Tämä tarkoittaa kahden kolmasosan vähennystä siihen verrattuna, että jatkettaisiin tavalliseen tapaan. Vähentäminen vaikuttaa siis merkittävästi unionin ilmastotavoitteiden saavuttamiseen 3. Kun fluorihiilivetyjen käyttöä vähennetään, sellaisten laitteiden tai tuotteiden valmistajien, joissa käytetään fluorihiilivetyjä, on vaihdettava ilmastoystävällisiin kylmäaineisiin. Koska teknologia on kehittynyt viime vuosina suurin harppauksin, siirtymisestä sopiviin ja energiatehokkaisiin vaihtoehtoisiin kylmäaineisiin, joiden lämmitysvaikutus (GWP) on pieni, on tullut mahdollista monenlaisten laitteiden ja tuotteiden yhteydessä 4. Monissa vaihtoehtoisissa kylmäaineissa on kuitenkin ominaisuuksia, jotka eivät välttämättä ole tuttuja laitteiden huoltohenkilöstölle ja loppukäyttäjälle. Tällaisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi syttyvyys tai suuri paine. Jotta sellaisten laitteiden, joissa käytetään vaihtoehtoisia kylmäaineita, asentaminen ja käyttö olisi turvallista, huoltohenkilöstölle on järjestettävä asianmukaista koulutusta laajamittaisesti koko EU:ssa ja henkilöstön on myös osallistuttava koulutukseen, kun asteittain vähentäminen etenee. Jos näin ei tehdä, vaihtoehtoisiin kylmäaineisiin siirtyminen saattaa vaarantua ja myös kustannuksia voi syntyä enemmän kuin on tarpeen. Tältä osin tämä kertomus perustuu asetuksen (EU) N:o 517/2014 21 artiklan 6 kohtaan, jonka mukaan komissio julkaisee viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2017 kertomuksen unionin lainsäädännöstä, joka koskee luonnollisille henkilöille tarkoitettua niiden vaihtoehtoisten kylmäaineiden turvallista käsittelyä koskevaa koulutusta, joilla korvataan fluorattujen kasvihuonekaasujen käyttö tai vähennetään sitä, ja tekee tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle asiaan liittyvän unionin lainsäädännön muuttamiseksi. Tässä kertomuksessa esitetään analyysi unionin asiaan liittyvästä lainsäädännöstä. Siinä arvioidaan myös koulutusta, jota kaikissa jäsenvaltioissa on tällä hetkellä saatavilla, ja sitä, missä määrin huoltohenkilöstö on osallistunut koulutukseen, sekä 1 EUVL L 150, 20.5.2014, s.195. 2 Komission yksiköiden valmisteluasiakirja: Impact assessment - Review of Regulation (EC) No 842/2006 on certain fluorinated greenhouse gases, 7.11.2012, SWD(2012) 364 final (vaikutusten arviointi tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista annetun asetuksen (EY) N:o 842/2006 arviointi) http://ec.europa.eu/clima/policies/f-gas/legislation/docs/swd_2012_364_en.pdf. 3 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet vuosille 2020 2030, COM/2014/015 final: http://eur-lex.europa.eu/legal-content/en/txt/?uri=celex:52014dc0015 4 Study on alternatives for high ambient temperatures, Öko-Recherche, marraskuu 2014: http://ec.europa.eu/clima/policies/fgas/legislation/studies_en.htm 2
muita nykyisiä koulutusaloitteita, joita voidaan käyttää vaihtoehtoisia kylmäaineita koskevan koulutuksen edistämisessä. Tämän kertomuksen laatimisessa on käytetty komission teettämää ulkopuolista teknistä asiakirjaa. Se sisälsi kyselyn, jolla pyydettiin tietoa jäsenvaltioiden viranomaisilta. Lisäksi järjestettiin laajoja kuulemisia sidosryhmien kanssa 5 ja käsittelyjä asetuksen (EU) N:o 517/2014 23 artiklan nojalla perustetun kuulemisfoorumin kanssa. 2. EU:n lainsäädäntö ja tuotestandardit, jotka liittyvät koulutukseen 2.1 Asetus (EU) N:o 517/2014 (F-kaasuasetus) Asetuksessa (EU) N:o 517/2014 ja siihen liittyvissä komission täytäntöönpanoasetuksissa 6 säädetään EU-tason erityisvaatimuksista, jotka koskevat fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältäviä kylmäaineita käsittelevien teknikkojen koulutusta ja sertifiointia. Monet niistä perustuvat toimiin, joita toteutettiin jo aiemman asetuksen (EY) N:o 842/2006 ja sen täytäntöönpanoasetusten nojalla vuodesta 2008 alkaen. Näiden vaatimusten tarkoituksena on pääasiassa varmistaa, että laitteista peräisin olevat kasvihuonekaasupäästöt minimoidaan 7. Tammikuun 1 päivästä 2015 alkaen sertifioiduilla teknikoilla on fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevan teknisen tiedon ja käytännön koulutuksen lisäksi 8 oltava tietoa asianomaisista tekniikoista, joiden avulla voidaan korvata tai vähentää fluorattujen kasvihuonekaasujen käyttöä, ja kyseisten tekniikoiden turvallisesta käsittelystä. Tarkoituksena on antaa fluorattujen kasvihuonekaasujen käyttöön koulutettaville teknikoille yleisiä taustatietoja vaihtoehtoisten kylmäaineiden (esimerkiksi CO 2 :n, ammoniakin, hiilivetyjen ja vetyfluoriolefiinien 9 ) ominaisuuksista ja niiden käyttöön tarkoitettujen laitteiden piirteistä. Asetus ei sisällä tarkempia koulutusvaatimuksia vaihtoehtoisten kylmäaineiden (jotka eivät ole fluorattuja kasvihuonekaasuja) osalta, koska vaihtoehtoiset kylmäaineet eivät kuulu asetuksen soveltamisalaan 10. 2.2 Muu asiaan liittyvä EU:n lainsäädäntö Myös muussa EU:n lainsäädännössä, jonka tavoitteena on varmistaa laitteiden turvallinen käsittely, on vaihtoehtoisia kylmäaineita koskevaan koulutukseen liittyviä velvoitteita (ks. taulukko 1). Riskeihin, kuten syttyvyyteen ja paineeseen, liittyvän nimenomaisen lainsäädännön lisäksi tässä yhteydessä on merkitystä myös laajemmalla tuoteturvallisuutta sekä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevalla lainsäädännöllä. 5 European Union legislation relevant to training of personnel enabling the safe handling of alternative refrigerants (Euroopan unionin lainsäädäntö, joka koskee vaihtoehtoisten kylmäaineiden turvallisen käsittelyn koulutusta henkilöstölle), Ricardo (2015). http://ec.europa.eu/clima/policies/f-gas/legislation/docs/legislation_training_personnel_en.pdf 6 Jäähdytys-, ilmastointi ja lämpöpumppulaitteet: komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 2015/2067 ja komission asetus (EY) N:o 307/2008. 7 Näitä toimia ovat laitteiden asennus, huolto, kunnossapito, korjaus ja käytöstä poistaminen sekä vuotojen tarkastus ja fluorattujen kasvihuonekaasujen talteenotto laitteen käyttöiän päättyessä. 8 Asetuksen (EU) N:o 517/2014 10 artiklan 3 kohdan e alakohta. 9 Vetyfluoriolefiinit ovat tyydyttymättömiä fluorihiilivetyjä, joiden GWP-vaikutus on hyvin pieni. 10 Kun fluorattuja kasvihuonekaasuja sekoitetaan vaihtoehtoisiin kylmäaineisiin, kuten hiilivetyihin, hiilidioksidiin tai vetyfluoriolefiineihin, näihin seoksiin sovelletaan kaikkia asetuksen (EU) N:o 517/2014 mukaisia koulutus- ja sertifiointivaatimuksia sekä monia muita lisävaatimuksia, jotka liittyvät jäljempänä mainittuihin turvallisuusdirektiiveihin. 3
Taulukko 1: Muu EU:n lainsäädäntö, jolla on merkitystä fluoratuille kasvihuonekaasuille vaihtoehtoisten kylmäaineiden turvallisen käsittelyn kannalta Paine Ryhmä Syttyvyys / räjähdysvaaralliset tilat Työterveys ja työturvallisuus EU:n lainsäädäntö Painelaitedirektiivi 97/23/EY (ja uudelleenlaadittu toisinto 2014/68/EU) ATEX 95 räjähdysvaarallisia tiloja koskeva direktiivi 2014/34/EU (jolla kumotaan direktiivi 94/9/EY) ATEX 137 vähimmäisvaatimuksista räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamalle vaaralle mahdollisesti alttiiksi joutuvien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun parantamiseksi annettu direktiivi 1999/92/EY Direktiivi 89/391/ETY toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä Tuoteturvallisuus Direktiivi 2006/95/EY (ja uudelleenlaadittu toisinto 2014/35/EU) pienjännitedirektiivi Direktiivi 2004/108/EY (ja uudelleenlaadittu toisinto 2014/30/EU) sähkömagneettista yhteensopivuutta koskeva direktiivi Direktiivi 2006/42/EY konedirektiivi EU:n tasolla työturvallisuutta ja -terveyttä koskeva direktiivi 89/391/ETY kannustaa toimiin, joilla parannetaan työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä. Siinä säädetään yleiset vaatimukset, jotka koskevat työntekijöiden koulutusta, mukaan luettuina samoissa tiloissa työskentelevät tilapäiset työntekijät / urakoijat. Työntekijöiden on saatava koulutusta työsuhteen alkaessa (ennen työskentelyn aloittamista), työpaikan siirron tai muutoksen yhteydessä, kun työssä käytettävät laitteet otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa tai kun niitä muutetaan, ja kun uutta teknologiaa otetaan käyttöön. Vaikka nämä ovat yleisiä vaatimuksia, niillä on ilman muuta merkitystä vaihtoehtoisiin kylmäaineisiin liittyvien seikkojen osalta, jos niiden käsittelystä ja käytöstä voi aiheutua riskejä työntekijöille. Varsinkin uusien teknologioiden käyttöönottoa koskevalla kohdalla on merkitystä tässä yhteydessä. Tietyt työperäiset riskit ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset sisältyvät myös tiettyihin muihin direktiiveihin, kuten niihin, jotka liittyvät painelaitteisiin ja räjähdysvaarallisiin tiloihin. Painelaitedirektiivi 2014/68/EU, jolla on merkitystä sellaisten laitteiden yhteydessä, joissa käytetään hiilidioksidia, liittyy koulutukseen, jota ilmoitetut laitokset, ulkopuoliset organisaatiot ja käyttäjien tarkastuslaitokset edellyttävät. Räjähdysvaarallisia tiloja koskeva direktiivi 2014/34/EY ja työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelua koskeva direktiivi 1999/92/EY ovat EU:n keskeistä lainsäädäntöä, joka koskee räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuusvaatimuksia sekä niiden työntekijöiden turvallisuuden parantamista ja terveyden suojelemista, joihin räjähdysvaarallisten tilojen mahdolliset riskit kohdistuvat. 4
Näillä vaatimuksilla on merkitystä myös syttyvien vaihtoehtoisten kylmäaineiden, kuten hiilivetyjen tai vetyfluoriolefiinien, yhteydessä. Tietyt koulutusvaatimukset koskevat vaatimuksenmukaisuustarkastuksista vastaavia työntekijöitä. Direktiivissä 1999/92/EY työnantajille asetetaan velvollisuus järjestää työssä asianmukaista koulutusta räjähdysvaarallisista tiloista koituvista riskeistä. Direktiivissä ei nimenomaisesti mainita vaihtoehtoisia kylmäaineita mutta se sisältää muita oleellisia näkökohtia, jotka koskevat esimerkiksi työntekijöille tiedottamista räjähdysvaaroista, toteutetuista suojaustoimenpiteistä, vaaran syntymistavasta, asianmukaisesta työskentelytavasta laitteiden kanssa, käytettävistä henkilönsuojaimista ja käyttöohjeiden saatavuudesta. Velvollisuus järjestää koulutusta ulottuu myös ulkoisiin urakoijiin. Lisäksi on lukuisia tuoteturvallisuusdirektiivejä, jotka sisältävät tietyntyyppisten tuotteiden markkinoille saattamista koskevia vaatimuksia. Näiden direktiivien tarkoituksena on edistää sisämarkkinoita. Yleisesti ottaen nämä direktiivit on tarkoitettu valmistajille, ja sen takia niissä on valmistajiin kohdistuvia vaatimuksia, jotka koskevat tuotetta ja sitä koskevien tietojen antamista, eikä niissä varsinaisesti puhuta vaihtoehtoisia kylmäaineita käsittelevien työntekijöiden koulutuksesta. Tuoteturvallisuutta koskevassa lainsäädännössä, mukaan luettuina direktiivit 2014/35/EU, 2014/30/EU ja direktiivi 2006/42/EY, ei säädetä vaihtoehtoisten kylmäaineiden käyttöä ja turvallista käsittelyä koskevista erityisistä koulutusvaatimuksista. Sen sijaan niissä säädetään vaatimustenmukaisuuden arvioinneista vastaavan henkilöstön koulutuksesta ja koulutustoimia koskevasta yhteistyöstä tuoteturvallisuudesta vastaavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä. Kaikki nämä säädökset ovat direktiivejä, joten jäsenvaltioilla on niiden täytäntöönpanossa jonkin verran liikkumavaraa. Vaihtoehtoisiin kylmäaineisiin sovelletaan siis selvästi erilaista lähestymistapaa kuin sitä, joka on kuvattu fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevassa suoraan sovellettavassa asetuksessa. Vaihtoehtoisia kylmäaineita koskevissa direktiiveissä ei ole määritetty esimerkiksi varsinaisia EU:n vähimmäisvaatimuksia eikä pakollisia EU:n sertifiointijärjestelmiä. Työnantajien odotetaan pitävän kirjaa henkilöstölle järjestetystä koulutuksesta, mutta jäähdytysjärjestelmien sertifiointitahoille ei ole määritetty roolia EU:n tasolla. EU:n normatiivisten vähimmäisvaatimusten ja EU:n sertifiointia koskevan vaatimuksen puuttumisen vuoksi jotkin yritykset saattavat luulla, ettei myöskään pakollisia koulutusvaatimuksia ole. Näin ei suinkaan ole. On myös tärkeää todeta, että normatiiviset koulutus- ja pätevyysvaatimukset on esitetty kahdessa EN-standardissa, joita sovelletaan kylmäaineisiin, mukaan luettuina sekä fluoratut kasvihuonekaasut että niiden vaihtoehdot. Etenkin EN 13313 -standardissa käsitellään jäähdytysjärjestelmien ja lämpöpumppujen parissa työskentelevän henkilöstön pätevyyttä. Siinä määritetään kylmäainepiireihin liittyvät toimet ja asianmukaiset pätevyysprofiilit sekä menettelyt ja järjestelmä, joilla näitä toimia toteuttavien henkilöiden pätevyys arvioidaan. Lisäksi standardissa esitetään sertifiointimalli. Tähän sisältyy esimerkiksi vaihtoehtoisiin kylmäaineisiin liittyviä seikkoja, kuten syttyvyys, myrkyllisyys ja paine, joiden perusteella voidaan määrittää työprosessien eri osa-alueilla (esimerkiksi suunnittelussa, asennuksessa, käytössä, yleisessä kunnossapidossa, käytöstä poistamisessa jne.) vaadittava pätevyys. Toinen keskeinen kylmäaineita koskeva standardi on EN378 (standardissa EN378-4). Se sisältää 5
myös koulutukseen liittyviä vaatimuksia, joilla on merkitystä syttyvien vaihtoehtoisten kylmäaineiden yhteydessä. EU-lainsäädännön analyysi siis osoittaa, että monissa EU-direktiiveissä jo edellytetään, että vaihtoehtoisten kylmäaineiden parissa työskentelevillä on oltava asianmukainen koulutus. On myös pakollinen vaatimus, jonka mukaan on varmistettava, että vaihtoehtoisia kylmäaineita käsittelevät työntekijät saavat asianmukaisen koulutuksen, jotta he voivat suojautua turvallisuuteen liittyviltä riskeiltä, etenkin niiltä riskeiltä, jotka liittyvät syttyvien vaihtoehtoisten kylmäaineiden ja suurpainelaitteiden käyttöön. Näillä säädöksillä asetetaan työnantajille velvollisuus varmistaa, että riskit arvioidaan asianmukaisesti ja että työntekijöille järjestetään asianmukaista koulutusta osana riskienvähennysmenettelyä. Vaatimukset koskevat sekä tuotteiden suunnittelijoita, jotka työskentelevät laitteiden valmistajille, että teknikoita, jotka vastaavat laitteiden asennuksesta, kunnossapidosta ja käytöstä poistamisesta käyttöiän jälkeen. Jo nykyisten direktiivien nojalla olisi laitonta, jos työnantaja antaisi työntekijänsä työskennellä esimerkiksi syttyvällä kylmäaineella toimivien järjestelmien parissa, ellei työntekijällä ole asianmukaista koulutusta. Vaihtoehtoisia kylmäaineita koskevat pakolliset koulutusvaatimukset eivät ole niin normatiivisia kuin fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevat vaatimukset, mutta jos taulukossa 1 luetellut direktiivien vaatimukset yhdistetään EN 13313 -standardin vaatimuksiin, lopputuloksena on hyvä koulutusvaatimuksia koskeva säädöskehys. 5 Kuulemisfoorumin kokouksessa 11, joka pidettiin 10 päivänä syyskuuta 2015, keskusteltiin edellä esitellystä nykyisestä säädöskehyksestä vaihtoehtoisia kylmäaineita koskevan koulutuksen järjestämisen osalta. Alustava päätelmä oli se, että nykyinen säädöskehys antaa riittävän oikeusperustan vaihtoehtoisia kylmäaineita koskevan koulutuksen järjestämiselle niiden turvallisen käytön varmistamiseksi, vaikka säädöskehys ei olekaan EU:n tasolla normatiivinen. Kuulemisfoorumin jäsenet periaatteessa hyväksyivät tämän näkemyksen. 5 Jotkin sidosryhmät kuitenkin totesivat, että yhtenäistettyjen ja tarkempien EU-tason sääntöjen perusteella työnantajien saattaisi olla helpompaa tehdä koulutusta koskevia päätöksiä, ja sertifiointimenettelystä voisi olla hyötyä koulutukseen osallistumisen valvonnan kannalta. Toiset sidosryhmät taas varoittivat, että vaihtoehtoisia kylmäaineita koskevien lakisääteisten vaatimusten lisääntyminen saattaa hankaloittaa niiden käyttöönottoa ja käyttöä. 3. Koulutuksen saatavuus jäsenvaltioissa Fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältäviä laitteita käsittelevä huoltohenkilöstö todennäköisesti huolehtii samoista palveluista myös vaihtoehtoisia kylmäaineita sisältävien laitteiden osalta. Edellisen fluorattuja kaasuja koskeneen asetuksen (asetus (EY) N:o 842/2006) nojalla kaikissa jäsenvaltioissa on ilmoitettuja sertifiointi- ja koulutusjärjestelmiä, jotka liittyvät fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden käyttämiseen asiaankuuluvilla aloilla. Jäsenvaltioiden viranomaisille suunnatun kyselyn 12 perusteella selvitettiin, että tällä hetkellä on yhteensä 160 000 fluorattujen kaasujen käyttöön koulutettua ja sertifioitua teknikkoa, jotka 11 http://ec.europa.eu/clima/events/articles/0106_en.htm 12 Vastausprosentti: 22 jäsenvaltiota, jotka edustavat yli 91:tä prosenttia EU:n väestöstä. 6
työskentelevät kiinteästi asennettujen jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteiden parissa kaikkiaan 40 000 sertifioidussa yrityksessä. Sataatuhatta ihmistä kohti on keskimäärin 40 fluorattujen kaasujen käyttöön koulutettua teknikkoa ja 10 sertifioitua yritystä. Markkinoita hallitsevat lukuiset hyvin pienet yritykset. Kuusitoista jäsenvaltiota ilmoitti, että niillä on keskitetty henkilöstö- ja yritysrekisteri, josta saa käyttöönsä luettelon teknikoista ja yrityksistä, joilla on fluorattujen kasvihuonekaasujen käyttöön liittyvä sertifiointi. Tällaiset keskitetyt rekisterit ovat hyödyllisiä loppukäyttäjälle, jotka haluavat varmentaa, että teknikoilla on asianmukainen sertifiointi. Sellaisissa jäsenvaltioissa, joissa keskitettyä rekisteriä ei ole, nämä tarkastukset kuuluvat asianmukaisen sertifiointitahon vastuulle. Tämänhetkinen vaihtoehtoisia kylmäaineita koskevan koulutuksen saatavuustilanne on esitetty taulukossa 2. Melko suuressa osassa jäsenvaltioita (71 prosentissa) on saatavana ammoniakkiin liittyvää koulutusta (koska sitä on käytetty kylmäaineena jo pitkän aikaa), mutta muiden vaihtoehtoisten kylmäaineiden osalta koulutusta on saatavana paljon vähemmän. Niiden teknikkojen prosenttiosuus, joilla on erilaisten vaihtoehtoisten kylmäaineiden käyttöön liittyvä koulutus, fluorattujen kaasujen käyttöön koulutettujen teknikoiden kokonaismäärästä on hyvin pieni (0 2,3 prosenttia). Fluoratuille kasvihuonekaasuille on siis pakollinen sertifiointijärjestelmä, jonka myötä jäsenvaltion hallintoviranomaisilla on keinoja saada tarkkaa tietoa sertifioitujen teknikkojen lukumäärästä. Vaihtoehtoisten kylmäaineiden osalta näin ei ole. Siksi on todennäköistä, että vaihtoehtoisten kylmäaineiden käyttöön koulutettujen teknikkojen todellinen määrä on kyselyssä ilmoitettua määrää suurempi. Vaihtoehtoisia kylmäaineita koskevaan koulutukseen osallistuminen vaikuttaa kuitenkin olevan yhä vähäistä. Taulukko 2: Analyysi fluorattujen kasvihuonekaasujen ilmastoystävällisistä vaihtoehtoisista kylmäaineista Jäsenvaltiossa saatavilla oleva koulutus (prosenttia jäsenvaltioista) Niiden fluorattujen kaasujen käyttöön sertifioitujen työntekijöiden määrä, jotka on koulutettu vaihtoehtoisten kylmäaineiden käyttöön Hiilivedyt: pienet ilmatiiviit järjestelmät Hiilivedyt: isommat järjestelmät (jaetut järjestelmät, jäähdyttimet) Ammoniakki Hiilidioksidi Vetyfluoriolefiinit 71 % 52 % 48 % 35 % 20 % 2,3 % 2,2 % 0,7 % 0,05 % 0 % 7
Koulutukseen sisältyy teoreettista tietoa ja asianmukaiseen laitteeseen liittyvää käytännön koulutusta. Jälkimmäinen on kalliimpaa, koska se edellyttää riittävästi varustettujen koulutuskeskusten perustamista. Jäsenvaltioissa on jo muutamia asianmukaisia koulutuskeskuksia, joista noin 90 antaa teoreettista koulutusta ja liki 50 käytännön koulutusta 14 jäsenvaltiossa. Maantieteellinen jakauma osoittaa, että joissakin jäsenvaltioissa tällaisia mahdollisuuksia on paljon enemmän kuin muissa. Teollisuudenalan rakenne eli mikroyritysten hallitsevuus on mahdollinen este ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja koskevan koulutuksen yleistymiselle. Pienten yritysten on melko vaikeaa rahoittaa vaadittua koulutusta, kun otetaan huomioon, että saataville on tulossa laaja kirjo vaihtoehtoisia aineita. Monet jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet aloitteista, joilla lisätään osallistumista ilmastoystävällisiin vaihtoehtoisiin kylmäaineisiin liittyvään koulutukseen. Jotkin jäsenvaltiot sisällyttävät vaihtoehtoisia kylmäaineita koskevia seikkoja koulutusvaatimuksiinsa (Yhdistynyt kuningaskunta, Espanja), kun taas toiset aikovat perustaa uusia erikoiskoulutuslaitoksia (Saksa, Alankomaat). Muutamat jäsenvaltiot puolestaan rahoittavat hankkeita, jotka koskevat koulutukseen liittyvää taitotietoa, vaihtoehtoisten kylmäaineiden käytön edistämistä ja yrityksessä olevien koulutustarpeiden selvittämistä (Bulgaria, Viro). Lisäksi on kansallisia koulutuslaitoksia, jotka suunnittelevat vaihtoehtoisiin kylmäaineisiin liittyvän koulutuksen kehittämistä (Suomi). 4. Yksityissektori ja muut aloitteet Siitä huolimatta, ettei EU:n tasolla ole vaihtoehtoisia kylmäaineita koskevia normatiivisia vaatimuksia, teollisuus on kehittänyt aloitteita, jotka koskevat nimenomaan ilmastoystävällisiä vaihtoehtoisia kylmäaineita osittain lakisääteisten turvallisuusvaatimusten ja muiden edellä 2 kohdassa käsiteltyjen vaatimusten vuoksi. Tällä tavalla sellaisten tuotteiden valmistajat, joissa käytetään vaihtoehtoisia kylmäaineita, kouluttavat useimmissa tapauksissa itse itsensä ja sen henkilöstön, joka vastaa huoltotoimista loppukäyttäjän puolesta. Tämä koskee esimerkiksi suurten keskitettyjen hiilidioksidilla toimivien markettien jäähdytysjärjestelmiä. Lisäksi Euroopan ilmastointi- ja jäähdytysalan liitto (AREA) on julkaissut oppaan urakoijien koulutuksen ja sertifioinnin vähimmäisvaatimuksista 13. Nämä vaatimukset ovat EN 13313 - standardin ( Refrigerating systems and heat pumps; competence of personnel (jäähdytysjärjestelmät ja lämpöpumput; henkilökunnan pätevyys)) mukaiset. AREAn aineisto sisältää kattavat koulutuspuitteet ja ehdotukset kurssien rakenteeksi ammoniakin, hiilidioksidin ja hiilivetyjen osalta. 13 Low GWP Refrigerants: Guidance on minimum requirements for contractors training & certification (kylmäaineet, joiden GWP-vaikutus on pieni: opas urakoijien koulutuksen ja sertifioinnin vähimmäisvaatimuksista), AREAn ohjeasiakirja, marraskuu 2014 http://www.areaeur.be/system/files/documents/area%20-%20guidance%20training%20low%20gwp%20refrigerants%20%282014%29.pdf 8
Hyvän perustan tuleville koulutuksille etenkin teoreettisen koulutuksen osalta kaikkialla EU:ssa muodostaa Real Alternatives -hanke 14. Se on monen maan välinen koulutushanke, jota tukevat Euroopan komissio, Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma ja useat yritykset. Tässä ohjelmassa on luotu kattava koulutusmateriaalipaketti, joka sisältää myös sähköisiä oppimismoduuleja ilmastoystävällisistä vaihtoehtoisista kylmäaineista. Tämä materiaalipaketti on julkisesti saatavilla ohjelman verkkosivuilla kuudella kielellä. 5. Koulutuksen saatavuuden esteet Asianosaiset sidosryhmät laitteiden toimittajat, huoltohenkilöstö, loppukäyttäjät ja vastuulliset viranomaiset ottavat koulutuskysymyksen hyvin vakavasti ja tietävät hyvin, että vaihtoehtoisia kylmäaineita sisältävistä laitteista tarvitaan enemmän ja asianmukaisempaa koulutusta. On kuitenkin määritetty paljon puutteita, jotka voivat estää koulutuksen toteutumisen, ellei niitä poisteta. 5.1 Asianmukaisten koulutusmateriaalien saatavuus Sellaista koulutusmateriaalia, joka on hyödyllistä vaihtoehtoisiin kylmäaineisiin liittyvässä koulutuksessa, on hyvin saatavilla (EN 13331 -standardi, AREAn ohjeasiakirjat, EU:n rahoittama Real Alternatives -hanke, monet kansalliset toimet), ja tästä materiaalista tuntuva osa on vapaasti teknikoiden saatavilla kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä voi osaltaan lisätä osallistumista koulutukseen, mutta sen lisäksi, että myös muunkielistä materiaalia saatetaan tarvita, näitä materiaaleja on täydennettävä ja kehitettävä jatkuvasti, jotta niissä otettaisiin huomioon uusien standardien ja uusien vaihtoehtoisten kylmäaineiden käyttöönotto, tekniikan kehittyminen ja alati lisääntyvä tieto siitä, miten ilmastoystävällisiä vaihtoehtoisia kylmäaineita käytetään. Materiaalin kääntäminen kaikille oleellisille kielille edistäisi materiaalin laajempaa käyttöä koko EU:ssa. Tätä meneillään olevaa kehitystä olisi ehdottomasti tuettava. Onnistumisen kannalta keskeistä on kannustaa teknikoita kaikkialla EU:ssa käyttämään jo saatavilla olevia koulutusresursseja. 5.2 Käytännön koulutusmahdollisuuksien puute Vaikka nykyisten materiaalien, kuten asianmukaisten asiakirjojen ja teoreettisessa koulutuksessa käytettävien ohjelmistojen, saatavuus (joko sähköisillä oppimisalustoilla tai luokkaopetuksena) on melko hyvä, näyttää siltä, että asianmukaisilla laitteilla toteutettavien käytännön koulutusmahdollisuuksien puute on huomattava joillakin alueilla. Sen, että käytännön koulutusmahdollisuuksien riittävään tarjontaan pääseminen on hidasta, ajatellaan johtuvan niihin liittyvistä investointikustannuksista ja juoksevista kuluista. Kaikkien tasojen asianmukaisten viranomaisten voi olla tarpeen pohtia tapoja, joilla käytännön koulutukseen saadaan houkuteltua enemmän investointeja, yhteistyössä urakoijia ja laitteiden valmistajia 14 http://www.realalternatives.eu/about-u, jota rahoittaa EU:n elinikäisen oppimisen ohjelma. 9
edustavien järjestöjen, yliopistojen, ammattikoulujen, ammattiliittojen ja yksityisten koulujen kanssa. 5.3 Koulutettujen insinöörien ja teknikkojen puute Hyvien koulutusmateriaalien saatavuudesta huolimatta on selvää, että tällä hetkellä tiedossa oleva osallistuminen koulutukseen on liian vähäistä, kun ajatellaan keskipitkän ja pitkän aikavälin vaatimuksia fluorihiilivetyjen asteittaisen vähentämisen osalta. Vaihtoehtoisia kylmäaineita, kuten ammoniakkia, hiilidioksidia, hiilivetyjä ja vetyfluoriolefiineja, koskeva valmius on yleisesti puutteellista. Tämä koskee sekä teknikkoja, jotka tekevät asennus- ja huoltotöitä, että insinöörejä, jotka spesifioivat ja suunnittelevat laitteita. Vaikka vaihtoehtoisten kylmäaineiden käyttö on tällä hetkellä melko vähäistä, yhä useamman koulutetun teknikon on siirryttävä käyttämään vaihtoehtoisia kylmäaineita, kun fluorihiilivetyjen asteittaisesta vähentämisestä tulee haasteellisempaa. Jo vuonna 2018 fluorihiilivetyjen saatavuutta (hiilidioksidiekvivalentteina mitattuna) on vähennettävä 37 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Siihen mennessä on tärkeää, että teknikoista on koulutettu nykyistä paljon suurempi määrä. Joillakin alueilla koulutettujen palveluntarjoajien puute on tärkeä tekijä, jonka vuoksi pidättäydytään siirtymästä vaihtoehtoisiin kylmäaineisiin, esimerkiksi hiilidioksidin käyttöön kaupallisissa jäähdytyslaitteissa. Siksi on tärkeää kannustaa osallistumaan koulutukseen pian ja määrittää asianmukaisille viranomaisille, teollisuuden toimialajärjestöille, laitevalmistajille ja koulutusorganisaatioille rooli. Lisäksi tarvitaan loppukäyttäjille ja laitteiden jakeluketjulle (tukkumyyjille, marketeille, suurille rakennusliikkeille) kohdistettuja tiedotuskampanjoita, joilla edistetään koulutusta ja parhaiden käytänteiden vaihtoa. Yksi tapa tehostaa ponnisteluja ja lieventää maantieteellistä epätasapainoa voisivat olla kouluttajien koulutusohjelmat. Sen lisäksi, että laitevalmistajat varmistavat, että huoltohenkilöstö koulutetaan hiljattain käyttöönotettuihin tekniikoihin, isoilla loppukäyttäjillä (esimerkiksi suurilla jälleenmyyjillä) voi olla merkittävä vaikutus, jos ne vaativat, että vain asianmukaisesti koulutetut teknikot saavat työskennellä niiden järjestelmien parissa. Jotkin kansallisen tason toimialajärjestöt suunnittelevat vähimmäiskoulutusvaatimusten määrittämistä tai vapaaehtoisten taitokorttijärjestelmien käyttöönottoa, jotta teknikot saisivat virallisen todisteen koulutuksestaan ja ammattitaitoprofiilistaan. 6. Päätelmät Asetuksen (EU) N:o 517/2014 21 artiklan 6 kohdan johdosta komissio tutki EU:n lainsäädäntöä, joka koskee luonnollisten henkilöiden koulutusta fluoratut kasvihuonekaasut vähitellen korvaavien vaihtoehtoisten kylmäaineiden turvalliseen käsittelyyn. Tämän arvioinnin perusteella voidaan todeta, että kaiken kaikkiaan säädöskehys ja sitä täydentävät nykyiset standardit Euroopan tasolla vaikuttavat riittäviltä varmistamaan näitä aineita sisältävien laitteiden turvallisen käsittelyn, kunhan näitä sääntöjä noudatetaan. Näin ollen muut tähän kysymykseen liittyvät lainsäädäntötoimet EU:n tasolla vaikuttavat tällä hetkellä tarpeettomilta. 10
Jäsenvaltioiden viranomaisten ja muiden sidosryhmien palautteen perusteella määritettiin kuitenkin käytäntöön liittyviä puutteita, jotka koskevat ilmastoystävällisten vaihtoehtoisten tekniikoiden käyttöön liittyvää nykyistä koulutustarjontaa. Etenkin tämänhetkinen koulutuslaitosten, käytännön koulutuksen järjestämisen ja ammattitaitoisen henkilöstön puute on ilmeinen. Tarvitaan siis lisätoimia, jotta varmistetaan, että koulutustarjonta vastaa tulevaisuudessa lisääntyvään tarpeeseen. Tältä osin tämän kertomuksen alustavien havaintojen pohjalta komissio on jo sisällyttänyt vaihtoehtoisia kylmäaineita koskevan koulutuksen yhdeksi keskeisistä painopistealoista LIFEohjelman vuoden 2016 ehdotuspyyntöön 15. Lisäksi sidosryhmät, kuten teknikkojen järjestöt, yksityisyritykset ja viranomaiset, tehostavat toimintaansa tällä saralla. On vaihtoehtoisia kylmäaineita sisältäviä laitteita myyvien yritysten etujen mukaista edistää näiden laitteiden käsittelyyn liittyviä taitoja, ja ne voisivat helpottaa laitteisiinsa liittyvään koulutukseen osallistumista ja tehdä yhteistyötä riippumattomien koulutuskeskusten kanssa. Teknikkojen järjestöt etsivät uusia työskentelymahdollisuuksia jäsenilleen, ja ne voisivat samalla tavalla edistää ja helpottaa koulutukseen osallistumista. Kansalliset viranomaiset voisivat käyttää saatavilla olevia rahoitusohjelmia asianmukaisten laitosten ja koulutusohjelmien perustamiseen sekä nykyisiä sääntöjä ja standardeja koskevan tiedon levittämiseen. 15 LIFE-ohjelma on ympäristö- ja ilmastotoimia koskeva EU:n rahoitusväline. http://ec.europa.eu/environment/life/about/index.htm 11