Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2014 1 (15) 63 Puolustusvoimien Suomenlahden meripuolustusalueen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Isosaaressa HEL 2014-005649 T 11 01 00 06 Päätös Ilmoitus Ilmoituksen tekijä Alueen omistaja Alueen haltija on hyväksynyt Puolustusvoiminen Suomenlahden Meripuolustusalueen ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti. Puolustusvoimat, Suomenlahden Meripuolustusalue PL 5, 02471 Upinniemi Y-tunnus: 0952029-9 Yhteyshenkilöt: Eeva Rusanen, puhelin 0299 320 341, sähköposti eeva.rusanen@mil.fi Reija Kalajo, puhelin 0299 831 636, sähköposti reija.kalajo@mil.fi Kiinteistön omistaja on Senaatti kiinteistöt, Suomen valtio. Aluetta hallinnoi puolustusvoimat. Ilmoituksessa esitetyn alueen sijainti, koko ja maan käyttö Puhdistettava alue sijaitsee Helsingin 416. kaupunginosassa (Isosaari) korttelissa 1. Kohteen kiinteistötunnus on 91-416-1-0. Isosaaren linnakesaari sijaitsee 3,5 kilometriä Santahaminasta etelään. Sen pituus on noin kaksi kilometriä ja suurin leveys noin kilometrin. Saaressa on ollut puolustusvoimien toimintaa vuodesta 1915 lähtien. Saari on toiminut Suomenlinnan Rannikkorykmentin päälinnakkeena. Varusmiesten koulutus Isosaarella päättyi vuonna 2012. Sen jälkeen saari on toiminut puolustusvoimien harjoitusalueena ja vartiolinnakkeena. Ilmoitus koskee ampumarata-alueen kunnostusta.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2014 2 (15) Isosaari on maakuntakaavassa merkitty puolustusvoimien alueeksi (EP) ja yleiskaavassa sotilasalueeksi (A). Asemakaavaa alueella ei ole. Puolustusvoimien toiminta alueella tulee loppumaan. Saaren jatkokäytöksi on suunniteltu virkistystoimintaa, esimerkiksi leiritoimintaa. Ilmoituksessa esitetyn alueen sijainti, koko ja maan käyttö Alueen ampumaratakäyttö on aiheuttanut maaperän pilaantumisen. Ilmoituksessa esitetyn alueen sijainti, koko ja maan käyttö Asian vireilletulo Ilmoituksen sisältö Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan. Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 78.2 :n mukaiset ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Ympäristölautakunta on 10.12.2013 ( 372) siirtänyt tämän toimivallan ympäristönsuojelupäällikölle. Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut ympäristökeskukseen 24.4.2014. Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat: - Isosaari, Maaperän kunnostussuunnitelma 3.4.2014, Raportti numero 1510011467, Ramboll Finland Oy - Isosaari, Ampumaradan pilaantuneisuustutkimus 21.2.2014, Raportti numero 1510009433, Ramboll Finland Oy Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista: Maaperä, pohjavesi ja pintavesi Isosaaren maaperä on soraa ja hiekkaa. Taustavallin ympäristössä maanpinta on tasolla +5 metriä mpy. Saaren keskellä maanpinta nousee korkeimmillaan tasolle +10 metriä. Veden pinta oli noin tasolla +0,4 metriä.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2014 3 (15) Saari on I-luokan pohjavesialuetta (Isosaari, 0109106). Pohjavesialueen koko on 0,7 km². Pohjavesialue rajoittuu saaren itä- ja koillisosista kalliopaljastumiin ja muilta osin mereen. Pohjavesialue laskee kohti saaren pohjoisreunaa, jossa pohjavedenottamo sijaitsee. Kunnostettava ampumarata sijaitsee pohjavesialueella, mutta ei varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Vedenottamo ei ole käytössä. Saari on liitetty mantereen talousvesiverkostoon. Isosaaren ranta-alueet kuuluvat suojeltavien merenrantaniittyjen luontotyyppeihin, mutta rata-alueella tai välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Haitta-ainetutkimukset Isosaaren ampumaradalla on harjoitettu ammuntaa varusmieskoulutuksen sekä erilaisten harjoitusten yhteydessä. Taustavallia on kunnostettu vuonna 1996 tuomalla siihen lisää hiekkamaata. Ampuma-alueella on ammuttu pääasiassa kiväärillä. Vuosittaiset laukaisumäärät on arvioitu olleen noin 100 000 laukaisua vuotta kohden. Radalla on 50, 100 ja 150 metrin ampumapaikat. Nykyiset ampumakatokset sijaitsevat 150 metrin kohdalla. Alueella on ammuttu myös 300 metrin etäisyydeltä. Kullakin ampumamatkalla on kaksikymmentä ampumapaikkaa. Ampumarata-alueen maaperän haitta-ainepitoisuuksia tutkittiin vuonna 2013. Tutkimusnäytteitä otettiin 18 näytepisteestä ampumapaikkojen edustalta, rata-alueelta, taustavallista ja sivuvalleista. Tutkimuksissa havaittiin rata-alueella valtioneuvoston asetuksen (VNA 214/2007) mukaiset ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia lyijyä ja kuparia. Pilaantuneisuus on voimakkainta kivääriradan iskemäkohdissa ja syvemmällä noin 1,2 1,4 metrin syvyydessä sijaitsevissa iskemäkohdissa. Tässä syvyydessä taustavallissa on myös auton renkaita. Muualla ampumaradan alueella maaperän haitta-ainepitoisuudet (lyijy, antimoni) olivat enimmillään yli alemman ohjearvon. Sivuvallien maaperässä ylittyi arseenin kynnysarvopitoisuus. Maanäytteistä, joissa oli suurimmat metallipitoisuudet (Pb, Cu, Zn, Sb) muodostettiin kaksi kokoomanäytettä. Kokoomanäytteistä tutkittiin metallien liukoisuusominaisuuksia maa-aineksen sijoituskelpoisuuden arviointia varten.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2014 4 (15) Taustavallissa pilaantuneita maita on iskemäkohdissa noin 240 m²:n alueella yli ylemmän ohjearvon noin 400 m³. Vaarallisen jätteen rajaarvon ylittävää maata tästä määrästä arvioidaan olevan 300 m³ (540 t). Taustavallissa on ainakin kaksi iskemäkerrosta. Alemman ja ylemmän ohjearvon välissä olevaa maata arvioidaan olevan 100 m³ (200 t). Näyttösuojan ja taustavallin välisellä noin 350 m²:n alueella on alemman ohjearvon ylittävää maata noin 30 cm:n kerroksessa 120 m³ (200 t). Ampumakatoksen 150 metrin ja 100 metrin ampumapaikan alueilla on 70 m³/60 t maata, jossa ylittyvät antimonin kynnysarvopitoisuus sekä lyijyn alemman ohjearvon pitoisuus. 50 metrin ampumapaikan alueella on 35 m³/60 t maata, jossa on antimonia ja lyijyä arviolta 10 cm:n pintamaakerroksessa. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi perustuu valtioneuvoston asetukseen (VNA 214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista. Ampumarata sijaitsee pohjavesialueella. Ampumarata-alueella mahdollisesti muodostuva pohjavesi virtaa todennäköisemmin länteen ja luoteeseen kohti merta kuin vedenottamolle. Lähin vedenottamo sijaitsee 600 metrin etäisyydellä koillisessa ampumaradan taustavallista katsottuna. Ampumaradan lähiympäristössä on neljä luonnonsuojelulain mukaisesti suojeltua merenrantaniittyä. Ampumaradan kunnostaminen ei muuta suojeltavien luontotyyppien ominaispiirteitä. Kuparin alempi ohjearvo on määritelty ekologisin perustein. Taustavallin alue on pienialainen ja kunnostuksen jälkeen pitoisuustasot eivät aiheuta ekologista haittaa. Ampumaradan alemman ohjearvon tasoisista maista ei arvioida olevan vaikutusta merenrantaniittyjen ominaispiirteille eikä kasvistolle. Myös tulevan virkistyskäytön kannalta alemmat ohjearvot soveltuvat käytettäviksi kunnostustavoitteina, koska ne huomioivat haitta-aineiden terveysvaikutukset. Lyijyn ja antimonin alemmat ohjearvot ovat alhaisempia kuin ekologisin perustein määritetyt suurimmat haitattomat pitoisuudet (SHPeko). Ampumarata-alue kunnostetaan siten, että maaperän haittaainepitoisuuksista ei aiheudu ympäristö- ja terveyshaittoja eikä alueelle jää maaperän haitta-ainepitoisuuksista johtuvia käyttörajoitteita.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2014 5 (15) Kunnostettava alue puhdistetaan maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointia koskevan asetuksen (VNA 214/2007) mukaisiin haitta-ainekohtaisiin alempiin ohjearvotasoihin saakka. Poistettavan maan määrä on yhteensä noin 725 m3ktr/1300 tonnia. Puhdistusmenetelmä Alueen maaperää puhdistetaan massanvaihdolla. Kivääriradalta kaivetaan pois maa-ainekset, joiden lyijyn, kuparin ja antimonin haittaainepitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot. Pilaantunut maa-aines, joka sisältää vaarallisen jätteen raja-arvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia toimitetaan mantereelle vastaanottokeskukseen, jolla on voimassa oleva lupa välivarastoida, käsitellä tai loppusijoittaa ko. pilaantunutta maa-ainesta. Mantereen puolelle toimitettavat maa-ainekset lajitellaan pitoisuuksien mukaan ja siirretään siirtolavoilla saaren rantaan ja edelleen proomukuljetuksena mantereelle. Lievemmin pilaantuneita maita hyödynnetään kivääriradan taustavallin edustalla olevan betonisen näyttösuojan käytöstä poistamisessa. Näyttösuoja on kaksi metriä syvä ja tilavuudeltaan noin 200 m³. Suoja täytetään päällä olevien luukkujen kautta. Kunnostuskaivannot luiskataan vaarattomiksi ja kunnostetut alueet maisemoidaan ympäröivien alueiden maaston muotoja mukaillen taustavallin pilaantumattomilla maa-aineksilla tai tarvittaessa kunnostusalueiden välittömästä lähiympäristöstä kuorittavilla pintamailla. Taustavallissa olevat auton renkaat viedään luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Kunnostusta valvoo ja ohjaa riittävän kokemuksen omaava ympäristötekninen valvoja. Kaivutyötä ohjataan ympäristötutkimuksen analyysitulosten sekä kunnostustyön aikana tehtävien kenttäanalyysien sekä aistinvaraisten havaintojen perusteella. Kenttäanalyysein pilaantumattomiksi todetuilta kunnostusalueilta otetaan maanäytteet pohjasta ja seinämistä maakerroksittain riittävällä tiheydellä. Maanäytteistä analysoidaan laboratoriossa yleisimmät ampumaratatoiminnasta peräisin olevat raskasmetallien (lyijy, sinkki, kupari, arseeni, antimoni, nikkeli) jäännöspitoisuudet. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2014 6 (15) Pilaantuneen maan pölyäminen ja leviäminen ympäristöön pyritään pitämään vähäisinä kuormauksen ja kuljetuksen aikana. Kunnostusalueelta poistettavien massojen kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Liikennöintiä pilaantuneen maan päällä vältetään. Maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella Maa-aines pyritään kuormaamaan ilman pitkäaikaista välivarastointia. Näin vähennetään maan mahdollista pölyämistä. Maa-aineksia välivarastoidaan vain tilapäisesti, jotta mahdollistetaan aineksen tarkoituksenmukainen lajittelu kohteesta poistettaviin ja kohteessa hyötykäytettäviin jakeisiin. Kunnostustyön ajaksi ampumaradan läheisimmät arvokkaat merenrantaniityt rajataan, eikä välivarastointia tehdä merenrantaniityille. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Lievemmin pilaantuneita maita hyödynnetään kivääriradan taustavallin edustalla olevan betonisen näyttösuojan käytöstä poistamisessa. Näyttösuoja on kaksi metriä syvä ja tilavuudeltaan noin 200 m³. Suoja täytetään päällä olevien luukkujen kautta. Näyttösuoja täytetään maa-aineksella, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat alemman ja ylemmän ohjearvon välillä. Arvion mukaan näyttösuoja täyttyy edellä mainituista maa-aineksista. Jos näyttösuojaan jää tilaa, jatketaan täyttöä pilaantuneilla mailla, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat ylemmän ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välillä. Hyötykäytön raja-arvoksi esitetään lyijyn vaarallisen jätteen raja-arvoa 2500 mg/kg. Näyttösuojan pinta eristetään esimerkiksi bentoniittimattorakenteella. Näyttösuojan alue tarkemitataan ja dokumentoidaan sekä tarvittaessa merkitään maastoon merkkipaaluin. Näyttösuojaan sijoitettavasta 200 m³:stä alemman ja ylemmän ohjearvon haitta-ainepitoisista maista lyijyn kokonaismääräksi kertyisi korkeintaan 270 kg. Liukoisuustestien perusteella liukoisen lyijyn määräksi kertyisi 0,15 0,45 kg. Näyttösuoja ja sen oviaukko katetaan bentoniittimatolla. Täytetyn näyttösuojan kattaminen bentoniittimatolla ja rakenteen muotoilu estävät valumavesien pääsyn ylhäältä näyttösuojaan. Näyttösuojan betonirakenne estää mahdollisten suotovuosien ja pohjaveden pääsyn
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2014 7 (15) Ilmoituksen käsittely Tarkastukset rakenteeseen. Myös näyttösuojan oviaukon alue muotoillaan ja katetaan bentoniittimatolla. Näin valumavedet eivät pääse kulkeutumaan oviaukosta sisään täytettyyn näyttösuojaan. Näyttösuojan alue maisemoidaan ampumaradan läheisyydessä olevilla pilaantumattomilla maa-aineksilla. Tiivis pintaeristekerros tulee näin suojattua ja alue sulautuu ympäröivään maastoon. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllätyksellisissä tilanteissa Mikäli työn aikana ilmenee kunnostussuunnitelmasta oleellisesti poikkeavaa, kunnostustöistä vastaava valvoja ilmoittaa siitä välittömästi rakennuttajalle ja viranomaisille. Jatkotoimenpiteistä neuvotellaan ympäristökeskuksen edustajan kanssa. Tarpeen vaatiessa kunnostussuunnitelmaa päivitetään. Tiedottaminen ja raportointi Tiedot maaperän kunnostustöiden aloittamisesta, pilaantuneiden maiden sijoituspaikoista, sijoituskelpoisuuteen liittyvästä laadunvarmennusmenetelmästä sekä ympäristöteknisen valvojan ja urakoitsijan yhteystiedot toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen ennen kunnostustöiden aloittamista. Ympäristötekninen valvoja pitää kunnostustyön aikana pöytäkirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, kenttätestien ja laboratorioanalyysien tulokset, massojen käsittely- ja sijoituspaikat ym. oleelliset tiedot. Kunnostetut alueet, näytepisteiden ja kaivantojen sijainnit merkitään kartalle. Puhdistustyöstä laadittavassa, ympäristökeskukselle toimitettavassa loppuraportissa esitetään tiedot kunnostushankkeen yhteyshenkilöistä, alueelta poistettujen massojen määrästä, poistettujen haitta-aineiden pitoisuuksista, poistetun maa-aineksen ja muiden jätteiden sijoituskohteet, alueelle jäävän maa-aineksen jäännöspitoisuustiedot, tiedot käytöstä poistetun näyttösuojan sijainnista ja sen suojausrakenteesta, tarvittavat piirustukset kunnostetuista alueista sekä massojen loppusijoituspaikasta, poistetut haitta-ainemäärät sekä arvio kunnostustyön tavoitteen saavuttamisesta. Puhdistustyön ajankohta Pilaantuneen maaperän kunnostuksen on arvioitu alkavan kevätkesällä 2014.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2014 8 (15) Ratkaisu on tehnyt tarkastuksen Isosaaren alueelle 15.5.2014. Lausunnot ja asianosaisten kuuleminen Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja eikä kuultavia asianosaisia ole. on tarkastanut Puolustusvoimien Suomenlahden Meripuolustusalueen ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Isosaaren kivääriradan alueella, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin. 1. Puhdistustavoitteet Puhdistustavoitteina ampumarata-alueella ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot ilmoituksessa esitetyn mukaisesti tutkimuksissa todetuille haitta-aineille: - lyijy (Pb) 200 mg/kg - antimoni (Sb) 10 mg/kg - kupari (Cu) 150 mg/kg - sinkki (Zn) 200 mg/kg (VNA 214/2007, JhL 32, JA 179/2012). Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (VNA 214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristökeskukseen ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007) Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JhL 3, 32 ) 2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Lisätutkimukset Koko ampumaradan alueelta - 300 metrin ampumapaikalta taustavalliin saakka - on otettava lisänäytteitä siten, että alue tulee riittävästi tutkituksi. Näytteistä on tutkittava niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita alueella on havaittu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. (JhL 32, JL 12 ) Kaivua ohjaavat tutkimukset
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2014 9 (15) Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä haittaainepitoisuudet siten, että maa-ainekset voidaan luotettavasti ohjata haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti hyötykäyttöön tai vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maita. Maaperänäytteitä on otettava siten, että yksi kokoomanäyte edustaa enintään 100 m³:n maa-aineserää. Maaainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyyseillä. Tarvittaessa maanäytteiden haitta-ainepitoisuuksia tulee määrittää riittävä määrä laboratoriotutkimuksilla, jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä. Aiempia tutkimustuloksia voidaan käyttää hyödyksi laadunvalvontatutkimuksissa. (JhL 32, JL 12, 13, YSL 108 ) Jäännöspitoisuustutkimukset Jäännöspitoisuusnäytteet voidaan ottaa ilmoituksessa esitetyllä tavalla. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haittaaineiden pitoisuudet, joita kunnostettavalla alueella on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. ( JhL 32, JL 12 ) 3. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, että maata tai haitta-aineita ei leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 ) Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljettajille. (JL 29 ) Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantuneiden maiden välivarastointi ilmoituksessa esitetyillä alueilla on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja pilaantuneita maita saa välivarastoida peitettynä puhdistusalueilla maa-ainesten esikäsittelyn, analysoinnin tai kuljetuksen järjestämisen vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 ) Välivarastointitoiminta on sijoitettava sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. (JhL 32 ) 4. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Ampumaradan näyttösuojassa saa käyttää hyödyksi hakemuksessa mainittuja ampumaradalta poistettuja pilaantuneita maita, joiden haitta-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2014 10 (15) Päätöksen perustelut ainepitoisuudet eivät ylitä valtioneuvoston asetuksen (VNA 214/2007) mukaisia ylempiä ohjearvoja. Muita jätteitä rakenteisiin ei saa sijoittaa. (VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 ) Hyödynnettävien maiden raskasmetallipitoisuudet on oltava tutkittuja. Tutkimustulokset niistä maamassoista, joita aiotaan käyttää näyttösuojassa hyödyksi, tulee toimittaa tiedoksi ennen hyödyntämistä ympäristökeskukselle. (VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 ) Näyttösuoja ja sen oviaukko tulee peittää bentoniittimatolla ja vähintään 0,5 metrin paksuisella pilaantumattoman maan kerroksella. (VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 ) 5. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa Työnaikaisesta tarpeesta poiketa kunnostussuunnitelmasta on ilmoitettava välittömästi ympäristökeskukseen. Ympäristökeskukselle on tarvittaessa esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden lupa- tai ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32, YSL 76, 78, JL 13, 122 ) 6. Tiedottaminen ja raportointi Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus viimeistään viikkoa ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi puhdistuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen maa-ainesten vastaanottopaikat. (JL 122 ) Kunnostuksesta tehtävässä loppuraportissa on esitettävä kunnostustyön toteuttamistapa, karttapiirustus toteutuneesta kaivualueesta ja kaivusyvyyksistä, kuvaus näytteenottomenetelmistä sekä yhteenveto työn aikaisesta näytteenotosta ja analyysituloksista, kirjanpitotiedot poistetuista pilaantumattomista ja pilaantuneista maaaineksista ja jätteistä sekä niiden loppusijoituspaikat, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista. Lisäksi loppuraportissa on esitettävä tiedot näyttösuojaan jäävästä pilaantuneesta maaaineksesta, sen laadusta ja sijainnista sekä arvioiduista haitta-aineiden kokonaismääristä ja ympäristö- ja terveysriskeistä. Loppuraportti on toimitettava ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 104, JL 120, 122 )
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2014 11 (15) Päätöksen perustelut Yleiset perustelut Ympäristönsuojelulain 78.2 :n mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisessa voidaan käyttää ilmoitusmenettelyä, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoitusmenettelyn edellytykset täyttyvät, koska tutkimuksia on tehty riittävästi, pilaantuneen maan poistaminen kaivamalla on vakiintunut kunnostusmenetelmä ja maaperän puhdistamistyöt pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 22 :n mukaan maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan kuitenkin ympäristönsuojelulakia ja jätelakia. Kohteen maaperää pilannut ampumatoiminta on alkanut jo vuonna 1915. Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 :n ja jätelain 13 :n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset. Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haittaaineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve. Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten esimerkiksi asuin-, puisto- ja virkistysalueilla maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2014 12 (15) Määräysten perustelut alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin. Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin herkemmäksi, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta. Päätöksessä pilaantumattomalla maalla tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maalla, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maaainesta, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteissä 3 ja 4 esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa. 1. Puhdistustavoitteet Ampumaradan toiminta on päättynyt ja alue siirtyy virkistyskäyttöön. Pilaantuneen maa-aineksen kokonaismäärän vähentäminen pienentää maaperän kuormitusta. Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä. 2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Lisänäytteenotto on tarpeen, jotta koko ampumarata-alueen puhtaus voidaan varmentaa alueen käytön loppuessa nykyisessä muodossaan. Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2014 13 (15) toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kenttämittausmenetelmillä määritetyt haitta-ainepitoisuudet saattavat olla epätarkkoja. Kenttämittaustulosten laboratoriomäärityksillä varmennetaan havaitut pitoisuustasot. Jäännöspitoisuusnäytteillä varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen. 3. Maa-aineksen kaivu, käsittely, kuljetus ja välivarastointi Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Alueelta vastaanottopaikkoihin kuljetettava maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla. Ilmoituksessa esitetyllä alueella voidaan lyhytaikaisesti välivarastoida pilaantuneita maita peitettynä niiden tarkempaa tutkimista tai kuljetusten järjestämistä varten. Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista. 4. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Kohteesta kaivettujen haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maaaineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Koska kiväärirata sijaitsee pohjavesialueella, näyttösuojassa sallitaan hyödynnettäväksi vain kohteesta kaivetut raskasmetalleja sisältävät maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen alemman ja ylemmän ohjearvon välillä. Maa-aineksen hyödyntäminen vähentää puhtaiden maa-ainesten ottotarvetta sekä maa-ainesten kuljetustarvetta ja kuljetuksista aiheutuvia ympäristövaikutuksia. 5. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella. 6. Tiedottaminen ja raportointi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2014 14 (15) Aloitusilmoituksen tekeminen ja loppuraportin toimittaminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen Sovelletut säännökset Päätöksen antaminen ja voimassaolo Muutoksenhaku Laskutus Ympäristölautakunnan vahvistaman ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristölautakunta 21.5.2013, 163 ) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1470,00 euron maksu. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 30 a, 43, 52, 53, 54, 76, 78, 80, 96, 97, 101, 104, 105, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 3, 24, 25, 26, 27, 36 Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 29, 118, 120, 121, 122, 123, 149, 150 Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24, liitteet 3 ja 4 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi. Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää. Laskun toimittaa Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos Pääesikunnan logistiikkaosastolle, PL 5512, 0021 Laskutus (OVT 00370952029910000)/Itella, viite C.PVUUDYMPSLMEPA, Terhi Svanström. Lisätiedot Eeva Summanen, vs. ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32077 eeva.summanen(a)hel.fi Liitteet 1 Ilmoitus pilaantuneen maaperän kunnostamisesta liitteineen, Isosaari 2 Kartta_Isosaari.pdf
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2014 15 (15) Otteet Ote Otteen liitteet Puolustusvoimat Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Liite 2 Uudenmaan ELY-keskus Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös (Ympäristö ja luonnonvarat) Liite 2 Etelä-Suomen Liite 2 aluehallintovirasto, työsuojelu Liite 2