Selvitys vesihuoltolain mukaisesta valvonnasta ja sen tilanteesta Paimiossa Paimiossa on neljä osuuskuntaa, jotka huolehtivat omilla alueillaan jätevesien johtamisesta. Osuuskunnat on perustettu Paimion kaupungin tuella vuosien 2007-2010 välisenä aikana ja niiden verkostot on otettu käyttöön vuosien 2009-2011 aikana. Osuuskunnille on määritelty toiminta-alueet vuonna 2012 vesihuoltolain mukaisesti ELY-keskuksen aloitteesta. Silloisen vesihuoltolain mukaan toiminta-alue tuli määrittää, mikäli jätevettä johdetaan yli 10 m3 vuorokaudessa tai johdetaan yli 50 asukkaan vedet. Valtuusto vahvisti toiminta-alueet Hevonpään, Kalevan ja Sukselan osalta 14.6.2012 ja Poutajoen 20.9.2012. Joukko Kalevan asukkaita valitti Turun hallinto-oikeuteen päätöksestä. Hallinto-oikeus antoi päätöksen 28.5.2013 hyläten valituksen. Osuuskunnat ja niiden toiminta-alueet on esitetty karttaliitteessä 1. Toiminta-alue kattaa 300 metrin alueen runkolinjan molemmin puolin. Alueilla sijaitsee noin 420 kiinteistöä, joista 160 ei ole liitetty viemäriverkkoon. Syksyllä 2014 alkanut valvonta on kohdistunut näihin kiinteistöihin. Lainsäädäntö koskien haja-asutusalueen jätevesiä ja niiden johtamista/käsittelyä Kiinteistöä koskee vesihuoltolaki, mikäli kiinteistö sijaitsee vesihuoltolain mukaan vahvistetulla toiminta-alueella. Toiminta-alueiden ulkopuolella kiinteistön jätevesien käsittelyä ohjaa ympäristönsuojelulaki ja sen nojalla annettu ns. hajajätevesiasetus (209/2011). Vesihuoltolaki 2001 Vesihuoltolain mukaan toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä viemäriin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Kiinteistöllä on toiminta-alueella oikeus ja velvollisuus liittymiseen. Vastaavasti vesihuoltolaitoksella, eli osuuskunnalla on liittämisvelvollisuus, mikäli jäteveden laatu tai määrä ei sitä estä. Vesihuoltolakiin on tullut joitakin muutoksia 2014. Kuitenkin toiminta-alueella, joka on hyväksytty ennen 1.9.2014, kiinteistön liittämisvelvollisuus määräytyy 2018 loppuun saakka voimassa olleen 10 :n mukaisesti. Pykälän mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin. Laki muutos on tuonut 1.9.2014 jälkeen vahvistetuille toiminta-alueille kaksi lievennystä, jolloin kiinteistöä ei tarvitse liittää viemäriin. Mikäli kiinteistössä ei ole vesivessaa tai kiinteistöön on ra-
kennettu ennen toiminta-alueen määrittelyä asetuksen (209/2011) mukainen jätevesijärjestelmä, kiinteistöllä ei ole liittymisvelvollisuutta. Vesihuoltolain 11 määrittää poikkeukset, jolloin kiinteistö saa liittämisvelvollisuudesta vapautuksen. Ympäristöviranomainen myöntää hakemuksesta toistaiseksi voimassa olevan tai määräaikaisen vapautuksen. Vapautus on myönnettävä, jos: 1. liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy; ja 2. vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Edellytyksenä jätevesiviemäriin liittämisvelvollisuudesta vapauttamiselle on 2 momentissa säädetyn lisäksi, että kiinteistön jätevesien johtaminen ja käsittely voidaan järjestää ympäristönsuojelulaissa säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Kohtuuttomuutta arvioitaessa on erityisinä syinä otettava lähinnä liittymän rakentamiskustannuksiin ja muodostuvan jäteveden määrään liittyvät syyt. Kantoveden tai tähän rinnastettavan veden käytön katsotaan olevan määrältään sellainen, että liittäminen on kohtuutonta. Liittymän rakentamiskustannuksia arvioitaessa verrataan kiinteistölle tulevaa kustannusta muihin alueella oleviin kiinteistöihin. Kohtuuttomuuden arvioinnissa omistajan tai haltijan iällä, tulotasolla, lomautuksella tai työttömyydellä ei ole välitöntä merkitystä. Erittäin huono rakennuksen kunto on kuitenkin muiden syiden ohella merkityksellinen asia. (Liite2 Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä) Mikäli verkostoon liittäminen todetaan kohtuuttomaksi, arvioidaan muita vesihuoltolain 11 :n 2 momentin vapautumisen edellytyksiä. Vapautus voidaan myöntää vain kaikkien edellytysten täyttyessä. Ympäristönsuojelulaki ja asetus 209/2011 Haja-asutusalueella, muualla kuin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, noudatetaan ympäristönsuojelulakia ja sen asetusta 209/2011. Asetus määrittää vähimmäistason jätevesien puhdistamiselle ennen luontoon johtamista. Suositus on, että kiinteistö ensisijaisesti liittyy viemäriverkkoon, joko yksin tai yhdessä naapureiden kanssa. Mikäli se ei onnistu, suositellaan yhteistä jäteveden puhdistamoa naapureiden/naapurin kanssa. Vasta viimeinen vaihtoehto on oma jäteveden käsittelyjärjestelmä. Asetusta ollaan jälleen muokkaamassa ja todennäköisesti saneerauksen määräaikoja (2018) osittain muutetaan.
Vesihuoltolain mukainen valvonta Paimiossa Kiinteistön omistajille on lähtenyt kehotus/kyselykirje viemäriin liittämisestä syyskuussa 2014. Kirjeen myötä yksi kiinteistö ilmoitti liittyvänsä viemäriverkkoon ja vapautushakemuksia tuli joitain kymmeniä. Keväällä 2015 on lähetetty uudet kehotukset liittyä tai hakea vapautusta niille kiinteistöille, jotka eivät olleet postiin reagoineet tai jotka eivät postia olleet vielä saaneet. Kesäkuussa järjestettiin info-tilaisuus asiasta Paimiosalissa. Osallistujia oli noin 30. Ympäristölautakunta on Paimiossa viranomainen joka myöntää VHL 10 ja 11 :n mukaan hakemuksesta vapautuksen viemäriverkkoon liittämisestä. Lautakunta on päättänyt vapauttamisen periaatteista 23.4.2015 kokouksessaan (Liite3). Paimion linjauksen mukaan kiinteistö, joka on vasta investoinut jätevesiasetuksen mukaiseen jätevesijärjestelmään saa rakentamisvuodesta laskettuna 20 vuoden määräaikaisen vapautuksen, jolloin voidaan katsoa että jätevesijärjestelmän investointikustannukset ovat kuoletettu. Varsinais- Suomen ELY-keskuksen suositus on 15 vuotta, mutta 20 vuotta on Paimiossa katsottu kohtuullisemmaksi. Sama aika on käytössä myös Säkylässä. Kesäkuun ympäristölautakunnassa on myönnetty kuusi määräaikaista vapautusta näillä perusteilla. Määräaikaisen vapautuksen päättyessä 2018 jälkeen, noudatetaan uutta vesihuoltolain 10. Tällöin jätevesiasetuksen mukaisia kohteita ei tarvitse liittää viemäriin, mikäli aluetta ei ole luokiteltu taajamaksi ja jätevesijärjestelmää on hoidettu ja huollettu oikein ja siitä on pidetty kirjaa. Liittämisvelvollisuus tulee käytännössä näillä kohteilla vasta sitten kun nykyinen jätevesijärjestelmä lakkaa toimimasta. Paimiossa on vapautettu toistaiseksi myös kuivakäymälä + painevesikohteet osuuskuntien lausuntojen mukaisesti. Koska jäteveden ravinteet tulevat vessavesistä on katsottu, että pelkkien pesuvesien johtaminen viemäriverkkoon ei ole järkevää. Kohteesta riippuen pesuvesimäärät saattavat olla myös hyvin pieniä. Näitä vapautuspäätöksiä ympäristölautakunta on tähän mennessä myöntänyt viisi kappaletta. Lisäksi 18 kuivakäymälä ja kantovesi -kohdetta ovat saaneet vapautuksen toistaiseksi liittämisestä. Vesihuoltolain mukaan taloudellinen tai sosiaalinen ahdinko ei ainoana syynä riitä liittämisestä vapauttamiseen, vaan rakentamisen kustannusten kohtuuttomuus muihin kiinteistöihin nähden tulee toteutua. Vahvoissa taloudellisissa tai sosiaalisissa tapauksissa pyritään Paimiossa kuitenkin inhimillisiin ratkaisuihin, siten että vapautusta ei saa, mutta liittämisen määräaika on useamman vuoden päässä.
Toiminta-alueen vahvistamisen jälkeen osuuskunnilla on ollut kiinteistöjen viemäriin liittämisvelvollisuus alueellansa. Jotta rakentamiskustannukset pysyvät kohtuullisina, valvonnalla pyritään selvittämään kaikki ne kiinteistöt, joita liittäminen koskee. Näin osuuskunnat voivat rakennuttaa alueensa yhtenä hankkeena. Kaikkia kiinteistöjä koskevalla valvonnalla on myös mahdollista arvioida sitä, voiko kiinteistö saada vapautuksen vesihuoltolaitoksen toiminnan ja talouden vaarantumatta (VHL 11 ). Kiinteistölle tulevat kustannukset Osuuskuntien osuusmaksut (liittymismaksu osuuskuntaan) ovat Paimiossa 300-800 euroa osuuskunnasta riippuen. Tämän jälkeen on osuuskunnan jäsen ja voi vaikuttaa itse osuuskunnan toimintaan. Viemäriin liittämismaksu (2015 hinta) on osuuskunnasta ja sen alueesta riippuen 10375 12912 /kiinteistö. Maksu sisältää suunnittelun, kaivu- ja asennustyön, putket, liitos-osat ja pumppaamon. Poutajoen ja Hevonpään vesiosuuskunnalla teiden alitukset, louhinta tai muut erikoistyöt eivät sisälly liittymismaksuun. Kalevalla ja Sukselassa ne pääasiassa sisältyvät hintaan. Kiinteistön omistaja vastaa viemäritöistä kiinteistöltä pumppaamolle sekä sähkön tuonnista. Yleensä pumppaamot sijaitsevat vanhojen saostuskaivojen vieressä, joten suuria kaivutöitä ei yleensä kiinteistönomistajalle tule. Vuotuinen perusmaksu tai käyttö- ja huoltomaksu on 104-215 euroa. Lisäksi maksetaan Paimion vesihuoltolaitokselle liittymismaksu, mikä on noin 750, mikäli kiinteistö asuinpinta-ala on 200 m2. Jätevesi laskutetaan vesimittarin mukaan tällä hetkellä samoilla hinnoilla kuin Paimion vesihuoltolaitos laskuttaa. Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän uudistaminen asetuksen mukaiseksi on kertainvestointina edullisempaa kuin viemäriverkkoon liittyminen. Jätevesijärjestelmä maksaa Varsinais-Suomessa keskimäärin 5 000 10 000 euroa. Suunnittelu-, rakentamis- ja tarvikekustannukset ovat keskimäärin maasuodattamoilla noin 7 000 euroa, pienpuhdistamoilla yleensä noin 9 000 euroa ja kuivakäymälä sekä harmaavesisuodatin yhdistelmällä keskimäärin 5 000 euroa. Käyttökulut tulevat umpisäiliön ja saostuskaivojen tyhjentämisestä sekä mahdollisista muista käyttökuluista kuten fosforin saostusaineista. Jätevesijärjestelmien elinkaari on arviolta noin 20-30 vuotta. Toiminta-alueen hyödyt Vesihuoltolaki turvaa sekä laitoksen (osuuskunnan) toimintaa taloudellisesti ja toiminnallisesti että sen asiakkaita. Osuuskunnan on vesihuoltolaitoksena tuotettava palveluita vesihuoltolain mukaan
ja otettava huomioon sen ohjauksen mm. talouden pidon, taksojen määrittelyn ja häiriötilanteiden hoitojen suhteen. Viemäriverkoston mitoitus ja toiminta-alueen määrittely on järkevää tehdä siten, että se huomioi kiinteistön koko elinkaaren. Suurin osa ihmisistä arvostaa vesihuoltolaitoksen palvelujen saatavuutta, joten verkoston mitoittaminen vain rakentamishetki huomioiden ei ole viisasta. Mitoitus ja toiminta-alue mahdollistaa ja ohjaa rakentamista viemäriverkon ääreen ja turvaa, että uudet rakentajat pääsevät viemäriverkkoon kiinni. Viemäriin liittyminen nostaa kiinteistön arvoa enemmän kuin kiinteistökohtaiset jäteveden käsittelyjärjestelmät. Kiinteistökohtaiset jäteveden käsittelyjärjestelmät eivät pääse yhtä hyvään puhdistustulokseen kuin Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien heikkous on tutkimuksissa ollut huollon ja hoidon puute. Viemäriverkkoon liittyminen on tämän vuoksi ympäristön kannalta parempi vaihtoehto. Maaperäkäsittelyssä saostuskaivot tulee tyhjentää kaksi kertaa vuodessa tai tarvittaessa. Umpisäiliö tyhjennetään vielä useammin. Jätöksien kuljettaminen autolla ei ole järkevää, kun jätevedet voidaan johtaa putkea pitkin pois alueelta. Toiminta-alueiden määrittely ja vesihuoltolain mukainen valvonta muualla Varsinais- Suomen ELY-keskuksen alueella Varsinais-Suomen ELY-keskuksen mukaan heidän alueella on määritelty noin 20-30 osuuskunnalle toiminta-alueet. Näistä yhdelle, kaava-alueella vettä toimittavalle, osuuskunnalle on toimintaalue määritelty siten, että se kattaa vain alkuperäiset liittyjät. Salossa on vahvistettu 2015 (ei vielä lainvoimainen) toiminta-alue, mikä kattaa alkuperäiset liittyjät, sekä pohjavesialueen kokonaisuudessaan. Ainakin Askaisissa, Naantalissa ja Porissa on osuuskuntien toiminta-alueet määritelty siten, että kiinteistöjä on velvoitettu liittymään osuuskunnan viemäriin. Säkylässä on sama tilanne, mutta vesihuoltolaitos on toteuttanut viemäriverkon osuuskunnan sijaan. Koska vesihuoltolakiin on tullut muutoksia 9/2014, uusilla osuuskunnilla ei ole lakivelvoitetta toiminta-alueiden määrittämiseen. Näin ollen esimerkiksi Kaarinassa toiminta-alueita ei ole osuuskunnille vielä määritelty. Suunnitteilla on, että toiminta-alueet tulevat siellä sitten kun osuuskunnat sulautetaan Kaarinan vesihuoltolaitokseen. Pöytyällä on toiminta-alueiden suunnittelua tehty, mutta alueita ei ole vahvistettu, joten valvontaa siellä ei ole voitu tehdä.
Kalevan viemäriosuuskunnan toiminta-alueen ja sieltä tulleen asukkaiden vaatimuksen lähempi tarkastelu Kalevan viemäriosuuskunta on perustettu huhtikuussa 2010 ja otettu käyttöön samana vuonna. Osuuskunnan viemäriin on liittynyt 60 kiinteistöä ja osuuksia on 79. Osuuskunta sijaitsee Vähäjoen valuma-alueella. Vähäjoen alaosassa ja sen sivuhaarassa Karhunojassa elää äärimmäisen uhanalainen ja geneettisesti ainutlaatuinen taimenkanta. Lisäksi Vähäjoessa esiintyy pikkunahkiaista ja kivisumppua, jotka ovat kirjattu EU:n luontodirektiivin 2-liitteeseen. Alueen viemäröinnillä on ollut ja tulee olemaan positiivinen vaikutus Vähäjoen veden laatuun, ravinteisiin ja hygieeniseen tilaan, mikä mahdollistaa paremmin monipuolisen pieneliöstön ja kalaston säilymisen. Kalevan viemäriosuuskunnan osuusmaksu on 500 ja perusmaksu, mikä sisältää kaivonpuhdistuksen 104 vuodessa (suurilta kiinteistöiltä korotettumaksu). Liittymismaksu on 10 375, mikä on sisältänyt myös tarvittaessa teiden alitukset ja louhinnat. Kalevan viemäriosuuskunta tarjoaa tällä hetkellä ainoana Paimiossa osamaksumahdollisuutta osakkaillensa. Liittymismaksun on voinut perustamisvaiheessa jakaa 8-9 vuodelle (korko tällä hetkellä 1,4 %). Osamaksu mahdollisuus on myös uusilla liittyjillä. Kustannuksiin tulee lisäksi Paimion vesihuoltolaitoksen kanssa tehtävän sopimuksen hinta. Joukko Kalevan asukkaita on esittänyt vaatimuksen, että kaikille halukkaille tulee myöntää vapautus liittymisestä tai toiminta-alue päätös puretaan kokonaan tai muutetaan siten että se koskee vain niitä, jotka ovat jo siihen liittyneet. Kaikkien halukkaiden vapauttaminen ei ole vesihuoltolain mukaan mahdollista. Ympäristölautakunta myöntää vapautuksen vesihuoltolain mukaisesti. Ympäristölautakunta on huhtikuun kokouksessa hyväksynyt periaatteet, joiden mukaan vapauttamispäätökset tehdään (Liite3). Kunta voi tarvittaessa muuttaa toiminta-aluetta vesihuoltolaitoksen esityksestä tai vesihuoltolaitosta kuultuaan. Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan alueen vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti, ja kustannusten kattamiseksi perittävät maksut pysyvät kohtuullisina ja tasapuolisina (VHL 8 ). Mikäli laitos ei pysty näitä kriteereitä täyttämään, voi kyseeseen tulla toiminta-alueen muuttaminen. Vasta annetun hallinto-oikeuden päätöksen perusteella toiminta-alueen muuttamisen perusteeksi ei näytä riittävän ainoastaan toiminta-alueella olevien asukkaiden vastustus (Liite4 Hallinto-oikeuden päätös koskien toiminta-alueen muuttamista). Vaatimuksen allekirjoittajia on 28 ja kun niistä vähennetään samassa taloudessa asuvat henkilöt, vaatimuksen on allekirjoittanut 25 taloutta. Vaatijoista yksi vapautetaan liittämisestä toistaiseksi, koska kiinteistössä on vain kuivakäymälä. Kahdella kiinteistöllä on asetuksen 209/2011 mukainen
jätevesijärjestelmä, joten he saavat 20 vuoden määräaikaisen vapautuksen järjestelmän rakentamisesta. Kahdella on rakennuslupavelvoite liittyä viemäriin. Seitsemän vaatijaa ei ole hakenut vapautusta liittämisestä eikä ole reagoinut kehotuksiin liittyä. Näillä kiinteistöillä ei ole toimenpidelupatietojen valossa jätevesiasetuksen mukaisia järjestelmiä vaan pelkät saostuskaivot. Kolmetoista kiinteistöä on yllä mainittujen lisäksi hakenut vapautusta viemäriin liittämisestä. Näillä yhtä umpisäiliötä lukuun ottamatta on jätevedenkäsittelyjärjestelmänä 1960-1970-luvun saostuskaivot. Kohteet ovat helposti liitettävissä viemäriverkkoon ja suurin osa kiinteistöistä sijaitsee alle 50 metrin päässä verkosta.