Alkoholin käytön vaikutukset nuoriin ja aikuisiin poikkeavat merkittävästi:

NUORET ja alkoholi

Sisällys Johdanto... 4 Onko nuoria suojeltava alkoholilta?... 5 Alkoholijuomien myynnin ikärajat... 6 Nuorison alkoholinkäyttö... 8 Raittiit... 8 Alkoholia vähintään kerran kuukaudessa käyttäneet... 10 Alkoholia vähintään kerran viikossa käyttäneet... 10 Todella humalassa vähintään kerran kuukaudessa... 12 Havaintoja aikuisten alkoholinkäytöstä... 14 Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa ja muissa Pohjoismaissa... 16 Suomen ja muun Euroopan nuoret... 18 Raittiit... 18 Alkoholiin tutustumisen ikä... 20 Alkoholinkäyttö ja humaltuminen viimeksi kuluneen kuukauden aikana... 22 Mistä suomalaiset nuoret hankkivat alkoholinsa?... 24 Mikä on vanhempien vastuu?... 28 Lähteet... 30 Toimitus Käsikirjoitus: Esa Österberg / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Toimitus: Laura Stenbäck Kuvitus: Jenni Rope Kolmas uudistettu ja tarkastettu painos esitteestä Tutkittua tietoa nuorten alkoholinkäytöstä. Paino: Erweko / 2009 3

Johdanto Alkoholi on aivojen toimintaan vaikuttava päihde. Yleensä pienet alkoholimäärät vähentävät jännittyneisyyttä ja estoja, ja saattavat virkistääkin. Pohjimmiltaan alkoholi on kuitenkin aivojen toimintaa lamauttava aine. Alkoholin nauttiminen heikentää ihmisen fyysistä ja henkistä suorituskykyä. Veren alkoholipitoisuuden noustessa erilaisten onnettomuuksien riskit lisääntyvät. Äärimmäisenä alkoholin liiallisen kertakäytön ilmenemismuotona on alkoholimyrkytys. Säännöllinen alkoholin käyttö lisää ihmisen kykyä sietää ja hallita alkoholin humalluttavaa vaikutusta. Toisaalta jatkuva ja runsas alkoholin käyttö lisää ihmisten väliseen kanssakäymiseen, perhe-elämään ja yksilöiden talouteen liittyviä ongelmia sekä aiheuttaa sairauksia ja kuolemia. Alkoholin käytön vaikutukset nuoriin ja aikuisiin poikkeavat merkittävästi: Aikuiset ovat biologisesti valmiita, kun taas nuoret ovat yhä kasvamassa. Alkoholin käyttö nuorena, ja etenkin hyvin nuorena, saattaa haitata vakavasti fyysisiä kasvu- ja kehitysprosesseja. Nuoret ovat aikuisia kokemattomampia ja hallitsevat huonommin humalan vaikutuksia. Kerralla nautitut suuret alkoholimäärät aiheuttavat nuorille onnettomuuksia ja tapaturmia herkemmin kuin aikuisille. Nuoret ovat rakentamassa tulevaisuuttaan. Alkoholin jatkuva, ja joskus jopa yksi ainoa alkoholin suurkulutuskerta saattaa johtaa vakaviin sosiaalisiin ja taloudellisiin ongelmiin, ja heikentää nuoren mahdollisuuksia toteuttaa elämänuraa koskevia unelmiaan. Mitä nuoremmalla iällä runsas ja humalahakuinen alkoholin käyttö aloitetaan, sitä varhaisemmalla aikuisiällä ilmaantuu elimellisiä alkoholiongelmia, kuten maksa- ja haimasairauksia tai aivovaurioita samoin kuin sosiaalisia ja taloudellisia alkoholiongelmia. 4

Onko nuoria suojeltava alkoholilta? Tämän päivän lapsista ja nuorista tulee aikanaan työikäisiä aikuisia, lasten vanhempia, veronmaksajia, päätöksentekijöitä ja kansalaisyhteiskunnan ylläpitäjiä. Siksi aikuisväestölle ja tuleville eläkeläisille ei ole samantekevää, millaisiksi nykynuorten juomatavat muotoutuvat. Aikuisilla on siis jopa itsekäs intressi valvoa nuoria ja heidän alkoholinkäyttöään. Mutta ennen muuta aikuisten etuoikeus ja velvollisuus on pitää hyvää huolta nuorista ja suojella heitä erilaisilta vaaroilta. Tätä vanhemmat voivat toteuttaa sekä omassa lähipiirissään että koko yhteiskunnan tasolla. Nuoret eivät tietenkään ole ainoa ihmisryhmä, joka on yhteiskunnan suojelun tarpeessa. Alkoholilla on kuitenkin erityinen vaikutus nuoriin. Siksi nuoret ovat ehdottomasti yksi tärkeimmistä ihmisryhmistä, joita on suojeltava alkoholilta ja sen haitallisilta vaikutuksilta. 5

Alkoholijuomien myynnin ikärajat Suomessa samoin kuin muissa Pohjoismaissa ja Euroopan unionin jäsenmaissa sekä yleensäkin kaikissa maailman maissa nuorten alkoholiin tutustumisen ikää on pyritty myöhentämään asettamalla alkoholijuomien myyntiä, hallussapitoa ja käyttöä koskevia laillisia ikärajoja. Suomessa alkoholijuomien ostoon oikeuttava vähimmäisikä alennettiin vuonna 1968 vähittäismyynnissä 18 vuodeksi mietojen alkoholijuomien ja 20 vuodeksi väkevien alkoholijuomien osalta. Tätä ennen ikäraja oli ollut 21 vuotta. Vuodesta 1977 alkaen 18 vuoden ostoikäraja on koskenut myös kaikkia yli 1,2 tilavuusprosenttia mutta enintään 2,8 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä juomia, vaikka alkoholilaki ei määrittelekään niitä alkoholijuomiksi. Anniskelumyynnissä laillinen alkoholijuomien vähimmäisostoikäraja on ollut 18 vuotta vuodesta 1932 lähtien (Taulukko 1). Alkoholijuomien hallussapitoa säätelevät ikärajat ovat samat kuin alkoholijuomien myyntiä koskevat ikärajat. Alkoholin käyttöä kriminalisoivia ikärajoja ei Suomen lainsäädännössä ole. Alkoholijuomien vähittäismyynnin ikärajat ovat Suomessa alhaisemmat kuin Islannissa ja Ruotsissa, mutta korkeammat kuin Tanskassa ja monissa muissa EU-maissa. Erot EU-maihin ovat kuitenkin pienentyneet viimeisten vuosikymmenien aikana, kun ikärajoja on nostettu useissa EU-maissa. Koko maailmaa tarkasteltaessa löytyy tietenkin joitakin sekä kehittyneitä että kehittyviä maita, joissa alkoholijuomien myynnille ei ole asetettu lainkaan laillisia ikärajoja. Toisaalta esimerkiksi kaikissa Yhdysvaltojen osavaltioissa alkoholijuomien myös oluen ostoon vaaditaan 21 vuoden ikä, ja näiden lakien noudattamista valvotaan varsin tiukasti. Lisäksi monissa maissa epävirallisilla tapasäännöillä ja sosiaalisilla normeilla vaikutetaan suuresti siihen, minkä ikäisinä nuorille myydään alkoholijuomia. 6

Taulukko 1. Alkoholijuomien vähittäismyynnin ja anniskelumyynnin ikärajat Pohjoismaissa sekä eräissä Euroopan maissa vuonna 2008. Maa Vähittäismyynti Anniskelumyynti Olut Viini Väkevät Olut Viini Väkevät Alankomaat 16 16 18 16 16 18 Bulgaria 18 18 18 18 18 18 Irlanti 18 18 18 18 18 18 Islanti 20 20 20 20 20 20 Iso-Britannia 18 18 18 18 18 18 Itävalta 16 16 18 16 16 18 Kreikka 18 18 18 17 17 17 Latvia 18 18 18 18 18 18 Liettua 18 18 18 18 18 18 Norja 18 18 20 18 18 20 Portugali 16 16 16 16 16 16 Puola 18 18 18 18 18 18 Ranska 16 16 16 16 16 16 Ruotsi 20 20 20 18 18 18 Saksa 16 16 18 16 16 18 Slovakia 18 18 18 18 18 18 Slovenia 18 18 18 18 18 18 Suomi 18 18 20 18 18 18 Sveitsi 16 16 18 16 16 18 Tanska 16 16 16 18 18 18 Tšekki 18 18 18 18 18 18 Unkari 18 18 18 18 18 18 Viro 18 18 18 18 18 18 7

Nuorison alkoholinkäyttö Vanhemmat ovat yleensä tai ainakin aika ajoin huolissaan omista jälkeläisistään ja muistakin nuorista. Tämä koskee myös nuorten alkoholin käyttöä riippumatta siitä, onko se kovin erilaista kuin heidän vanhempiensa tai isovanhempiensa nuoruuden aikainen alkoholin käyttö. Moni tämän päivän neli-viisikymppinen aloitteli alkoholin käyttöään 1970-luvulla. Nyt osalla heistä on omia alkoholia käyttäviä jälkeläisiä. Arvioidessamme miten nykynuorten ja heidän vanhempiensa nuoruudenajan alkoholin käyttö poikkeaa toisistaan, meidän ei tarvitse turvautua vain omiin havaintoihimme ja muistiimme tai meille kerrottuihin tarinoihin. Kerääntynyt tutkimustieto antaa mahdollisuuksia kuvata nuorten alkoholinkäyttöä ja siinä tapahtuneita muutoksia muun muassa vuosina 1977 2007 toteutettujen Nuorten terveystapatutkimusten (NTTT) avulla. Raittiit NTTT:n mukaan raittiiden nuorten määrä väheni 1970-luvun loppupuolelta 1990-luvun lopulle (Kuviot 1 ja 2). Sen jälkeen raittiiden nuorten määrä on lisääntynyt sekä poikien että tyttöjen parissa ja erityisesti nuorimmissa ikäryhmissä. Vuonna 2007 nuorten raittiuden tasossa oli palattu 1990-luvun lopun aallonpohjasta 1970-luvun lopun lukuihin. Toisin sanoen nykynuorista on raittiita yhtä usea kuin heidän vanhemmistaan. Vuonna 2007 samanikäisistä tytöistä ja pojista suurin piirtein yhtä moni oli raittiita. Tarkkaan ottaen raittiita oli eri ikäluokissa hieman enemmän poikien kuin tyttöjen parissa. Nuoriksi aikuisiksi varttuvista 18-vuotiaista raittiiksi ilmoittautui 11 prosenttia tytöistä ja 14 prosenttia pojista. Neljää vuotta nuorempien parissa raittiita oli selvästi yli puolet. Kaikkein nuorimmista 8

Kuvio 1. Raittiiden osuudet 12-, 14-, 16- ja 18-vuotiaista pojista vuosina 1977 2007 NTTT:n mukaan, prosenttia. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 12-vuotiaat 14-vuotiaat 16-vuotiaat 18-vuotiaat Kuvio 2. Raittiiden osuudet 12-, 14-, 16- ja 18-vuotiaista tytöistä vuosina 1977 2007 NTTT:n mukaan, prosenttia. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 12-vuotiaat 14-vuotiaat 16-vuotiaat 18-vuotiaat 9

tutkituista eli 12-vuotiaista yli 90 prosenttia ilmoitti, ettei ollut käyttänyt lainkaan alkoholijuomia. Meillä ei ole vertailukelpoista tutkimustietoa siitä, kuinka nykyisten neli-viisikymppisten vanhemmat joivat nuorina. Vuonna 1960 on kerätty aineisto vain helsinkiläispojista. Se kertoo, että helsinkiläispoikien keskuudessa alkoholin käyttö aloitettiin vuonna 1960 huomattavasti myöhäisemmällä iällä kuin 1970-luvun puolessa välissä. Tytöistä ei vuonna 1960 katsottu aiheelliseksi kerätä tietoja, koska valtaosan tytöistä oletettiin olevan raittiita. Alkoholia vähintään kerran kuukaudessa käyttäneet Noin kolme neljästä 18-vuotiaasta nuoresta ilmoitti vuonna 2007 käyttäneensä alkoholia vähintään kerran kuukaudessa. Kahta vuotta nuoremmilla vastaava osuus oli hieman yli 40 prosenttia ja 14-vuotiailla tytöillä 19 prosenttia sekä pojilla 13 prosenttia. Vähintään kerran kuukaudessa alkoholia käyttäneitä 12-vuotiaita tyttöjä ja poikia oli hyvin vähän (Kuviot 3 ja 4). Kun nykyiset viisikymppiset olivat 16-vuotiaita, heistä käytti alkoholia vähintään kerran kuukaudessa suurin piirtein yhtä usea kuin 16-vuotiaista vuonna 2007. Ainoastaan 18-vuotiaiden parista löytyi vuonna 2007 useampia alkoholia vähintään kerran kuukaudessa käyttäneitä kuin vastaavanikäisten parista vuonna 1977. Kahdessa nuorimmassa ikäluokassa vähintään kerran kuukaudessa alkoholia käyttäneiden osuus on pienentynyt kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana niin tyttöjen kuin poikien parissa. Alkoholia vähintään kerran viikossa käyttäneet NTTT:n mukaan alkoholia vähintään kerran viikossa käyttäneiden nuorten osuus oli 2000-luvulle tultaessa selvästi suurempi kuin 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa. Kun 2000-luvun alussa 18-vuotiaista pojista 41 prosenttia ilmoitti käyttäneensä alkoholia viikoittain, oli vastaava luku 32 prosenttia vuonna 1977 ja alimmillaan 21 prosenttia vuonna 1983. Tytöillä vuosien 1977 ja 2001 luvut olivat vastaavassa ikäryhmässä 23 prosenttia ja 31 prosenttia. Kaikissa ikäryhmissä viikoittain alkoholia käyttäneiden osuudet olivat alimmillaan vuoden 1983 tienoilla. Tämän vuosikymmenen aikana alkoholia vähintään kerran viikossa käyttäneiden osuus on vähentynyt kaikkien muiden ikäryhmien paitsi 18-vuotiaiden parissa. Vuonna 2007 alkoholia vähintään kerran viikossa käyttäneiksi ilmoittautui 13 prosenttia sekä 16-vuotiaista tytöistä että pojista. Vuonna 2001 vastaava osuus oli tytöillä 18 prosenttia ja pojilla 21 prosenttia. Vuodesta 1999 vuoteen 2007 vähintään kerran viikossa alkoholia käyttäneiden 14-vuotiaiden tyttöjen osuus väheni 11 prosentista 5 prosenttiin ja poikien osuus 9 prosentista 3 prosenttiin. 10

Kuvio 3. Alkoholia vähintään kerran kuukaudessa käyttäneiden osuudet 12-, 14-, 16- ja 18-vuotiaista pojista vuosina 1977 2007 NTTT:n mukaan, prosenttia. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 12-vuotiaat 14-vuotiaat 16-vuotiaat 18-vuotiaat Kuvio 4. Alkoholia vähintään kerran kuukaudessa käyttäneiden osuudet 12-, 14-, 16- ja 18-vuotiaista tytöistä vuosina 1977 2007 NTTT:n mukaan, prosenttia. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 12-vuotiaat 14-vuotiaat 16-vuotiaat 18-vuotiaat 11

Alkoholia viikoittain käyttäneiden nuorten osuus oli vuonna 2007 suurempi kuin vuonna 1977 sekä 18-vuotiaiden tyttöjen ja poikien että 16-vuotiaiden tyttöjen parissa. Sen sijaan nuorimmissa ikäluokissa viikoittain alkoholia käyttäneitä oli vuonna 2007 vähemmän kuin vuonna 1977. Todella humalassa vähintään kerran kuukaudessa NTTT:ssa on kysytty humalaan juomista vuodesta 1981 alkaen. Tosihumalaan oli oman ilmoituksensa mukaan 1990-luvun lopulla hankkiutunut selvästi useampi 18-vuotias poika kuin tyttö ja useampi 16-vuotias poika kuin tyttö. Sen sijaan 14-vuotiaiden parissa tytöistä 16 prosenttia ilmoitti olleensa tosihumalassa vähintään kerran kuukaudessa, kun vastaava osuus oli pojilla noin 10 prosenttia (Kuviot 5 ja 6). Tosihumalaan hankkiutuminen vähintään kerran kuukaudessa yleistyi 1980- ja 1990-luvuilla kaikissa ikäryhmissä sekä tytöillä että pojilla. Esimerkiksi 18-vuotiaiden parissa tosihumalassa olleiden osuus nousi vuodesta 1981 vuoteen 1997 pojilla 22 prosentista 43 prosenttiin ja tytöillä 7 prosentista 28 prosenttiin. Kahta vuotta nuorempien poikien parissa tosihumalassa vähintään kerran kuukaudessa olleiden osuus kaksinkertaistui ja tyttöjen parissa enemmän kuin kolminkertaistui. Sekä 14-vuotiaiden poikien että tyttöjen parissa tosihumalaan hankkiutuneiden osuus nelinkertaistui 1980- ja 1990-luvun kuluessa. Viime vuosien aikana tosihumalassa olleiden osuus ei ole enää noussut 18-vuotiaiden tyttöjen ja poikien parissa. Pojilla se on pysytellyt 40 prosentin ja tytöillä 30 prosentin tienoilla. Sen sijaan 16- ja 14-vuotiaiden parissa tosihumalaan hankkiutuminen on tullut selvästi harvinaisemmaksi sitten 1990-luvun lopun. Vuodesta 1999 vuoteen 2007 tosihumalassa olleiden osuus on pudonnut 16-vuotiailla pojilla 30 prosentista 18 prosenttiin ja 14-vuotiailla 11 prosentista 4 prosenttiin. Tytöillä vastaavat luvut ovat 16-vuotiailla 22 ja 18 prosenttia sekä 14-vuotiailla 16 ja 6 prosenttia. Niin poikien kuin tyttöjen parissa tosihumalaan juovien osuus oli vuonna 2007 suurempi kuin vuonna 1981. Näin oli asianlaita erityisesti 18-vuotiaiden poikien ja tyttöjen sekä 16-vuotiaiden tyttöjen parissa. Vuonna 2007 joka viides 14 18-vuotias suomalainen tyttö hankkiutui tosihumalaan vähintään kerran kuukaudessa. Kun näiden nuorten äidit olivat saman ikäisiä, oli vastaava osuus heillä alle 10 prosentin luokkaa. Myös tämän päivän pojista useampi juo itsensä tosihumalaan vähintään kerran kuukaudessa kuin heidän isänsä samanikäisinä. 12

Kuvio 5. Tosihumalaan vähintään kerran kuukaudessa juoneiden osuudet 14-, 16- ja 18-vuotiaista pojista vuosina 1981 2007 NTTT:n mukaan, prosenttia. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 14-vuotiaat 16-vuotiaat 18-vuotiaat Kuvio 6. Tosihumalaan vähintään kerran kuukaudessa juoneiden osuudet 14-, 16- ja 18-vuotiaista tytöistä vuosina 1981 2007 NTTT:n mukaan, prosenttia. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 14-vuotiaat 16-vuotiaat 18-vuotiaat 13

Havaintoja aikuisten alkoholinkäytöstä Vuodesta 1968 alkaen aikuisväestön alkoholinkäyttöä on Suomessa seurattu kahdeksan vuoden välein toteutettujen juomatapatutkimusten avulla. Niiden mukaan raittiiden miesten osuus ei ole muuttunut merkittävästi. Jo vuonna 1968 vain noin 5 prosenttia nuorista ja keskiikäisistä miehistä ilmoittautui raittiiksi. Sen sijaan raittiiden naisten määrä on vähentynyt dramaattisesti kaikissa ikäryhmissä sitten 1960-luvun lopun, jolloin noin 40 prosenttia suomalaisista naisista pidättäytyi alkoholin käytöstä. Nykyään miesten ja naisten raittius on suurin piirtein yhtä yleistä. Sitten vuoden 1968 alkoholin käytön tiheys on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä niin miesten kuin naistenkin parissa. Kun vuonna 1968 vähintään kerran viikossa alkoholia käyttäneitä miehiä oli 34 prosenttia, oli vastaava luku noussut 56 prosenttiin vuonna 2000 (Taulukko 2). Naisilla vastaavat osuudet olivat 8 prosenttia ja 35 prosenttia. Vuonna 2000 noin kaksi kolmesta 20 49-vuotiaasta miehestä ja lähes puolet 30 49-vuotiaista naisista käytti alkoholia vähintään kerran viikossa. Vuonna 1968 miehistä 14 prosenttia ja naisista 1 prosentti ilmoitti olleensa todella humalassa vähintään kerran kuukaudessa. Vuonna 2000 vastaavat osuudet olivat 29 prosenttia miehillä ja 8 prosenttia naisilla (Taulukko 3). Alkoholijuomat eivät Suomessa ole kovin suosittuja ruokajuomina. Olutta ruokajuomana useammin kuin kerran viikossa käyttäneitä oli 5 prosenttia vuonna 2000. Viiniä useammin kuin kerran viikossa ruokajuomana käyttäneitä oli 3 prosenttia. Vuonna 2008 suomalaiset käyttivät alkoholia noin 10,4 litraa asukasta kohti. Jos alkoholin kulutus suhteutetaan 15 vuotta täyttäneeseen väestöön, saadaan kulutusluvuksi 12,5 litraa. Kumpikaan luku ei kuitenkaan kuvaa keskimääräisen suomalaisen vuodessa käyttämää alkoholimäärää, koska eri ihmisten kuluttama alkoholimäärä poikkeaa toisistaan hyvin suuresti. Eniten alkoholia käyttävä kymmenesosa väestöstä kuluttaa lähes puolet kaikesta Suomessa juodusta alkoholista. Toisessa ääripäässä oleva kymmenys suomalaisista ei ole viimeksi kuluneen vuoden aikana juonut lainkaan alkoholia. 14

Taulukko 2. Vähintään kerran viikossa alkoholia käyttäneiden osuudet miesten ja naisten parissa vuosien 1968, 1976, 1984, 1992 ja 2000 juomatapatutkimuksissa ikäryhmittäin, prosenttia. Sukupuoli ja ikäryhmä 1968 1976 1984 1992 2000 Miehet, kaikki 34 51 50 59 56 Miehet, 15 19-vuotiaat 14 34 29 37 28 Miehet, 20 29-vuotiaat 42 65 54 67 61 Miehet, 30 49-vuotiaat 40 55 59 69 63 Miehet, 50 69-vuotiaat 31 36 41 46 52 Naiset, kaikki 8 24 22 35 35 Naiset, 15 19-vuotiaat 5 23 18 27 26 Naiset, 20 29-vuotiaat 12 37 32 43 28 Naiset, 30 49-vuotiaat 8 26 27 42 44 Naiset, 50 69-vuotiaat 7 10 11 23 29 Taulukko 3. Todella humalassa vähintään kerran kuukaudessa olleiden osuudet miesten ja naisten parissa vuosien 1968, 1984, 1992 ja 2000 juomatapatutkimuksissa ikäryhmittäin, prosenttia. Sukupuoli ja ikäryhmä 1968 1984 1992 2000 Miehet, kaikki 14 26 27 29 Miehet, 15 19-vuotiaat 8 24 33 35 Miehet, 20 29-vuotiaat 23 34 38 51 Miehet, 30 49-vuotiaat 15 29 28 29 Miehet, 50 69-vuotiaat 9 13 17 17 Naiset, kaikki 1 4 8 8 Naiset, 15 19-vuotiaat 0 13 20 24 Naiset, 20 29-vuotiaat 1 6 15 13 Naiset, 30 49-vuotiaat 3 4 5 8 Naiset, 50 69-vuotiaat 0 0 2 3 15

Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Tilastoitu alkoholinkulutus koostuu laillisten jakelukanavien eli Alkon myymälöiden, tilauspalvelupisteiden, päivittäistavarakauppojen, tilaviini- ja sahtimyymälöiden, kioskien ja huoltoasemien sekä ravintoloiden ja kahviloiden myymästä alkoholista. Vuonna 2008 tilastoissa kirjattiin asukasta kohti lasketuksi kulutukseksi 8,5 litraa (Kuvio 7). Tilastoimattoman alkoholin kulutuksen määrä on tutkimuksiin perustuva arvio alkoholin kotivalmistuksesta, matkustajien tuomista alkoholijuomista sekä alkoholin salakuljetuksesta. Tilastoimattoman alkoholin kulutuksen suuruudeksi arvioitiin vuonna 2008 noin 1,8 litraa asukasta kohti eli noin 17 prosenttia alkoholin koko kulutuksesta. Viisikymmentä vuotta sitten asukasta kohti laskettu alkoholin kulutus oli Suomessa noin 2,5 litraa, ja Suomi oli vielä viinamaa, jossa kaikesta kulutetusta alkoholista yli 70 prosenttia oli väkeviä alkoholijuomia. Vuoteen 1975 mennessä alkoholin kulutus oli noussut noin 7 litraan. Alkoholin kokonaiskulutuksesta lähes puolet oli väkeviä alkoholijuomia ja runsas kolmannes olutta. Vuonna 2008 alkoholin kokonaiskulutuksesta arviolta noin 40 prosenttia oli olutta. Viinien kulutus oli noussut noin 16 prosenttiin ja väkevien alkoholijuominen alentunut noin 30 prosenttiin. Alkoholin kulutuksen kasvu on perustunut elintason nousuun, elinympäristön, elämäntapojen ja arvojen muutoksiin sekä alkoholikontrollin lievenemiseen. Tilastoimattomaan alkoholinkulutukseen on viime vuosikymmeninä vaikuttanut matkustajien alkoholintuontia säädelleiden kiintiöiden lieveneminen ja lopulta niiden poistuminen EU:n sisäliikenteestä vuonna 2004 sekä Viron tulo EU:n jäseneksi samana vuonna. Vuonna 2007 Suomi ohitti alkoholin kulutuksen tasossa Tanskan ja nyt kulutuksemme on Pohjoismaiden korkein (Kuvio 8). Euroopassa kulutetaan maailmanlaajuisesti eniten alkoholia, ja eurooppalaisessa mittakaavassa Suomen alkoholin kokonaiskulutus on ylempää keskitasoa. Suomessa kulutetaan alkoholia henkeä kohti enemmän kuin Italiassa ja Kreikassa ja suunnilleen yhtä paljon kuin Ranskassa. Enemmän alkoholia kuluttavia maita Euroopassa ovat esimerkiksi Tšekki, Unkari ja Irlanti. 16

Kuvio 7. Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa vuosina 1965 2008 litroina 100 prosentin alkoholia asukasta kohti eriteltynä tilastoimattomaan ja tilastoituun kulutukseen sekä tilastoituun vähittäis- ja anniskelumyyntiin. 14 l 13 l 12 l 10 l 8 l 6 l 4 l 2 l 0 l 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Tilastoitu anniskelumyynti Tilastoitu vähittäismyynti Tilastoimaton kulutus Kuvio 8. Alkoholin kokonaiskulutus Pohjoismaissa 100 % alkoholina vuonna 2007, litroina asukasta kohti eriteltyna tilastoituun ja tilastoimattomaan kulutukseen. 14 l 13 l 12 l 10 l 8 l 6 l 1,8 0,9 2,4 1,3 0,5 4 l 2 l 8,7 9 5,8 5,3 6 0 l Suomi 10,5 l Tanska 9,9 l Ruotsi 8,2 l Norja 6,6 l Islanti 6,5 l Tilastoitu kulutus Tilastoimaton kulutus 17

Suomen ja muun Euroopan nuoret Euroopassa ei ole yhtä yhtenäistä juomatapaa, eivätkä eri Euroopan maiden nuoret käyttäydy samalla tavalla suhteessa alkoholiin. Seuraavat tiedot eurooppalaisten 15 16-vuotiaiden nuorten juomatavoista perustuvat Eurooppalaiseen koululaistutkimukseen (ESPAD). ESPAD aineistoja on kerätty vuosina 1995, 1999, 2003 ja 2007. Raittiit Vuonna 2007 suomalaisista 15 16-vuotiaista tytöistä 14 prosenttia ja pojista 15 prosenttia ei oman ilmoituksensa mukaan ollut käyttänyt alkoholia koskaan. Viimeksi kuluneen vuoden aikana raittiina oli tytöistä ollut 22 prosenttia ja pojista 25 prosenttia (Taulukko 4). Viinimaihin kuuluvassa Portugalissa nuorten raittius oli samaa luokkaa kuin Suomessa, eivätkä Italian ja Ranskan luvutkaan poikkea kovin olennaisesti Suomen luvuista. Vähiten raittiita nuoria löytyi Keski- Euroopasta ja Baltian maista, joissa elinikänsä raittiina olleiden 15 16-vuotiaiden osuudet jäivät selvästi alle 10 prosentin, ja viimeksi kuluneen vuoden aikana raittiiksi ilmoittautuneiden määrä oli 10 prosentin tienoilla. Sen sijaan Islannista, Norjasta ja Ruotsista löytyy raittiita nuoria enemmän kuin Suomesta. Islannissa jopa puolet nuorista ilmoitti vuonna 2007 pysyneensä raittiina viimeksi kuluneen vuoden ja kolmasosa ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia. 18

Taulukko 4. Raittiiden 15 16-vuotiaiden koululaisten osuudet eräissä Euroopan maissa vuonna 2007 Eurooppalaisen koululaistutkimuksen mukaan, prosenttia. Maa Ei ole koskaan Ei ole käyttänyt käyttänyt alkoholia alkoholia viimeksi kuluneen vuoden aikana Kaikki Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Latvia 3 4 3 11 12 9 Tšekki 3 3 2 7 8 5 Itävalta 4 4 5 8 8 7 Liettua 5 5 4 13 14 11 Slovakia 5 5 4 12 13 11 Slovenia 6 7 3 13 14 13 Viro 6 6 5 13 16 10 Kreikka 7 6 7 13 11 14 Kroatia 7 7 7 16 17 16 Unkari 7 7 7 16 17 15 Englanti 8 7 8 12 12 12 Alankomaat 10 11 9 16 17 14 Italia 10 9 12 19 16 21 Sveitsi 10 9 9 15 15 16 Puola 12 11 12 22 21 22 Ranska 12 12 12 19 20 19 Bulgaria 13 11 16 17 16 19 Irlanti 14 13 14 22 21 23 Suomi 15 15 14 23 25 22 Portugali 16 14 19 22 21 22 Ruotsi 19 21 17 29 33 26 Norja 23 25 22 34 37 30 Islanti 34 35 32 44 48 40 19

Alkoholiin tutustumisen ikä Viidesosa suomalaisista 15 16-vuotiaista tytöistä ja pojista ilmoitti vuoden 2007 ESPAD-tutkimuksessa olleensa humalassa ennen kuin oli täyttänyt 14 vuotta. Noin kolmasosa ilmoitti juoneensa olutta ja siideriä, neljäsosa viiniä ja limuviinoja sekä joka seitsemäs väkeviä alkoholijuomia ennen 14 vuoden ikää (Taulukko 5). Kaikissa tutkituissa maissa suurempi osa koululaisista oli alle 14-vuotiaana tutustunut olueen ja viiniin kuin väkeviin alkoholijuomiin. Lähes kaikkien tutkittujen Etelä-, Itä- ja Keski-Euroopan maiden nuoret olivat suomalaisia nuoria useammin tutustuneet olueen ja viiniin ennen 14 vuoden ikää. Näiden maiden nuoret olivat myös tutustuneet suomalaisia nuoria useammin väkeviin alkoholijuomiin alle 14-vuotiaina. Sen sijaan alle 14-vuotiaana humalassa olleiden osuudet jäivät useimmissa Eteläja Keski-Euroopan maissa sekä monissa Itä-Euroopan maissa pienemmiksi kuin Suomessa. Islannin, Norjan ja Ruotsin nuoret olivat suomalaisnuoria harvemmin tutustuneet olueen, viiniin, limuviinoihin ja väkeviin alkoholijuomiin alle 14-vuotiaina. Suomessa ja Ruotsissa siidereihin oli alle 14-vuotiaana tutustunut joka kolmas, Norjassa joka neljäs ja Islannissa joka kymmenes. Vuonna 2007 humalassa alle 14-vuotiaana olleiden osuus oli Pohjoismaissa korkein Tanskassa, jossa se oli 25 prosenttia. Suomessa vastaava luku oli 19 prosenttia. Norjassa ja Islannissa vastaava osuus jäi 10 prosentin tasolle. Kaikissa ESPAD-tutkimukseen osallistuneissa maissa ja useimmissa muissakin maissa merkittävä osa nuorista tutustuu alkoholiin ennen kuin on saavuttanut laissa määritellyn alkoholijuomien ostoon oikeuttavan iän. Tämä ei sinänsä ole yllättävää, koska ikärajojen ohella monet muutkin seikat vaikuttavat alkoholin tutustumisen ikään. Esimerkiksi monissa maissa vanhemmat pitävät kasvatustehtävänään lastensa tutustuttamista alkoholijuomien käyttöön antamalla nuorille mahdollisuuden maistaa pieniä määriä alkoholia juhlatilaisuuksissa, tai kotipiirissä tarjotaan vedellä laimennettua viiniä aterioiden yhteydessä. 20

Taulukko 5. Niiden 15 16-vuotiaiden koululaisten osuudet, jotka vuoden 2007 eurooppalaisessa koululaistutkimuksessa ilmoittivat olleensa humalassa, juoneensa olutta, viiniä tai väkeviä alkoholijuomia ennen 14 ikävuottaan, prosenttia. Maa Humalassa Olutta Limuviinaa Viiniä Väkeviä olleiden juoneiden juoneiden juoneiden juoneiden osuus osuus osuus osuus osuus Viro 30 56 45 48 30 Tanska 25 52 45 38 33 Englanti 24 47 48 49 27 Latvia 21 71 40 56 20 Slovakia 19 59 25 56 32 Suomi 19 34 23 27 15 Bulgaria 18 63 28 53 28 Tšekki 18 66 34 52 30 Itävalta 17 45 40 52 24 Liettua 17 60 32 37 22 Irlanti 16 33 23 31 16 Slovenia 16 57 49 52 26 Kroatia 14 54 21 46 22 Ruotsi 13 32 19 19 14 Unkari 11 50 49 45 22 Norja 10 25 20 16 9 Islanti 9 22 14 13 10 Puola 9 43 4 31 18 Ranska 9 42 24 40 17 Sveitsi 9 40 22 35 19 Alankomaat 8 39 39 21 13 Italia 7 44 31 41 20 Portugali 7 39 23 29 22 Kreikka 6 45 37 50 16 21

Alkoholin käyttö ja humaltuminen viimeksi kuluneen kuukauden aikana Viinimaiden nuorten juomista luonnehditaan usein kohtuulliseksi ja suhteellisen tavanomaiseksi. Pohjoismaiden nuorten juomatapojen luonnehdinta taas kuuluu harvoin mutta humalahakuisesti. Taulukon 6 mukaan Pohjoismaissa pienempi osa nuorista kuin Etelä- ja Itä- sekä erityisesti Keski-Euroopan maissa on käyttänyt alkoholia viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Vuoden 2007 ESPAD-tutkimuksen mukaan viimeksi kuluneen kuukauden aikana humalassa olleiden osuus ei Pohjoismaissa Tanskaa lukuun ottamatta ole Euroopan kärkitasoa, joskin se on keskimäärin hieman suurempi kuin viinimaissa. Humaltumisen useuden osalta suomalaiset nuoret ovat siis eurooppalaista keskikastia mutta juomisen useudessa peräpään pitäjiä. ESPAD-tutkimuksen mukaan joka viides suomalainen nuori oli ollut humalassa alle 14-vuotiaana ja joka viides suomalainen 15 16-vuotias koululainen oli ollut humalassa viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Ei ole uskottavaa, että etenkään alle 14-vuotiaat joisivat itsensä humalaan vanhempien heille kotona tarjoamista alkoholijuomista tai vanhempien tieten. Miten ja mistä alaikäiset nuoret kykenevät hankkimaan alkoholijuomia niin suuria määriä, että suuri osa heistä on ollut humalassa useita kertoja ennen kuin he ovat saavuttaneet laillisen alkoholijuomien ostoikärajan? 22

Taulukko 6. Alkoholia viimeisten 30 päivän aikana käyttäneiden ja humalassa viimeisten 30 päivän aikana olleiden 15-16-vuotiaiden koululaisten osuudet eräissä Euroopan maissa vuonna 2007 Eurooppalaisen koululaistutkimuksen mukaan eriteltynä tyttöihin ja poikiin, prosenttia. Maa Käyttänyt alkoholia Ollut humalassa viimeisten viimeisten 30 päivän aikana 30 päivän aikana Kaikki Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Itävalta 80 80 80 31 34 78 Tanska 80 82 78 49 51 47 Tšekki 76 75 76 20 21 19 Kreikka 71 75 67 12 14 10 Englanti 70 69 71 13 31 34 Alankomaat 69 69 69 16 17 15 Sveitsi 67 70 64 20 23 16 Bulgaria 66 71 61 21 25 18 Latvia 65 66 65 18 22 14 Liettua 65 65 65 20 21 19 Slovenia 65 68 63 20 22 18 Kroatia 64 66 62 21 25 16 Ranska 64 66 62 18 20 16 Italia 63 69 58 12 14 11 Slovakia 63 62 63 25 26 24 Portugali 60 62 58 11 12 10 Viro 60 58 62 12 14 10 Unkari 59 59 58 19 21 18 Puola 57 61 54 13 16 11 Suomi 48 46 49 21 19 23 Ruotsi 44 41 47 17 16 19 Norja 42 39 46 20 17 22 23

Mistä suomalaiset nuoret hankkivat alkoholinsa? Peräti 97 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista oli vuoden 2009 alussa sitä mieltä, että mietojen alkoholijuomien 18 vuoden ostoikäraja on sopiva tai liian matala. 15 25-vuotiaista tätä mieltä oli 94 prosenttia haastatelluista. Vuoden 2007 ESPAD-tutkimuksen mukaan 15 16-vuotiaat suomalaiset koululaiset olivat hankkineet viime kerralla käyttämänsä alkoholijuomat ennen muuta sisarusten tai kavereiden avulla. Nämä olivat joko ostaneet tai tarjonneet heille alkoholijuomia. Sekä tytöillä että pojilla tämän hankintatavan yleisyys ei ole muuttunut vuodesta 1999 vuoteen 2007. Alkoholijuomien ottaminen kotoa on hieman yleistynyt, ja tuntemattoman henkilön käyttö alkoholin hankintaan on pysynyt kutakuinkin ennallaan (Taulukko 7). Vuonna 1999 noin joka kymmenennessä tapauksessa viimeksi alkoholia käyttäessään 15 16-vuotiaat koululaiset joivat isän tai äidin ostamia alkoholijuomia. Vuonna 2007 tämä osuus oli vähentynyt pojilla 5 prosenttiin ja tytöillä 9 prosenttiin. Isän tai äidin tarjoaman alkoholin osuus oli sen sijaan hieman lisääntynyt, ja vuonna 2007 viimeisimmistä koululaisten juomiskerroista hieman useampi kuin joka kymmenes oli sellainen, joissa isä tai äiti oli tarjonnut ainakin osan käytetyistä alkoholijuomista. ESPAD-tutkimuksen mukaan alkoholijuomien laillisten myyntipisteiden osuus koululaisten käyttämien alkoholijuomien hankintalähteenä on varsin pieni. Lisäksi ikärajakontrollin tiukentuminen viime vuosina näyttää johtaneen siihen, että nuoret kykenevät entistä harvemmin hankkimaan alkoholijuomansa laillisista myyntipaikoista. Pidemmällä aikavälillä muutos on vieläkin suurempi, sillä vuoden 1991 NTTT:n mukaan joka neljäs 16-vuotias 24

Taulukko 7. Suomalaisten 15 16-vuotiaiden koululaisten alkoholijuomien hankintatavat viimeisen juomiskerran yhteydessä Eurooppalaisen koululaistutkimuksen mukaan vuosina 1999 ja 2007, prosenttia. Hankitatapa Pojat Tytöt 1999 2007 1999 2007 Osti itse Alkosta 2 1 1 0 Osti itse elintarvikeliikkeestä 7 4 4 2 Osti itse kioskista 5 2 3 1 Osti itse huoltamolta 1 1 1 0 Anniskeltiin baarissa 3 2 3 3 Anniskeltiin ravintolassa 2 1 2 1 Otti kotoa 8 10 7 10 Isä tai äiti osti 10 5 12 9 Sisarukset tai kaverit ostivat 34 27 39 38 Isä tai äiti tarjosi 8 12 9 11 Sisarukset tai kaverit tarjosivat 17 18 24 22 Tuntematon henkilö osti tai tarjosi 7 8 6 8 Muuten 12 8 13 8 Prosenttilukujen summa ei ole 100, koska yhdellä juomiskerralla on voitu nauttia usealla eri tavalla hankittua alkoholia. 25

ilmoitti juoneensa alkoholijuomia ravintolassa, joka viides ostaneensa keskiolutta elintarvikeliikkeestä, lähes joka viides juoneensa keskiolutta baarissa tai kahvilassa ja joka kahdeskymmenes ostaneensa alkoholijuomia Alkosta viimeksi kuluneen vuoden aikana. Missä määrin nuorten alkoholin hankintaan liittyy lain vastaisia piirteitä? Lain mukaan alaikäiselle ei saa myydä alkoholia alkoholijuomien vähittäismyynti- tai anniskelupaikassa. Myös alkoholijuomia alaikäiselle välittävä rikkoo lakia, vaikka välittäminen tapahtuisi ilman palkkiota. Näin ollen vanhemmat tai sisarukset rikkovat lakia ostaessaan alkoholijuomia, myös päivittäistavarakaupoissa myytävää keskiolutta, siideriä tai long drink-juomia alle 18-vuotiaille. Alkoholin tarjoaminen kotona lapsille ja nuorille ei sen sijaan ole laitonta. Laillisesti myytyjen alkoholijuomien ohella nuoret hankkivat myös laitonta ja kotitekoista alkoholia. Näitä alkoholijuomia hankittaessa ei tietenkään kysellä henkilötodistusta laillisen ostoiän todistamiseksi. Eurooppalaisen koululaistutkimuksen mukaan laittomien samoin kuin laillisten kotitekoisten alkoholijuomien käyttö on vähentynyt vuodesta 1999 vuoteen 2007 (Taulukko 8). Vuonna 2007 erilaisia kotitekoisia alkoholijuomia oli viimeksi kuluneiden 30 vuorokauden aikana nauttinut enintään 6 prosenttia tutkimukseen vastanneista pojista tai tytöistä ja salakuljetettua viinaa 4 prosenttia sekä pojista että tytöistä. ESPAD-tutkimuksessa koululaisilta on myös kysytty heidän omaa arviotaan alkoholijuomien hankinnan helppoudesta. Vuonna 2007 noin puolet vastaajista arvioi väkevien alkoholijuomien ja viinien hankkimisen olleen hyvin tai melko helppoa. Oluen ja siiderin hankkimista piti hyvin tai melko helppona kolme neljästä vastanneesta ja long drink-juomien kaksi kolmesta. Vaikka alkoholin saatavuus on koululaisten oman arvion mukaan yhä varsin helppoa, on alkoholin hankkiminen vaikeutunut sitten vuoden 1999. Tuolloin 90 prosenttia piti oluen hankkimista varsin tai melko helppona. Vastaavat luvut olivat viinien osalta 82 prosenttia ja väkevien alkoholijuomien osalta 65 prosenttia. Poikien ja tyttöjen arviot ovat hyvin samanlaisia sekä vuonna 1999 että 2007. 26

Taulukko 8. Erilaisia alkoholijuomia viimeksi kuluneiden 30 vuorokauden aikana käyttäneiden 15 16 -vuotiaiden suomalaisten koululaisten osuudet vuosina 1999 ja 2007 Eurooppalaisen koululaistutkimuksen mukaan, prosenttia. Alkoholijuoma Pojat Tytöt 1999 2007 1999 2007 Joku alkoholijuoma 59 46 63 49 Olut 51 43 34 33 Viini 26 14 32 18 Siideri 42 22 59 38 Long drink-juoma 24 22 31 28 Väkevä alkoholijuoma 44 29 41 32 Kotitekoinen olut 8 6 5 3 Kotitekoinen viini 14 6 14 5 Pontikka 6 3 4 2 Sahti 3 2 1 1 Kilju 10 6 6 3 Salakuljetettu olut 5 4 2 3 Salakuljetettu viini 1 1 1 1 Salakuljetettu väkevä viina 5 4 2 4 Pirtu 8 3 6 2 27

Mikä on vanhempien vastuu? Alkoholilla on erityinen vaikutus nuoriin, ja nuoria on suojeltava alkoholin haitallisilta vaikutuksilta. Valtiollisella tasolla tämä ilmenee alkoholijuomien myynnille ja hallussapidolle asetettuina lakisääteisinä ikärajoina. Nykynuorista suurin piirtein sama osuus on raittiita kuin oli heidän vanhemmistaan vastaavan ikäisinä eikä nykynuorten ja heidän vanhempiensa nuoruusaikaisen alkoholinkäytön tiheyskään poikkea olennaisesti. Sen sijaan humalaan juominen on nykynuorten parissa yleisempää kuin se oli heidän vanhempiensa nuoruudessa. Me aikuiset kuvittelemme usein olevamme viisaampia ja vastuullisempia kuin nuori sukupolvi. Ehkä olemme, ehkä emme. Ainakin meillä on nuoria enemmän kokemuksia alkoholista, ja vastuullisuuteen liittyy kyky keskustella myös vaikeista asioista ja pohtia ääneen omaa käytöstään. Nuorilla on oikeus kuulla, mitä alkoholi on ja miten sitä käytetään sekä mitä ongelmia alkoholin käyttöön kytkeytyy, myös meidän vanhempien omien kokemusten pohjalta. Siksi on tärkeää, että vanhemmat keskustelevat keskenään siitä, minkälaisen mallin he omalla käytöksellään antavat jälkeläisilleen ja millaista käyttäytymistä he odottavat jälkikasvultaan. Nämä odotukset on myös syytä välittää nuorille, ja keskustelujen avulla sopia heidän kansaan yhteisistä pelisäännöistä, sillä selkeät säännöt helpottavat kaikkien elämää. Nuorille kannattaa puhua suoraan ja avoimesti. Viina on viinaa, viini on viiniä ja olut on olutta, ja ne kaikki ovat alkoholijuomia. Niitä juotaessa niiden sisältämä alkoholi vaikuttaa käyttäjäänsä ja käyttäjänsä käyttäytymiseen, ja sehän on useimmiten alkoholin käytön tarkoitus. Alkoholia voi käyttää kohtuullisesti eikä alkoholijuomien käyttö väistämättä johda turmioon. Useimmille suomalaisille alkoholin käyttö kuuluu voittopuolisesti elämän myönteisiin kokemuksiin, mutta jos rehellisiä ollaan, niin useimmat meistä tietävät henkilökohtaisesti, että alkoholin käyttöön liittyy aika ajoin myös ikäviä kokemuksia. Useimmat meistä, tutkimusten mukaan ainakin puolet, tuntevat myös lähimmäisiä, joille alkoholi on koitunut turmioksi. Ei ole oikeaa ja yleispätevää neuvoa, miten ja milloin nuorten kanssa olisi keskusteltava alkoholista. Liian varhaisessa vaiheessa aloitettu alkoholin vaaroista puhuminen saattaa jopa aiheuttaa turhanaikaista uteliaisuutta ja lisätä kiinnostusta kokeilla kiellettyä hedelmää. Viimeistään keskustelun paikka on silloin, kun vanhemmat toteavat, että heidän jälkeläisensä on käyttänyt alkoholia tai tullut kotiin humalassa. Miten tulisi suhtautua nuoreen tässä tilanteessa? Miten antaa nuorille oikeita ohjeita suhtautumisesta alkoholijuomiin ja niiden käyttöön syyllistymättä toisaalta varoituksiin Turmiolan Tommin kohtalosta ja toisaalta luomasta kuvaa alkoholista hyvin helposti hallittavana aineena. Tehtävä on vaikea, sillä useimmille vanhemmille 28

tällaiset tilanteet tulevat eteen yllättäen eikä vanhempia ole erityisesti koulutettu niiden varalle. Silti vanhempien kannattaa luottaa itseensä ja mahdollisuuksiinsa vaikuttaa jälkeläisiinsä, sillä useimmiten he ovat lastensa parhaimmat opastajat. Nuorille on syytä tehdä selväksi, että alkoholi ei kuulu alaikäisten elämään, ei välttämättä edes 18-vuotiaiden elämään. Ja aikuisten olisi syytä tehdä itselleen selväksi, miten alkoholi kuuluu heidän elämäänsä, miten vastuullisten aikuisten tulisi käyttää alkoholia sekä keskenään että nuorten seurassa. Useasti kuuluu vanhempien sanovan, että kyllähän minäkin kokeilin ja käytin alkoholia, ja ihan hyvä minusta tuli. Onnittelut näille onnistujille, sillä kaikille kokeilijoille ja käyttäjille ei käynyt ihan yhtä hyvin, ja sekin tieto pitäisi välittää nuorille tavalla, joka johtaisi siihen, että he vielä monien kymmenien vuosien kuluttua olisivat onnistujien joukossa. Viimeisen vuosikymmenen aikana raittius on yleistynyt nuorten parissa eivätkä he käytä alkoholia yhtä usein kuin aiemmin. Myös humalaan hankkiutuminen on vähentynyt nuorimpien ikäluokkien parissa. Tähän kehitykseen on varmasti vaikuttanut sekä virallisen ikärajakontrollin tiukentuminen että vanhempien asenteen muuttuminen, mikä näkyy erityisesti siinä, mistä alaikäiset nuoret hankkivat alkoholijuomansa ja kuinka helppona he alkoholijuomien hankintaa pitävät. Vallitsevaa politiikkaa on siis syytä jatkaa ja virallisen järjestelmän on tuettava vanhempia, jotta vallitseva suunta nuorten alkoholinkäytön kehityksessä saataisiin jatkumaan. 29

Lähteet: Hibell, Björn & Andersson, Barbro & Ahlström, Salme & Balakireva, Olga & Bjarnason, Thoroddur & Kokkevi, Anna & Morgan, Mark (1999) The 1999 ESPAD Report. Alcohol and Other Drug Use Among Students in 30 European Countries. The Swedish Council for Information on Alcohol and Other Drugs (CAN), Modin Tryck AB, Stockholm. Metso, Leena & Mustonen, Heli & Mäkelä, Pia & Tuovinen, Eeva-Liisa (2002) Suomalaisten juomatavat vuonna 2000. Taulukkoraportti vuoden 2000 tutkimuksen perustuloksista ja vertailuja aiempiin juomatapatutkimuksiin. STAKES, Aiheita 3, Helsinki. Metso, Leena & Ahlström, Salme & Huhtanen, Petri & Leppänen, Minna & Pietilä, Eija (2009) Nuorten päihteiden käyttö Suomessa vuosina 1995 2007. ESPAD-tutkimuksen tulokset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 6/2009, Gummeruksen Kirjapaino Oy, Jyväskylä. Rimpelä, Arja & Rainio, Susanne & Huhtala, Heini & Lavikainen, Hanna & Pere, Lasse & Rimpelä, Matti (2007) Nuorten terveystapatutkimus 2007. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977 2007. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:63, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2007. Hibell, Björn & Guttormsson, Ulf & Ahlström, Salme & Balakireva, Olga & Bjarnason, Thoroddur & Kokkevi, Anna & Kraus, Ludwig (2009) The 2007 ESPAD Report. Substance Use Among Students in 35 European Countries. The Swedish Council for Information on Alcohol and other Drugs (CAN), Modintryckoffset, Stockholm. 30

www.alko.fi