Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Lapin liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Marjo Säärelä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Marjo Säärelä kunta-asiantuntija 040 145 1667 marjo.saarela@lapinliitto.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 17.03.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - Lapin liiton hallitus 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: Ei - Pykälä antaa mahdollisuuden kustannustehokkuuteen vetoamalla keskittää palveluita niin, että harvaan asutuilla alueilla ihmisten epätasaarvoisuus palvujen saatavuuden suhteen kasvaa. 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä 11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle?
Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa - Järjestämisoikeuden jakaminen Sote-alueisiin ja perustasonalueisiin tekee järjestelmästä jonkin verran sekavan, mutta toisaalta Lapin kokoisessa maakunnassa 21 kunnan kuuluminen vain yhteen sote-alueeseen voi tehdä alueesta vaikeasti hallittavan. 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne.
Avoimet vastaukset: Perustason alueen järjestämisvastuulla tulisi olla enemmän palveluja - Peruatason alueen pitäisi voida järjestää myös ympärivuorokautista päivystystä 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. 17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Lapin liitto pitää hyvänä uudistuksen tavoitteta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiosta. 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä?
Avoimet vastaukset: Ei - Esitetyn kaltainen vastuukuntamalli ei toimi Lapiin maakunnassa 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? - Oikeudellinen vastuutaho on selkeä. Vastuu kysymykse olivat selkeämpiä, jos taloudellinen ja oikeudellinen vastuutaho olisi sama kuntayhtymämallin mukaisesti. 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita?
21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? - Kuntayhtymämallista sopiminen pitäisi olla mahdollista samalla tavoin, kuin vastuukuntamallista sopiminen ilman mitään reunaehtoja 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä?
- Päätöksenteon toimivuuden kannalta on tarkoituksenmukaista, että edutajien määrää rajoitetaan 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen?
27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa - Pykälässä on pyritty rajaamaan erityisvastuualueiden suora päätösvalta tilanteisiin, joissa sote-/ perustason alueet eivät ole kyenneet tekemään ratkaisua koko eritysvastuualueelle merkittävässä asiassa. Vaarana voi kuitenkin olla se, että erityisvastuualue pyrkii laajentamaan päätösvaltaansa koskemaan myös sellaisia asiota, jotka eivät ole merkitykseltään lakiluonnoksessa esitetyn kaltaisia. 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä
30. Huomioita 4 luvun säännöksistä 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? - Rahoitusperiaatteen sitominen kuntien väliseen yhteistoimintasopimukseen mahdollistaa alueiden välisten erojen huomioimisen rahoituksessa ja kustannusten jaossa. 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä?
34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa - Kuntayhtymämallissa alijäämän kattamisvelvollisuus olisi tarkoituksenmukainen ja hyväksyttävä. Talouden tasapainovelvloitteen toimiminen vastuukuntamallissa on kuitenkin kyseenalainen. 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa 38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason
asiakas- ja potilastietojen osalta? - Perus- ja erikoissairaanhoidon integraation kannalta on tarkoituksenmukaista, että asiakas- ja potilastietojen osalta rekisterinpito on sote-alueen vastuulla 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? - Aikataulu on tiivis ja suunnittelun kannalta aika voisi olla pidempikin. On kuitenkin tarkoituksen mukaista aikatauluttaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki yhteneväisesti muiden kuutauudistuslakien kanssa.
42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? - Toimiminen työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa (449/2007) olevien säännösten mukaisesti takaa henkilöstön asianmukaisen huomioimisen sote- ja perustason alueita muodostettaessa
45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? - Nykyisten sairaanhoitopiirien ja muiden kuntayhtymien muuttuminen ns. kiinteisöjen hallintayhtiöiksi tekee omaisuusjärjestelyistä huomattavasti vaivattomaman, kuin jos omaisuutta jouduttaisiin jakamaan tai siirtämään kuntein kesken. 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Lakiluonnos ei Lapin liiton näkemyksen mukaan ota huomioi riittävällä tavalla eri alueiden erityispiirteitä. Lapissa on käynnissä oman palvelutarvelähtöisen, nämä erityispiirteet huomioivan, sosiaali- ja terveydenhuollon mallin laatiminen, joka on tarkoitus esitellä alueellisena vaihtoehtona sosiaali- ja terveysministeriölle tämän vuoden aikana. Uudistus sisältää erityisesti kaksi elementtiä, joiden tavoite ei ole sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden turvaaminen vaan pikemminkin kuntarakenneuudistuksen vauhdittaminen ja niihin on tästä syystä suhtauduttava kriittisesti. Uudistuksen hallintomallin kytkeminen pelkästään vastuukuntaan ja maakunnan keskuskaupunkiin ei ole toimiva ratkaisu etenkään Lapissa. Toinen seikka, johon Lapin liitto suhtautuu kriittisesti on uudistuksessa esitetyt väestörajat 20 000 perustason palveluille ja 50 000 sote-alueelle. Nämä väestörajat tuntuvat osin keinotekoisilta. Nämä periaatetason solmut avaamalla uudistuksen reunaehdot leivenisivät ja mahdollistaisivat nykyistä paljon aluelähtöisempien ja myös palveluiden järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaisempien toimintamallien valmistelun niin Lapissa kuin muissakin maakunnissa.