Kaupunginhallitus 24.4.2017 liite nro 7 (1/8) LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi aluden kehittämisestä ja kasvupalveluista TAUSTATIEDOT 1) * Vastaajatahon virallinen nimi Äänekosken kaupunki 2) * Vastaajataho kunta maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhtstoimintaelin julkisomistnen yhtiö ministeriö ELY-keskus TE-toimisto aluehallintovirasto (AVI) muu valtion viranomainen järjestö joku muu, mikä 3) * Vastaajatahon vastuuhenkilön sähköpostiosoite sari.akerlund@aanekoski.fi 4) Vastauksen kirjanneen henkilön sähköpostiosoite (jos eri henkilö kuin edellä) Esityksen tavoitteet ja keskset ehdotukset (HE, luku 3) 5) Ovatko esityksen tavoitteet oikn asetettuja? pääosin pääosin kantaa 6) Mahdollinen sanallinen perustelu Esityksen tavoitteena on kestävän talouskasvun, aluden kehittämisen sekä työllisyyden, työllistymisen ja yritysten toimintaedellytysten edistäminen valtion ja maakuntien toimenpitden ja niiden järjestämien palveluiden avulla. Tulevan järjestelmän on tarkoitus palvella nykyistä selkeämmin ihmisten ja yritysten tarpta. Esityksen tavoitteena on myös organisoida julkishallinnon rahoittamat ja järjestämisvastuulla olevat tehtävät sekä palvelut siten, että ne tukevat aluden kasvua ja elinvoimaisuutta. Ehdotetulla lailla monipuolistetaan kasvupalveluiden tuotantorakennetta ja huomioidaan kunkin alueen erityispiirteet nykyjärjestelmää paremmin. Eli asiakkaiden valinnanvapaus kasvaisi. Maakunta ja kunnat toimisivat edelleen kumppanna elinvoiman edistämisessä. Edellä mainituista tavoittsta voidaan olla yhtä mieltä. Kasvupalvelu-uudistus siirtää kuntien nykyisiä elinvoimatehtäviä tai niiden resursseja maakunnille, vastoin kuin tavoitteessa esitetään. Tämä näkyy erityisesti työllisyyspalveluissa, muilta osin kuntien rooli ole niin voimakkaasti muuttumassa. Tätä asiaa Äänekosken kaupunki puolla.
Kaupunginhallitus 24.4.2017 liite nro 7 (2/8) Kunnat voivat olla myös maakunnallisten kasvupalveluiden tuottaja omistamiensa yhtiöiden kautta, jos yhtiö ole sidosyksikköasemassa kuntaan. Kiinnitämme huomiota siihen, että sidosyksikköasemaa saisi määritellä niin laajasti, että se estäisi saman yhtiön toiminnan muilla aloilla sidosyksikköasemassa. 7) Tukevatko keskset ehdotukset esityksen tavoittta? pääosin pääosin kantaa 8) Mahdollinen sanallinen perustelu Laissa ehdotetaan, että aluden kehittämisestä vastaisivat maakunnat, valtio ja kunnat kukin omilla alullaan. Aluekehittämisviranomaisina toimisivat maakunnat. Kaikki maakunnat toimisivat kansallisen rakennerahasto-ohjelman välittävinä toimieliminä, minkä pitäisi olla hyvä asia alueen edun kannalta. Lakiehdotuksella muutettaisi nykyisiä aluden kehittämisen vastuusuhtta muilta osin kä kavennettaisi kuntien elinvoimatehtäviä. Ehdotuksessa kasvupalvelut ja aluekehittäminen olisivat eräiltä osin toisilleen rinnakkaisia. Kokonaisuutena aluden kehittäminen on kuitenkin laajempi, sateenvarjona toimiva toiminto, johon mm. kasvupalvelut kytkeytyvät. Aluden kehittäminen ja kasvupalvelu voisi olla selkeämpää määrittää eri lailla. Aluden kehittämisessä infran/saavutettavuuden kuntoon saattaminen toiminta-alustoineen parantaa, suuntaa ja tehostaa kasvupalveluiden käyttöä. Hyvät ja oikn suunnatut kasvupalvelut taas vähentävät sote-palveluiden käyttöä. 9) Voitaisiinko esityksen tavoitteet saavuttaa muilla knoin? pääosin pääosin kantaa 10) Mahdollinen sanallinen perustelu Kaupunkiseutujen merkitys säännöksistä riippumatta on merkittävä elinvoiman kehittämisen näkökulmasta. Tätä asiaa ole huomioitu tavoittden asettelussa muuten kuin Uudenmaan erikoisalueen näkökulmasta. Kasvu lähtee liikkeelle ja tapahtuu pääsääntöisesti kaupunkiseuduilla, jotka toimivat maakunnan veturna. Myöskään elinknoelämän investointien vaikutusta pidä unohtaa alueen kehittämisen ja elinvoimaisuuden takaajana. Ihmisen tasolla vastuu tarkoittaa erittäin hyvää ohjauspalvelua kaikilla tasoilla niin valtion, maakunnan kuin kunnankin osalta. Palvelutarve taas on hyvin henkilökohtainen, riippuen henkilön elämän hallinnan tilanteesta. Osa pystyy valitsemaan oikean palvelun tarjolla olevista vaihtoehdoista ja osa on ohjattava tiettyjen palveluiden ääreen. Tavoittsiin pääsemiseksi ole olemassa yhtä ehdottomasti oikeaa ratkaisua. Eri tahojen yhtstyökyky on joka tapauksessa avainasemassa toimintojen onnistumisen kannalta. Matala byrokratia ja toiminta mahdollisimman lähellä asiakasta pitäisi taata parhaimmat tulokset. Monessa tapauksessa asiakas on kuntalainen ja voisi kuvitella, että helpointa olisi palvelun tai ohjauspalvelun hakeminen kunnasta. Tällöin kunnan roolin kirkastaminen kasvupalveluiden osalta on oleellinen. 11) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 3 Esityksen vaikutukset (HE, luku 4) 12) Ovatko esityksen vaikutukset tunnistettu riittävällä tasolla? pääosin pääosin kantaa
13) Mahdollinen sanallinen perustelu Kaupunginhallitus 24.4.2017 liite nro 7 (3/8) Vaikutuksia ole tunnistettu riittävästi, koska kuntien rooli on jäänyt määrittelemättä. Mikä on kuntien vastuu mm. pitkäaikaistyöttömistä jatkossa, jos mikään, niin mitkä on maakunnan palvelukriteerit. Minimivaatimukset palvelutasolle on määritettävä, jotta kansalaisten yhdenvertaisuus Suomessa täyttyy. Lakiesityksessä oteta kantaa esim. työmarkkinatuen kuntaosuuksiin. Mikäli työmarkkinatuen kuntaosuus säilyy nykyisen kaltaisena, mutta kunnilta viedään lähes kaikki knot hoitaa työllisyyttä alueellaan, on tämä kohtuutonta. Onnistuessaan uudistus ohjaa maakunnan sisällä kuntia tekemään enemmän yhtstyötä maakunnan kilpailukyvyn lisäämiseksi. Palveluiden kilpailun lisäämisellä on asiakkaan kannalta pitkällä tähtäimellä positiivisia vaikutuksia, mutta aluksi voi ilmetä palveluvajetta. Tässä auttaa siirtymäaika ainakin suurempien ja keskisuurten kaupunkien osalta, pienemmissä ja syrjässä olevissa kunnissa palveluvaje on ongelma. 14) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 4 Kasvupalvelu uudistuksen sateenvarjona toimii aluekehitys ja strateginen suunnittelu. Saman sateenvarjon alle sijoittuu kasvupalveluiden lisäksi maaseutu, aluden käyttö, luonnonvarat ja liikenne sekä tutkimus, koulutus ja kehittäminen. Suurin muutos kasvupalvelu-uudistuksessa on tulossa selkeästi työllisyyspalveluihin. Hyvää uudistuksessa on maakunnallisten palveluiden ohjaus samalta luukulta mm. rahoitusasiat ja maakunnan elinvoiman vahvistaminen. Epävarmaa on palveluiden saatavuuden oikeudenmukaisuus ja kilpailukykyisyys erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kentässä. Samalla pitäisi myös pystyä varmistamaan erikokoisten yritysten kilpailukyky, jotta palvelun tarjonta on mahdollista myös paikallisesti kä vain kansallisesti tai kansainvälisesti. Asian valmistelu (HE, luku 5) 15) Vapaamuotoiset huomiot Valmisteltavia asioita on nyt paljon maakunnassa. Porrastettu toteutus eri toimialoilla tuottaisi paremman lopputuloksen, jolloin käytännön kokemukset antaisivat palautetta muutostarpsta, eli ensin tehtäisiin esim. pelkästään sote-uudistus ja näin pystyttäisiin hyödyntämään sen vaikutukset. Seuraavaan muutosvaiheeseen tuotaisiin ns. maakuntauudistus. Riskien arviointi asian valmistelun rinnalla on tarpeen epäkohtien tunnistamiseksi. KOMMENTIT LAKILUONNOKSEEN Luku 1 Ylset säännökset (1-5 ) 16) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 1 Aluekehittämistä tehdään monella eri tasolla valtiollisesti, alueellisesti ja paikallisesti, unohtamatta myös elinknoelämän vaikuttavuutta asiaan. Aluden kehittämisen toimintaedellytysten kannalta eri toimijoiden välinen yhtstyö on välttämätöntä, jotta kasvua saadaan aikaan ja toimintaedellytykset kuntoon. Taloudellinen kasvu lisää parhaiten työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia. Taloudelliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä ovat mm. väestön koulutustaso, yrityksiin ja tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvät investoinnit sekä saavutettavuus. Laissa on tuotava paremmin esiin kaupunkiseutujen ja kuntien rooli ja vaikuttavuus maakuntauudistuksessa. 17) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 1 Luku 2 Aluden kehittäminen (6-12 ) 18) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen vastuista (7 )? pääosin pääosin kantaa 19) Mahdollinen sanallinen perustelu
Kaupunginhallitus 24.4.2017 liite nro 7 (4/8) Erityisesti suurimpien kaupunkien piirissä on huoli kaupunkien ja tulevien maakuntien roolista elinvoiman ja aluden kehittämisen toimivallassa. Tämä roolitus on tarkennettava, jotta epäsovulta vältytään. 20) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen järjestelmästä, rakennerahastojen hallinnoinnista ja aluekehittämiseen liittyvästä yhtstyöstä (8, 9,10,11 ja 32 )? pääosin pääosin kantaa 21) Mahdollinen sanallinen perustelu Yhtstyössä/ aluekehittämiskeskusteluissa on tarpeen huomioida monipuolisesti eri toimijoiden näkökulmat (valtio/maakunta/keskuskaupungit/tärkmmät teollisuuskaupungit), koska maakunnan menestys ja elinvoima riippuu ratkaisevasti maakunnan veturikaupungin asemasta, maakunnan saavutettavuudesta sekä kesksten elinknotoimijoiden toimintaympäristöstä verkostoineen. Saavutettavuuteen tulisi kuulua myös maakunnan mahdollisuus järjestää liikennepalveluita alueelleen, esim. junavuoroja ostamalla sekä operoimalla lentoasemia. 22) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 2 23) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 2 32 : Aluden kehittämisen keskustelut Aluden kehittämisen keskusteluja on tarpeen käydä valtion ja maakunnan sekä keskusteluihin liittyvien kuntien kesken säännöllisesti tavoiteasetannan ja toimeenpanon näkökulmasta. Katsomme, että maakunnan kuntien tulisi olla kutsuttuina osapuolina em. keskusteluissa. Luku 3 Kasvupalvelut ja niiden järjestäminen (13-20 ) 24) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi maakunnan vastuusta ja järjestämistehtävistä? pääosin pääosin kantaa 25) Mahdollinen sanallinen perustelu Kasvupalveluita järjestetään ja tuotetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti. Niitä tuotetaan tällä hetkellä paljon myös paikallisesti. Miksi näin voisi tehdä myös jatkossa, etenkin jos kunnat toimivat ko. palveluiden maksajina? Työllisyydenhoidon vastuunjako ole vielä täsmentynyt riittävästi. Miten hoidetaan tietohallintojärjestelmien käyttö ja tietosuoja, kun toimintoja yksityistetään työllisyyspuolella? Työmarkkinatuen kuntaosuus? Miten pystytään hoitamaan kilpailukykyisesti vaikmmin työllistyvien palvelut? Mikä on kuntien vastuu jatkossa - onko sitä? 26) Tulisiko lailla säätää, mitkä palvelut maakunnan tulee minimissään järjestää? pääosin pääosin kantaa 27) Mahdollinen sanallinen perustelu Kansalaisten tasavertaisen kohtelun vuoksi minimipalvelutaso tulisi määrittää. Aluden erityispalvelutarpeet on myös syytä huomioida. 28) Onko lakiluonnoksessa tuotu tarpeeksi selkeästi esiin mahdollisten valtakunnallisten palvelukeskustehtävien (toimitila- ja kiintstö, talous- ja henkilöstö sekä ICT-tehtävät)
suhde maakuntien kasvupalvelutehtäviin? pääosin pääosin kantaa Kaupunginhallitus 24.4.2017 liite nro 7 (5/8) 29) Mahdollinen sanallinen perustelu 30) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 3 Työllisyydenhoidon vastuunjako ole vielä kokonaan täsmentynyt. Miten hoidetaan tietohallintojärjestelmien käyttö ja tietosuoja kun toimintoja yksityistetään työllisyyspuolella? Miten pystytään hoitamaan kilpailukykyisesti vaikmmin työllistyvien palvelut? Mikä on kuntien vastuu jatkossa - onko sitä? 31) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 3 Luku 4 Kasvupalvelujen tuottaminen (21-24 ) 32) Onko monituottajamalliin pohjautuva ratkaisu tarkoituksenmukainen, jotta kasvupalveluuudistuksen tavoitteet saavutetaan? pääosin pääosin kantaa 33) Mahdollinen sanallinen perustelu Eri kasvupalvelut vaativat erilaisia järjestämisen ja tuottamisen tapoja, riippuen siitä onko kyseessä yritys- vai henkilöasiakas. Asiakkaan valinnanmahdollisuus lisääntyy monituottajamallissa, mikä on tietyissä palveluissa hyvä. Palveluseteli sopii hyvin valinnanvapauden piirissä oleviin palveluihin. Osa työllisyyspuolen palveluista on sen luontsia, että asiakas kykene itse valitsemaan oikeaa palvelua, tällöin on oltava ohjaus. 34) Säädetäänkö laissa tarpeeksi selkeästi kasvupalvelun tuottajien velvoittsta (huomioiden myös 35 Hallintomenettely ja julkisuus)? pääosin pääosin kantaa 35) Mahdollinen sanallinen perustelu Laissa käytännössä kielletään kuntien kehittämisyhtiöiltä kasvupalveluiden tuottaminen. Äänekoskella on siirretty kehitysyhtiön tarjoamat palvelut kaupungin elinvoimayksikköön, jolloin säännös vaikuta, mutta muilla alulla se voi olla haaste. 36) Mahdollistaako laki riittävällä tavalla asiakkaan valinnanvapauden toteutumisen? pääosin yritysasiakkailla pääosin henkilöasiakkailla kantaa 37) Mahdollinen sanallinen perustelu
Yritysasiakkaiden osalta valinnanvapaus palveluiden suhteen toimii todennäköisesti, jos markkinavajetta ole. Henkilöasiakkaiden osalta, varsinkin pitkäaikaistyöttömyyden puolella tarvitaan monialaista osaamista, asiakkuuden hallintaa ja arkaluontsten tietojen käsittelyä, jolloin asiakas mahdollisesti kykene tekemään valintoja. Tällainen palvelutarve voi olla markkinoiden hoidettavissa kuin osittain. 38) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 4 Kunnilla pitäisi olla rooli paikallisten kasvupalvelujen kilpailuttajana ja tietyiltä osin tuottajanakin. Osa vaikeammin työllistyvien palveluista voi olla mahdotonta saada markkinoille kilpailukykyisiksi. 39) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 4 Kaupunginhallitus 24.4.2017 liite nro 7 (6/8) Luku 5 Palvelujen monimuotoisuus ja yhtset järjestelmät (25-28 } 40) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 5 Kasvupalvelut on järjestettävä monimuotoisesti ja selkeästi digitaalisuutta hyödyntäen yhtsissä järjestelmissä tietosuoja huomioiden. Tavoite on hyvä, mutta onko se mahdollinen vielä? Onko selvää millaisia SOTE-järjestelmiä käytetään milläkin tasolla ja miten se sitoo eri toimijoita myös muiden järjestelmien osalta? Järjestelmät tulisi toteuttaa ja ylläpitää sellaisina, että kaikki maakunnat ja kunnat pystyvät tukeutumaan palvelujen järjestäjinä samoihin järjestelmiin. Järjestelmien tulisi olla yhteensopivia ja tietojen vaihdon eri toimijoiden kesken tulisi olla tietoturvallista, mutta samalla myös saumatonta. 41) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 5 Luku 6 Erinäiset säännökset (26-37 } 42) Tukevatko aluden kehittämisen keskustelut valtakunnallisten ja alueellisten tavoittden yhteensovittamista ja aluden ja valtion yhtstyötä? pääosin pääosin kantaa 43) Mahdollinen sanallinen perustelu Kehittämisen keskusteluja maakunnan ja valtion välillä tarvitaan ehdottomasti, mutta niissä on huomioitava yritysten ja kaupunkien rooli vaikuttamisen ja kehittämisen näkökulmasta. Kuntien tulisi olla osapuoli ko. keskusteluissa. 44) Ohjaavatko kasvupalvelujen valtakunnalliset tavoitteet riittävästi kasvupalveluiden tuottamista maakunnissa? pääosin pääosin kantaa 45) Mahdollinen sanallinen perustelu Laissa on väljyyttä soveltaa asioita. Jää nähtäväksi miten toteutus sujuu. Tässä vaiheessa on vaikea kommentoida asiaa tarkemmin. 46) Onko kasvupalvelutoimijoiden ohjaus- ja valvontaroolit tarpeeksi selkeästi kuvattu, kun otetaan huomioon 20 :n omavalvonta? pääosin
pääosin kantaa Kaupunginhallitus 24.4.2017 liite nro 7 (7/8) 47) Mahdollinen sanallinen perustelu 48) Ovatko keskitetysti hoidettavat tehtävät tunnistettu kattavasti? pääosin pääosin kantaa 49) Mahdollinen sanallinen perustelu 50) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 6 Aluden kehittämisen ja kasvupalveluiden valtakunnallisen neuvottelukunnan perustaminen on hyvä asia, mutta jäsenmäärän pysyminen kohtuullisena asioiden eteenpäin viemiseksi mietityttää toimintakyvyn kannalta. Kaupunkien ja elinknoelämän näkökulmat on pyrittävä ottamaan huomioon. 51) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 6 Luku 7 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset (38-44 ) 52) Uskotteko, että alueellanne esiintyy kasvupalveluiden osalta markkinapuutetta vuonna 2019? pääosin pääosin kantaa 53) Mahdollinen sanallinen perustelu Yritysneuvontapuolella pystytään alueella vastaamaan kysyntään monipuolisemmin, mutta työllisyyspuolella voi olla haastta järjestää kilpailukykyistä toimintaa valittavaksi, esim. kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen, työpajatoiminta, yhtskunnalliset yritykset. 54) Onko markkinapuutteen toteaminen kuvattu riittävällä tavalla lakiesityksessä? pääosin pääosin kantaa 55) Mahdollinen sanallinen perustelu Maakunta voi järjestää tarvittavaa palvelua, jos ole markkinoilla tarjontaa. Tämä voi osoittautua erittäin kalliiksi vaihtoehdoksi yhtskunnalle ja aiheuttaa ristiriitoja maakunnan sisällä. 56) Onko uudistuksessa otettu riittävästi huomioon henkilöstön asema? pääosin valtion ja maakunnan osalta pääosin kunnan osalta kantaa 57) Mahdollinen sanallinen perustelu Kuntien osalta roolin selkeyttäminen on kaikkien toimintojen ja vastuiden osalta vajaa, samoin on unohtunut henkilöstön asema maakuntauudistuksessa. Miten käy jatkossa kunnan työllisyyspalveluyksiköille, joihin kuuluu mm. työpajat, työohjaajat jne. 58) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 7
59) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 7 Kaupunginhallitus 24.4.2017 liite nro 7 (8/8) Kommentit lakiehdotukseen 2: Laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa (luonnos saatavissa 15.3.2017 alkaen) 60) Vapaamuotoiset huomiot 2. lakiehdotukseen 61) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset 2.1 lakiehdotukseen Vapaa sana 62) Mitä muuta haluatte sanoa esitysluonnoksesta? Kaupunkien ja kuntien roolin selkiyttäminen on oleellinen asia aluden kehittämisen ja kasvupalveluiden järjestämisessä. Erityisesti työllisyyden hoidon osalta on avoimia asioita. Elinvoiman kehittämisessä on myös nähtävissä päällekkäisyyksiä maakunnissa ja kaupungssa, jotka ilmsesti ovat tietoisia valintoja. Maakunnan kehittymisen kannalta on myös huomioitava veturikaupungin rooli alueen vetovoimatekijänä samoin kuin kasvukäytävän vahvuustekijät toimintaalustoineen. Vahvuuksia saa hajottaa vaan niitä pitää tukea ja luoda hjastusvaikutuksia ympäröivään maakuntaan. Erityistä huolta kannamme työllisyysasioiden hoidosta. Nykymallissa kunta kantaa vastuun omista työttömistään. Jatkossa vastuu on maakunnassa. Kunnan näkökulmasta tämä ajatus on vähintäänkin arveluttava, ovathan työttömät jatkossakin kuitenkin kuntalaisia. Pitkäaikaistyöttömien asiakkuuksia on hallittu kunnissa, ja asiakkaat tarpneen tunnetaan hyvin.