VAPAAN SIVISTYSTYÖN KEHITTÄMISOHJELMAN 2008 2012 VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTIN LIITEOSA.

VAPAAN SIVISTYSTYÖN KEHITTÄMISOHJELMAN 2008 2012 VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTIN LIITEOSA. Yhteenveto valmisteluryhmän työnsä pohjaksi tilaamista laajemmista asiantuntijaselvityksistä ja analyyseista. Tekstit ovat mainittujen kirjoittajien laatimassa muodossa. Valmisteluryhmä on hyödyntänyt asiantuntijaselvityksiä ja analyyseja väliraportin valmistelussa, mutta ei ole muokannut tähän yhteenvetoon koottuja aineistoja. Tilastokeskuksen aikuiskoulutustutkimuksen 2006 tulosten analysointi (Juha Sihvonen) Yhteenveto vapaan sivistystyön tilastoaineistosta (Timo Kumpulainen) Katsaus ja ehdotus vapaan sivistystyön tilastotuotannon ja tiedonkeruun tilasta ja kehittämistoimenpiteistä aikaisemmat päätökset ja toimeenpanoaikataulut huomioonottaen (Timo Kumpulainen) Yhteenvedot Koulutuksen arviointineuvoston vapaan sivistystyön arviointiraporttien esille nostamista kysymyksistä sekä niiden huomioon ottamisesta valmisteluryhmän laatimassa kehittämisohjelmassa (Juha Sihvonen) Vapaa sivistystyö osana eurooppalaista koulutusajattelua ja sen/vastaavan toiminnan tila ja kehitysnäkymät muissa Euroopan maissa (Eeva Inkeri Sirelius) Selvitys vapaan sivistystyön toiminnasta, lainsäädännöstä, rahoituksesta, järjestämisestä ja ohjauksesta sekä kohderyhmistä ja kysynnän kehityksestä eri pohjoismaissa (Pirkko Sartoneva) Tasa arvoa koskeva analyysi vapaassa sivistystyössä:sivistystä kaikille vai valituille (Juha Sihvonen) Maahanmuuttajakoulutuksen tila ja kehittämistarpeet vapaan sivistystyön koulutuksessa (Kai Koivumäki ja Sanna Penttinen) Vapaan sivistystyön henkilöstön koulutusta ja VSOP ohjelmaa koskeva selvitys (Sirpa Polo ja Leena Saloheimo) Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman tulokset vapaan sivistystyön näkökulmasta (Aaro Harju) Opintososiaaliset kysymykset vapaassa sivistystyössä (Virpi Hiltunen) Avoimen yliopiston tehtävä, asema ja tarpeet (Mika Nirvi ja Jorma Rinta Kanto) Eri tavoin hankitun osaamisen tunnustaminen (Leena Saloheimo) Katsaus vapaan sivistystyön tutkimustoimintaan (Petri Salo) Aaro Harjun ja Björn Wallénin johdolla yhteistyössä vapaan sivistystyön eri työmuotojen kanssa laaditut vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia koskevat swot analyysit

JUHA SIHVONEN 1.4.2008 TILASTOKESKUKSEN AIKUISKOULUTUSTUTKIMUKSEN 2006 TULOSTEN ANALYSOINTIA Aikuiskoulutukseen osallistuminen Vuodesta 1980 (32 %) vuoteen 2000 (54 %) osallistuminen aikuiskoulutukseen kasvoi tasaisesti 18-64-vuotiaan väestön keskuudessa. Vuonna 2006 (52 %) osallistuminen kääntyi ensimmäisen kerran laskuun. Johtopäätös: Osallistuminen aikuiskoulutuksen väheni vuonna 2006 vuoteen 2006 verrattuna. Koulutus ja työelämä Työtehtävien vaativuuden suhteessa peruskoulutukseen kokivat 16-64-vuotiaat työlliset säilyneen keskimäärin lähes yhtä vaativina vuonna 2006 (35 %) kuin 2000 (37 %). Merkittävin muutos oli tapahtunut ylempien toimihenkilöiden keskuudessa, joiden mielestä työtehtävien vaativuus oli selvästi helpottunut vuonna 2006 (41 %) verrattuna vuoteen 2000 (50 %). Vähiten vaativiksi työtehtävät kokivat työntekijät (26 %). Kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä 16-64-vuotiaat työlliset kokivat, että vuonna 2006 (keskimäärin 8 %) he tarvitsivat vähemmän lisäkoulutusta selviytyäkseen hyvin työstään kuin vuonna 2000 (keskimäärin 14 %). Kehitys oli samansuuntainen myös silloin, kun selvitettiin työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen kokemista puutteelliseksi. Vuonna 2006 ne koki kaikista16-64-vuotiaista työllisistä puutteelliseksi keskimäärin 13 % ja vuonna 2000 17 %. Vain työntekijät kokivat, että tietoja ja taitoja vaaditaan hieman enemmän 2006 (9 %) kuin 2000 (8 %). Johtopäätös: Työelämän vaatimukset koettiin helpommiksi vuonna 2006 kuin vuonna 2000. Mahdollisuudet saada työnantajan kustantamaa ammatillisesti kehittävää koulutusta olivat keskimäärin parantuneet 16-64-vuotiaiden palkansaajien keskuudessa vuonna 2006 (35 %) verrattuna vuoteen 2000 (30 %). Sosioekonomisten ryhmien mukaan tarkasteltuna mahdollisuudet saada työnantajan kustantamaa koulutusta olivat vuonna 2006 parhaimmat ylempien toimihenkilöiden keskuudessa (51 %). Alempien toimihenkilöiden mahdollisuus saada tällaista koulutusta olivat merkittävästi pienemmät (39 %) ja selvästi vähiten mahdollisuuksia oli työntekijöillä (19 %). Eriarvoisuutta työntekijäryhmien lisäsi se, että mahdollisuudet saada työantajan kustantamaa koulutusta olivat lisääntyneet merkittävästi sekä ylempien että alempien toimihenkilöiden keskuudessa vuonna 2006 verrattuna vuoteen 2000, kun taas työntekijöiden mahdollisuudet olivat vastaavana aikana hieman heikentyneet. Sama eriarvoisuus tuli esille myös silloin, kun tarkasteltiin palkansaajien mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millaista koulutusta työnantaja järjestää tai tukee. Vuonna 2006 53 % ylemmistä toimihenkilöistä koki voivansa vaikuttaa saamaansa koulutukseen. Alemmista toimihenkilöistä vaikutusmahdollisuuksia oli 38 %:lla ja työntekijöistä vain 16 %:lla. Kaikissa ryhmissä 1

palkansaajien mahdollisuudet vaikuttaa työnantajan järjestämään tai tukemaan koulutukseen olivat parantuneet vuonna 2006 verrattuna vuoteen 2000. Eniten vaikutusmahdollisuudet olivat lisääntyneet molemmissa toimihenkilöryhmissä Johtopäätös: Palkansaajien mahdollisuudet saada työnantajan tukemaa ammatillisesti kehittävää koulutusta olivat parantuneet vuonna 2006 verrattuna vuoteen 2000. Samoin olivat parantuneet palkansaajien mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millaista koulutusta heille tarjotaan. Sen sijaan palkansaajaryhmien kesken vallitsi selvä eriarvoisuus sekä koulutusettä vaikutusmahdollisuuksissa niin, että selvästi parhaimmassa asemassa olivat ylemmät toimihenkilöt ja huonoimmassa palkansaajat. Palkansaajat kokivat työttömyysuhan kasvaneen vuonna 2006 (26 %) verrattuna vuoteen 2000 (24 %). Myös uhka siirrosta toisiin tehtäviin koettiin 2006 (14 %) suuremmaksi kuin vuonna 2000 (13 %). Muutkin työelämän epävarmuustekijät olivat kasvaneet vuodesta 20006 (16 %) vuoteen 2000 (14 %). Johtopäätös: Palkansaajat kokivat työelämän muuttuneet epävarmemmaksi vuonna 2006 kuin vuonna 2000. Aikuiskoulutuksesta saatu hyöty Vuonna 2006 työhön ja ammattiin liittyvä koulutus koettiin hyödylliseksi siten, että siitä sai uutta käyttökelpoista tietoa (n. 96 % kursseista). Muita koulutuksesta saatuja hyötyjä olivat, että se auttoi selviytymään työelämässä/ammatissa (n. 84 % kursseista), paransi työmotivaatiota (n. 75 % kursseista), kohensi itseluottamusta (n. 70 % kursseista) ja innosti hankkimaan lisää tietoja (n. 68 % kursseista). Vähiten koulutuksen koettiin antaneen tietoja uusiin työtehtäviin (n. 57 % kursseista). Osallistuminen työhön ja ammattiin liittyvään koulutukseen niiden 18-64-vuotiaiden keskuudessa, joilla oli työkokemusta, kasvoi merkittävästi niiden keskuudessa, jotka olivat osallistuneet koulutukseen useammin kuin 10 kertaa elämänsä aikana. Vuonna 1995 heidän osuutensa oli 34 % ja vuonna 2006 43 %. Elämänsä aikana 4-10 kertaa koulutukseen osallistuneiden osuus (1995 21 %, 2006 22 %), samoin kuin 2-3 kertaa koulutukseen osallistuneiden osuus (1995 13 %, 2006 14 %) säilyi entisellä tasolla. Sen sijaan sellaisten työntekijöiden osuus, jotka olivat osallistuneet vain kerran koulutukseen elämänsä aikana, väheni vastaavana aikana 9 %:sta 6 %:iin. Vielä enemmän vähentyi niiden osuus, jotka eivät olleet osallistuneet lainkaan tällaiseen koulutukseen koko elämänsä aikana. Se supistui vuodesta 1995 23 %:sta vuoden 2006 15 %:iin. Johtopäätös: Työhön ja ammattiin liittyvään koulutukseen osallistumisessa jatkui koulutuksen kasautumisen kierre vuodesta 2006 vuoteen 2006. Yli kymmenen kertaa elämänsä aikana työhön ja ammattiin liittyvään koulutukseen osallistuneiden osuus lisääntyi entisestään verrattuna vähemmän koulutusta saaneisiin. Myönteistä kuitenkin oli, että niiden osuus, jotka eivät olleet osallistuneet lainkaan työhön ja ammattiin liittyvään koulutukseen, väheni hieman vastaavana aikana. Sukupuolen mukaan tarkasteltuna miehet kokivat vuonna 2006 saaneensa pitkällä aikavälillä naisia enemmän hyötyjä työhön ja ammattiin liittyvästä koulutuksesta. Tällaisia hyötyjä olivat uusien työtehtävien saaminen (miehet 55 %, naiset 50 %) vaativampien työtehtävien saaminen (miehet 46 %, naiset 37 %), saanut säilytettyä työpaikkansa (miehet 39 %, naiset 35 %), saanut lisää palkkaa (miehet 34 %, naiset 22 %) ja auttanut vakituisen työpaikan saamisessa (miehet 26 %, naiset 25 %). 2

Naiset kokivat saaneensa miehiä enemmän hyötyä työmotivaation lisääntymisessä (naiset 86 %, miehet 74 %) ja koulutuksen muissa vaikutuksissa (naiset 35 %, miehet 26 %). Miesten keskuudessa koulutuksesta saatujen hyötyjen koettiin säilyneen samalla tasolla vuonna 2006 verrattuna vuoteen 2000. Sen sijaan naiset kokivat vuonna 2006 saaneensa koulutuksesta jonkin verran enemmän hyötyjä kuin vuonna 2000. Johtopäätös: Miehet kokivat vuonna 2006 saavansa naisia enemmän pitkän aikavälin hyötyjä työhön ja ammattiin liittyvästä koulutuksesta. Aikuiskoulutuksen sisältö Aikuiskoulutuksen sisällössä tapahtuneet merkittävimmät muutokset vuodesta 2000 vuoteen 2006 (18-64-vuotias aikuiskoulutukseen osallistunut väestö) olivat johtamis- ja esimieskoulutuksen kasvu 14 %:sta 22 %:iin, hoitoalan kasvu 14 %:sta 19 %:iin, tekniikan, tuotannon ym. koulutuksen lisääntyminen 11 %:sta 14 %:iin. Sen sijaan tietotekniikkakoulutus väheni 26 %:sta 18 %:iin. Muiden koulutusalojen (palvelutyö, taideaineet, liiketalous, markkinointi ja toimistoala, liikunta ja urheiluvalmennus, oikeus-, yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet) osuudet säilyivät lähes muuttumattomina. Johtopäätös: Aikuiskoulutuksen sisällöissä lisääntyi vuodesta 2000 vuoteen 2006 erityisesti johtamis- ja esimieskoulutus sekä hoitoalan koulutus. Eniten vähentyi tietotekniikkakoulutus. Kielitaito Vähintään yhtä vierasta kieltä osaavien osuus 18-64-vuotiaiden keskuudessa parantui selvästi vuodesta 1995 (miehet 67 %, naiset 73 %) vuoteen 2006 (miehet 81 %, naiset 89 %). Käytännössä kaikki (99 %) 18-24-vuotiaat osasivat vähintään yhtä vierasta kieltä. Lähes yhtä hyvä tilanne oli 25-34-vuotiaiden keskuudessa (98 %). Vielä 45-54-vuotiaistakin osasi 80 % vähintään yhtä kieltä. Vasta 55-64-vuotiaiden ikäryhmässä (63 %) yhden vieraan kielen hallinnassa oli selvää vajausta. Sosioekonomisen aseman mukaan parhaiten vähintään yhtä vierasta kieltä osasivat opiskelijat (99 %) ja ylemmät toimihenkilöt (98 %). Työntekijöistä yhtä vierasta kieltä osasi 78 %. Heitäkin heikommin kielitaito oli maatalousyrittäjien hallussa (70 %). Huonoimmassa asemassa olivat eläkeläiset, joista vain 55 % osasi yhtä vierasta kieltä. Yhden vieraan kielen taito lisääntyi merkittävästi kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä vuodesta 1995 vuoteen 2006. Eniten parantui maatalousyrittäjien kielitaito (1995 41 %, 2006 70 %). Vuonna 2006 parhaiten osattiin englantia (miehet 78 %, naiset 86 %) ja toiseksi eniten ruotsia (miehet 57 %, naiset 72 %). Kolmantena tuli saksa (miehet 26 %, naiset 40 %). Ranskan (miehet 5 %, naiset 16 %), venäjän (miehet 6 %, naiset 7 %) ja espanjan (miehet 5 %, naiset 8 %) taito oli heikkoa molempien sukupuolten keskuudessa. Johtopäätös: Vähintään yhden kielen taito oli vuonna 2006 hyvällä tasolla opiskelu- ja työiässä olevien keskuudessa (poikkeuksena yli 55-vuotiaat). Työikäisten kielitaito kohdistuu pääasiassa englantiin ja ruotsiin. 3

Tietotekniikka Tietokoneen käyttö 18-64-vuotiaiden keskuudessa oli yleistynyt vuonna 2006 niin, että nuoremmissa ikäryhmissä käytännössä kaikki käyttivät tietokonetta. Vielä ikäryhmässä 45-54- vuotiaat 86 % käytti tietokonetta vuonna 2006, kun heidän osuutensa vuonna 2000 oli 61 %. Yli 55- vuotiaiden keskuudessa osuus oli 2006 70 %. Koulutusasteen mukaan tarkasteltuna yleisintä tietokoneen käyttö oli vuonna 2006 korkea-asteen suorittaneiden keskuudessa (98 %). Perusasteen suorittaneissa käyttäjien osuus oli 76 %. Koulutusasteen mukaan laskettuna keskimäärin tietokonetta käytti 89 %. Sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltuna kaikki ylemmät toimihenkilöt ja opiskelijat sekä lähes kaikki alemmat toimihenkilöt käyttivät tietokonetta vuonna 2006. Työtekijöistä tietokoneen käyttäjiä oli 83 % ja maatalousyrittäjistä 79 %. Eläkeläisistä tietokonetta käytti 57 %. Johtopäätös: Työikäisistä lähes kaikki käyttivät tietokonetta vuonna 2006. Huonoimmassa asemassa olivat maatalousyrittäjät ja yli 55-vuotiaat. Tietotekniikkakoulutukseen osallistuminen vähentyi selvästi vuodesta 2000 vuoteen 2006 kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Eniten koulutukseen osallistuivat vuonna 2006 ylemmät toimihenkilöt (20 %) ja alemmat toimihenkilöt (16 %). Vuonna 2000 vastaavat luvut olivat ylemmillä 30 % ja alemmilla 22 %. Työntekijöiden osallistuminen tietotekniikkakoulutukseen väheni vuoden 2000 8 %.sta vuoden 2006 5 %:iin. Maatalousyrittäjillä luvut supistuivat vuoden 2000 10 %:sta ja 2006 4 %:iin. Vielä osallistumista enemmän vähentyi tietotekniikkakoulutuksen tarve. Vuonna 2000 ylemmistä toimihenkilöistä tarvitsi tietotekniikkakoulutusta 36 % ja vuonna 2006 enää 13 %. Koulutustarpeen vähennys oli lähes yhtä suurta muissakin sosioekonomissa ryhmissä. Johtopäätös: Vuonna 2006 sekä osallistuminen tietotekniikkakoulutukseen että sen tarve väheni merkittävästi työikäisten keskuudessa verrattuna vuoteen 2000. Iformaali opiskelu Informaalia opiskelua selvitettiin vuoden 2006 tutkimuksessa seuraavalla kysymyksellä: Oletko viimeksi kuluneiden 12 kk aikana (edellä mainittujen koulutuksien lisäksi) kehittänyt taitojanne esim. itseopiskeluna jollain seuraavista tavoista? Edellä mainituilla koulutuksilla tarkoitetaan työhön ja ammattiin liittyviä koulutuksia. Tapoina mainitaan tv, radio tai video; kirjat, lehdet, painettu materiaali; tietokone; osallistuminen opiskeluryhmään; työtovereiden, perheen jäsenten tai kavereiden avustuksella; osallistuminen ohjattuun käynnille museoon tms.; ja käymällä kirjastossa tms. oppimistarkoituksessa. Näin määriteltyyn informaaliin opiskeluun osallistui tutkimuksen mukaan vuonna 2006 1,6 miljoonaa 16-64-vuotiasta (lukuun eivät sisälly opiskelijat). Se tarkoittaa, että joka toinen (54 %) aikuinen oli harjoittanut informaalia opiskelua; naiset useammin kuin miehet; 18-44-vuotiaista 60 % ja 45-64-vuotiaista 50 %; (työhön ja ammattiin liittyvään) aikuiskoulutukseen osallistuneista 65 % ja muista 40 %. Vuoden 2000 tutkimukseen verrattuna informaali opiskelu oli lisääntynyt merkittävästi, sillä silloin itseopiskelua oli harjoittanut vain joka viides aikuinen. 4

Yleisintä informaali opiskelu oli kirjojen, lehtien ja muun painetun materiaalin avulla (38 %). Seuraavaksi eniten hyödynnettiin tietokonetta (32 %) ja sitten kirjastoa (27 %). Opiskeluryhmään tutkimuksen mukaan osallistui vain 7 %. Sosioekonomisen aseman mukaan innokkaimpia informaalin opiskelun hyödyntäjiä olivat ylemmät toimihenkilöt (77 %). Maatalousyrittäjistä informaaliin opiskeluun turvautui 51 % ja työntekijöistä 42 %. Vieläkin vähäisempää informaali opiskelu oli eläkeläisten keskuudessa (38 %). Yleisimpiä aiheita informaalissa opiskelussa olivat tietotekniikka (22 % opiskelleista) ja kielet (17 % opiskelleista). Lähes yhtä paljon opiskeltiin taide- ja taitoaineita (15 % opiskelleista) ja tekniikka, tuotantoa, rakentamista (15 % opiskelleista). Johtopäätös: Aikuiset harrastivat informaalia opiskelua vuonna 2006 merkittävästi enemmän kuin vuonna 2000. Informaali opiskelu lisää osaltaan koulutuksen kasautumisen kierrettä, sillä sitä harrastivat muita aikuisia enemmän ne, jotka olivat osallistuneet myös työhön ja ammattiin liittyvään koulutukseen. Koulutuksen osallistumisaikomukset Aikomus osallistua aikuiskoulutukseen seuraavan 12 kuukauden aikana väheni vuoden 2000 51 %:sta vuoden 2006 47 %:iin. Vähennystä tapahtui sukupuolen mukaan tarkasteltuna sekä miesten että naisten keskuudessa. Samoin väheni aikomus osallistua koulutukseen kaikkien koulutusasteiden keskuudessa. Johtopäätös: Aikuiskoulutusta ei koettu enää vuonna 2006 yhtä houkuttelevaksi vaihtoehdoksi kuin vuonna 2000. Tämä ennakoi aikuiskoulutukseen osallistumisen vähenemistä myös tulevaisuudessa. 5

6

Vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön tilastointia uudistettiin vuonna 2004 siten, että uuden tiedonkeruun myötä saadaan tiedot mm. koulutukseen osallistuneiden nettomäärästä ja tarjottujen opetustuntien jakautumisesta aloittain uusitun aikuiskoulutuksen sisältöluokituksen mukaisesti. Seuraavassa lyhyt katsaus vapaan sivistystyön opiskelijavolyymiin, opetustuntimääriin sekä ns. opiskelijaprofiiliin. Opiskelijaprofiilia koskevat tiedot ovat vuodelta 2005. Muilta osin tuorein tarkasteluvuosi on 2006. Vapaan sivistystyön koulutukseen osallistuneet Vapaana sivistystyönä järjestettävään koulutukseen osallistuttiin yhteensä 1 689 194 kertaa (bruttoluku). Nettoluku eli päällekkäiskoulutuksesta puhdistettu osallistumisluku oli 1 054 401. Naisia kaikista osallistujista (netto) oli 737 285 eli noin 70 prosenttia. Naisten osuus vaihtelee toiminamuodoittain siten, että vähinten heitä oli liikunnan koulutuskeskuksissa (46%) ja eniten kansalaisopistoissa (77%). Kuvio xx. Vapaan sivistystyön opiskelijat (netto) toimintamuodon mukaan, 2006 Vapaan sivistystyön opiskelijat (netto) toimintamuodon mukaan vuonna 2006 11 % 4 % Kesäyliopistot 21 % Opintokeskukset 8 % Liikunnan koulutuskeskukset Kansalaisopistot 56 % Kansanopistot Opiskelijamäärä ei sisällä alle 6 tuntia kestäviä koulutuksia, opintokerhotoimintaa eikä yksinomaan lapsille ja nuorille järjestettyä koulutusta. Nettoopiskelijamäärässä on myös jonkin verran tilastoteknisistä syistä johtuvaa päällekkäisyyttä.

Taulukko xx. Vapaan sivistystyön opintoihin osallistuneet toimintamuodoittain vuonna 2004-2006 Vapaa sivistystyö, kaikki Kesäyliopistot Osallistuneet Joista naisia Naisia % Osallistuneet Joista naisia Naisia % Vuosi 2004 1 040 570 726 674 69,83 35 419 27 050 76,37 Vuosi 2005 1 066 932 748 078 70,11 34 852 26 506 76,05 Vuosi 2006 1 051 061 735 486 69,98 36801 27168 73,82 Opintokeskukset Liikunnan koulutuskeskukset Osallistuneet Joista naisia Naisia % Osallistuneet Joista naisia Naisia % Vuosi 2004 192 187 122 157 63,56 79 258 35 809 45,18 Vuosi 2005 238354 151815 63,69 76183 35951 47,19 Vuosi 2006 224520 141534 63,04 82892 38091 45,95 Kansalaisopistot Kansanopistot Osallistuneet Joista naisia Naisia % Osallistuneet Joista naisia Naisia % Vuosi 2004 621 923 472 614 75,99 111 783 69 044 61,77 Vuosi 2005 604127 464391 76,87 113416 69415 61,20 Vuosi 2006 592410 456955 77,13 114438 71738 62,69 Opettajien tarjoamat opetustunnit vapaassa sivistystyössä Opettajien tarjoamista opetustunneista suurin osa (52 %) järjestettiin kulttuurialalla. Koulutusaloittaisessa tarkastelussa vapaan sivistystyön opetustunnit jakautuvat pääasiassa kolmelle koulutusalalle: jo mainitulle kulttuurialalle, humanistiselle ja kasvatusalalle sekä sosiaali-, terveys- ja liikuntaalalle. Nämä alat kattavat yhteensä 87 % kaikesta vapaan sivistystyön opetuksesta. Kuvio xx. Opettajien tarjoamat opetustunnit vapaassa sivistystyössä koulutusalan mukaan, 2006 1 % 0 % 1 % 16 % 1 % 1 % 20 % 5 % 3 % 52 % Yleissivistävä koulutus Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Humanistinen ja kasvatusala Yhteiskunnallisten aineiden, liiketalouden ja hallinnon ala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Muu koulutus

Taulukko xx. Opettajien tarjoamat opetustunnit vapaassa sivistystyössä koulutusalan mukaan vuonna 2006 kesäyliopistot OpintokesLiikunnan ko KansalaisopKansanopistot Vapaa sivistystyö, kaikki Yleissivistävä koulutus 1 148 426 5 287 7 367 21 771 35999 Humanistinen ja kasvatus 22 373 41 946 0 351 592 132 016 547927 Kulttuuriala 6 075 74 369 0 1 187 335 178 634 1446413 aineiden, liiketalouden ja hallinnon 2 575 47 635 98 10 280 36 001 96589 Luonnontieteiden ala 3 310 14 913 0 92 749 19 089 130061 Tekniikan ja liikenteen ala 1 217 1 286 0 22 184 7174 31861 Luonnonvara- ja ympärist 149 3 383 0 6 240 2 810 12582 Sosiaali-, terveys- ja liikun 5 748 44 375 108 875 249 891 41 173 450062 Matkailu-, ravitsemis- ja ta 112 2 961 0 14 606 9 596 27275 Muu koulutus 406 14 151 0 10 118 3 660 28335 Yhteensä 43113 245445 114260 1952362 451924 2807104 Kansalaisopistojen, liikunnan koulutuskeskusten ja kesäyliopistojen opiskelijaprofiili Opiskelijaprofiilitietoja on kerätty vuonna 2004 ja vuonna 2005. Vuonna 2004 tarkastelussa oli kansanopistoissa ja kesäyliopistoissa opiskelleiden profiili ja vuonna 2005 kansalaisopistojen, liikunnan koulutuskeskusten ja opintokeskusten opiskelijat. Opiskelijaprofiili kartoittaa opiskelijoiden iän, koulutustaustan ja pääasiallisen toiminnan. Vuonna 2006 opiskelijaprofiilitietoja ei ole kerätty. Alapuolella liikunnan koulutuskeskuksissa, kansalaisopistoissa ja opintokeskuksissa opiskelleiden taustatietoja. Opiskelijamäärät vaihtelevat jonkin verran edellä esitetystä. Samoin opiskelijamäärät vaihtelevat jonkin verran profiilista riippuen. Erot johtuvat tiedonkeruuseen liittyvistä seikoista, mutta eivät heikennä tarkasteltavan ilmiön kokonaiskuvaa tai sen luotettavuutta. Liikunnan koulutuskeskuksissa, kansalaisopistoissa ja opintokeskuksissa vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen osallistujat iän mukaan vuonna 2005 (netto-opiskelijamäärä) Oppilaitostyyppi Ikä vuotta -19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60- Yhteensä s Oppil aitost yypei Vähintään 25 vuotta täyttäneiden määrä ja lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % lkm % Yhteensä 106 950 50 632 60 210 65 362 74 512 87 822 92 519 91 694 93 203 195 760 918 664 100 761 082 82,8 Liikunnan koulutuskeskukset 19 095 9 517 6 089 8 671 8 570 7 422 7 561 3 482 2 249 3 527 76 183 8,3 47 571 62,4 Kansalaisopistot 71 584 27 695 38 452 41 212 47 225 56 258 58 620 60 932 64 925 137 224 604 127 65,8 504 848 83,6 Opintokeskukset 16 271 13 420 15 669 15 479 18 717 24 142 26 338 27 280 26 029 55 009 238 354 25,9 208 663 87,5

Liikunnan koulutuskeskuksissa, kansalaisopistoissa ja opintokeskuksissa vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen opiskelijat koulutustaustan mukaan vuonna 2005 (netto-opiskelijamäärä) Oppilaitostyyppi Koulutustausta Perusaste Toinen aste Korkea-aste Yhteensä Osuus Oppilait ostyypei ttäin Vähintään toisen asteen suorittaneiden määrä ja lkm lkm lkm lkm % lkm % Yhteensä 248 639 355 749 239 849 844 237 100 239 849 28,4 Liikunnan koulutuskeskukset 23 147 27 676 22 387 73 210 8,7 22 387 30,6 Kansalaisopistot 163 800 219 519 149 354 532 673 63,1 171 741 32,2 Opintokeskukset 61 692 108 554 68 108 238 354 28,2 217 462 91,2 Liikunnan koulutuskeskuksissa, kansalaisopistoissa ja opintokeskuksissa vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen opiskelijat pääasiallisen toiminnan mukaan vuonna 2005 (netto-opiskelijamäärä) Oppilaitostyyppi Pääasialinen toiminta Työllinen Työtön Opiskelija Eläkeläinen Muu Yhteensä Osuus Oppilait ostyypei ttäin lkm lkm lkm lkm % Yhteensä 444 976 57 107 144 695 182 030 62 551 891 359 100 Liikunnan koulutuskeskukset 37 125 4 113 25 457 3 350 6 138 76 183 8,5 Kansalaisopistot 290 432 36 527 84 731 122 589 42 543 576 822 64,7 Opintokeskukset 117 419 16 467 34 507 56 091 13 870 238 354 26,7

Timo Kumpulainen Katsaus vapaan sivistystyön tilastotuotantoon ja tiedonkeruuseen Valtakunnalliset tilastotiedot vapaan sivistystyön koulutuksesta sisältyvät Tilastokeskuksen vuosittaiseen tiedonkeruuseen oppilaitosten tutkintoon johtamattomasta koulutuksesta. Tiedosto on Tilastokeskuksen ryhmityksen mukaisesti numero 6.1 Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus (Liite 1.) ja on muodoltaan ns. ASCII-tiedosto. Tiedostoa voi hyödyntää sql-kyselykielen avulla tietokantapoiminnoin. Tiedoston vastuuvirkamiehenä Tilastokeskuksessa toimii Irma Suovirta. Opetusministeriö ja Opetushallitus saavat tiedot käyttöönsä tietopalvelusopimuksen mukaisesti marraskuussa. Tiedosto kattaa edellisen vuoden tilanteen. Tutkintoon johtamattoman koulutuksen perustiedostosta on rakennettu kolme tilastoraporttia Opetushallituksen ylläpitämään WERA web-raportointi palveluun. Palvelu on kaikille avoin internetpohjainen tietojärjestelmä, joka löytyy Opetushallituksen www-sivuilta. Palvelun suora internetosoite on https://www.data.oph.fi/wera/wera. WERA:n kolme raporttia sisältää tiedot tutkintoon johtamattomien koulutusten lukumääristä, osallistujista ja tarjotuista opetustunneista. Vapaan sivistystyön osan voi rajata poimimalla valintalistalle vapaan sivistystyön oppilaitokset. Osallistujien suhteen tarkastellaan bruttomääriä, eli osallistujavolyymia. WERA palvelun lisäksi tutkintoon johtamattoman koulutuksen perustiedostoa on hyödynnetty vapaan sivistystyön osalta opetusministeriön julkaisussa Aikuiskoulutuksen vuosikirja tilastotietoja aikuisten opiskelusta. Tilastokeskuksen oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus -tiedostossa tutkintoon johtamattomalla koulutuksella tarkoitetaan yhtä itsenäistä kurssia, koulutusta, useamman kurssijakson muodostamaa koulutusohjelmaa tai kansanopiston opintolinjaa rahoittajasta riippumatta. Tutkintoon johtamattomat koulutukset on ryhmitelty koulutustyyppeihin ja niiden pääasiallisen sisällön tai tavoitteen luokittamiseen on käytetty opetushallinnon koulutusalaluokituksen aikuiskoulutussovellusta, joka on julkaistu Koulutusluokitus 2003 - käsikirjassa. Tiedosto sisältää tietoja pääasiassa koulutusten, opetustuntien sekä brutto- ja nettoosallistujien määrästä. Brutto-opiskelijamäärällä tarkoitetaan tietyn oppilaitoksen kaikille kursseille osallistuneiden opiskelijoiden määrää, jolloin sama henkilö on voinut osallistua yhdelle tai useammalle kurssille. Netto-opiskelijamäärällä tarkoitetaan puolestaan sitä, että opiskelija lasketaan mukaan vain kerran yhtä oppilaitosta kohti. Nykyisen mukainen tiedonkeruu on suoritettu vuodesta 2004 lähtien. Uudistuksen myötä vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen tarkastelu täsmentyi. Muutoinkin hajanaista aineistoa tarkennettiin ja siitä poistettiin mm. kaikki tutkinnon suorittaneita käsittelevä materiaali. Vapaan sivistystyön osalle lisättiin tiedot ns. opiskelijaprofiileista. Vuonna 2004 tarkasteltiin opetushallinnon rahoittamana kansanopistojen ja kesäyliopistojen netto-opiskelijoiden profiilitietoja lähinnä iän, koulutustaustan ja pääasiallisen toiminnan mukaisesti. Vuoden 2005 tiedosto sisälsi vastaavat profiilitiedot kansalaisopistojen, liikunnan koulutuskeskusten ja opintokeskusten opiskelijoista. Vuonna 2006 opiskelijaprofiileja ei kartoitettu minkään oppilaitostyypin osalta. Kuten yllä todettiin, niin tutkintoon johtamatonta koulutusta käsittelevä tiedosto kattaa tiedot koulutusten, opetustuntien ja osallistujien lukumääristä. Näitä tietoja voimme tarkentaa tai rajata mm. alueen, oppilaitostyypin, omistajan, koulutus- ja opintoalan sekä oppilaitoksen opetuskielen

mukaisesti. Tiedosto kattaa erilliset kentät vapaana sivistystyönä järjestetyistä koulutuksista sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten (kansalaisopistojen, kansanopistojen, kesäyliopistojen, liikunnan koulutuskeskusten ja opintokeskusten) järjestämästä avoimesta yliopisto-opetuksesta. Kehittämisehdotuksia / havaittuja puutteita: - ASCII-aineistoa tulee teknisesti muuttaa siten, että myös koulutusala -kenttä saa oman hakukoodin. Nykyinen ryhmittely aiheuttaa useissa tapauksissa ongelmia ja huomattavaa lisätyötä. - Käsitteet brutto- ja netto-osallistuja aiheuttavat sekaannusta. Brutto-osallistuja termiä ei kukaties kannattaisi käyttää ollenkaan, vaan puhua paremminkin osallistujavolyymista, osallistujatapauksista tms. - Netto-osallistujan määrittely ei ole täysin tarkka, sillä sama opiskelija on voinut opiskella kahdessa eri oppilaitoksessa. On arvioitu, että kaikista päällekkäiskoulutuksista puhdistettu osallistumisluku olisi n. 800 tuhatta osallistujaa vuonna 2006. (Nykyisen tiedoston mukainen netto-luku vuonna 2006 on n. miljoona). - Tulee selvittää henkilöpohjaisen tiedonkeruun mahdollisuus. Henkilöpohjainen tiedonkeruu mahdollistaisi mm. tietojen yhdistämisen muihin aineistoihin ja poistaisi nykyisen epätarkkuuden netto-opiskelijoiden osalta.

Tietopalvelusopimus 07H9098; TK-52-1315-06 Sopimusliitteen 6 aineistokuvaukset 18.12.2006 AIKOPP2006, AIKSIS2006A, AIKSIS2006B 6.1 Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus 2006 Tiedot perustuvat Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus 2006 -lomakkeella kerättäviin tietoihin. Aineisto sisältää tiedot oppilaitosten tutkintoon johtamattoman koulutuksen osallistuneista ja opetustun kalenterivuodelta 2006. Oppilaitostiedot Sijainti Pituus tunn Oppilaitoksen yksilöintinumero TK:n oppilaitosrekisterissä 1-5 5 onimi Oppilaitoksen nimi 6-35 30 oltyp Oppilaitoksen oppilaitostyyppi, joista tässä aineistossa esiintyvät: 36-37 2 15 = Lukiot 19 = Perus- ja lukioasteen koulut 21 = Ammatilliset oppilaitokset 22 = Ammatilliset erityisoppilaitokset 23 = Ammatilliset erikoisoppilaitokset 24 = Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset 28 = Palo-, poliisi- ja vartiointialojen oppilaitokset 41 = Ammattikorkeakoulut 61 = Musiikkioppilaitokset 62 = Liikunnan koulutuskeskukset 63 = Kansanopistot 64 = Kansalaisopistot 65 = Opintokeskukset 66 = Kesäyliopistot 99 = Muut oppilaitokset omist Oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän omistajatyyppi 38-38 1 1 = yksityinen 2 = valtio 3 = kunta 4 = kuntayhtymä 5 = Ahvenanmaan maakunta 9 = muu okieli Oppilaitoksen opetuskieli: 39-39 1 1 = suomi 2 = ruotsi 3 = suomi/ruotsi 4 = englanti 5 = saame 9 = muu jarj Koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tunnus 40-49 10 jarjnim Koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) nimi 50-109 60 okun Oppilaitoksen sijaintikunnan koodi. TK:n kuntaluokitusrekisteri 110-112 3 okunryh Oppilaitoksen tilastollinen kuntaryhmä 113-113 1 1 = kaupunkimaiset kunnat 2 = taajaan asutut kunnat

3 = maaseutumaiset kunnat olaani Oppilaitoksen sijaintilääni 114-114 1 1 = Etelä-Suomi 2 = Länsi-Suomi 3 = Itä-Suomi 4 = Oulu 5 = Lappi 6 = Ahvenanmaa onuts3 Oppilaitoksen sijaintimaakunta 115-116 2 01 = Uusimaa 02 = Varsinais-Suomi 04 = Satakunta 05 = Kanta-Häme 06 = Pirkanmaa 07 = Päijät-Häme 08 = Kymenlaakso 09 = Etelä-Karjala 10 = Etelä-Savo 11 = Pohjois-Savo 12 = Pohjois-Karjala 13 = Keski-Suomi 14 = Etelä-Pohjanmaa 15 = Pohjanmaa 16 = Keski-Pohjanmaa 17 = Pohjois-Pohjanmaa 18 = Kainuu 19 = Lappi 20 = Itä-Uusimaa 21 = Ahvenanmaa tyhja1 Tyhjää. 117-117 1 onuts2u Oppilaitoksen sijaintikunnan suuralue (uusi) 118-118 1 1 = Etelä-Suomi 2 = Länsi-Suomi 3 = Itä-Suomi 4 = Pohjois-Suomi 5 = Ahvenanmaa oseutu Oppilaitoksen sijaintikunnan seutukunta 119-121 3 oeutuki Oppilaitoksen EU-tavoitealue 1.1.2000-122 - 122 1 0 = ei tavoitealue 1 = 1-tavoitealue 2 = 2-tavoitealue 4 = siirtymäkauden alue oteke Oppilaitoksen sijaintikunnan työvoima- ja elinkeinokeskus 123-124 2 otav Oppilaitoksen sijaintikunnan tavoite 3 -alue 125-125 1 0 = Ei tavoite 3-ohjelma 1 = 3-ohjelma, Manner-Suomi 2 = 3-ohjelma, Ahvenanmaa otav2 Oppilaitoksen sijaintikunnan tavoiteohjelma-alueet 2000-2006 126-127 2 00 = Ei tavoiteohjelma-alue 1A = 1-ohjelma, Itä-Suomi 1B = 1-ohjelma, Pohjois-Suomi 2A = 2-ohjelma, Länsi-Suomi 2B = 2-ohjelma, Etelä-Suomi 2C = siirtymäkaudenohjelma, Länsi-Suomi 2D = siirtymäkaudenohjelma, Etelä-Suomi 2Å = 2-ohjelma, Ahvenanmaa

tyhja2 Tyhjää. 128-128 1 A. Osallistuneet ja koulutuksen suorittaneet eräissä koulutusmuodoissa osa1 Kotitalousopetukseen osallistuneet 129-138 10 suo1 Kotitalouskoulutuksen 2005 suorittaneet (2006!!??) 139-148 10 osa2 Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen osallistuneet 149-158 10 suo2 Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen (2005)/6! suorittanee 159-168 10 osa3 Valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen osallistuneet 169-178 10 suo3 Valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen suorittaneet 179-188 10 B. Alle 6 tuntia kestäneet koulutukset ja yksinomaan lapsille ja nuorille järjestetyt koulutuksen vuonna kur4 Alle 6 tuntia kestäneiden koulutuksien lukumäärä 189-198 10 osa4 Alle 6 tuntia kestäneiden koulutuksien osallistujat 199-208 10 nai4 Alle 6 tuntia kestäneiden koulutuksien osallistujista naisia 209-218 10 tun4 Alle 6 tuntia kestäneiden koulutuksien opettajien antamat opetustunnit 219-228 10 kur5 Yksinomaan lapsille ja nuorille järjestettyjen koulutuksien lukumäärä 229-238 10 osa5 Yksinomaan lapsille ja nuorille järjestettyjen koulutuksien osallistujat 239-248 10 nai5 Yksinomaan lapsille ja nuorille järjestettyjen koulutuksien osallistujista naisia 249-258 10 tun5 Yksinomaan lapsille ja nuorille järjestettyjen koulutuksien opettajien antamat opetustunnit 259-268 10 C. Opintokeskusten opintokerhotoiminta kur6 Opintokerhojen lukumäärä 269-278 10 osa6 Opintokerhojen osallistujien määrä 279-288 10 nai6 Opintokerhojen osallistuneista naisia 289-298 10 tun6 Opintokerhoissa pidettyjen tuntien määrä 299-308 10 D. Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus koulutustyypeittäin kur7 Ammatillisen lisäkoulutuksen (ei oppisopimus) koulutuksien lukumäärä 309-318 10 osa7 Ammatillisen lisäkoulutuksen (ei oppisopimus) osallistujia (brutto-opiskelijamäärä) 319-328 10 nai7 Ammatillisen lisäkoulutuksen (ei oppisopimus) osallistujista naisia (brutto-opiskelijamäärä) 329-338 10 kur8 Ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimus koulutuksien lukumäärä 339-348 10 osa8 Ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimus koulutuksien osallistujia (brutto-opiskelijamäärä) 349-358 10 nai8 Ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimuskoul. osallistujista naisia (brutto-opiskelijamäärä) 359-368 10 kur9 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen koulutuksien lukumäärä 369-378 10 osa9 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen koulutuksien osallistujia (brutto-opiskelijamäärä) 379-388 10 nai9 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen koulutuksien osallistujista naisia (brutto-opiskelijamäärä) 389-398 10 kur10 Työnantajien tilaamien kurssien lukumäärä 399-408 10 osa10 Työnantajien tilaamien kurssien osallistujia (brutto-opiskelijamäärä) 409-418 10 nai10 Työnantajien tilaamien kurssien osallistujista naisia (brutto-opiskelijamäärä) 419-428 10 kur11 Vapaana sivistystyönä järjestettyjen koulutuksien lukumäärä 429-438 10 osa11 Vapaana sivistystyönä järjestettyjen koulutuksien osallistujia (brutto-opiskelijamäärä) 439-448 10 nai11 Vapaana sivistystyönä järjestettyjen koulutuksien osallistujista naisia (brutto-opiskelijamäärä) 449-458 10 kur12 Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen koulutuksien määrä 459-468 10 osa12 Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen koulutuksien osallistujia (brutto-opiskelijamäärä) 469-478 10 nai12 Avoimen ammattikorkeakouluopetuks. koulutuksien osallistujista naisia (brutto-opiskelijamäärä) 479-488 10 kur13 Avoimen yliopisto-opetuksen koulutuksien määrä 489-498 10 osa13 Avoimen yliopisto-opetuksen osallistujia (brutto-opiskelijamäärä) 499-508 10 nai13 Avoimen yliopisto-opetuksen osallistujista naisia (brutto-opiskelijamäärä) 509-518 10

kur14 Muiden koulutuksien lukumäärä 519-528 10 osa14 Muiden koulutuksien osallistujia (brutto-opiskelijamäärä) 529-538 10 nai14 Muiden koulutuksien osallistujista naisia (brutto-opiskelijamäärä) 539-548 10 kurd Koulutuksien lukumäärä yhteensä 549-558 10 osad Osallistujia yhteensä (brutto) 559-568 10 naid Osallistujista naisia yhteensä (brutto) 569-578 10 E. Opettajien antamat opetustunnit koulutuksen pääasiallisen sisällön tai tavoitteen mukaan koulutustyypeittäin Yleissivistävä koulutus E11 Perusopetus, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus 579-588 10 E12 Perusopetus, amm.lisäkoulutus, oppisopimus 589-598 10 E13 Perusopetus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 599-608 10 E14 Perusopetus, työnantajan tilaama koulutus 609-618 10 E15 Perusopetus, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 619-628 10 E16 Perusopetus, avoin AMK-opetus 629-638 10 E17 Perusopetus, avoin yliopisto-opetus 639-648 10 E18 Perusopetus, muut koulutukset 649-658 10 E19 Perusopetus, yhteensä 659-668 10 E21 Lukiokoulutus, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus 669-678 10 E22 Lukiokoulutus, amm.lisäkoulutus, oppisopimus 679-688 10 E23 Lukiokoulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 689-698 10 E24 Lukiokoulutus, työnantajan tilaama koulutus 699-708 10 E25 Lukiokoulutus, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 709-718 10 E26 Lukiokoulutus, avoin AMK-opetus 719-728 10 E27 Lukiokoulutus, avoin yliopisto-opetus 729-738 10 E28 Lukiokoulutus,muut koulutukset 739-748 10 E29 Lukiokoulutus, yhteensä 749-758 10 E31 Oppimisvalmiuksien kehittäminen ja motivointi, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus 759-768 10 E32 Oppimisvalmiuksien kehittäminen ja motivointi, amm.lisäkoulutus, oppisopimus 769-778 10 E33 Oppimisvalmiuksien kehittäminen ja motivointi, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 779-788 10 E34 Oppimisvalmiuksien kehittäminen ja motivointi, työnantajan tilaama koulutus 789-798 10 E35 Oppimisvalmiuksien kehittäminen ja motivointi, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 799-808 10 E36 Oppimisvalmiuksien kehittäminen ja motivointi, avoin AMK-opetus 809-818 10 E37 Oppimisvalmiuksien kehittäminen ja motivointi, avoin yliopisto-opetus 819-828 10 E38 Oppimisvalmiuksien kehittäminen ja motivointi, muut koulutukset 829-838 10 E39 Oppimisvalmiuksien kehittäminen ja motivointi, yhteensä 839-848 10 E41 Muu yleissivistävä koulutus, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus 849-858 10 E42 Muu yleissivistävä koulutus, amm.lisäkoulutus, oppisopimus 859-868 10 E43 Muu yleissivistävä koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 869-878 10 E44 Muu yleissivistävä koulutus, työnantajan tilaama koulutus 879-888 10 E45 Muu yleissivistävä koulutus, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 889-898 10 E46 Muu yleissivistävä koulutus, avoin AMK-opetus 899-908 10 E47 Muu yleissivistävä koulutus, avoin yliopisto-opetus 909-918 10 E48 Muu yleissivistävä koulutus, muut koulutukset 919-928 10 E49 Muu yleissivistävä koulutus, yhteensä 929-938 10 1 Humanistinen ja kasvatusala E51 Vapaa-aika ja nuorisotyö, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus 939-948 10 E52 Vapaa-aika ja nuorisotyö, amm.lisäkoulutus, oppisopimus 949-958 10 E53 Vapaa-aika ja nuorisotyö, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 959-968 10 E54 Vapaa-aika ja nuorisotyö, työnantajan tilaama koulutus 969-978 10 E55 Vapaa-aika ja nuorisotyö, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 979-988 10 E56 Vapaa-aika ja nuorisotyö, avoin AMK-opetus 989-998 10 E57 Vapaa-aika ja nuorisotyö, avoin yliopisto-opetus 999-1008 10 E58 Vapaa-aika ja nuorisotyö, muut koulutukset 1009-1018 10 E59 Vapaa-aika ja nuorisotyö, yhteensä 1019-1028 10

E61 Kielitiede, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus 1029-1038 10 E62 Kielitiede, amm.lisäkoulutus, oppisopimus 1039-1048 10 E63 Kielitiede, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 1049-1058 10 E64 Kielitiede, työnantajan tilaama koulutus 1059-1068 10 E65 Kielitiede, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 1069-1078 10 E66 Kielitiede, avoin AMK-opetus 1079-1088 10 E67 Kielitiede, avoin yliopisto-opetus 1089-1098 10 E68 Kielitiede, muut koulutukset 1099-1108 10 E69 Kielitiede, yhteensä 1109-1118 10 E71 Suomi, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus 1119-1128 10 E72 Suomi, amm.lisäkoulutus, oppisopimus 1129-1138 10 E73 Suomi, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 1139-1148 10 E74 Suomi, työnantajan tilaama koulutus 1149-1158 10 E75 Suomi, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 1159-1168 10 E76 Suomi, avoin AMK-opetus 1169-1178 10 E77 Suomi, avoin yliopisto-opetus 1179-1188 10 E78 Suomi, muut koulutukset 1189-1198 10 E79 Suomi, yhteensä 1199-1208 10 E81 Ruotsi, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus 1209-1218 10 E82 Ruotsi, amm.lisäkoulutus, oppisopimus 1219-1228 10 E83 Ruotsi, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 1229-1238 10 E84 Ruotsi, työnantajan tilaama koulutus 1239-1248 10 E85 Ruotsi, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 1249-1258 10 E86 Ruotsi, avoin AMK-opetus 1259-1268 10 E87 Ruotsi, avoin yliopisto-opetus 1269-1278 10 E88 Ruotsi, muut koulutukset 1279-1288 10 E89 Ruotsi, yhteensä 1289-1298 10 E91 Englanti, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus 1299-1308 10 E92 Englanti, amm.lisäkoulutus, oppisopimus 1309-1318 10 E93 Englanti, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 1319-1328 10 E94 Englanti, työnantajan tilaama koulutus 1329-1338 10 E95 Englanti, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 1339-1348 10 E96 Englanti, avoin AMK-opetus 1349-1358 10 E97 Englanti, avoin yliopisto-opetus 1359-1368 10 E98 Englanti, muut koulutukset 1369-1378 10 E99 Englanti, yhteensä 1379-1388 10 E101 Saksa, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus 1389-1398 10 E102 Saksa, amm.lisäkoulutus, oppisopimus 1399-1408 10 E103 Saksa, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 1409-1418 10 E104 Saksa, työnantajan tilaama koulutus 1419-1428 10 E105 Saksa, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 1429-1438 10 E106 Saksa, avoin AMK-opetus 1439-1448 10 E107 Saksa, avoin yliopisto-opetus 1449-1458 10 E108 Saksa, muut koulutukset 1459-1468 10 E109 Saksa, yhteensä 1469-1478 10 E111 Ranska, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus 1479-1488 10 E112 Ranska, amm.lisäkoulutus, oppisopimus 1489-1498 10 E113 Ranska, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 1499-1508 10 E114 Ranska, työnantajan tilaama koulutus 1509-1518 10 E115 Ranska, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 1519-1528 10 E116 Ranska, avoin AMK-opetus 1529-1538 10 E117 Ranska, avoin yliopisto-opetus 1539-1548 10 E118 Ranska, muut koulutukset 1549-1558 10 E119 Ranska, yhteensä 1559-1568 10 E121 Venäjä, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus 1569-1578 10 E122 Venäjä, amm.lisäkoulutus, oppisopimus 1579-1588 10

E123 Venäjä, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 1589-1598 10 E124 Venäjä, työnantajan tilaama koulutus 1599-1608 10 E125 Venäjä, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 1609-1618 10 E126 Venäjä, avoin AMK-opetus 1619-1628 10 E127 Venäjä, avoin yliopisto-opetus 1629-1638 10 E128 Venäjä, muut koulutukset 1639-1648 10 E129 Venäjä, yhteensä 1649-1658 10 E131 Espanja, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus 1659-1668 10 E132 Espanja, amm.lisäkoulutus, oppisopimus 1669-1678 10 E133 Espanja, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 1679-1688 10 E134 Espanja, työnantajan tilaama koulutus 1689-1698 10 E135 Espanja, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 1699-1708 10 E136 Espanja, avoin AMK-opetus 1709-1718 10 E137 Espanja, avoin yliopisto-opetus 1719-1728 10 E138 Espanja, muut koulutukset 1729-1738 10 E139 Espanja, yhteensä 1739-1748 10 E141 Italia, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus 1749-1758 10 E142 Italia, amm.lisäkoulutus, oppisopimus 1759-1768 10 E143 Italia, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 1769-1778 10 E144 Italia, työnantajan tilaama koulutus 1779-1788 10 E145 Italia, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 1789-1798 10 E146 Italia, avoin AMK-opetus 1799-1808 10 E147 Italia, avoin yliopisto-opetus 1809-1818 10 E148 Italia, muut koulutukset 1819-1828 10 E149 Italia, yhteensä 1829-1838 10 E151 Muut kielet, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus 1839-1848 10 E152 Muut kielet, amm.lisäkoulutus, oppisopimus 1849-1858 10 E153 Muut kielet, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 1859-1868 10 E154 Muut kielet, työnantajan tilaama koulutus 1869-1878 10 E155 Muut kielet, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 1879-1888 10 E156 Muut kielet, avoin AMK-opetus 1889-1898 10 E157 Muut kielet, avoin yliopisto-opetus 1899-1908 10 E158 Muut kielet, muut koulutukset 1909-1918 10 E159 Muut kielet, yhteensä 1919-1928 10 E161 Historia ja arkeologia, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus 1929-1938 10 E162 Historia ja arkeologia, amm.lisäkoulutus, oppisopimus 1939-1948 10 E163 Historia ja arkeologia, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 1949-1958 10 E164 Historia ja arkeologia, työnantajan tilaama koulutus 1959-1968 10 E165 Historia ja arkeologia, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 1969-1978 10 E166 Historia ja arkeologia, avoin AMK-opetus 1979-1988 10 E167 Historia ja arkeologia, avoin yliopisto-opetus 1989-1998 10 E168 Historia ja arkeologia, muut koulutukset 1999-2008 10 E169 Historia ja arkeologia, yhteensä 2009-2018 10 E171 Filosofia, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus 2019-2028 10 E172 Filosofia, amm.lisäkoulutus, oppisopimus 2029-2038 10 E173 Filosofia, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 2039-2048 10 E174 Filosofia, työnantajan tilaama koulutus 2049-2058 10 E175 Filosofia, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 2059-2068 10 E176 Filosofia, avoin AMK-opetus 2069-2078 10 E177 Filosofia, avoin yliopisto-opetus 2079-2088 10 E178 Filosofia, muut koulutukset 2089-2098 10 E179 Filosofia, yhteensä 2099-2108 10 E181 Opetus-ja kasvatustyö ja psykologia, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus 2109-2118 10 E182 Opetus-ja kasvatustyö ja psykologia, amm.lisäkoulutus, oppisopimus 2119-2128 10 E183 Opetus-ja kasvatustyö ja psykologia, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 2129-2138 10 E184 Opetus-ja kasvatustyö ja psykologia, työnantajan tilaama koulutus 2139-2148 10

E185 Opetus-ja kasvatustyö ja psykologia, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 2149-2158 10 E186 Opetus-ja kasvatustyö ja psykologia, avoin AMK-opetus 2159-2168 10 E187 Opetus-ja kasvatustyö ja psykologia, avoin yliopisto-opetus 2169-2178 10 E188 Opetus-ja kasvatustyö ja psykologia, muut koulutukset 2179-2188 10 E189 Opetus-ja kasvatustyö ja psykologia, yhteensä 2189-2198 10 E191 Teologia, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus 2199-2208 10 E192 Teologia, amm.lisäkoulutus, oppisopimus 2209-2218 10 E193 Teologia, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 2219-2228 10 E194 Teologia, työnantajan tilaama koulutus 2229-2238 10 E195 Teologia, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 2239-2248 10 E196 Teologia, avoin AMK-opetus 2249-2258 10 E197 Teologia, avoin yliopisto-opetus 2259-2268 10 E198 Teologia, muut koulutukset 2269-2278 10 E199 Teologia, yhteensä 2279-2288 10 E201 Muu humanistisen ja kasvatusalan koulutus, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus 2289-2298 10 E202 Muu humanistisen ja kasvatusalan koulutus, amm.lisäkoulutus, oppisopimus 2299-2308 10 E203 Muu humanistisen ja kasvatusalan koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 2309-2318 10 E204 Muu humanistisen ja kasvatusalan koulutus, työnantajan tilaama koulutus 2319-2328 10 E205 Muu humanistisen ja kasvatusalan koulutus, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 2329-2338 10 E206 Muu humanistisen ja kasvatusalan koulutus, avoin AMK-opetus 2339-2348 10 E207 Muu humanistisen ja kasvatusalan koulutus, avoin yliopisto-opetus 2349-2358 10 E208 Muu humanistisen ja kasvatusalan koulutus, muut koulutukset 2359-2368 10 E209 Muu humanistisen ja kasvatusalan koulutus, yhteensä 2369-2378 10 2 Kulttuuriala E211 Käsi- ja taideteollisuus ja käden taidot, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus 2379-2388 10 E212 Käsi- ja taideteollisuus ja käden taidot, amm.lisäkoulutus, oppisopimus 2389-2398 10 E213 Käsi- ja taideteollisuus ja käden taidot, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 2399-2408 10 E214 Käsi- ja taideteollisuus ja käden taidot, työnantajan tilaama koulutus 2409-2418 10 E215 Käsi- ja taideteollisuus ja käden taidot, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 2419-2428 10 E216 Käsi- ja taideteollisuus ja käden taidot, avoin AMK-opetus 2429-2438 10 E217 Käsi- ja taideteollisuus ja käden taidot, avoin yliopisto-opetus 2439-2448 10 E218 Käsi- ja taideteollisuus ja käden taidot, muut koulutukset 2449-2458 10 E219 Käsi- ja taideteollisuus ja käden taidot, yhteensä 2459-2468 10 E221 Viestintä- ja informaatioala, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus 2469-2478 10 E222 Viestintä- ja informaatioala, amm.lisäkoulutus, oppisopimus 2479-2488 10 E223 Viestintä- ja informaatioala, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 2489-2498 10 E224 Viestintä- ja informaatioala, työnantajan tilaama koulutus 2499-2508 10 E225 Viestintä- ja informaatioala, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 2509-2518 10 E226 Viestintä- ja informaatioala, avoin AMK-opetus 2519-2528 10 E227 Viestintä- ja informaatioala, avoin yliopisto-opetus 2529-2538 10 E228 Viestintä- ja informaatioala, muut koulutukset 2539-2548 10 E229 Viestintä- ja informaatioala, yhteensä 2549-2558 10 E231 Kirjallisuus, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus 2559-2568 10 E232 Kirjallisuus, amm.lisäkoulutus, oppisopimus 2569-2578 10 E233 Kirjallisuus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 2579-2588 10 E234 Kirjallisuus, työnantajan tilaama koulutus 2589-2598 10 E235 Kirjallisuus, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 2599-2608 10 E236 Kirjallisuus, avoin AMK-opetus 2609-2618 10 E237 Kirjallisuus, avoin yliopisto-opetus 2619-2628 10 E238 Kirjallisuus, muut koulutukset 2629-2638 10 E239 Kirjallisuus, yhteensä 2639-2648 10 E241 Teatteri ja tanssi, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus 2649-2658 10 E242 Teatteri ja tanssi, amm.lisäkoulutus, oppisopimus 2659-2668 10 E243 Teatteri ja tanssi, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 2669-2678 10 E244 Teatteri ja tanssi, työnantajan tilaama koulutus 2679-2688 10 E245 Teatteri ja tanssi, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 2689-2698 10

E246 Teatteri ja tanssi, avoin AMK-opetus 2699-2708 10 E247 Teatteri ja tanssi, avoin yliopisto-opetus 2709-2718 10 E248 Teatteri ja tanssi, muut koulutukset 2719-2728 10 E249 Teatteri ja tanssi, yhteensä 2729-2738 10 E251 Musiikki, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus 2739-2748 10 E252 Musiikki, amm.lisäkoulutus, oppisopimus 2749-2758 10 E253 Musiikki, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 2759-2768 10 E254 Musiikki, työnantajan tilaama koulutus 2769-2778 10 E255 Musiikki, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 2779-2788 10 E256 Musiikki, avoin AMK-opetus 2789-2798 10 E257 Musiikki, avoin yliopisto-opetus 2799-2808 10 E258 Musiikki, muut koulutukset 2809-2818 10 E259 Musiikki, yhteensä 2819-2828 10 E261 Kuvataide, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus 2829-2838 10 E262 Kuvataide, amm.lisäkoulutus, oppisopimus 2839-2848 10 E263 Kuvataide, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 2849-2858 10 E264 Kuvataide, työnantajan tilaama koulutus 2859-2868 10 E265 Kuvataide, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 2869-2878 10 E266 Kuvataide, avoin AMK-opetus 2879-2888 10 E267 Kuvataide, avoin yliopisto-opetus 2889-2898 10 E268 Kuvataide, muut koulutukset 2899-2908 10 E269 Kuvataide, yhteensä 2909-2918 10 E271 Kulttuurin- ja taiteiden tutkimus, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus 2919-2928 10 E272 Kulttuurin- ja taiteiden tutkimus, amm.lisäkoulutus, oppisopimus 2929-2938 10 E273 Kulttuurin- ja taiteiden tutkimus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 2939-2948 10 E274 Kulttuurin- ja taiteiden tutkimus, työnantajan tilaama koulutus 2949-2958 10 E275 Kulttuurin- ja taiteiden tutkimus, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 2959-2968 10 E276 Kulttuurin- ja taiteiden tutkimus, avoin AMK-opetus 2969-2978 10 E277 Kulttuurin- ja taiteiden tutkimus, avoin yliopisto-opetus 2979-2988 10 E278 Kulttuurin- ja taiteiden tutkimus, muut koulutukset 2989-2998 10 E279 Kulttuurin- ja taiteiden tutkimus, yhteensä 2999-3008 10 E281 Muu kulttuurialan koulutus, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus 3009-3018 10 E282 Muu kulttuurialan koulutus, amm.lisäkoulutus, oppisopimus 3019-3028 10 E283 Muu kulttuurialan koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 3029-3038 10 E284 Muu kulttuurialan koulutus, työnantajan tilaama koulutus 3039-3048 10 E285 Muu kulttuurialan koulutus, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 3049-3058 10 E286 Muu kulttuurialan koulutus, avoin AMK-opetus 3059-3068 10 E287 Muu kulttuurialan koulutus, avoin yliopisto-opetus 3069-3078 10 E288 Muu kulttuurialan koulutus, muut koulutukset 3079-3088 10 E289 Muu kulttuurialan koulutus, yhteensä 3089-3098 10 3 Yhteiskunnallisten aineiden, liiketalouden ja hallinnon ala E291 Liiketalous ja kauppa, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus 3099-3108 10 E292 Liiketalous ja kauppa, amm.lisäkoulutus, oppisopimus 3109-3118 10 E293 Liiketalous ja kauppa, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 3119-3128 10 E294 Liiketalous ja kauppa, työnantajan tilaama koulutus 3129-3138 10 E295 Liiketalous ja kauppa, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 3139-3148 10 E296 Liiketalous ja kauppa, avoin AMK-opetus 3149-3158 10 E297 Liiketalous ja kauppa, avoin yliopisto-opetus 3159-3168 10 E298 Liiketalous ja kauppa, muut koulutukset 3169-3178 10 E299 Liiketalous ja kauppa, yhteensä 3179-3188 10 E301 Yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus, amm.lisäkoulutus, ei oppisopimus 3189-3198 10 E302 Yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus, amm.lisäkoulutus, oppisopimus 3199-3208 10 E303 Yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 3209-3218 10 E304 Yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus, työnantajan tilaama koulutus 3219-3228 10 E305 Yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus, vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 3229-3238 10